Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntopyyntökirjeellä Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa vesilain 3 luvun 3.1 §:n mukaisesta lupahakemuksesta Hirvihaaran kevyen liikenteen sillan rakentamisesta Hirvihaarajoen yli Mäntsälässä (ESAVI/13294/2023). Luvan hakija on Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus/ liikenne ja Infrastruktuuri -vastuualue. Hankkeelle haetaan myös vesilain 3 luvun 16 §:n mukaista valmistelupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelulupaa haetaan puuston raivaukselle ja pintamaan poistolle siltapaikalla, tarpeellisten lisätutkimuksien suorittamiselle, sillan rakentamisen vaatimille maatöille kaivantoineen sekä telineiden rakentamiselle. Kuulutus ja julkiset asiakirjat ovat luettavissa osoitteessa https://ylupa.avi.fi. Lausunto pyydetään toimittamaan 22.6.2023 mennessä.
Lupahakemus
Hankkeen sijainti ja tarkoitus
Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue hakee vesilain (587/2011) mukaista lupaa Hirvihaaranjoen uoman ylittävän uuden Hirvihaaran kevyen liikenteen sillan S1 rakentamiselle. Siltakohde sijaitsee Mäntsälän kunnan keskiosassa Hirvihaaran kylän alueella välittömästi maantien 1456 (Hirvihaarantie) Hirvihaaran myllysillan pohjoispuolella. Uuden Hirvihaaran kevyen liikenteen sillan rakentaminen liittyy Uudenmaan ELY-keskuksen tiesuunnitelmahankkeeseen maantien 1456 (Hirvihaarantie) jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä maantie 140–Sepänmäki. Suunnitteluosuudella maantien 1456 pohjoispuolelle toteutetaan uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä, joka ylittää Hirvihaaranjoen uoman uudella Hirvihaaran kevyen liikenteen sillalla.
Rakennustoimenpiteet
Siltapaikalla uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän linjaus kulkee Hirvihaaranjoen yli noin 20 metrin etäisyydellä maantien 1456 nykyisestä Hirvihaaran myllysillasta. Vesistöylitys toteutetaan poikittain jännitetyllä puisella liimatulla palkkisillalla, jonka kokonaispituus on 30,8 m ja hyödyllinen leveys 4,0 m. Sillan 28,8 m leveä vapaa-aukko mahdollistaa veden esteettömän virtauksen siltapaikan kautta. Silta perustetaan teräsbetonisille maatuille massanvaihdon varaan.
Hankkeen vaikutukset
Hankkeen toteuttaminen parantaa merkittävästi alueen jalankulun ja pyöräilyn sekä ajoneuvoliikenteen liikenneturvallisuutta, sillä osuudella ei nykytilanteessa ole erillistä väylää jalankululle ja pyöräilylle. Silta ei kavenna Hirvihaaranjoen uomaa siltapaikalla. Vaikutukset uoman vedenlaatuun ovat lähinnä rakentamisaikaisia. Rakentamistoimenpiteiden aikana veteen sekoittuu kiintoainesta, joka aiheuttaa vesipatsaan väliaikaista samentumista. Kauempana siltapaikasta vaikutukset ovat lievempiä sedimentoitumisen ja sekoittumisen takia. Vaikutuksia vedenlaatuun pyritään lieventämään työmenetelmien valinnalla ja asentamalla rakentamisen ajaksi samentuma-alueen leviämistä ehkäisevä suojaverho työalueen ympärille alavirran puolelle.
Vesialue siltapaikasta alavirtaan Hirvihaarankosken alueella on kalataloudellisesti merkittävä kohde ja arvokas taimenen poikastuotantoalue. Uuden sillan rakentaminen ei heikennä taimenen lisääntymismahdollisuuksia kosken alueella. Sillan rakentaminen ajoitetaan taimenen rauhoitusajan 1.9.–30.11. ulkopuolelle. Alueen virkistyskäyttö keskeytyy turvallisuussyistä rakennustöiden ajaksi. Lähialueen asukkaille saattaa aiheutua rakentamisen aikana esteettistä haittaa veden samentumisen vuoksi sekä melu- ja tärinähaittaa rakentamistoimenpiteistä. Sillan rakentaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia siltapaikan lähimaisemaan, sillä uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä rakennetaan välittömästi maantien 1456 ajoradan pohjoispuolelle. Uusi silta sopeutetaan maisemaan siltateknisin ja ympäristösuunnittelun keinoin.
Siltapaikalle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita, Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita, luonnonmuistomerkkejä, metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luokiteltuja pohjavesialueita tai valtakunnallisesti arvokaita kallioalueita, moreenimuodostumia, tuuli- ja rantakerrostumia tai kivikoita. Hirvihaarankosken luonnontilaisen kaltainen koskiosuus siltapaikan eteläpuolella on tunnistettu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi ja merkittäväksi erittäin uhanalaisen (EN) taimenen (Salmo trutta) poikastuotantoalueeksi. Lisäksi Hirvihaaranjoki siltapaikalla ja erityisesti Hirvihaarankoski on tunnistettu EU:n luontodirektiivin liitteen IV a-lajin saukko (Lutra lutra) lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Uuden Hirvihaaran kevyen liikenteen sillan rakentamisen ei arvioida hävittävän tai heikentävän saukon lisääntymis- ja levähdyspaikkaa Hirvihaaranjoessa. Hanke vaatii vain vähäisessä määrin uoman ranta-alueiden muokkausta siltapaikalla. Uusi silta mahdollistaa saukon kulun siltapaikan kautta myös tulevaisuudessa.
Uhanalaisuudeltaan vaarantunutta (VU) vuollejokisimpukkaa (Unio crassus) on todettu siltapaikan alavirran puolella noin 16 km etäisyydellä Lahankoskessa alapuolisessa vesistössä. Mäntsälänjoen vesialueella välillä Mäntsälän vanha myllypato–Hirvihaaranjoen yhtymäkohta on tehty vuollejokisimpukkatutkimus 2014. Tutkimuksessa ei löytynyt vuollejokisimpukoita.
Uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän linjaus sijoittuu vähäisessä määrin siltapaikan länsirannalla sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöskohteen Hirvihaara Koskela alueelle. Alueella on suoritettu arkeologinen koekaivaus, jonka perusteella linjauksen alle ei jää arkeologisia kohteita. Hanke ei heikennä alueen kulttuurihistoriallisia tai arkeologisen kulttuuriperinnön arvoja. Uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä ja siihen liittyvä uusi kevyen liikenteen silta sijoittuvat paikallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön Hirvihaaran myllymaisema alueelle. Hanke ei heikennä alueen maisemallisia arvoja, sillä aluetta hallitsee jo nykytilanteessa maantien 1456 (Hirvihaarantie) tiemaisema.
Työnaikainen vedenlaadun tarkkailu
Hankkeesta ei ole odotettavissa pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia vesistöön ja sen käyttöön. Hankkeesta koituu tilapäistä rakentamisen aikaista veden samentumista. Rakentamisen aikana Hirvihaaranjoen vedenlaatua esitetään tarkkailtavaksi Hirvihaaran kevyen liikenteen sillan siltapaikan lähivesialueella kahdessa tarkkailupisteessä. Tarkkailupisteistä yksi (TP1) esitetään sijoitettavaksi noin 40 metriä ylävirtaan siltapaikasta ja toinen (TP2) noin 40 metriä alavirtaan siltapaikasta. Vesinäytteet tutkimuspisteiltä esitetään otettaviksi 1 metrin syvyydestä. Lisäksi mitataan näkösyvyys ja arvioidaan samentuman laajuutta. Vesinäytteistä analysoidaan sameus, kiintoainespitoisuus, väriluku, pH, sähkönjohtavuus sekä kokonaisfosfori- ja typpi. Vedenlaadun tarkkailu ehdotetaan aloitettavaksi ennen rakentamistoimenpiteiden alkua vedenlaadun nykytilan selvittämiseksi. Ensimmäiset vesinäytteet molemmista tarkkailupisteistä otetaan kaksi viikkoa ennen rakentamisvaiheen alkamista. Rakentamisvaiheessa vesialueella tehtävien samentumista aiheuttavien työvaiheiden aikana tarkkailupisteistä otetaan vesinäytteet neljän viikon välein. Tarkkailua jatketaan jalankulku- ja pyöräilyväylän valmistumisen jälkeen kerran kuukaudessa otettavilla vesinäytteillä, kunnes vedenlaatu on palautunut rakentamistoimenpiteitä edeltäneelle tasolle. Tarkkailusta laaditaan sen päätyttyä yhteenvetoraportti. Mikäli työn aikana havaitaan merkittäviä muutoksia vedenlaadussa, ilmoitetaan muutoksista välittömästi ympäristöviranomaisille ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin työmenetelmien tai tarkkailuohjelman kattavuuden muuttamiseksi.
Vesistötiedot
Hirvihaaranjoen ylittävä siltapaikka sijaitsee Mustijoen vesistöalueella (19) ja valtakunnallisen vesistöaluejaon 3. jakovaiheen mukaan Hirvihaaranjoen alueen valuma-alueella (19.004). Mustijoen vesistöalueen koko valuma-alueen pinta-ala on noin 783 km² ja Hirvihaaranjoen alueen valuma-alueen pinta-ala on noin 109 km².
Hirvihaaranjoki on pituudeltaan noin 31 km ja se saa alkunsa Sulkavanjärvestä, joka sijaitsee Mäntsälän kunnan pohjoisosassa lähellä Kärkölän kunnan rajaa. Hirvihaaranjoki tunnetaan myös nimellä Kaanaanjoki. Hirvihaaranjoki kerää vesiä Sulkavanjärven valuma-alueen lisäksi Mustajoen ja Kilpiojan valuma-alueilta. Hirvihaaranjoki ja Mäntsälänjoki yhtyvät Mustijoeksi valtatien 4 eteläpuolella Mattilan kohdalla noin 2,8 kilometriä siltapaikasta alavirtaan. Mustijoki virtaa Mäntsälän, Pornaisten ja Porvoon kautta ja laskee mereen Kilpilahden kohdalla Porvoossa.
Hirvihaaranjoessa on useita koskiosuuksia, joista Hirvihaarankoski sijoittuu välittömästi lupakohteen siltapaikan ja maantien 1456 eteläpuolelle noin 40 metriä alavirtaan siltapaikasta. Hirvihaarankosken kokonaispituus on noin 200 metriä ja se on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena koskiosuutena. Varsinaisen kosken yläosat ovat kalliopohjaisia. Kosken alaosa on kivikkoisempi, mutta uoma on perattu vuonna 1989 melko avoimeksi ja veden virtaus on ohjattu yhteen uomaan. Pääuoman länsipuolella on suojaisempi vanhan myllyn sivu-uoma, johon vesi virtaa nykyisin vain tulva-aikoina. Maantien 1456 Hirvihaaran myllysillan ylävirran puolella uomassa on kivilouheella verhoiltu pohjakynnys, joka on rakennettu joen yläosan perkaushankkeen yhteydessä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että vesilain mukainen lupa Hirvihaaran kevyen liikenteen sillan rakentamiseen voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Ympäristölautakunta katsoo kuitenkin, että lupapäätöksessä tulee antaa ranta-alueella ja vesistössä tehtävien kaivu-, massanvaihto- ja vesistöön rakennettavien telineiden rakentamistöille riittävät määräykset, joilla estetään rakentamisen aikana kiintoaineksen ja haitta-aineiden pääseminen vesistöön.
Kiintoaineksen pääsemistä vesistöön tulee estää rakennustyön aikaisilla suojaustoimenpiteillä ja huolellisella rakennustavalla. Rakentamisen vaikutuksia vesistöön tulee estää hakemuksen mukaisella siltapaikan alavirran puolelle asennettavalla suodatinkankaisella suojaverholla, mikä ehkäisee kiintoaineksen leviämistä. Esitetyt kiintoaineksen kulkeutumisen estävät toimenpiteet ja lupamääräykset ovat tarpeen alapuolella sijaitsevan Hirvihaarakosken uhanalaisen (EN) taimenen (Salmo trutta) poikastuotantoalueen suojelemiseksi. Lupapäätöksessä tulee huomioida, että kaikki vedenlaatuun vaikuttavat rakentamistyöt on keskeytettävä taimenen kutuaikana syyskuusta marraskuuhun.
Ympäristölautakunta katsoo, että veden laadun tarkkailua tulee tehdä hakemuksen mukaisesti kahdesta tutkimuspisteestä, joista toinen tutkimuspiste sijaitsee rakennusalueen läheisyydessä ylävirran puolelle ja toinen alavirran puolella. Vesinäytteistä tulee analysoida hakemuksessa esitettyjen analyysien lisäksi ammonium-, nitriitti- ja nitraattityppi- sekä kloridipitoisuudet. Hakemuksen mukaan rakentamisvaiheessa vesialueella tehtävien samentumista aiheuttavien työvaiheiden aikana tarkkailupisteistä otetaan vesinäytteet neljän viikon välein. Neljän viikon näytteenottotiheys on liian harva, jos toiminnasta aiheutuu merkittäviä vaikutuksia vesistöön. Muutokset vedenlaadussa ja veden kemiallisessa tilassa voivat olla nopeita, ja esimerkiksi korkeat ammoniumtyppipitoisuudet yhdistettynä pohjan muokkauksesta aiheutuvaan lisääntyneeseen hapenkulutukseen on kalastolle erittäin haitallista. Riittävän tiheä näytteenotto on oleellisessa roolissa erityisesti veden kemiallisen tilan selvittämiseksi.
Luvanhakijan on varmistettava urakoitsijan ymmärtävän ja noudattavan vedenlaadun haittojen minimoiseksi suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä.