Perustelut
Toimintaympäristön kehitys
Suomen bruttokansantuote (BKT) kääntyi lievään laskuun vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla Venäjän hyökkäyssodan heijastusvaikutusten vuoksi. Heikon talouskehitys jatkui alkuvuoden 2023 aikana kotitalouksien vähentäessä kulutusmenojaan nopean inflaation ja korkojen nousun seurauksena; BKT supistuu 0,2 prosenttia (VM 23.3.2023). Inflaation hidastumisen ja palkankorotusten myötä ostovoima kääntynee kasvuun loppuvuoden 2023 aikana. Suomen talous kasvanee jälleen vuosina 2024 ja 2025 1,3 ja 1,6 prosenttia.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voi saada aikaan yllättäviä käänteitä, joilla on merkittäviä ja nopeasti leviäviä talousvaikutuksia. Korkojen ja hintojen nousu on vähentänyt kulutusta ja asuntokauppojen määrää huomattavasti, jolla voi olla ennakoitua suurempia negatiivisia kerrannaisvaikutuksia. Korkojen nopea nousu on myös aiheuttanut ongelmia ja lisännyt epävarmuutta niin rahoitusmarkkinoilla kuin myös yritysten toiminnassa.
Suomen julkinen talous heikkenee voimakkaasti, kun talouden kasvu hiipuu, työllisyys supistuu, korot ovat korkealla ja inflaatio alkaa välittyä julkisiin menoihin. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi tehdyt varautumistoimet lisäävät julkistalouden menoja. Julkisyhteisöjen alijäämä on vuonna 2023 2,6 prosenttia BKT:sta. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa alijäämäisinä, eikä alijäämä ole oikenemassa lähivuosina. Kuntien alijäämän odotetaan pysyvän maltillisena. Nopeasti kohonneet velanhoito-kustannukset pitävät osaltaan julkishallinnon velkasuhdetta nousevalla uralla. Tulevan hallituksen toimenpiteet voivat vaikuttaa julkishallinnon alijäämään ja velkaan merkittävästi.
Vuonna 2023 kuntien talous muodostuu poikkeuksellisen hyväksi. Kunnallisveron tilityksissä näkyvät positiivisesti ennen verovuotta 2023 maksuunpannut kunnallisverot, jotka kertyvät vanhoilla veroperusteilla ja korkeammilla tuloveroprosenteilla ja nostavat kuntien verokertymän tasoa väliaikaisesti.
Vuonna 2024 palkkojen korotukset nostavat kuntien työvoimakustannuksia merkittävästi. Toisaalta verotuloennuste parantunut. TE-palvelu-uudistus kasvattaa kuntien menoja ja vastaavasti valtion-osuuksia vuodesta 2025 eteenpäin. Kuntien toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan kokonaisuutena olevan miinuksella 2024-2027. Kuntatalouden näkymissä on suuria riskejä alaspäin. Riskejä lisää paitsi talouden yleinen epävarmuus niin myös epävarmuus verokehityksen vahvuudesta ja voimakas meno- ja investointipaine.
Sote-uudistuksen talousvaikutuksista
Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirrettiin hyvinvointialueille ja niitä vastaava rahoitus valtiolle. Kuntien menojen kasvupaine helpottuu sote-uudistuksen myötä. Kuntien tehtävät painottuvat jatkossa nuorten ikäluokkien palveluihin, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.
Sote-uudistuksen siirtolaskelmia eli verorahoituksen siirtoa kunnista hyvinvointialueille päivitetään edelleen. Seuraava päivitys kuntakohtaisiin siirtolaskelmiin on tulossa elo-syyskuussa 2023. Siirtolaskelmien lopputulos nähdään vasta marraskuussa, kun kustannus- ja veropohja korvataan vuoden 2022 osalta lopullisella tilinpäätöstiedolla. Koska kuntien vuoden 2023 valtionosuudet ovat jo maksatuksessa, valtionosuuksia joudutaan korjaamaan takautuvasti.
Tuusulan kunnan talous 2023
Tuusulan verotulotilitykset kehittyivät alkuvuonna ennakoitua paremmin kaikissa verotulolajeissa. Toteutuneet isot yritystonttien kaupat ennakoivat sitä, että budjetin mukaiset tontinmyyntitavoitteet saavutetaan. Toimintamenojen osalta ylitysriskit liittyvät kunta-alan palkkaratkaisun vaikutuksiin, nopeasti kasvaneen lapsimäärän vaikutuksiin varhaiskasvatuksessa sekä yleisen hintatason voimakkaaseen nousuun. Ennusteen mukaan kunnan tilikauden ylijäämä asettuisi talousarvion mukaiseen 11 milj. euron tasoon. Mittavien investointien vuoksi kunnan velkamäärän kasvu jatkuu, ennusteen mukaan kunta velkaantuu talousarviovuoden aikana lähes 50 milj. euroa.
Tuusulan vuoden 2023 talouden näkymiin liittyy huomattavaa epävarmuutta mm. Ukrainan sodan, voimakkaan inflaation sekä korkotason nopean nousun vuoksi. Myös vuoden 2024 talousnäkymät ovat melko epävakaalla pohjalla.
Talousarviokehys 2024
Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2024 talousarviokehyksen perustana on Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2022 tilinpäätökseen, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, toukokuun 2023 talouden toteumaan ja tilinpäätösennusteeseen, toimialueiden arvioimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä tuottavuus- ja säästötoimiin vuodelle 2024.
Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.
Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2024. Taloussuunnitelmavuosien 2025 - 2028 luvut ovat alustavia, ja niitä tarkennetaan elo-syyskuun aikana erityisesti verotulojen, maanmyyntitulojen ja investointien osalta.
Verotulot ja valtionosuudet
Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen (huhtikuu 2023) perusteella. Kuntaliiton seuraavat veroennusteet julkaistaan elo-syyskuussa. Valtionosuuksia arvioidaan Valtiovarainministeriön sote-siirtolaskelmista johdettujen laskelmien pohjalta. Verotulo- ja valtion-osuusennusteita päivitetään Kuntaliiton ja VM:n laskelmien muuttuessa.
Kunnan vuoden 2024 tuloveroprosentti tulee pyöristää lähimpään prosenttiyksikön kymmenykseen. Kehyslaskelman lähtökohtana ovat ansiotuloveroprosentti 7,10 % sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien lain sallima vaihteluväli ja Tuusulan kunnassa noudatettavat veroprosentit vuosina 2023 ja 2024.
| |
Lain sallima vaihteluväli |
Tuusulan nykyinen vero-% |
| Yleinen kiinteistövero |
0,93 - 2,00 |
1,15 |
| Vakituinen asuinrakennus |
0,41 - 0,90 |
0,48 |
| Muu asuinrakennus |
0,93 - 1,80 |
1,35 |
| Rakentamaton rakennuspaikka |
3,93 – 6,00 |
6,00 |
| Yleishyödyllinen yhteisö |
0,00 – 1,55 |
0,65 |
Toimintatulot ja -menot
Vuoden 2024 talousarviokehyksen pohjana ovat kunnan toimialueiden ennakoimat tulo- ja menolisäykset sekä kehysneuvotteluiden aikana määritellyt 4 milj. euron tasapainotustoimet. Tavoitteena on saavuttaa ylijäämäinen tulos vuonna 2024.
Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan asettuvan kuluvan vuoden tasoon, 10,2 milj. euroon. Arviota tarkennetaan talousarvioprosessin aikana. Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan kasvavan 4,0 milj. euroon (+ 0,5 milj. euroa). Toimintatulojen nousua ennakoidaan lisäksi tonttien vuokratuloissa 0,2 milj. euroa, sivistyksen tuotoissa 0,5 milj. euroa (vammaisopetuksen iltapäivätoiminnan laskutus hyvinvointialueelta, S2-opetuksen valtionavustus, Monion ruokapalvelut ja pääsylipputulot) sekä vesihuollon tuloissa 0,4 milj. euroa.
Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi (kunta ja vesihuoltoliikelaitos) esitetään talousarviokehyksessä nettona 8,5 milj. euroa (5,9 %) talousarvioon 2023 nähden. Merkittävin toimintamenojen lisäys tapahtuu henkilöstökuluissa; palkankorotusten lisäykseksi arvioidaan 3,3 milj. euroa. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025. Sopimuskaudella työvoimakustannukset nousevat vuonna 2023 keskimäärin vähintään 3,05 % ja vuonna 2024 3,11 %. Suunniteltujen henkilöstölisäysten kustannusvaikutus on 2,9 milj. euroa, josta lapsimäärän nopeasta kasvusta aiheutuva varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen osuus on 1,7 milj. euroa.
Voimakas inflaatio nostaa merkittävästi kunnan palveluostojen kustannuksia erityisesti rakennusten ja yleisten alueiden kunnossapidossa (menolisäys 0,9 milj. euroa) sekä koulukuljetuksissa (0,2 milj. euroa). Ruoan hinnan kallistumisen arvioidaan aiheuttavan ruokapalveluissa 0,3 milj. euron menokasvun. Sähkön hintojen laskusta ennakoidaan 0,7 milj. euron säästöä. Toimialueiden menoja arvioidaan ja priorisoidaan kriittisesti vielä elo-syyskuun aikana. Tavoitteena on varmistaa ylijäämäinen tulos vuodelle 2024 sekä maltillinen menokehitys taloussuunnitelmavuosille.
Toimialueet ovat toimintakatesitovia valtuustoon nähden. Toimintakate on esityksessä 105,8 milj. euroa, kasvua 7,2 %. Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulo-tavoitteet sekä toimintakate vuodelle 2024 on esitetty liitteenä olevassa talousarviokehyslaskelmassa.
Vesihuoltoliikelaitos noudattaa talousarviovalmistelussaan kunnan taloudenpidon ohjeita ja periaatteita. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus sekä vesihuoltoverkoston saneeraukset. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuollon toimintakatteen ei kasva vuonna 2024, ja että maksujen korotuksilla varaudutaan tulevien investointimenojen kattamiseen.
Rahoitus ja investoinnit
Rahoituslaskelman lähtökohtana on kuntastrategian mukaisten palveluverkko- ja infrainvestointien toteuttaminen. Talousarviovuoden investoinneiksi arvioidaan tässä vaiheessa 80 milj. euroa. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 45 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 23 milj. euroa, vesihuollon investointeihin noin 8 milj. euroa sekä maan hankintaan 5 milj. euroa.
Investointiohjelman valmistelu on kesken erityisesti vuosien 2025-2028 osalta. Investoinneista on karsittu alustavasti taloussuunnitelmavuosilta yhteensä 50 milj. euroa, mutta investoinnit ovat edelleen korkealla tasolla 50 - 70 milj. eurossa vuosina 2025 - 2028. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infran rakentuminen. Tulevien vuosien investointeja ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti, tavoitteena on edelleen painaa investointitasoa alaspäin. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ja rakennusten realisointitoimia edistetään valtuuston 12.12.2022 päätöksen mukaisesti, tulevien investointien mahdollistamiseksi.
Tulorahoituksen riittämättömyydestä ja suurista investoinneista johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy lähivuodet huomattavan nopeana. Kehyslaskelmassa vuoden 2024 toiminnan ja investointien rahavirta on noin 55 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien rahoitustarvetta 2025 - 2028 ja uutta lainaa otetaan merkittävästi. Vuonna 2026 kunnan lainamäärä ylittänee 300 milj. euroa.
Korkotason on arvioitu olevan keskimäärin 3,0 % uusille suojaamattomille lainoille. Mikäli kunnan lainamäärä kasvaisi kehyslaskelman mukaisesti, nousisivat korkokulut vuoden 2023 talousarviosta 4,2 milj. euroa vuoteen 2028, jolloin korkokulut olisivat noin 5,9 milj. euroa. Uusien lainojen määrää ja korkotasoa ja korkokuluja tarkennetaan talousarvioprosessin aikana.
Yhteenveto
Kuntatasoisen talouskehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino, selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2024 - 2028 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Lähivuosien raskaan investointiohjelman läpivienti edellyttää kunnan veropohjan vahvistamista ja investointien voimakasta priorisointia.
Kaikkia tulo- ja menoeriä sekä erityisesti investointeja arvioidaan kriittisesti budjettiprosessin aikana. Henkilöstömäärän arvioinnissa otetaan huomioon lapsi- ja oppilasmäärien muutokset sekä kasvuinvestointien läpiviennin mahdollistaminen. Palveluverkkoa uudistamalla mahdollistetaan palveluverkon tiivistämiseen liittyvien säästöjen toteuttaminen sekä väistötilakustannusten poistuminen.
Taloussuunnitelmavuosia koskeva kuntatasoiset tulos- ja rahoituslaskelmat päivitetään syksyn aikana. Lisäksi syksyn aikana päivitetään Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaiset laskelmat vuosille 2024 - 2033. Kasvun ja talouden hallintaohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyn talousarvion yhteydessä.
Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan (kunta + vesihuoltoliikelaitos) tulos asettuu vuonna 2024 noin 0,1 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tilikaudelle ja taloussuunnitelmavuosille 2025 - 2028 ennakoitu tulos ja toiminnan rahavirta ovat riittämättömällä tasolla kunnan tuleviin investointitarpeisiin nähden.