Perustelut
Toimintaympäristö
Tuusulan kuntastrategian painopistealueina ovat kunnan elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Alku-vuonna kunnan toiminta kehittyi kuntastrategian mukaisella uralla; asuntorakentaminen jatkui edelleen vilk-kaana, väestön määrä kehittyi myönteisesti ja asunto- sekä yritystonttien kauppa kehittyi suunnitellulla tasolla. Kunta jatkoi mittavia investointeja palveluverkon uudistamiseen sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan.
Eduskunnan hyväksymät lait hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta astuivat voimaan1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueille siirtyivät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen henkilöstö, omaisuus sekä sopimukset. Kunta siirtyi Keusoten omista-jaohjaajan roolista hyvinvointialueen kumppaniksi. Alkuvuoden aikana valmisteltiin Keusoten purkusopimuksia sekä laadittiin hyvinvointia ja terveyttä edistäviä suunnitelmia.
Sote-uudistukseen liittyen kuntien tuloveroprosentit laskivat 12,64 %-yksikköä ja vastaava summa siirtyi valtion verotukseen. Sote ja pela-tehtävien siirron ja hyvinvointialueiden perustamisen lopulliset vaikutukset kuntien valtionosuuksiin selviävät vasta syksyllä 2023.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen BKT supistuu 0,2 % vuonna 2023. Yksityinen kulutus vähenee, kun hintojen ja korkojen nopea nousu heikentää kotitalouksien käytettävissä olevia reaalituloja. Inflaatio hidastuu ja tulojen kasvun ennakoidaan nopeutuvan vuonna 2024 ja BKT:n kasvu toipuu yli 1 %:n. Työllisyystilanteen ennakoidaan säilyvän hyvänä. Julkisyhteisöjen taloudellinen asema heikkenee vuonna 2023, kun verotulojen kasvu hiipuu ja samaan aikaan menot kasvavat nopeasti. Kasvavien alijäämien ja hidastuvan nimelliskasvun myötä julkinen velkasuhde kasvaa lähivuosina.
Talouden toteutuminen
Vuoden 2023 muutetun talousarvion mukainen arvio Tuusulan kunnan tilikauden tulokseksi on 11,0 milj. euroa (alkuperäinen talousarvio 11,0 milj. euroa). Verotulojen, valtionosuuksien ja palkkojen sopimuskorotuksiin liittyvät sekä muut mahdolliset käyttötalouden määräraha- ja ennustemuutokset tehdään kesäkuun puolivuosikatsauksen yhteydessä, jolloin käytettävissä ovat tarkemmat tiedot ennakoiduista muutoksista.
Tarkastelukauden verotilitykset olivat 41,4 milj. euroa, toteutuen 38,7 % talousarviosta. Alkuvuoden hyvään verokertymään vaikuttivat vuodelta 2022 kertyneet vanhan kunnallisveroprosentin (19,75 %) mukaiset verotilitykset, verotulokertymä tasaantuu lähelle talousarvion mukaista tasoa loppuvuotta kohti. Sote-uudistukseen myötä Tuusulan kunnallisveroprosenttia leikattiin vuoden 2023 alusta 12,64%-yksiköllä 7,11 %:iin
- Kunnallisveroja kertyi tammi-maaliskuussa 36,4 milj. euroa. Verotulojen hyvää kehitystä tuki parantunut työllisyysaste, hyvä palkkakehitys sekä kunnan väestönkasvu. Valmistuva verotus 2022 aiheuttaa vielä epävarmuutta kuluvan vuoden kunnallisveron tilityksiin. Valtiovarainministeriön tiedon mukaan on mahdollista, että veronsaajaryhmien jako-osuuksia oikaistaan vielä ennen verotuksen päättymistä lokakuun lopussa pääomatuloverojen toteumaan pohjautuen.
- Yhteisöverotulojen toteutuma oli 4,1 milj. euroa, mikä on 54,9 % budjetoidusta määrästä. Hyvä kasvu perustui yritysten hyvään taloustilanteeseen vuonna 2022 sekä alkuvuonna kertyneisiin lisäennakoihin. Myös yhteisöverojen kertymä tulee tasaantumaan loppuvuotta kohti. Taloussuhdanteen heikkeneminen saattaa heijastua negatiivisesti erityisesti yhteisöverojen kehitykseen jo vuoden 2023 aikana.
- Kiinteistöverotulojen toteutuma oli 0,9 milj. euroa (6,1 % TA2023). Kiinteistöverojen ennustetaan kasvavan koko maassa ennakoitua nopeammin, koska rakennusten verotusarvoja nostettiin vuoden alusta niiden jälleenhankinta-arvojen korotuksen vuoksi. Syy korotukseen löytyy rakennuskustannusten kallistumisesta. Muutos parantaa kiinteistöveron verovuosikohtaista tuottoa koko maan tasolla noin 170 milj. euroa.
Kuntaliiton ennusteen (14.4.2023) mukaan Tuusulan vuoden 2023 verotulot olisivat ylittämässä talousarvion mukaisen tason noin seitsemän miljoonaa euroa. Kunnan verotuloarvioon ei tehdä epävarman taloustilanteen vuoksi tuloarvion muutosesitystä tässä vaiheessa, vaan mahdolliset muutokset tehdään puolivuosikatsauksen yhteydessä.
Vuodelle 2023 vahvistetut valtionosuudet, 27,3 milj. euroa, ovat 2,9 milj. euroa talousarvion mukaisia valtion-osuuksia suuremmat. Valtionosuudet täsmentyvät marraskuussa valmistuvien lopullisten sote-siirtolaskelmien myötä.
Tammi-syyskuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena suunnitellusti. Tammi-maaliskuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli 7,0 milj. euroa (22,5 %). Tonttien myyntituloja kertyi yht. 7,1 milj. euroa, tontteja myytiin 8 kpl alkuvuoden aikana, ja maan myyntivoittoja kertyi 1,2 milj. euroa. Rykmentinportin yritysalueelta myyty 5,7 milj. euron maa-alueen kauppahinta tulee maksuun huhtikuussa, ja kaupasta syntyvä myyntivoitto kirjataan huhtikuulle. Myyntituotoissa kotikuntakorvaukset toteutuivat 0,3 milj. euroa, ateriapalveluiden myyntituotot 0,2 milj. euroa sekä tuet ja avustukset 0,4 milj. euroa edellisvuotta pienempinä.
Tammi-kesäkuun toimintamenojen toteuma oli 41,2 milj. euroa (25,0 %). Toimintamenojen vertailukelpoinen kasvu vuoden 2022 vertailujaksoon oli 2,9 milj. euroa (+ 7,5 %). Kasvusta henkilöstökulujen osuus oli 1,5 milj. euroa ja palveluiden ostojen osuus 0,8 milj. euroa. Toimintamenojen kasvua tapahtui etenkin kiinteistöjen ja rakennusten kunnossapitopalveluissa sopimusten indeksikorotusten ja sopimustoimittajien vaihdosten vuoksi. Myös asiantuntijapalveluiden ostot kasvoivat voimakkaasti meneillään olevien useiden koulu- ja infrarakennusprojektien seurauksena.
Kunnan toimintakate oli 28,7 milj. euroa, 28,3 % talousarvioon nähden. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.
Tammi-maaliskuun käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 10,3 milj. euroa. Tuusulanjärven koulukampuksen rakentamisesta kertyi tarkastelukaudella kustannuksia 3,0 milj. euroa. Monion rakentaminen eteni aikataulussa ja budjetissa (toteutuneet kustannukset 2,1 milj. euroa). Riihikallion ja Rykmentinpuiston koulujen rakentaminen käynnistyy toisella vuosineljänneksellä. Yhdyskuntatekniikan osalta Kellotorin rakentaminen Kellokoskella käynnistyi. Muilta osin jatkettiin edellisenä vuonna aloitettuja hankkeita Häriskivi, Rykmentinpuiston ja Sulan työpaikka-alueet, Hyrylän matkakeskus, Peltokaaren Härkäkaivonlenkki ja Kaukjärvenranta.
Kunnan korollisten lainojen määrä oli kesäkuun lopussa 147,0 milj. euroa, mikä on 0,8 milj. euroa enemmän vuoden 2022 maaliskuun lainamäärään verrattuna. Kuluvan vuoden lopun lainamäärän arvioidaan toteutuvan talousarviota pienempänä, noin 200 milj. euron tasossa. Lainamäärän alkuperäistä talousarviota maltillisempi kasvu perustuu vuoden 2022 marras-joulukuun ennakoitua parempaan talouden toteumaan sekä alkuvuoden 2023 hyvään kassavirran kehitykseen. Korollisten lainojen 12/2023 määrää muutetaan valtuustossa puolivuosikatsauksen yhteydessä.
Vuositason ennuste
Vuonna 2023 talousympäristön vaikeasti ennakoivat muutokset aiheuttavat epävarmuutta Tuusulan kunnan toimintaan ja talouteen. Käyttötalouden merkittävimmät kustannusten nousut ja riskit liittyvät kunta-alan palkkaratkaisun aiemmin ennakoitua suurempiin kustannusvaikutuksiin, varhaiskasvatuksessa lapsimäärien kasvun aiheuttamaan lisähenkilöstötarpeen kustannuksiin sekä kiinteistöjen ja katujen ylläpidon ostopalveluiden todennäköisiin kustannusten ylityksiin. Tarvittavat määrärahamuutokset tehdään tammi-kesäkuun puolivuosikatsauksen yhteydessä.
Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät yleiseen talouden sekä yritysten kannattavuuden kehittymiseen sekä asuntokaupan aktiviteetin ja hyvän väestökehityksen jatkumiseen. Alkuvuoden väestönkasvu, hyvänä jatkunut työllisyystilanne sekä tehdyt palkkaratkaisut heijastuvat positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään. Taloussuhdanteen heikkeneminen voi heijastua negatiivisesti erityisesti yhteisöverojen kehitykseen jo vuoden 2023 aikana. Kunnan verotuloarvioon ei tehdä epävarman taloustilanteen vuoksi tuloarvion muutosesitystä tässä vaiheessa, vaan mahdolliset muutokset tehdään puolivuosikatsauksen yhteydessä.
Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Kehyskuntien asuin- ja yritystonttien kysyntä on heikentynyt, mutta erityisesti Etelä-Tuusulan kysyntä on toistaiseksi säilynyt kohtuullisena. Rykmentinportin alueen yritystonttien hyvä kysyntä tukee tontinmyyntitulojen tavoitteiden toteutumista.
Esitettävät määrärahamuutokset
Investointien määrärahoihin esitetään yhteensä 166 000 euron lisäystä:
- 16 000 euron lisäys koneisiin ja kalustoon uuden siipikairan hankintaa varten. Vanhasta siipikairasta puuttuu osia ja sen tarkkuus on huomattavasti heikompi kuin sähköisessä siipikairassa.
- 150 000 euron lisämäärärahaa Jokelan tekonurmen pinnan uusimiseen. Alkuperäinen kustannusarvio perustui kumirouheen käyttöön pinnan uusimisessa. Lisämäärärahalla katetaan kumirouheen vaihta-minen puurouheeksi. Valtakunnallisesti puurouheen käyttäminen tekonurmen täyttöaineena on lisääntynyt uusissa hankkeissa. Lisämäärärahalla katetaan ekologisen puurouheen käyttöönottoon liit-tyvien pohjatöiden ja salaojituksen vaikutuksesta syntyviä kustannuksia sekä suunnittelutöiden ja projektinjohtopalveluiden kustannuksia. Toteutus vähentää ylläpito- ja kierrätyskustannuksia jatkossa. Lisäksi elinkaarensa päässä oleva kumirouhetekonurmi on lähtökohtaisesti ongelmajätettä.
Investointien määrärahan siirtona esitetään siirrettäväksi uimahallin kassatilan ja aulan muutostöille varattu 200 000 euroa uimahallin peruskorjauksen suunnitteluun. Uimahallin kuntotutkimuksen perusteella on todettu, että uimahallin peruskorjaus tulisi toteuttaa vuoden 2024 aikana. Uimahallin betonirakenteiden kosteusrasitusta tulee pyrkiä vähentämään laajalla peruskorjauksella. Peruskorjauksessa allasosaston vedeneritykset tulee uusia. Uusimisen yhteydessä tulee lisäksi korjata pintalaatan kallistuksia vedenohjauksen parantamiseksi. Täten peruskorjauksen suunnittelu on tarkoitus toteuttaa vuoden 2023 aikana, jolloin suunnitelmat ovat valmiina siten, että varsinaiset korjaustyöt voidaan aloittaa keväällä 2024.