Perustelut
Valtio ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikkaa lainsäädännöllä. Asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palveluihin hakeutumiselle
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista. Lainsäädännön uudistus perustuu Sipilän hallituksen tekemään linjaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkasteluun. Voimassa olevassa asiakasmaksuasetuksessa olevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi lain tasolle. Uudistusta on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä maakuntia koskevan uudistuksen linjausten mukaisesti. Ehdotetun lain voimaantulo on sidoksissa sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon. Maakunta saisi periä maksun vain sellaisesta sosiaali- ja terveyspalvelusta, jonka maksusta on nimenomaisesti säädetty asiakasmaksulaissa. Asiakasmaksulaissa säädettäisiin palvelujen enimmäismaksuista. Maakunnalla olisi kuitenkin mahdollisuus periä laissa säädettyjä alempia maksuja tai antaa palvelu maksutta. Lausunnonantajilta pyydetään lausuntoa siitä, onko mainittu sääntely periaatteellisesti ja sääntelyn kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausunnonantajia arvioimaan esitettyjen asiakasmaksujen määräytymisperusteiden selkeyttä, johdonmukaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Lausunnonantajilta pyydetään myös näkemystä siitä, tukeeko hallituksen esitysluonnokseen sisältyvä lakiehdotus asiakkaiden yhdenvertaista mahdollisuutta saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.
Ministeriö pyytää, että kunnat ja kuntayhtymät arvioisivat lausunnoissaan esityksen vaikutuksia oman kunnan tai kuntayhtymän asiakasmaksukertymään ja esittäisivät lyhyen perustelun arviolleen. Arviot pyydetään esittämään mahdollisuuksien mukaan prosentuaalisena osuutena suhteessa kunnan tai kuntayhtymän nykyiseen maksutuottoon. Arviot taloudellisista vaikutuksista pyydetään antamaan sekä kokonaisuudesta että eritellysti olennaisimmista taloudellisia vaikutuksia aiheuttavista ehdotuksista. Ministeriö pyytää, että lausunnonantajat arvioisivat myös hallituksen esitysluonnoksen ja siihen sisältyvän lakiehdotuksen aikataulua ja suhdetta sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä maakuntia koskevaan uudistukseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan merkittävimpiä muutoksia asiakasmaksulaissa olisi se, että jatkossa maksuja saisi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Jos palvelusta ei ole säädetty, siitä ei voisi periä maksua. Laissa säädettäisiin edelleen vain palvelujen enimmäismaksuista.
Maksut olisivat samat niin julkisilla kuin yksityisillä tuottajilla silloin, kun palvelut on tuotettu julkisella rahalla. Maakunta vastaisi maksujen määräämisestä ja niiden perimisestä.
Pitkäaikaishoidon asiakasmaksuja yhdenmukaistettaisiin. Tällä hetkellä esimerkiksi palveluasumisen maksuista ei ole säädetty laissa. Jatkossa pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista säädettäisiin pitkälti yhdenmukaisin perustein. Lisäksi jatkuvan ja säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä tavallisen palveluasumisen maksut yhdenmukaistettaisiin. Näin samantyyppisiä palveluja käyttävät eivät enää olisi keskenään epätasa-arvoisessa asemassa ja maksujen yhdenvertaisuus paranisi valtakunnallisesti.
Nykyisistä terveyskeskusten kolmen kerran käyntimaksuista ja vuosimaksuista luovuttaisiin. Maksun voisi jatkossa periä jokaisesta käynnistä lääkärillä tai hoitajalla. Esityksen mukaan etäpalvelut rinnastettaisiin perinteisiin palveluihin, ja niistä voitaisiin periä samansuuruinen maksu.
Laissa säilyisi edelleen maksukatto eli asiakasmaksujen vuosittainen enimmäismäärä (683 euroa), jonka täyttymisen jälkeen asiakas ei enää maksaisi asiakasmaksuja maksukattoon kuuluvista palveluista. Maksukattoa laajennettaisiin niin, että myös esimerkiksi hammashoidon käynti- ja toimenpidemaksut, ensihoitopalvelun maksut sekä tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut laskettaisiin mukaan maksujen enimmäismäärään. Merkittävä muutos olisi myös se, että maakunta seuraisi maksujen kertymistä ja antaisi asiakkaalle tiedon, kun maksukatto on täyttynyt.
Nykyisin maksuttomiksi säädetyt sosiaali- ja terveyspalvelut säilyisivät pitkälti edelleen maksuttomina. Lisäksi maksuttomien palvelujen piiriin sisällytettäisiin uusia palveluja, muun muassa alle 18-vuotiaiden terveyspalvelut säädettäisiin pääosin maksuttomiksi.
Uudistuksen keskeinen periaate on, että asiakasmaksut ovat yhdenvertaisia ja kohtuullisia eivätkä ne ole este palvelujen käytölle. Maakunnalla olisi velvollisuus alentaa tai jättää kokonaan perimättä sosiaalihuollon maksuja ja terveydenhuollon lyhytaikaisen laitoshoidon (kuten sairaalan vuodeosastohoidon) maksuja sekä terveydenhuollon tulosidonnaisia maksuja, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo olisi vaarassa.
Tuusulan sosiaali- ja terveyspalveluista saadut kokonaistulot vuonna 2017 olivat noin 10 337 049 euroa, josta maksutuottojen osuus oli 7 300 527 euroa. Maksutuottojen osuus kaikista tuloista on huomattavan suuri (70,1 %).
Asiakasmaksutulojen osuus toimintakuluista vuonna 2017 oli 6,4 %. (Vuoden 2018 maksutuottojen osuus toimintakuluista on noin 6,0 %, asiakasmaksutuotot laskivat vuonna 2018 1,2 %. ) Mainittakoon että suun terveydenhuollon osalta maksutuotot ovat kattaneet toimintakuluja 32 %.
Asiakasmaksulain uudistuksen talousvaikutuksia on tässä kohtaa vielä hankala arvioida, koska osa maksuista yhdenmukaistetaan ja osa maksuista poistetaan ja hoidollisen maksukaton piiriin kuuluvien palvelujen määrä kasvaa joka toteutuessaan tarkoittaisi mahdollisesti tulojen vähenemistä.