Valtuusto, kokous 11.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 143 Veroprosenttien määrääminen vuodelle 2020

TUUDno-2019-2115

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 28.10.2019

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Kunnalle suoritettavat verot ovat lain nojalla kunnan tulovero ja kiinteistövero. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta. Kuntalain mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verohallinnolle veroprosentit tulee ilmoittaa viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Tuusulan verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton 22.10.2019 antamaan valtakunnalliseen arvioon ja sen kuntakohtaisiin tarkennuksiin. 

Verotulojen kehitys Tuusulassa vuonna 2019

Tuusulan verotulojen ennakoitiin nousevan vuonna 2019 merkittävästi maan talouden tilanteen kohentuessa ja työllisyyden parantuessa. Osaltaan vuoden 2019 verokertymää kasvattaa vuoden 2018 jäännösverojen tilitysten siirtyminen pääosin vuodelle 2019, 2018 verotuksen joustavan valmistumisen vuoksi. Verotulojen kasvu on kuitenkin jäänyt hyvästä ansiotulo- ja työllisyyskehityksestä huolimatta hyvin vaatimattomaksi. Vuoden 2019 ennakkoverojen kertymävajeeksi on verokortti- ja tulorekisteriuudistusten vuoksi oletettu koko maan tasolla - 600 milj. euroa. Tuusulan osalta verotulojen määrä on jäämässä tuoreimman ennusteen mukaan 181,3 milj. euroon, kun TA2019 lähtökohtana oli 189.7 milj. euroa verokertymä. 

Loppuvuoden aikana palkansaajien verokorttimuutokset sekä kunnallisveron tilitysoikaisut saattavat vielä muuttaa olennaisesti kuntien kuluvan vuoden verotulokertymää.

Seuraavassa taulukossa on eri verolajien tuoton kehitys vuosina 2016 – 2019 sekä vuosien 2018 - 2020 arviot (Kuntaliiton verotulojen ennustekehikko 9.10.2019):

Tilivuosi 2017 2018 2019 2020** 2021** 2022**
Verolaji            
Kunnallisvero 159 903 161 181 162 859 175 273 181 737 188 284
Muutos % -0,8 0,8 1,0 7,6 3,7 3,6
Yhteisövero 7 652 7 817 8 207 8 594 9 024 9 324
Muutos % 17,2 2,2 5,0 4,7 5,0 3,3
Kiinteistövero 9 985 10 205 10 210 10 210 10 210 10 210
Muutos % 14,8 2,2 0,1 0,0 0,0 0,0
Verotuloksi kirjattava 177 540 179 203 181 277 194 077 200 971 207 819
Muutos % 0,6 0,9 1,2 7,1 3,6 3,4

Verotulot vuoden 2020 talousarvion laadinnassa

Vuonna 2020 Tuusulan kunnalle verotuloja ennustetaan kertyvän yhteensä 194,1 milj. euroa. Kokonaisuutena verotulokertymän ennakoidaan kasvavan peräti 12,8 milj. euroa (7,1 %) vuoden 2019 ennusteeseen nähden.

Kunnallisvero

Vuodelle 2020 koko maan kunnallisverojen ennakoidaan kasvavan 6,2 %. Tuusulan osalta kunnallisveron kasvuksi ennakoidaan peräti 7,6 %. 

Kunnallisverojen kasvu johtuu pääasiassa erittäin heikosta vertailuvuodesta 2019. Vaikka kertymävaje korjaantuu vuoden 2019 kunnallisverojen osalta vuoden 2020 aikana, niin oletuksena on, että verovuoden 2020 ennakkoverot kertyvät taas samalla tavalla jättäen vuoden 2020 ennakot vastaavasti alemmalle tasolle. Täten ennusteessa ei ole huomioitu mahdollisia muutoksia verovelvollisten käyttäytymisessä. Lisäksi verovuoden 2019 jäännösverot tilitetään kunnille verotuksen joustavan valmistumisen myötä pääosin vasta kalenterivuoden 2020 aikana. Työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksun alentuminen nostaa omalta osaltaan verotuloja vuonna 2020, kuten myös parantunut työllisyystilanne. Veroperustemuutosten (ansiotuloindeksin korjaus sekä työtulo-, perus- ja eläketulovähennykset) arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja -298 milj. eurolla vuonna 2020, jotka on talousarvioesityksessä esitetty kompensoitavaksi kunnille (285 milj. euroa).

Yhteisövero

Kuntaliiton yhteisöveroennusteessa on ennustettu 4,1 % kasvua, johtuen yritysten talouden kohtuullisen hyvistä ennusteluvuista. Yhteisöverossa ei ole vielä huomioitu hallituksen vuosille 2020 - 2023 linjaamia kone- ja laiteinvestointien korotettuja poistoja eikä aineettomien investointien 50 % ylimääräistä verovähennystä. Kunnille muutosten vaikutukset aiotaan kompensoida yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2020 kuntien osuus koko maan yhteisöverotuloista on 31,3 %. Tuusulan kunnalle kertyvien yhteisöverotulojen kehitys on pitkälti sidoksissa kunnassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän kasvuun

Kiinteistövero

Kiinteistöverojen osalta Kuntaliitto ennustaa koko maassa 2,1 %:n kasvua.

Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumiseen käytettävistä rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen, voimaloiden ja ydinvoimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero myös kaikista maa-alueista (myös asuinrakennusten tonteista), poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt ja rakentamattomat rakennuspaikat. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on nyt 0,93 % - 1,80 %. Tuusulan yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä alarajan mukainen 0,93 %, joten alarajatarkistus koskisi myös Tuusulan kuntaa.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,41 - 0,90 %. Tuusulassa vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,41 %. 

Rakentamattoman rakennuspaikan osalta kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 2,00 - 6,00 %. Lisäksi kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa (pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnat, mukaan lukien Tuusula) prosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti. Tämän seurauksena pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennusmaan veroprosentiksi tulee määrätä vähintään 3,93 %, mikä on myös Tuusulan voimassa oleva rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti.

Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman kiinteistön, joka on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, kiinteistöveroprosentti voidaan päättää edellä esitettyä alemmaksi. Jos kunnanvaltuusto on määrännyt erillisen yleishyödyllisen yhteisön veroprosentin, sitä sovelletaan yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen lisäksi myös rakennuksen maapohjaan. Verohallinto päättää, täyttyvätkö yleishyödyllisyyden kriteerit, kunta päättää tässäkin tapauksessa vain kiinteistöveroprosentista.

Seuraavassa taulukossa on lain mahdollistama kiinteistöveron vaihteluväli vuonna 2019 sekä Tuusulan kunnassa noudatettavaksi ehdotetut veroprosentit:

  Lain sallima vaiheluväli Tuusulan vero %
Yleinen kiinteistövero 0,93 - 2,00 0,93
Vakituinen asuinrakennus 0,41 - 0,90 0,41
Muu asuinrakennus 0,93 - 2,00 0,93
Rakentamaton rakennuspaikka 3,93 - 6,00 6,00
Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 - 1,55 0,65

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroon esitetään korotusta 3,93 %:sta 6,00 %:iin. Korotuksen keskeisenä perusteena on ohjausvaikutus; korotuksella pyritään osaltaan vauhdittamaan Tuusulan rakentamista. Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnalle noin 0,19 milj. euron verotulojen lisäyksen.  

Kunnan muut kiinteistöveroprosentit on asetettu kunkin kiinteistöverolajin osalta lain määrittelemälle alarajalle. 

Kunnan vuoden 2020 kunnallisveroon ei esitetä muutoksia.

Kunnan verotulojen lopulliseen toteumaan vaikuttavat keskeisesti ansiotulojen kehitys, väestön kasvu, kunnassa toimivien yritysten liiketoiminnan kehitys sekä valtion ja kuntien välisen jako-osuuden muutokset.

Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa, tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusille asukkaille. Samalla kuitenkin kunnan tulee turvata riittävän vahva rahoituspohja tulevien kasvu ja palveluverkkoinvestointien rahoittamiseksi.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, valtuuston puheenjohtaja, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2020 seuraavasti:
    • 1. Kunnan tuloveroprosentti 19,50
    • 2. Kiinteistöveroprosentit
      • Yleinen kiinteistövero 0,93
      • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,41
      • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,93
      • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 6,00
      • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2020 seuraavasti:
    • 1. Kunnan tuloveroprosentti 19,​50
    • 2. Kiinteistöveroprosentit
      • Yleinen kiinteistövero 0,​93
      • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​41
      • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​93
      • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 6,​00
      • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,​65.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Lea Ahonen esitti Kari Frimanin ja Taina Ketvelin kannattamana, että rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti pidetään ennallaan eli veroprosentti on 3,93 %.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Ahosen tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Mika Mäki-Kuhna, Pasi Huuhtanen, Ilona Toivanen, Tommi Partanen, Sanna Tuhkunen, Pekka Heikkinen, Johanna Sipiläinen, Janne Mellin, Jere Pulska, Seppo Noro, Satu Heikkilä, Monica Avellan, Markus Meckelborg, Pentti Mattila, Aarno Järvinen, Ulla Palomäki, Lilli Salmi, Elina Väänänen, Sami Tamminen, Jouko Riola, Kim Kiuru, Jussi Salonen, Kari Kinnunen, Päivö Kuusisto, Anu Åberg, Henri Koskela, Emmi Sirniö, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Jorma Sulander, Karita Mäensivu, Merja Kuusisto, Ruut Sjöblom, Jori Enroth
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Sanna Kervinen, Ulla Rosenqvist, Margita Winqvist, Liisa Palvas, Taina Ketvel, Ari Nyman, Arto Nätkynmäki, Anna Yltävä, Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Eeva-Liisa Nieminen, Kari Friman, Lea Ahonen, Raimo Stenvall
  • tyhjiä ääniä annettiin 2 eli Ilmari Sjöblom ja Jukka Ahlgren

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 jaa-ääntä, 15 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneet, että rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero on 6,00 %.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2020 seuraavasti:
    • 1. Kunnan tuloveroprosentti 19,​50
    • 2. Kiinteistöveroprosentit
      • Yleinen kiinteistövero 0,​93
      • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​41
      • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​93
      • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 6,​00
      • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,​65.

 

Kari Friman ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Tiedoksi

talouden ohjaus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.