Perustelut
Aikaisemat käsittelyvaiheet
Kuntakehityslautakunta 1.3.2017
Suunnittelualue
Suunnittelualue sijoittuu Hyrylän kuntakeskuksen eteläpuolelle, noin 3 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Asemakaavalla laajennetaan Sulan nykyistä työpaikka-aluetta, johon asemakaava-alue rajautuu.
Suunnittelualueen rajoina toimivat etelässä Tuusulan itäväylä(11466), idässä Fallbackantie sekä lännessä ja pohjoisessa Korvenrannantie. Alue on pääosin rakentamaton. Suunnittelualueen koko on noin 91 ha.
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnitella Sulan työpaikka-alueen laajentaminen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena huomioiden alueen keskeinen sijainti taajamarakenteen eteläisenä jatkeena ja osana Tuusulan itäväylän tieympäristöä. Alueen rakentaminen täydentää tarkoituksenmukaisesti nykyistä työpaikkarakennetta.
Aloite ja maanomistus
Alueen kaavoitus on käynnistynyt kunnan aloitteesta. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kunta omistaa alueen länsi- ja itäosassa olevat kiinteistöt 1:785, 2:390, 3:373, 4:214 ja 6:405 sekä Korvenrannantien katualueen.
Kunta on laatinut yhden maanomistajan kanssa yhteistyösopimuksen maankäytön periaatteista ja kustannusten jaosta vuonna 2010 ja lähes kaikkien alueen yksityisten maanomistajien kanssa on laadittu asemakaavoituksen käynnistämissopimukset. Maanomistajien kanssa on tarkoitus tehdä myöhemmin maankäyttösopimukset. Osapuolia sitovat maankäyttösopimukset tehdään, kun kaavaluonnos-/ehdotus on ollut nähtävillä ja siitä saatu palaute on käsitelty kuntakehityslautakunnassa.
Kaavan tavoitteet
Asemakaavan pääasiallisena tavoitteena on lisätä alueen työpaikkatonttitarjontaa asemakaavoittamalla suunnittelualue työpaikka-alueeksi Sulan osayleiskaavan mukaisesti. Samassa yhteydessä tarkennetaan osayleiskaavassa tehtyä kaupan ratkaisua ja osoitetaan tilaa vaativalle vähittäiskaupalle soveltuvat alueet.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaava on tullut vireille 11.2.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 12.2.–25.2.2015.
Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006, suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavassa on osoitettu alueen keskeiset liikenneväylät, pohjavesialue (pv) ja voimalinjavaraus (z).
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 20.3.2013 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014.
2. vaihemaakuntakaavassa Tuusulan itäväylän varteen on osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö.
Kohdemerkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet keskusta-toimintojen alueiden ulkopuolella. Niitä kehitetään sellaista kauppaa varten, joka vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jonka tyypillinen asiointitiheys on pieni.
Tuusulan yleiskaava 2040
Tuusulassa on meneillään koko kunnan yleiskaavan laatiminen. Yleiskaava laaditaan strategisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 11.8.–30.9.2014. Kaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alue (KM) ja muilta osin suunnittelualue on työpaikka-aluetta(TP). Alueen läpi kulkee ristiin viheryhteystarvemerkinnät. Yleiskaavaehdotus on valmisteilla ja on tulossa nähtäville vuoden 2017 aikana.
Sulan osayleiskaava
Alueella on voimassa Sulan osayleiskaava, jonka Tuusulan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 7.12.2015 hyväksynyt. Osayleiskaavan on saanut lainvoiman 12.1.2016 ja se korvasi alueella aiemmin voimassa olleen Hyrylän laajenemissuuntien osayleiskaavan (HYLA).
Hyväksytyssä osayleiskaavassa suurin osa suunnittelualueesta on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP-1). Alueen eteläosaan, Tuusulan itäväylän varteen, on osoitettu nauhamainen kaupallisten palvelujen alue (KM-2), jonne voidaan sijoittaa seudullisen tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavissa oleva myymäläkeskittymä. Fallbackantien varrella on yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Suunnittelualueen lävitse on osoitettu virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun soveltuva lähivirkistysalue (VL), jonka myötäisesti kulkee ulkoilureitti. Tuusulan itäväylä on osoitettu liikennealueena (L), jossa on huomioitu Hyrylän itäisen ohikulkutien tilavaraus. Osayleiskaavassa on myös osoitettu alueen pää- ja kokoojakatuverkko, vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet (pv-1), paineellinen pohjavesialue (pv-2), lentomeluvyöhyke (m3), ohjeelliset hulevesialtaat (wa) sekä voimansiirtolinjat (z).
Osayleiskaavoitus käynnistyi vuonna 2007. Sulan osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 15.12.2011 – 31.1.2012 välisenä aikana. Lausuntojen ja mielipiteiden sekä muun suunnittelun pohjalta valmisteltiin osayleiskaavaehdotus (15.4.2014), joka oli nähtävillä 22.5. – 27.6.2014. Tämän jälkeen pidettiin ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 3.11.2014, jonka jatkotoimenpiteenä laadittiin kaupan vaikutusten arviointi. Toinen osayleiskaavaehdotus (22.4.2015) pidettiin julkisesti nähtävillä 15.5. – 15.6.2015. Toisesta ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta sekä viranomaisohjauksen myötä kaavaan tehtiin vielä tarkistuksia. Kaavamääräyksiä hiottiin edelleen erityisesti kaupan ohjauksen osalta KM-2, KM-3 ja TP-1–alueilla. Koska korjattuun osayleiskaavaehdotukseen tehtiin edelleen muutoksia ennen kaavan viemistä hyväksymiskäsittelyyn, suoritettiin vielä kohdennettu kuuleminen alueen maanomistajille, joita muutokset ensisijaisesti koskivat.
Osayleiskaavatyön loppuvaiheessa kaupan mitoitusta muutettiin niin, että KM-2 alueilla sallitaan uutta kaupallista kerrosalaa ainoastaan 30 000 k-m2, kun aikaisemman kaavaehdotuksen mukaan kaupan kerrosalaa olisi ollut käytettävissä huomattavasti enemmän. Aikaisemmassa kaavaehdotuksessa alueen yhteenlaskettu kaupallinen kokonaisrakennusoikeus oli 100 000 k-m2, josta laskettiin toteutuneeksi noin puolet ja jäljelle jäävä osuus olisi ollut uutta kerrosalaa. Muutosten myötä KM-2 aluevarausten koko ei kuitenkaan pienentynyt kaupan kerrosalan laskiessa, mikä johti lainvoimaisessa osayleiskaavassa tehokkuudeltaan alimitoitettuihin KM-2 aluevarauksiin.
Voimassa olevat asemakaavat
Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Asemakaavan muutosalueisiin kuuluu Korvenrannantien alueen(3303) asemakaavan pienehkö lähivirkistysalue(VL). Muilta osin kaavamuutosalueet ovat lähinnä Korvenrannantien katualueita ja Fallbackantien yleisentien alueita (LT ja LYT).
Kunnallistekniikan yleissuunnittelu
Sulan asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma tehtiin alueen asemakaavan laatimisen alkuvaiheessa. Yleissuunnitelman tavoitteena oli tuottaa kaava-alueen kunnallistekniikan lähtökohdat toteutussuunnittelua varten. Suunnittelutyö tehtiin maanomistajien toimeksiannosta Tuusulan kunnan ohjauksessa. Työ aloitettiin helmikuussa 2015 ja se valmistui lokakuussa 2015.
Asemakaavaluonnosten rakenne
Valtaosa kaava-alueesta on osoitettu teollisuus ja varastorakennusten korttelialueena(T-15) sekä teollisuusrakennusten korttelialueena, joille ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia(TY-16). Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat teollisuustoiminnot on sijoitettu häiriölle herkkien alueiden läheisyyteen, kuten asutuksen ja kaupallisten toimintojen tuntumaan sekä pohjavesialueelle.
Seudulliset tilaa vaativan vähittäiskaupan korttelit sijoittuvat Tuusulan itäväylän varrelle. Alueelle tulee kaksi kokonaan uutta liikerakennusten korttelia (KM-5), joista ensimmäinen sijoittuu Korvenrannantien ja toinen Sulatien risteykseen. Lisäksi näiden väliin jää jo rakennettu Kukkatalon puutarhamyymälän korttelinosa(KMP-1). KM-5 kortteleiden rakennusoikeus on yhteensä 30 000 k-m². Kortteleihin saa rakentaa polttoaineen jakeluaseman sekä mainostornin. Kukkatalon puutarhamyymälä kasvihuoneineen on jo rakennettu, joten sen korttelivaraus osoitetaan pääosin nykytilannetta toteavana merkinnällä KMP-1. Liikerakentamisen määrä korttelinosassa on enintään 1 000 k-m².
Kaupan- sekä teollisuuskortteleiden rajoja jäsentelevät suojaviheralueet(EV), joiden kautta on osoitettu jalankulkureittejä sekä alueen läpi kulkevia viheryhteyksiä. Itäväylän varren ja kaava-alueen itäosan suojaviheralueille(EV-7, EV-8) rakennetaan alueellisen hulevesijärjestelmän tarvitsemat viivytysrakenteet. Suojaviheralueiden kautta voidaan johtaa myös kunnallistekniikan edellyttämiä vesi- ja viemärilinjoja.
Kaava-alueella on kaksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta. Läntinen alue on Korvenrannantie ja Amerintien risteyksessä ja sillä on Kukkatalon vedenottamo. Toinen alue sijoittuu Fallbackantien varteen ja sillä on varauduttu lämpölaitoksen rakentamista varten.
Luonnosvaihtoehdot
Asemakaavasta on laadittu kaksi vaihtoehtoista luonnosta. Vaihtoehdot eroavat toisistaan lähinnä vähittäiskaupan rakennusoikeuden jakautumissa liikerakennusten korttelialueiden (KM-5) kesken: VE1-vaihtoehdossa uusi vähittäiskauppa jakautuu kahdelle korttelialueelle suhteessa 20 000 k-m2 + 10 000 k-m2 ja VE2-vaihtoehdossa suhteessa 15 000 k-m2 + 15 000 k-m2. Vähittäiskaupan korttelialueisiin rajautuvien teollisuusrakennusten korttelialueissa (TY-16), rakentamisen määrä on vastaavasti pienempi tai suurempi liikerakennusten korttelialueiden rakentamisen määrästä riippuen. Liikenteellinen ratkaisu on vaihtoehdoissa sama.
Molemmissa vaihtoehdoissa edellytykset liikerakentamiselle ovat hyvät ja kaupan toiminnot on pyritty sijoittamaan niiden kannalta edullisille paikoille, tärkeimpien teiden ja katujen risteysalueiden tuntumaan.
Vaihtoehto 1 noudattaa kaupan kerrosalan jakautumisessa osayleiskaavan aluevarausten mukaista pinta-alojen suhdetta, jolloin määrällisesti suurempi osa kaupallisesta toiminnasta keskittyy länteen, jo olevan kaupallisen toiminnan jatkeeksi, Kodin Terran ja Lidl:n korttelin sekä Kukkatalo väliin. Kaupan keskittäminen on kaupallisen alueen vetovoiman kannalta edullinen vaihtoehto. Sulantien risteys on sen sijaan Kukkatalon puutarhamyymälää lukuun ottamatta rakentamaton ja vaihtoehto 2 levittää kaupan rakennetta laajemmalle alueelle. Vastaavasti vaihtoehdon 2 mukainen rakentaminen voi luoda nostetta Sulantien toimijoille kaava-alueen ulkopuolella ja lisätä alueen yritysten toimintaedellytyksiä.
Molempiin KM-5 kortteleihin on mahdollista sijoittaa huoltoasema, mutta alueiden sijainti ja huoltoasemien kilpailutilanne huomioon ottaen, molempien asemien toteutuminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Huoltoaseman rakentamisen kannalta kortteli 5522 vaikuttaa toteuttamiskelpoisemmalta vaihtoehdolta, sillä huoltoaseman vaatimat liikennejärjestelyt ovat siinä kohtaa helpommin toteutettavissa, ja huoltoaseman näkyvyys ja saavutettavuus itäväylän suunnasta ovat paremmat.
Vaikutusten osalta vaihtoehdot eivät eroa merkittävästi toisistaan kokonaisrakennusoikeuden ollessa vaihtoehdoittain kutakuinkin sama. Kaupan jakautumisella korttelien välillä ei ole merkitystä liikenteen kokonaismäärään, mutta liikenteen suuntautumiseen se voi vähäisesti vaikuttaa, riippuen kaupan painopisteestä. Liikennevirtojen muutoksilla on liittymien toimivuuteen vain vähäistä vaikutusta. Liittymien toimivuus varmistetaan tarkemmin jatkosuunnittelussa.
Mitoitus
Koko kaava-alueen pinta-ala on 90,3 ha, josta korttelialuetta on n. 56 ha, katualuetta n. 11,8 ha, maantien aluetta n. 14,6 ha ja suojaviheraluetta hieman yli 6,5 ha.
Liikerakentamisen mitoitus perustuu oikeusvaikutteisen Sulan osayleiskaavan, jonka mukaan alueella sallitaan yhteensä enintään 30 000 k-m² uutta kaupallista kerrosalaa. Teollisuuskortteleissa rakentamistehokkuus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.4 ja yhdyskuntateknisen huollon alueella tehokkuus on e=0.2. Asemakaavan kokonaiskerrosala VE1:ssa on 220 998 k-m² ja VE2:ssa 222 734 k-m². Käyttäen laskentaperiaatetta 1 työpaikka 100 – 200 kerrosneliömetriä kohden kerrosala vastaa noin 1100-2200 työpaikkaa. Kerrosalan suhde kaava-alueen alaan, eli aluetehokkuus on 0,24.
Asemakaavan jakaminen
Kaava-alue on suhteellisen iso ja alueella on useita maanomistajia, joilla on erilaisia tavoitteita asemakaavalle, mistä johtuen sopimusneuvottelut voivat pitkittää asemakaavaprosessin valmistumista. Edellä mainittu seikka huomioiden, voi olla tarkoituksenmukaista jakaa asemakaava-alue osiin luonnosvaiheen jälkeen, kun kokonaisuuden kannalta olennaiset seikat, kuten liikenneverkko ja kaupan kerrosalan jakautuminen, on ratkaistu.
Lisätietoja:kaavasuunnittelija Petteri Puputti p. 040 314 3515
Ehdotus kp
Kuntakehityslautakunta päättää
- asettaa asemakaava ja asemakaavan muutosluonnokset MRA 30 § mukaisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten,
- että suunnittelualue voidaan jakaa ehdotusvaiheessa eri asemakaavoiksi, mikäli se nähdään aikataulullisista tai muista syistä ehdottoman tarpeellisena
- asettaa tavoitteeksi jakaa osayleiskaavassa osoitettu liikerakentamismahdollisuus siten, että kortteliin 5524 osoitettaisiin 20 000 k-m2 ja kortteliin 5522 yht. 10 000 k-m2 asemakaavaluonnos VE 1:n mukaisesti.
------
Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Mika Mäki-Kuhna esitti Antti Seppälän kannattamana, että tavoitteeksi asetetaan jakaa osayleiskaavassa osoitettu liikerakentamismahdollisuus VE 2:n mukaisesti (15000 k-m2 + 15000 k-m2).
Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän pohjaehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa on Mika Mäki-Kuhnan muutosesitys tullut kuntakehityslautakunnan päätökseksi.
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän pohjaehdotusta kannattivat jäsenet Heikkinen, Koivunen, Maula, Peltonen, Kirves, Winqvist ja Salonen ja Mäki-Kuhan muutosesitystä jäsenet Seppälä ja Mäki-Kuhna
Puheenjohtaja totesi esittelijän pohjaehdotuksen tulleen äänin 7 -2, 2 poissa kuntakehityslautakunnan päätökseksi.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Leena Holmila Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:stä esitteli asiaa kokouksessa.
Merkittiin, että kunnanhallituksen edustaja Ilmari Sjöblom ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon intressijääviyden vuoksi.
Lilli Salmi poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 16.35.
Petteri Puputti poistui kokouksesta ja Ulla Palomäki ja Vesa Lundberg saapuivat kokoukseen tämän asian käsittelyn jälkeen klo 17.00.
-------
ASEMAKAAVAEHDOTUS
Kuntakehityslautakunta 20.12.2017
Suunnittelualue
Suunnittelualueen koko on noin 89,9 ha. Kaava-alueen rajaus on hieman muuttunut luonnosvaiheesta, sitä on tarkistettu Korvenrannantien katualueen kohdalta ja lisäksi kaava-aluetta on laajennettu Tuusulan itäväylän eteläreunasta. Itäväylän rajaus muutetiin Tuusulan itäväylän aluevaraussuunnitelman mukaiseksi.
Laaditut selvitykset
Kaavan luonnosvaiheessa laadittua kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa on täydennetty hulevesiselvityksen osalta. Selvityksellä tarkasteltiin kaupan kortteleiden tehostamismahdollisuuksia hulevesialtaita uudelleen muotoilemalla. Samassa yhteydessä tarkistettiin EV-alueelle sijoittuvan allasketjurakenteen mitoitus ja tilavaraukset, huomioiden alueen tarvitsemat huoltoyhteydet ja alueen kautta johdettavat putkilinjat.
Korvenrannan tilan rakennuksista on teetetty lisäselvitys maanomistajan toimesta – Asiantuntijalausunto Tuusulassa Korvenrannantie 27:ssä sijaitsevan Korvenrannan tilan kulttuurihistoriallisen arvon huomioonottamisesta kaavoituksessa.
Asemakaavaehdotus
Asemakaavaluonnokset olivat julkisesti nähtävillä 16.3. — 21.4.2017. Asemakaavaluonnoksista jätettiin 12 lausuntoa ja 5 mielipidettä.
Kaavaehdotus on laadittu kaavaluonnosten vaihtoehdon VE1-pohjalta.
Asemakaavaehdotukseen on tehty mm. seuraavia tarkistuksia:
- Suunnittelun aikana täsmennettiin kaupan jakautumista alueella.
Liikerakennusten korttelialueille (KM-5) on kaavaehdotuksessa osoitettu tilaa vaativaa vähittäiskauppaa suhteessa 17 000 k-m2 + 10 000 k-m2, lisäksi läntisempään KM-5 korttelialueeseen on liitetty toimitilarakennusten korttelialue (KTY-25), johon saa sijoittaa tuotantoon liittyvää liiketilaa korkeintaan 3000 k-m2.
- Kukkatalon KMP-1 määräyksestä on poistettu katto liikerakentamisen määrä osalta ja määräyksen sisältöä on täsmennetty
- T-15 ja TY-16 -korttelialueiden määräyksiä väljennetty mm. liikerakentamisen osalta
- Korttelissa 5517 Sulantien varren T-15 -kortteli on muutettu TY-16 -kortteliksi
- Sulan hotellin rakennusalaa on kasvatettu ja määräyksestä on poistettu enimmäiskerrosala
- Katualueiden leveyksiin ja kääntöpaikkoihin on tehty tarkistuksia
- Kaava-alueen rajausta on muutettu Korvenrannantie kohdalta ja kaava-alue on hieman kasvanut eteläreunasta, sillä Tuusulan itäväylän aluevaraus muutettiin vastaamaan itäväylän aluevaraussuunnitelmaa
- Kaavaehdotuksen laatimisen aikana tarkastettiin hulevesisuunnitelmaa, jonka seurauksena suojaviheralueiden (EV-9) ja niihin liittyvien korttelialueiden rajauksia muutettiin
Mitoitus
Koko kaava-alueen pinta-ala on 89,9 ha, josta korttelialuetta on n. 57,8 ha, katualuetta n. 11,0 ha, maantien aluetta n. 15,1 ha ja suojaviheraluetta hieman yli 6,0 ha.
Liikerakentamisen mitoitus perustuu oikeusvaikutteiseen Sulan osayleiskaavan, jonka mukaan alueella sallitaan yhteensä enintään 30 000 k-m² uutta seudullista kaupan kerrosalaa. Paljon tilaa vaativaa seudullista kauppaa alueelle muodostuu yhteensä 17 000 k-m² + 10 000 k-m² = 27 000 k-m² ja tämän lisäksi KTY-korttelissa voi rakentaa kokonaisrakennusoikeuteen kuuluvana enintään 3 000 k-m² tuotantoon liittyvää erikoistavarakauppaa.
KTY-korttelin kokonaisrakennusoikeus 16 000 k-m² ja Kukkatalon KMP-1 korttelin rakennusoikeus on 23 274 k-m²(e=0.4).
Teollisuuskortteleissa rakentamistehokkuus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.4 ja samoin yhdyskuntateknisen huollon alueella tehokkuus on e=0.4.
Teollisuusalueiden rakennusoikeus on yhteensä 152 730 k-m².
Asemakaavan kokonaiskerrosala on 223 877 k-m².
Kerrosalan suhde kaava-alueen alaan, eli aluetehokkuus on n. 0,25.
Käyttäen laskentaperiaatetta 1 työpaikka 100 – 200 kerrosneliömetriä kohden kerrosala vastaa noin 1100–2200 työpaikkaa.
Lisätietoja: kaavasuunnittelija Petteri Puputti p. 040 314 3515