Valtuusto, kokous 29.1.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 4 Linjapuisto II, asemakaavan muutosehdotus

TUUDno-2017-457

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija

Perustelut

Asian aikaisempi käsittely liitteenä (Kuntakehityslautakunta 6.2.2013)

Tuusulan kaavoitusosastolla on laadittu asemakaavan muutosehdotus Kellokosken linjapuisto II:n alueelle. Asemakaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako ja tonttijaon muutos kortteleihin 7032–7034 ja 7037–7041. Erillinen sitova tonttijako laaditaan kortteleihin 7035 ja 7036.

Tiivistelmä kaavaselostuksesta

Suunnittelualue sijaitsee Kellokoskella, n. 1 km Kellokosken keskustasta pohjoiseen rajoittuen idästä Linjatiehen ja etelästä Mäntyrinteen tiehen. Lääkärintie ja Toimelantie rajaavat asemakaava muutosaluetta lännensuunnalta. Pohjoisen suunnalta alue rajautuu Raiviontien varren kortteleihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 10,8 ha. Suunnittelualue on Linjatienvarrella oleva rakentunut pientaloalue, jota asemakaavan muutoksella tiivistetään.

Asemakaavan tavoite ja sisältö

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää Linjapuisto II:n aluetta lainvoimaisen Kellokosken osayleiskaavan mukaisesti. Alueelle sijoittuva asuntorakentaminen ja olemassa olevan taajamarakenteen tiivistäminen tukee Kellokosken palveluiden säilymistä ja kehittymistä. Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 27 uutta pientalo-tonttia sekä 3 yhtiömuotoista tonttia jo olemassa olevien 32 rakennetun omakotitontin lisäksi. Asemakaavan muutoksella pyritään lisäämään Kellokosken tontti-varantoa sekä mahdollistamaan Kellokosken osayleiskaavan mukainen kasvutavoitteen toteutuminen. Osayleiskaavassa Linja-puiston täydennysrakentamisalueelle on osoitettu 80 asuntoa ja noin 160 asukasta, joista osa sijoittuu Linjapuiston Mäntyrinteentien eteläiselle osalle suunnittelualueen ulkopuolelle. Suunnittelualue liittyy olennaisesti jo olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja sen rakentaminen viihtyisäksi asuinympäristöksi on merkittävää taajamakuvan yhtenäisyyden ja Kellokosken elinvoimaisuuden kannalta.

Suunnittelualue koostuu pääasiassa asuinrakennusten korttelialueista sekä kapeasta viheralueesta. Linjatien varrelle on osoitettu tehokkaampaa II kerroksista rakentamista. Olemassa olevat tontit sijoittuvat Lääkärintien sekä Raiviotien varteen, joista tonteille on myös ajoyhteys. Uudet asuinrakennusten korttelialueet sijoittuvat Linjatien varteen Mäntyrinteentien ja Raiviotien väliin.

Korttelialueet

Uuden katulinjauksen ja Linjatien väliin on sijoitettu enintään kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialueet. Kerrosluku on sitova korttelissa 7040 Linjatien varrelle sijoittuvissa rakennuksissa. Molemmissa muodostuvissa kortteleissa on tehokkuudeltaan e=0.35 rivitalojen, erillis- ja kytkettyjen pientalojen sekä pienkerrostalojen korttelialue A-12, sekä tehokkuudeltaan e=0.25 erillispientalojen korttelialue A0-56. 

Uuden katulinjauksen eteläpuolelle sijoittuu erillispientalojen korttelialue AO-56. Tehokkuudeltaan alue on e=0.20. Korttelissa 7038 rinnemaastossa sijaitseva tontit 7-10 on osoitettu enintään ½I -kerroksisiksi. Tontit 1-6 ovat I-kerroksisia. Korttelien 7039 ja 7041 tontit ovat I-kerroksisia. Korttelialueet rajautuvat eteläreunastaan kapeaan viheralueeseen, jossa kasvaa nuorta männikköä. Viheralue sijaitsee rakentuvan alueen ja olemassa olevan rakentamisen välissä. 

Kevyenliikenteen reitit sijoittuvat pääosin jo olemassa olevien katujen laitaan kevyenliikenteen väylinä. Kapea viheralue toimii kevyenliikenteen yhteytenä Raiviotien ja Mäntyrinteentien välissä. Pohjoiseen polku jatkuu kortteleiden 7035 ja 7036 välistä, etelään yhteys jatkuu Mäntyrinteentien yli Linjapuiston eteläosan virkistysalueelle. Viheralueen puistoreitille on lisäksi yhteys Lääkärinpellon olemassa olevista kortteleista.

Kaavan vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön jäävät vähäisiksi, alue täydentää olemassa olevaa asuntoaluetta. Rakentaminen on mittakaavaltaan pientä ja matalaa. Alue ei erotu kaukomaisemassa. Lähimaisemassa alue erottuu lähinnä Linjatien kohdalla. Suurin muutos on havaittavissa alueen muuttuessa rakennetuksi ympäristöksi. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Asemakaavan muutos kohdistuu tiiviin yhdyskuntarakenteen sisällä olevaan alueeseen, jolla ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja.

Suunnitelmalla osoitetaan rakentamista Linjapuistonalueelle, jonka virkistyskäyttö on vähäistä, eikä alueella ole erityistä merkitystä virkistyskäytön kannalta. Lisäksi jo olemassa olevaa rakennuskantaa tiivistetään. Muutos selkeyttää alueen taajamakuvaa ja rakennettua ympäristöä. Valtaosa vähällä käytöllä olevasta, hoitamattomasta viheralueesta muutetaan tonteiksi. Viheryhteys säilyy uuden alueen ja olemassa olevan rakennetun alueen välissä lähivirkistysalueena.

Alueen rakentuminen tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, kunnallistekniikkaan ja liikenneverkkoon. Uusi asuinalue liittyy luontevasti ympäröiviin alueisiin tehokkuudeltaan ja rakennustyypeiltään.

Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 21.2.-25.3.2013.

Luonnosvaiheessa saadut mielipiteet ja lausunnot ovat asemakaavan liitteenä.

Asemakaavan yhteydessä tehdään sitova tonttijako kortteleihin 7032–7034 ja 7037–7041. Erillinen sitova tonttijako laaditaan kortteleihin 7035 ja 7036. 

Ehdotus

Esittelijä

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotuksen sekä mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  •  asettaa asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27§:n mukaisesti julkisesti nähtäville

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Asia tarkastettiin välittömästi kokouksessa.

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotuksen sekä mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Jaana Koskenranta, museoamanuenssi, jaana.koskenranta@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanhallitus on 18.9.2017 § 408 päättänyt asettaa Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää kaavasta tarvittavat lausunnot. Ehdotus on nähtävillä 5.10.–6.11.2017.Lausunto pyydetään toimittamaan kaavoitukseen viimeistään 24.11.2017.

Liikuntalautakunta on lausunnossaan Linjapuisto II muutosluonnokseen 11.4.2013 todennut, että liikunnan ja ulkoilun näkökulma on muutosluonnoksessa huomioitu riittävällä tasolla. Liikuntalautakunta kiinnitti huomioita osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa suunnittelualueen merkitykseen katkeamattomien ulkoilu- ja virkistysreittien kannalta. Saadussa vastineessa todetaan, että alueelle on osoitettu pohjois-eteläsuuntainen lähivirkistysalue vastaamaan päivittäisen virkistyksen, ulkoilun ja luonnon kokemiseen. Suunnittelualueelta on kevyenliikenteen yhteydet Mäntyrinteentien vartta sekä uuden viheralueen kautta Lääkärinpellon korttelin läpi Toimelantien yli kevyenliikenteen reittiä pitkin Keravanjoen rannan ulkoilualueelle ja Keravanjoen yli.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalla ei ole huomautettavaa Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotukseen.

Ehdotus

Esittelijä

Jari Wäre, kehittämis- ja hallintopäällikkö

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotukseen yllä olevan lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Jari Wäre, kehittämis- ja hallintopäällikkö

Perustelut

Kunnanhallitus on 18.9.2017 § 408 päättänyt asettaa Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää kaavasta tarvittavat lausunnot. Ehdotus on nähtävillä 5.10.–6.11.2017.Lausunto pyydetään toimittamaan kaavoitukseen viimeistään 24.11.2017.

Tiivistelmä kaavaselostuksesta

Suunnittelualue sijaitsee Kellokoskella, n. 1 km Kellokosken keskustasta pohjoiseen rajoittuen idästä Linjatiehen ja etelästä Mäntyrinteen tiehen. Lääkärintie ja Toimelantie rajaavat asemakaava muutosaluetta lännensuunnalta. Pohjoisen suunnalta alue rajautuu Raiviontien varren kortteleihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 10,8 ha. Suunnittelualue on Linjatienvarrella oleva rakentunut pientaloalue, jota asemakaavan muutoksella tiivistetään.

Asemakaavan tavoite ja sisältö

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää Linjapuisto II:n aluetta lainvoimaisen Kellokosken osayleiskaavan mukaisesti. Alueelle sijoittuva asuntorakentaminen ja olemassa olevan taajamarakenteen tiivistäminen tukee Kellokosken palveluiden säilymistä ja kehittymistä. Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 27 uutta pientalo-tonttia sekä 3 yhtiömuotoista tonttia jo olemassa olevien 32 rakennetun omakotitontin lisäksi. Asemakaavan muutoksella pyritään lisäämään Kellokosken tontti-varantoa sekä mahdollistamaan Kellokosken osayleiskaavan mukainen kasvutavoitteen toteutuminen. Osayleiskaavassa Linja-puiston täydennysrakentamisalueelle on osoitettu 80 asuntoa ja noin 160 asukasta, joista osa sijoittuu Linjapuiston Mäntyrinteentien eteläiselle osalle suunnittelualueen ulkopuolelle. Suunnittelualue liittyy olennaisesti jo olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja sen rakentaminen viihtyisäksi asuinympäristöksi on merkittävää taajamakuvan yhtenäisyyden ja Kellokosken elinvoimaisuuden kannalta.

Suunnittelualue koostuu pääasiassa asuinrakennusten korttelialueista sekä kapeasta viheralueesta. Linjatien varrelle on osoitettu tehokkaampaa II kerroksista rakentamista. Olemassa olevat tontit sijoittuvat Lääkärintien sekä Raiviotien varteen, joista tonteille on myös ajoyhteys. Uudet asuinrakennusten korttelialueet sijoittuvat Linjatien varteen Mäntyrinteentien ja Raiviotien väliin.

Korttelialueet

Uuden katulinjauksen ja Linjatien väliin on sijoitettu enintään kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialueet. Kerrosluku on sitova korttelissa 7040 Linjatien varrelle sijoittuvissa rakennuksissa. Molemmissa muodostuvissa kortteleissa on tehokkuudeltaan e=0.35 rivitalojen, erillis- ja kytkettyjen pientalojen sekä pienkerrostalojen korttelialue A-12, sekä tehokkuudeltaan e=0.25 erillispientalojen korttelialue A0-56. 

Uuden katulinjauksen eteläpuolelle sijoittuu erillispientalojen korttelialue AO-56. Tehokkuudeltaan alue on e=0.20. Korttelissa 7038 rinnemaastossa sijaitseva tontit 7-10 on osoitettu enintään ½I -kerroksisiksi. Tontit 1-6 ovat I-kerroksisia. Korttelien 7039 ja 7041 tontit ovat I-kerroksisia. Korttelialueet rajautuvat eteläreunastaan kapeaan viheralueeseen, jossa kasvaa nuorta männikköä. Viheralue sijaitsee rakentuvan alueen ja olemassa olevan rakentamisen välissä. 

Kevyenliikenteen reitit sijoittuvat pääosin jo olemassa olevien katujen laitaan kevyenliikenteen väylinä. Kapea viheralue toimii kevyenliikenteen yhteytenä Raiviotien ja Mäntyrinteentien välissä. Pohjoiseen polku jatkuu kortteleiden 7035 ja 7036 välistä, etelään yhteys jatkuu Mäntyrinteentien yli Linjapuiston eteläosan virkistysalueelle. Viheralueen puistoreitille on lisäksi yhteys Lääkärinpellon olemassa olevista kortteleista.

Kaavan vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön jäävät vähäisiksi, alue täydentää olemassa olevaa asuntoaluetta. Rakentaminen on mittakaavaltaan pientä ja matalaa. Alue ei erotu kaukomaisemassa. Lähimaisemassa alue erottuu lähinnä Linjatien kohdalla. Suurin muutos on havaittavissa alueen muuttuessa rakennetuksi ympäristöksi. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Asemakaavan muutos kohdistuu tiiviin yhdyskuntarakenteen sisällä olevaan alueeseen, jolla ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja.

Suunnitelmalla osoitetaan rakentamista Linjapuistonalueelle, jonka virkistyskäyttö on vähäistä, eikä alueella ole erityistä merkitystä virkistyskäytön kannalta. Lisäksi jo olemassa olevaa rakennuskantaa tiivistetään. Muutos selkeyttää alueen taajamakuvaa ja rakennettua ympäristöä. Valtaosa vähällä käytöllä olevasta, hoitamattomasta viheralueesta muutetaan tonteiksi. Viheryhteys säilyy uuden alueen ja olemassa olevan rakennetun alueen välissä lähivirkistysalueena.

Alueen rakentuminen tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, kunnallistekniikkaan ja liikenneverkkoon. Uusi asuinalue liittyy luontevasti ympäröiviin alueisiin tehokkuudeltaan ja rakennustyypeiltään.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan aiemmat lausunnot:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta esitti kokouksessaan 14.12.2012 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavat huomiot: turvallisten koulureittien huomiointi sekä Kukkupakalta alkavan viherväylän jatkoyhteys joelle Lääkärinpellon puoleiseen reunaan. Lisäksi lautakunta lausui, että Ruukin koulun ja koulukeskuksen suunnittelussa otetaan huomioon alueiden mahdolliset vaikutukset koulun oppilasmääriin ja tulevaisuuden laajennustarpeisiin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on lausunnossaan Linjapuisto II muutosluonnokseen 16.4.2013 todennut, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan näkökulma on muutosluonnoksessa huomioitu riittävällä tasolla. Saadussa vastineessa todetaan, että suunnittelualueelta on kevyenliikenteenyhteydet Mäntyrinteentien vartta sekä Lääkärinpellon korttelin läpi Toimelantien yli kevyenliikenteen reittiä pitkin Keravanjoen yli. Linjatien varteen on asemakaavamuutoksessa varattu tila kevytliikenteen väylälle Vanhalle Valtatielle saakka. Kukkupakalta alkava viherväylä jatkuu yhtenäisenä Mäntyrinteentien varren kevyenliikenteen väylään, joka jatkuu Toimelantien yli Keravanjoen rantaan ja yli.

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Kasvatus- ja sivistyslautakunnalla ei ole huomautettavaa Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotukseen.

Ehdotus

Esittelijä

Jari Wäre, kehittämis- ja hallintopäällikkö

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotukseen yllä olevan lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija

Perustelut

Linjapuisto II asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 5.10 – 6.11.2017. Asemakaavan muutos ehdotuksesta on saatu nähtävillä oloaikana 5 muistutusta. Lausunnot Uudenmaan ELY – keskukselta sekä Carunalta. Uudenmaan liitto ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Muistutukset, vastineet muistutuksiin ja lausunnot ovat liitteenä.

Asemakaavan muutokseen on tehty vähäisiä teknisiä korjauksia nähtävillä olon jälkeen. Korjaukset eivät edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.

Ehdotus

Esittelijä

Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus

–                          hyväksyy laaditun asemakaavan

–                          hyväksyy lausuntoihin laaditut vastineet

–                          ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

– hyväksyä Linjapuisto II asemakaavan.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija

Perustelut

.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Linjapuisto II asemakaavan.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija

Perustelut

 

 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Linjapuisto II asemakaavan.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

ELY-keskus, ELY-keskus/Liikennevirasto, kaavoitus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.