Valtuusto, kokous 6.3.2023

§ 25 Lepomäen asemakaavan muutos, kaava nro 3569

TUUDno-2021-2869

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Petteri Erling, asemakaava-arkkitehti, petteri.erling@tuusula.fi

Perustelut

Hyrylän keskustan koillispuolella Kalliopohjantien, Kalliopohjankujan ja Mahlamäentien välisellä alueella on tavoitteena muuttaa asemakaavaa. Asuntoja rakennetaan lisää ympäristöön sovittaen lyhyellä kävelyetäisyydellä Hyrylän keskuksesta, nyt käytettävissä olevan infrastruktuurin ja helposti saavutettavan joukkoliikenteen alueella. Asunpientalo- ja -kerrostalorakentamisessa on yhteensä noin 5300 kerros-m2, joka vastaa noin 88 asukkaan lisäystä. Lisäksi esitetään palvelu-, liike- tai toimitilaa tai laajempikäyttöisiä alueen asukkaiden yhteistiloja noin 100 kerros-m2. Palvelu-, liike- ja toimitilojen toteutuessa työpaikkojen määrä alueella lisäytyy vähäisesti. Katualueille esitetään myös muutoksia. Kalliopohjantien itäreunaan kadunvarsipaikoitusta, Kalliopohjankujan itäisestä päästä suoraan Mahlamäentielle linjattavaa jalankulun ja polkupyöräilyn yhteyttä. Mahlamäentien katualueella selvitetään kaavoituksen yhteydessä mahdollisuutta kehittää alueellisesti merkittävän joukkoliikenteen pysäkkiparin toimivuutta, palvelutasoa parantaen. 

Kuntakehityslautakunta on 9.2.2022 päättänyt asettaa Lepomäen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä havainneaineistona kaavan viitesuunnitelmaluonnoksen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville 24.2.–28.3.2022 väliseksi ajaksi TuusInfo asiakaspalvelun tiloihin, sen aukioloaikoina, os. Autoasemankatu 2 sekä kunnan verkkosivuille, linkki verkkosivujen kaavamateriaaliin:

[ tuusula.fi > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus ja maankäyttö > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavahankkeet ]

Muistutukset toimitetaan kirjallisena kunnanhallitukselle osoitettuna, os. PL 60, 04301 Tuusula tai sähköpostilla osoitteeseen kaavoitus@tuusula.fi 28.3.2021 klo 16.00 mennessä. 

Asukastilaisuus järjestetään valmistelussa käytettävissä olevan olosuhteita koskevan tiedon perusteella sähköisesti verkossa teams-etäkokouksena 10.3.2022 klo 17:30 - 19:30.

Lisätietoja

Asemakaava-arkkitehti Petteri Erling p. 040 314 3673.

Yleisötilaisuus

Yleisötilaisuus suunnitelmaa koskien järjestetään 10.3.2022 klo 17.30–19.30 teamsilla. Tilaisuudessa on mahdollista tutustua suunnitelmaan ja keskustella niistä.

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • asettaa Lepomäen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan viitesuunnitelmaluonnoksen julkisesti nähtäville MRA 30§:n mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori

Perustelut

Perustelut

Kuntakehityslautakunta on 9.2.2021 § 15 päättänyt asettaa Lepomäen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, sekä viitesuunnitelmaluonnoksen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää lausuntoa vammaisneuvostolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 24.2.-28.3.2022 välisenä aikana. 

Hyrylän keskustan koillispuolella Kalliopohjantien, Kalliopohjankujan ja Mahlamäentien välisellä alueella on tavoitteena muuttaa asemakaavaa. Asuntoja rakennetaan lisää ympäristöön sovittaen lyhyellä kävelyetäisyydellä Hyrylän keskuksesta, nyt käytettävissä olevan infrastruktuurin ja helposti saavutettavan joukkoliikenteen alueella. Asunpientalo- ja -kerrostalorakentamisessa on yhteensä noin 5300 kerros-m2, joka vastaa noin 88 asukkaan lisäystä. Lisäksi esitetään palvelu-, liike- tai toimitilaa tai laajempikäyttöisiä alueen asukkaiden yhteistiloja noin 100 kerros-m2. Palvelu-, liike- ja toimitilojen toteutuessa työpaikkojen määrä alueella lisäytyy vähäisesti. Katualueille esitetään myös muutoksia. Kalliopohjantien itäreunaan kadunvarsipaikoitusta, Kalliopohjankujan itäisestä päästä suoraan Mahlamäentielle linjattavaa jalankulun ja polkupyöräilyn yhteyttä. Mahlamäentien katualueella selvitetään kaavoituksen yhteydessä mahdollisuutta kehittää alueellisesti merkittävän joukkoliikenteen pysäkkiparin toimivuutta, palvelutasoa parantaen. 

 

Lepomäen asemakaavan muutos, kaava nro 3569, OAS, vammaisneuvoston lausunto

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa pientalojen ja kerrostalon rakentaminen nykyiselle yleisten rakennusten korttelialueelle ja viheralueelle. Tavoitteena on myös mahdollistaa palvelu-, toimi- tai liiketilojen tai alueen asukkaiden yhteistilojen 
rakentaminen kerrostalon kivijalkatiloihin katutasossa Kalliopohjantien puolella.

Erilaisille yhteistiloille on taajamissa todettu olevan tarvetta, joko korttelin asukkaiden käytössä tai laajemmin kaupunginosan alueella, erilaisina harraste-, etätyö- tai työtiloina. Vammaisneuvoston mielestä yhteiskäyttöisten tilojen rakentaminen on kannatettavaa, sillä ne edistävät luontevasti alueen asukkaiden kohtaamista, yhteisöllisyyttä sekä tukevat kotona asumisen mahdollisuuksia. Mahdolliset yhteiskäyttöiset tilat sijoitettaisiin kerrostalorakennuksen yhteyteen. Kerrostalorakentamista on suunniteltu Mahlamäen puiston tilalle. Alueella on hyvin vähän puistoja, minkä vuoksi vammaisneuvosto pitää harmillisena, että kerrostalo rakennettaisiin juuri nykyiselle puistoalueelle. 

Asuinrivitalojen rakentamista suunniteltaessa tulisi huomioida, että ainakin osa rivitaloasunnoista olisi yksitasoisia, mikä mahdollistaisi niissä asumisen myös esteettömyyttä tarvitseville sekä tukisi ikäihmisten kotona-asumista pidempään. 

 

Ehdotus

Esittelijä

Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori

Vammaisneuvosto päättää

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

Päätös

Vammaisneuvosto päätti

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon Lepomäen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmaluonnoksesta . 

Valmistelija

Petteri Erling, asemakaava-arkkitehti, petteri.erling@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus, ehdotusvaihe

Sijainti  

Asemakaavan muutos koskee Hyrylän suuralueen Kalliopohjan pienalueella Mahlamäentien, Kalliopohjantien ja Kalliopohjankujan välistä aluetta, Hyrylän keskustan kortteleista noin 500 metriä koilliseen.. 

Maanomistusolot ja aloite   

Kaavamuutoksen alue on Tuusulan kunnan omistuksessa ja se on vuokrannut Y-korttelialueen ja kaksi vähäisempää aluetta Kalliopohjantien tuntumassa puistoalueella (P). Kaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa. Hankkeesta on kerrottu muun muassa Tuusulan kunnan kaavoituskatsauksessa vuonna 2022 ja vuoden 2021 kaavoituksen työohjelmassa työnimellä "Kalliopohjankuja".

Alueen nykytila 

Kaava-alueeseen kuuluu kortteli- ja puistoalueita sekä katualueita. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Lainvoimaisen asemakaavan yleisten rakennusten korttelialueella (Y) on kuusi Tuusulan kunnan kiinteistöjen hallinnoimaa 1-kerroksista rivitaloa, yksi erillispientalo ja piharakennus. Kaavamuutoksen alueen korttelitehokkuus (ek) on tällä hetkellä 0.19. Kaava-alueen naapurustoa laajemmin tarkastellen ympäristössä on 1-, 1½- ja 2-kerroksisia taloja pientalokortteleissa (AR, AO, AOR) ja ne on rakennettu vuosikymmenten mittaan sekä naapurustossa on myös nykylainsäädännön mukaisia 3-, 4- ja 7-kerroksisia taloja asuinkerrostalojen (AK) korttelialueilla. Kaava-alueen läntisessä Kalliopohjantien puoleisessa metsäisessä osassa, voimassa olevan kaavan puistoalueella (P), ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai uhanalaisia tai erityisesti huomioitavia kasviesiintymiä tai elinvoimaisia populaatioita mistään lajista. Viheralueella Kalliopohjantien ja Kalliopohjankujan liittymän tuntumassa on puistomuuntamo ja alueen pohjoisosassa on 58 kerros-m2 laajuinen katukeittiörakennus. 

Tavoitteet  ja kaavaratkaisu 

Asemakaavamuutoksen tavoite on mahdollistaa asuirakentamisen lisäys alueella. Kaavamuutoksessa asuinkerrostalojen (AK) korttelialueella uutta rakennusoikeutta on viitesuunnitelman perustuen yhdellä rakennuskohtaisella rakennusalalla yhteensä enintään 2120 kerros-m2. Enintään 5-kerroksisessa yhden porrashuoneen pistetalossa on viitesuunnitelman mukaan asuntoja noin 28, neljässä asuinkerroksessa. AK-alueen korttelitehokkuus (ek) on noin 0.7. AK-alue pääosin sijoittuu muutettavan asemakaavan puistoalueelle (P). Katutasossa ovat yhteistilat, joihin luodaan edellytykset lisäkerrosalana toteutettavalle katutason kerhohuoneelle, liike- tai palvelutilalle, laajuudeltaan noin 80 kerros-m2. Kaavan pihajärjestelyihin kuuluu ohjeellinen ulko-oleskelu- ja leikkipaikka sekä kaksi maantason pysäköintipaikka-aluetta, joista toisen ajoneuvoliittymä on Kalliopohjantieltä ja toisen Kalliopohjankujalta. Nykyään Kalliopohjantien ja Kalliopohjankujan liittymän koillispuolella oleva puistomuuntamo on kaavassa määrätty sijoitettavaksi asuinrakennuksen maantason kerrokseen, korttelialueen p-alueelle tai sen ulkopuolelle sen rajaan kiinni.

Asuinpientalojen korttelialue (AP) sijoittuu pääosin muutettavan kaavan yleisten rakennusten korttelialueelle (Y), jossa on ollut vuosikymmenet asuntoja. Uutta rakennusoikeutta asemakaavassa on asuinpientalojen (AP) korttelialueella yhteensä enintään 2405 kerros-m2 viitesuunnitelman mukaan seitsemässä uudessa 1- tai 2-kerroksisessa rivitalossa, joissa on yhteensä 25 asuntoa. Purettaessa neljä pientaloa, joissa on 26 asuntoa, kerrosalaa poistuu 956 kerros-m2. Tontilla säilytetään kolme rivitaloa, joissa on yhteensä 14 asuntoa ja joiden laajuus on yhteensä 905 kerros-m2. Siten rakennusten purkaminen ja alueen säilytettävät rakennukset huomioiden kaava mahdollistaa rakennusoikeutta tontille yhteensä 3310 kerros-m2, joissa on viitesuunnitelman perusteella yhteensä 39 asuntoa. AP-alueen korttelitehokkuus (ek) on noin 0.3. Kaavan pihajärjestelyihin kuuluu ohjeellinen ulko-oleskelu- ja leikkipaikka sekä yksi maantason pysäköintipaikka-alue, jonka ajoneuvoliittymä on Mahlamäentieltä. Mahlamäentien puolella olevan ajoneuvoliittymän ja AP-korttelialueen pohjoispuolella katuosoitteessa Mahlamäentie 16 olevan kaava-alueen ulkopuolisen pientalokiinteistön 858-402-3-73 välille on kaavassa määrätty ajoyhteys AP-korttelialueen pysäköintialueen läpi. 

Yleismääräyksinä kaavakartalla rakennusalakohtaisesti luvulla annettu enimmäisrakennusoikeus sisältää kerrosalan ja lisäkerrosalat. Lisäkerrosaloina voidaan rakentaa kerhohuoneet, liike-, kahvila-, ravintola- tai palvelutilat, ulkoiluväline-, irtaimisto- ja lastenvaunuvarastoja, talovarastoja, jätehuoltoiloja, pesuloita, kuivaushuoneita, väestönsuojia, talosaunaosastoja sekä teknisiä tiloja. Lisäkerrosaloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja eikä väestönsuojaa. Rakentamisen julkisivuarkkitehtuurista ja kattomuodosta on annettu kaavassa määräyksiä. Uusiutuvan energian tuotantolaitteiden rakentamisesta katto- ja julkisivupinnoille on annettu ehdollisesti salliva määräys. Tonttijako on kaava-alueella ohjeellinen.

Alue kytkeytyy olemassa olevaan katuverkkoon. Mahlamäentien katualuetta levennetään, sillä nykyiset kadun toiminnot ovat osittain tontin puolella. Katualueen levennys mahdollistaa riittävien odotustilojen toteuttamisen bussipysäkeille. Myös Kalliopohjantietä levennetään niin että leveys mahdollistaa tulevaisuudessa kadunvarsipaikkojen lisäämisen myös kadun itäreunalle. Tontin läpi kiertänyt yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu rasiteyhteys poistetaan ja uusi jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue linjataan kulkemaan Kalliopohjankujan päästä suoraan Mahlamäentielle. 

Autopaikkojen vähimmäismäärät:

  • A-korttelialueet 1 ap / 90 k-m2 tai vähintään 1 ap / asunto
  • AP-korttelialueet 1 ap / 90 k-m2 tai vähintään 1,2 ap / asunto
  • Liike-, kahvila-, ravintola- ja palvelutilat 1 ap / 50 k-m2

Polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp / 30 k-m2, joista vähintään 75 % on sijoitettava säältä suojattuun ulkoiluvälinevarastoon maantason tilaan. Ulkona olevien polkupyöräpaikkojen varustuksen on mahdollistettava polkupyörän lukitseminen rungosta.

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, Uudenmaan maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavan, Hyrylän laajentumissuunnat -osayleiskaavan, huomioi Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen II sekä vastaa Tuusulan kunnan strategian ja pormestariohjelman tavoitteita. 

Mitoitus 

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,9 hehtaaria. Kaavaratkaisu lisää uutta rakennusoikeutta kahdella korttelialueella yhteensä 4525 kerros-m2. .Purettaessa neljä pientaloa poistuu kerrosalaa 956 kerros-m2 ja asuntoja 26. Kaava-alueella säilytetään kolme taloa, joiden laajuus on yhteensä 905 kerros-m2 ja joissa on 14 asuntoa. ja viitesuunnitelmassa uusia asuntoja on yhteensä 53, mikä vastaa asuntoja noin 106–113 asukkaalle. Siten rakennusten purkaminen ja alueen säilytettävät rakennukset huomioiden kaava mahdollistaa rakennusoikeutta yhteensä 5430 kerros-m2, joissa on viitesuunnitelman perusteella yhteensä 67 asuntoa, vastaten asuntoja noin 135 asukkaalle. Asuinkerrostaloon luodaan edellytykset lisäkerrosalana toteutettavalle katutason kerhohuoneelle tai liike-, kahvila-, ravintola- tai palvelutilalle, laajuudeltaan noin 80 kerros-m2. Asemakaavamuutos kaksinkertaistaa korttelitehokkuuden (ek) alueella, koska se on lainvoimaisesta kaavan mahdollistamasta huolimatta toteutuneena nyt 0.19, kun taas kaavan asuinkortteleiden keskimääräinen korttelitehokkuus (ek) on noin 0.42.

Kaavatalous 

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

  • Uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen (25 000 euroa)
  • Puistomuuntamon purku ja siirto n. 100 metriä (50 000 euroa)

Kunnan kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 75 000 euroa. Uusi kaava aiheuttaa lisäksi todennäköisesti painetta viereisten katujen saneeraukseen (pysäkkimuutokset, kadunvarsipaikat, kevyen liikenteen väylien muutokset). Saneerauskustannukset arviolta noin 40 000 euroa.

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kunta saa tuloja uuden AK-korttelin sekä AP-alueen purettavien talojen kohdalle tulevan lisärakennusoikeuden myynnistä tai vuokraamisesta. Myyntitulot noin 960 000 € tai vuokratuotto noin 50 000 €/vuosi. 

Muutokset osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen 

Kaavaehdotus on valmisteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä tarkoituksenmukaisilta osin ja siten, että viitesuunnittelua on ohjattu sisältämään yhteistiloja, joilla voi olla useita erilaisia käyttötarkoituksia. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä tarkoituksenmukaisilta osin ja niin, että viitesuunnittelua on ohjattu sisältämään ulko-oleskelu- ja leikkipaikkoja suojaisiin paikkoihin tonteilla rakennusten lomassa sekä sisältämään yhteistiloja, joilla voi olla useita erilaisia käyttötarkoituksia.  

Kaavaratkaisun vaikutukset 

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa taajamarakenteen tiivistymiseen sen keskustan lähituntumassa, mahdollistamalla alueelle pienkerrostalo- ja rivitalorakentamista. Rakentaminen tukeutuu aluetta ympäröivään pientalo- ja kerrostaloalueisiin sekä olemassa oleviin liikenteellisiin, kunnallisiin verkostoihin ja palveluihin. Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksessa (KV 2022) alue on merkitty tiiviiksi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), jonka asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu kytkettyihin pientaloihin, rivitaloihin ja pienkerrostaloihin. Yleiskaavaehdotuksen selostuksessa AP-alueiden tonttitehokkuus vaihtelee 0.3–0.4 välillä. Asemakaavamuutoksen asuinkorttelialueiden keskimääräinen korttelitehokkuus (ek) on noin 0.4, joka siten se vastaa yleiskaavaehdotuksessa määriteltyä rakentamisen tehokkuutta. 

Vaikutukset maisemaan ja ympäristökuvaan. Alueen ympäristökuva muuttuu hieman kaavan mahdollistaman uudisrakentamisen myötä katunäkymissä. Täydennys- ja lisärakentaminen tuo ympäristökuvaan uusia ajallisia kerrostumia, tiivistäen hieman rakennettua ympäristöä, tukeutuen Kalliopohjantien varren nykyisiin kerrostalokortteleihin, joiden kerrosluku on 7-, 4- tai 3-kerroksista nykyisten lakien ja asetusten mukaan arvioituna. Siten kun tavoiteltu kerrostalorakentaminen on kaavassa enintään 5-kerroksista, kaavoitettavien rivitalojen ollessa enintään 2-kerroksisia ja viitesuunnitelman perusteella pääosin 1-kerroksista sekä usean nykyisen pientalon kaava-alueen naapurustossa ollen kaavamääräysten perusteella 1½- tai 1-kerroksisia, muodostuu määrätietoinen, yhteensopiva ja elävä rakennetun ympäristön kokonaisuus laajalla ja vehreällä alueella mm. kerroslukujen suhteen, Kalliopohjantien ja Mahlamäentien välisillä korttelialueilla. Kalliopohjantien varrella pienikokoisen metsikön poistuminen ja korvautuminen uudisrakentamisella muuttaa katunäkymiä totutusta paikallisesti, mutta alue on jo nykyisellään joka suunnassa joka suunnalla rakennettua ympäristöä. Toisaalta sekä Kalliopohjantien ja Mahlamäentien varsien tontit ovat pidemmältä matkalta vehreitä, joten kaavaratkaisun toteutuksella ei ole laajemman kokonaisuuden kannalta arvioiden merkittäviä vaikutuksia maisemaan ja näkymiin. Pientalorakentamisen vaikutuksen näkymien muutoksiin ympäristössä voi todeta olevan edellistä vähäisempi, uudisrakentamisen osin korvatessa aiempaa pientalorakentamista, osan tontin pientaloista säilyessä. Ulkoisesti ja sisätilojen toiminnallisuuden kannalta uudenaikaisten rakennusten voi arvioida muodostavan myönteistä vaikutelmaa verraten kaava-alueella oleviin nykyisiin ulkoisesti vaatimattomiin, heikkokuntoisiin, purettavaksi tavoiteltaviin rivitaloihin. Kaavan määräysten uudisrakentamisen julkisivumateriaaleista ja väreistä sekä kattomuodosta voi arvioida luovan edellytyksiä ympäristöön sopivalle rakentamiselle. 

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Asemakaavan mahdollistama lisärakentaminen tuottaa katuverkkoon arviolta 100–150 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärän lisäyksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia katuverkon toimivuuteen. Mahlamäentien joukkoliikennetarjonta palvelee suunnittelualueen maankäyttöä ja olemassa olevan joukkoliikennereitistön vaikutuspiiriin tuleva uusi asutus tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kaavassa varattava tila erillisen odotustilan rakentamiseen Mahlamäentien bussipysäkille mahdollistaa pysäkkien modernisoinnin ja pysäkkialueen jalankulun, pyöräilyn olosuhteiden sekä liikenneturvallisuuden parantamisen. Uusi suorempi kevyen liikenteen väylä Kalliopohjankujan ja Mahlamäentien välillä mahdollistaa aiempaa sujuvamman jalankulun kaava-alueen läpi, jolloin mm. joukkoliikennepysäkit Mahlamäentiellä voi arvioida nykyistä saavutettavammaksi. Joukkoliikennepysäkkiparin saneerauksen ja täydennysten voi arvioida edistävän jonkun verran bussien käyttöä. Kadunvarsipaikoituksen lisäys parantaa alueella henkilöautojen käyttöä ja myös jonkin verran liikenneturvallisuutta.

Vaikutukset luontoon, ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Kalliopohjantien puolella, kaava-alueen länsiosan pienikokoisessa metsikössä oleva nykyinen puusto toimii hiilinieluna ja sitoo hiilidioksidia varastoksi puustoon ja maaperään. Koska kaava-alueella viheralue on tavoitteena muuttaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi, puustoa poistuu ja kaavamuutos lisää pinnoitettuja alueita sekä siten vettä läpäisevä pinta vähentyy. Kuitenkin asemakaava mahdollistaa asuinkerrostalon ja -rivitalojen rakentamisen valmiin kaupunkirakenteen yhteyteen, hyvien julkisten ja kevyenliikenteen yhteyksien varrelle, lyhyille etäisyyksille palveluista. Kaavaratkaisu tiivistää taajamarakennetta ja tukee kestävien ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen käyttöä, luo edellytyksiä hulevesien hallinnalle sekä uusiutuvan energian tuotantolaitteiden rakentamiselle rakennusten yhteyteen, myönteisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään voi arvioida olevan. Silti koska maankäytön alue ei ole kovin laaja, kaavaratkaisun toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Kaavaratkaisu ei lisää tulvariskejä. 

Vaikutukset ihmisten turvallisuuteen, terveyteen, ​​eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Kaavaratkaisun toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia terveellisyyteen, turvallisuuteen ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin tai sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Silti on todettavissa, että asumisen mahdollisuuksien lisäys hyvässä sijainnissa asukkaan kannalta taajamakeskustassa saattaa edistää hyvinvointia ja sosiaalisia oloja jonkin verran, samoin asuinkerrostalon katutason yhteistilan voi sopivassa tilanteessa ja käytössä arvioida edistävän myös hieman sosiaalisia oloja.

Elinkeino-, työllisyys- ja talousvaikutukset. Kaavaratkaisun toteuttamisella ei ole merkittäviä elinkeino-, työllisyys- ja talousvaikutuksia. Asuinkerrostalon maantason kerrokseen kadun puolelle kaavassa mahdollistettavan noin 80 kerros-m2 laajuisen pienimuotoinen kerho-, liike-, kahvila-, ravintola tai palvelutilan voi arvioida tuovan alueelle vähäisesti 1–2 työpaikkaa, riippuen tilojen käytölle omistajan asettamista, tarkoituksenmukaisiksi arvioimistaan tavoitteista. 

Kaavan aikaisempi käsittely

Kaavahanke perustuu kunnanhallituksen päätökseen vuoden 2022 kaavoitussuunnitelmasta.
Kuntakehityslautakunta päätti 9.2.2022 asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistelu- ja havainneaineistoineen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville 24.2. - 28.3. 2022 väliseksi ajaksi mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten. 

Yhteenveto viranomaisten ja asiantuntijoiden lausunnoista 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä sen valmistelu- ja havainneaineistosta saatiin viisi (5) lausuntoa, jotka kohdistuivat 

  • Carunan rakentamistapaohjeen mukaisten vakiorakenteisten ja -väristen puistomuuntamoiden käyttöön,
  • johto- ja muuntamosiirtojen kustannuksista vastaavan tahon määrittelyyn, 
  • yhteistilojen tarpeeseen taajamissa, 
  • kerrostalon rakentamisesta nykyiselle puistoalueelle, 
  • asuinrivitalojen 1-tasoisuuteen esteettömyyden kannalta,
  • kaava-alueen hulevesiverkoston osana olevaan avouomaan ja sen huomiointiin suunnittelussa sekä 
  • kasvuston osalta ns. vieraslajien hävittämiseen.  

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: 

  • Caruna Oy:n puolesta Rejlers Finland Oy 
  • Vammaisneuvosto 
  • Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 

Seuraavilla tahoilla ei ollut lausuttavaa:

  • Uudenmaan liitto 
  • Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 

Vastineet lausuntoihin ovat erillisessä vuorovaikutuksen raportissa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. 

Yhteenveto mielipiteistä 

Kirjallisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä sen havainneaineistosta jätettiin yhdeksän (9) kappaletta, jotka kohdistuivat  

  • Alueen muuttumiseen kaavoituksen vuoksi liikaa kaava-alueella ja laajemmin sen ympäristössä
  • Kalliopohjantien itäpuolisten kortteleiden säilyttämiseen pientaloalueena  
  • Puistojen puuttumiseen alueelta kaava-aluetta laajemmin arvioiden  
  • Asemakaavoitusta ohjaavan yleiskaavan puuttumiseen asemakaavan valmistelus-sa 
  • Osallistamisen tai osallistamis- sekä valmistelu- ja havainneaineistojen puutteisiin 
  • Kaava-alueen nykyisten asukkaiden tilanteeseen jatkossa 
  • Sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja asukkaiden hyvinvointiin oas:n ja kaavan valmistelussa 
  • Alueiden kehittämisen tavoitteiden ongelmallisuuteen kaavoittamalla  
  • Kerrostalorakentamisen sopivaan sijaintiin laajemmin arvioiden Hyrylässä 
  • Yhdenvertaiseen kohteluun 
  • Puistoalueen säilyttämiseen perustellen puiston nykyisellä käytöllä 
  • Rakentamisen määrään, korkeuteen tai varjostusvaikutukseen 
  • Liikenteen lisääntymiseen Kalliopohjantiellä kaavoituksen johdosta   
  • Autopaikkojen riittämättömyyteen uudisrakennusten asukkaille kaava-alueella 
  • Asuinkerrostalon ympäristöön sopimattomuuteen 
  • Kivijalkakaupan aiheuttamaan levottomuuteen,  
  • Alueen läpi kulkevaan jalankulkureitin tarpeeseen 
  • Kalliopohjankujan jatkamiseen jalankulun ja pyöräilyn reittinä Mahlamäentien bussi-pysäkille 
  • Mahlamäentien linja-autopysäkkeihin 
  • Bussipysäkin tarpeeseen Mahlamäentielle Pitkäniityntien kohdalle ennen Kulloon-tietä 
  • Rasitteeseen koskien kaava-alueen rajanaapuria  
  • Kaava-alueen naapurissa pientalossa asuvan puuttuvaan väestönsuojaan

Vastineet mielipiteisiin ovat erillisessä vuorovaikutuksen raportissa, joka on kaavaselostuksen liitteenä.

 

Lisätiedot: Asemakaava-arkkitehti Petteri Erling p. 040 314 3673

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Lepomäen asemakaavan muutosehdotuksen nro 3569 ja laaditut vastineet asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä sen valmistelu- ja havainneaineistosta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin
  • asettaa Lepomäen asemakaavan muutosehdotuksen nro 3569 MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten. 

 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää 

  • hyväksyä ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Asemakaava-arkkitehti Petteri Erling selosti asiaa kokouksessa.

Valmistelija

Petteri Erling, asemakaava-arkkitehti, petteri.erling@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Lepomäen asemakaavan muutosehdotuksen nro 3569 ja laaditut vastineet asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä sen valmistelu- ja havainneaineistosta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin
  • asettaa Lepomäen asemakaavan muutosehdotuksen nro 3569 MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Sara Tallsten

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 19.12.2022 455 § päättänyt asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus on nähtävillä 22.12.2022 - 31.1.2023.

Asemakaavan muutos koskee Hyrylän Kalliopohjan Lepomäen aluetta, joka sijaitsee kävelymatkan päässä taajamakeskustan kortteleista. Kaavaratkaisu mahdollistaa uusien asuntojen rakentamisen hyvässä sijainnissa saavutettavalla etäisyydellä joukkoliikenteen pysäkeistä ja palveluista. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle uuden asuinkerrostalon ja -pientalojen rakentaminen. Kaavaratkaisu edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VATT) tavoitteita, Tuusulan kuntastrategian ja pormestariohjelma toteutumista sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen toteuttamista. Kaava pohjautuu voimassa olevaan osayleiskaavan ”Hyrylän laajentumissuunnat” (hyv. 2001) ja on Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksen (KV 14.11.2022) mukainen. Uutta rakennusoikeutta on kahdella korttelialueella yhteensä 4525 kerros-m2 ja rakennusoikeuden määrä nousee säilytettävät rakennukset huomioiden 5430 kerros-m2:iin. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: - Uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen (25 000 euroa) - Puistomuuntamon purku ja siirto n. 100 metriä (50 000 euroa) Kunnan kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 75 000 euroa. Uusi kaava lisää todennäköisesti myöhemmin tarvetta viereisten katujen saneeraukseen (pysäkkimuutokset, kadunvarsipaikat, kevyen liikenteen väylien muutokset), jotka ovat arviolta noin 40 000 euroa. Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kunta saa tuloja uuden AK-korttelin sekä AP-alueen purettavien talojen kohdalle tulevan lisärakennusoikeuden myynnistä tai vuokraamisesta. Myyntitulot noin 960 000 € tai vuokratuotto noin 50 000 €/vuosi. Tuusulan kunta omistaa kaavamuutoksen alueen. Kaavaratkaisu on tehty kunnan aloitteesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa.

Lepomäki asemakaavan muutos Kaava nro 3569, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lausunto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä on erittäin hyvä, että kaavaratkaisu edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, kaava-alueiden sijoittuessa palveluiden ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavalle paikalle. Rakennukset sekä liikkuminen tontille ja sen reiteillä, kulku autopaikoille, ulko-oleskelu- ja leikkipaikoille tulee suunnitella esteettömiksi. Esteetön kulku kaava-alueella ja kevyen liikenteen kulkuyhteys keskusta-alueelle sekä lähialueen viher- ja puistoalueille tulisi varmistaa ympäri vuoden ja riittävästä talvikunnossapidosta tulisi huolehtia. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta painottaa, että joukkoliikenteen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä katu- ja viheralueiden suunnittelussa on huomioitava turvallisuus ja esteettömyys ja erityisesti huolehdittava ajoneuvojen ja kevyen liikenteen turvallinen ja esteetön kulku.

Asuintalojen rakentamista suunniteltaessa tulisi huomioida, että kerrostaloissa on hissi ja ainakin osa rivitaloasunnoista olisi yksitasoisia, mikä mahdollistaisi niissä asumisen myös esteettömyyttä tarvitseville sekä tukisi ikäihmisten kotona-asumista pidempään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä asuintaloihin tulisi selvittää esteettömien yhteiskäyttötilojen mahdollisuutta, kuten erilaisia esteettömiä harraste-, etätyö- tai työtiloja.

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta

  • päättää antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta

  • päätti antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

Valmistelija

Sara Tallsten

Perustelut

Tuusulan kunnanhallitus on 19.12.2022 455 § päättänyt asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotus on nähtävillä 22.12.2022 - 31.1.2023.

Asemakaavan muutos koskee Hyrylän Kalliopohjan Lepomäen aluetta, joka sijaitsee kävelymatkan päässä taajamakeskustan kortteleista. Kaavaratkaisu mahdollistaa uusien asuntojen rakentamisen hyvässä sijainnissa saavutettavalla etäisyydellä joukkoliikenteen pysäkeistä ja palveluista. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle uuden asuinkerrostalon ja -pientalojen rakentaminen. Kaavaratkaisu edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VATT) tavoitteita, Tuusulan kuntastrategian ja pormestariohjelma toteutumista sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen toteuttamista. Kaava pohjautuu voimassa olevaan osayleiskaavan ”Hyrylän laajentumissuunnat” (hyv. 2001) ja on Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksen (KV 14.11.2022) mukainen. Uutta rakennusoikeutta on kahdella korttelialueella yhteensä 4525 kerros-m2 ja rakennusoikeuden määrä nousee säilytettävät rakennukset huomioiden 5430 kerros-m2:iin.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

  • Uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen (25 000 euroa)
  • Puistomuuntamon purku ja siirto n. 100 metriä (50 000 euroa)
  • Kunnan kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 75 000 euroa.

Uusi kaava lisää todennäköisesti myöhemmin tarvetta viereisten katujen saneeraukseen (pysäkkimuutokset, kadunvarsipaikat, kevyen liikenteen väylien muutokset), jotka ovat arviolta noin 40 000 euroa. Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kunta saa tuloja uuden AK-korttelin sekä AP-alueen purettavien talojen kohdalle tulevan lisärakennusoikeuden myynnistä tai vuokraamisesta. Myyntitulot noin 960 000 € tai vuokratuotto noin 50 000 €/vuosi. Tuusulan kunta omistaa kaavamuutoksen alueen. Kaavaratkaisu on tehty kunnan aloitteesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa.


Lepomäki asemakaavan muutos Kaava nro 3569, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lausunto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä on erittäin hyvä, että kaavaratkaisu edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, kaava-alueiden sijoittuessa palveluiden ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavalle paikalle. Rakennukset sekä liikkuminen tontille ja sen reiteillä, kulku autopaikoille, ulko-oleskelu- ja leikkipaikoille tulee suunnitella esteettömiksi. Esteetön kulku kaava-alueella ja kevyen liikenteen kulkuyhteys keskusta-alueelle sekä lähialueen viher- ja puistoalueille tulisi varmistaa ympäri vuoden ja riittävästä talvikunnossapidosta tulisi huolehtia. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta painottaa, että joukkoliikenteen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä katu- ja viheralueiden suunnittelussa on huomioitava turvallisuus ja esteettömyys ja erityisesti huolehdittava ajoneuvojen ja kevyen liikenteen turvallinen ja esteetön kulku.

Asuintalojen rakentamista suunniteltaessa tulisi huomioida, että kerrostaloissa on hissi ja ainakin osa rivitaloasunnoista olisi yksitasoisia, mikä mahdollistaisi niissä asumisen myös esteettömyyttä tarvitseville sekä tukisi ikäihmisten kotona-asumista pidempään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä asuintaloihin tulisi selvittää esteettömien yhteiskäyttötilojen mahdollisuutta, kuten erilaisia esteettömiä harraste-, etätyö- tai työtiloja.

Ehdotus

Esittelijä

Sara Tallsten

Ikäihmisten neuvosto päättää

  • yhtyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausuntoon
  • hyväksyä ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

---

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Käydyn keskustelun perusteella ikäihmisten neuvosto päättää yhtyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausuntoon.

Lisäksi ikäihmisten neuvosto päättää lausua seuraavasti;
"Ulko-oleskelupaikan suunnittelussa tulisi huomioida ikäihmisten tarpeet, kuten esimerkiksi 
lähiluonto, yhteisöllisyys ja esteettömyys."
 

Päätös

Ikäihmisten neuvosto päätti

  • yhtyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausuntoon
  • lisäksi ikäihmisten neuvosto päättää lausua seuraavasti; Ulko-oleskelupaikan suunnittelussa tulisi huomioida ikäihmisten tarpeet, kuten esimerkiksi 
    lähiluonto, yhteisöllisyys ja esteettömyys
  • hyväksyä ja tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Valmistelija

Petteri Erling, asemakaava-arkkitehti, petteri.erling@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus. 

Kaavaehdotuksen nähtävilläolo

Kunnanhallitus päätti 14.12.2022 hyväksyä laaditun Lepomäen asemakaavan muutosehdotuksen nro 3569 sekä asemakaavan muutosehdotuksen lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet ja asettaa Lepomäen asemakaavan muutosehdotuksen, kaava nro 3569 asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 22.12.2022–31.1.2023 väliseksi ajaksi, muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten. 

Kaavaehdotuksesta saatiin 16 kpl muistutuksia, jotka kohdistuivat muun muassa:  

  • Pienkerrostalon ympäristöön sovittamiseen. 
  • Pienkerrostalon merkityksiin alueen kiinteistöjen tai asuntojen arvolle.
  • Asemakaavan yleiskaava 2040:n huomioimiseen. 
  • Alueen rakentamisen tehokkuuteen kaavoissa ja sen merkityksiin.
  • Kaavan mahdollistamien liike- ja toimitilojen merkityksiin.
  • Alueen ekologian, luontoarvojen tai vehreyden huomioimiseen kaavassa. 
  • Kaavan liitteenä olevan luontoselvityksen oikeellisuuteen. 
  • Viheralueiden saavutettavuuteen tai riittävyyteen tai kaava-alueen ympäristössä laajemmin.
  • Hulevesien ohjaamiseen kaava-alueella tai sen lähituntumassa. 
  • Alueen myymälärakennuksen poistamiseen kaavan perusteella. 
  • Tuusulan kuntastrategian ja pormestariohjelman toteutukseen. 
  • Liikenteen määrään ja liikenneturvallisuuteen.
  • Melun määrään alueella ja sen tuntumassa.
  • Joukkoliikenteen merkitykseen kaavan kannalta.
  • Pysäköintipaikkojen riittävyyteen kaava-alueella. 
  • Kalliopohjankujan jk/pp-reitin linjauksen muutokseen.
  • Raskaan kaluston pysäköimiseen Kalliopohjantiellä. 

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: 

  • HSL Helsingin seudun liikenne
  • Caruna Oy:n puolesta Rejlers Finland Oy 
  • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 
  • Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta 
  • Ikäihmisten neuvosto 

Seuraavilla tahoilla ei ollut lausuttavaa:

  • Uudenmaan liitto 
  • Uudenmaan ELY-keskus 

Kaavaehdotuksesta saaduissa viranomaisten lausunnoissa esitetyt huomiot kohdistuivat

  • kaava-alueen muuntamoon,  
  • kaavan mahdollistamien talojen ja tontinkäytön hyväksyttävissä oleviin paloteknisiin ominaisuuksiin ja ratkaisuihin, 
  • kaava-alueen hulevesien suunnitteluun,  
  • AK-alueen kaavoittamiseen virkistyskäyttöiseksi,  
  • kaava-alueen suunnitteluun esteettömäksi ja turvalliseksi liikkua,   
  • talvikunnossapitoon, 
  • asuintalojen esteettömyyteen,
  • ikäihmisten asumisen edellytyksiin kotonaan mahdollisimman pitkään, 
  • ulko-oleskelun ja lähiluonnon tarpeisiin ikäihmisten kannalta sekä 
  • yhteiskäyttöisten tilojen tarpeeseen asuntorakentamisessa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavaselostuksen liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. 

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. 

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset:

Muistutuksen johdosta: 

  • Kaavamääräyksiin on lisätty maininta täysikasvuisten puiden säilyttämisestä mahdollisuuksien mukaan osana tonttien istutussuunnitelmaa ja selostusta on täydennetty vastaavilta osin. 

Caruna Oy:n puolesta Rejlers Finland Oy:n lausunnon johdosta:

  • Kaavamääräykseen on muuntamoa koskevaa määräystä tarkennettu, lisäämällä tiedon muuntamon vähimmäislaajuudesta 20 m2 ja selostusta on täydennetty vastaavilta osin. 

Kaavaehdotuksen jatkosuunnittelun johdosta:

  • Kaavamääräystä rakennusoikeuden enimmäismäärän laskentatapaa on tarkennettu kaavan viitesuunnitelmaa muuttamatta: Rakennusoikeus lasketaan yhteenlaskettuina kerrostasoaloin ulkoseinän ulkopinnan mukaan laskettuna. Lisäkerrosaloihin on täydennetty hormit, kuilut, ulkoseinän enemmän kuin 250 mm paksut osat sekä kaikki kiinteistötekniset tilat. Lisäkerrosaloja saa rakentaa enintään 20 % korttelialueen yhteenlasketusta rakennusoikeudesta. Lisäkerrosaloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja eikä väestönsuojia. Selostusta on täydennetty vastaavilta osin.  
  • AK-korttelialueen rakennusoikeus on muutettu 2150 k-m2:een johtuen enimmäisrakennusoikeuden kaavamääräyksen tarkentamisesta ulkoseinän yli 250 mm paksun lisäkerrosalan osuuden vuoksi, edellisen kohdan mukaisesti. Kuitenkaan muutoksella ei viitesuunnitelman perusteella valmistellun kaavan mahdollistamaan rakentamiseen ole vaikutuksia rakentamisen ulkomittoihin, vaan kyse on rakennusoikeuden laskutavan määräämisestä. Selostusta ja sen liitettä on täydennetty vastaavilta osin.
  • Polkupyörien säilytyspaikkojen vähimmäismäärää koskevaa määräystä tarkennettu Tuusulan rakennusvalvonnassa luvittamisen yhteydessä käytössä olevan Rakentamisen yhteiset Topten-käytännöt -verkkosivualustan suositusten mukaiseksi. Viitesuunnitelma luo edellytyksiä pp-paikkojen rakentamiselle em. ohjeen mukaan ja selostusta on täydennetty vastaavilta osin.
  • Asuntojen ulkopuolisten varastojen vähimmäismäärää koskevaa määräystä tarkennettu Tuusulan rakennusvalvonnassa luvittamisen yhteydessä käytössä olevan Rakentamisen yhteiset Topten-käytännöt -verkkosivualustan ohjeiston mukaiseksi. Viitesuunnitelma luo edellytyksiä varastojen rakentamiselle em. ohjeen mukaan. Selostusta on täydennetty vastaavilta osin.
  • Pysäköimispaikkojen alueelle (p) on viitesuunnitelman tarkistuksen perusteella muutettu lisäkerrosalana sallittavien eräiden aputilojen rakentamisen määräksi enintään 125 k-m2. Selostusta on täydennetty vastaavilta osin. 

Kaavakarttaan ja kaavaselostukseen tehdyt vähäiset teknisluonteiset tarkistukset: 

  • Kohdassa "Asemakaavan kuvaus" / "Mitoitus": Kappaleessa on vaihdettu ensimmäisen lauseen sijaintia sekä tarkennettu kolmen lauseen muotoa muodoltaan selkeämmäksi. EI sisältömuutoksia. 

Aineistoon tehdyt täydennykset:

  • Kaavaselostusta on täydennetty suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden osalta.  
  • Kaavaselostuksen kohdassa ”Vaikutukset luontoon, ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen” on sana "kaupunkirakenteen" muutettu "yhdyskuntarakenteen" -sanaksi. 
  • Ympäristökeskuksen lausunnon johdosta kaavaselostusta on päivitetty kohdassa "Luonnonympäristö" niin, että kappaleeseen lisätty lausunnon johdosta maininta tarkemmassa rakennusvaiheen jatkosuunnittelussa selvitettäväksi hulevesienhallinnan vaihtoehtoja, jossa puro voitaisiin säilyttää toimintoja yhteen sovitettaessa edes osin veden virtausta hidastavana avo-uomana, osana hulevesiverkostoa, jossa vaihtoehdossa on selvitettävä mahdollisuutta johtaa suodattavalla tai hidastavalla järjestelmällä, koko matkalta suljetun putkijärjestelmän sijasta.  
  • Ympäristökeskuksen lausunnon johdosta kaavaselostusta on päivitetty kohdassa "Yhdyskuntatekninen huolto" niin, että kappaleeseen lisätty lausunnon johdosta maininta kaava-alueen hulevesien hallinnasta Kalliopohjantien katualueella olevasta sadevesijohdosta kaivoineen, johon kaava-alueen hulevesiä voidaan ohjata ja että johdon riittävyys on selvittävissä myöhäisemmässä erillisessä tarkemmassa teknisessä tarkastelussa sekä on ryhdyttävissä tilanteen mukaan sen johdosta tarpeellisiin toimenpiteisiin. - Lisäksi samaan kohtaan on lisätty lausunnon johdosta maininta rakennushankkeessa olevan mahdollista liittyä Kalliopohjantien sadevesijohtoon, siihen hulevesiä ohjaten. 


Lisätiedot: Asemakaava-arkkitehti Petteri Erling p. 040 314 3673

 

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569,
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää 

  • hyväksyä Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, Liisa Sorri teki muutosesityksen asian palauttamiseksi valmisteluun Margita Winqvistin kannattamana:

Palautus valmisteluun, perusteena:
- kerrostaloa ei tarvita
- asukkaille tärkeän metsän menettäminen
- pienkerrostalon määritelmä / AK merkintä
- palautteiden vastaukset jokaiselle erikseen, epäasiallisuudet korjattava.

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Liisa Sorrin muutosehdotusta kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Leena Saukko, Piia Lakkapää-Hemmi, Antti Seppälä, Ringa Prauda-Rydgren, Johanna Sipiläinen, Sanna Takala, Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen ja Jari Immonen. Liisa Sorrin ehdotusta kannattivat Margita Winqvist ja Liisa Sorri. Jäsen Antti Heikkilä äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 10–2 hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Tyhjiä ääniä 1.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569,
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää 

  • hyväksyä Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569.

 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

 

Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät asiassa eriävän mielipiteen.

Eriävä mielipide

Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät asiassa seuraavan eriävän mielipiteen:

Kuntakehityslautakunta 15.2.2023, § 16 Lepomäen asemakaavan muutos, kaava nro 3569, hyväksyminen

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Esitimme asian palauttamista uuteen valmisteluun, koska katsoimme, että kerrostalon rakentaminen pienen metsikön tilalle ei ole järkevää alueen viihtyisyyden kannalta eikä vastineiden esittämistapa kuntalaisten jättämiin muistutuksiin ole MRL:n mukainen. Olimme myös joistain vastauksien sisällöistä eri mieltä.

 

Kerrostalo vai lähialueen viher-/virkistysalue?

Rykmentinpuistossa ja Hyrylän keskustassa on toteuttamattomia kerrostalotontteja riittävästi ja lisää tullaan kaavoittamaan mm. vanhan kunnantalon ja nykyisen terveyskeskuksen paikalle. Syksyllä 2022 rakentamattomien asuintonttien kaavavarantoa oli kunnan omistamilla aluilla kerrostaloille noin 2000 asunnolle ja yksityisten ( Senaatti ym.) omistamilla myös noin 2000 kerrostaloasunnolle. Tämän vuoksi ei ole välttämätöntä hävittää alueen viher-/virkistysaluetta, joka on ainakin asukkaiden jättämien muistutusten mukaan, pieni mutta tärkeä lähimetsä. Myös kaavamääräyksen mukaan ”Alueella tulee olla riittävästi virkistysalueita”.

Esitetty 5-kerroksinen yhden porrashuoneen ns. pistetalo luokitellaan muistutusten vastineissa pienkerrostaloksi. Mielestämme tässä tapauksessa ei voi puhua pienkerrostalosta. Löytämissämme pienkerrostalojen määritelmissä katsotaan niiden olevan pääasiassa 2, mutta poikkeustapauksissa myös 2 ja puoli ja korkeintaan 3 kerroksisia. AP kaavamerkintä sallii myös pienkerrostalot, kuitenkin kyseisen tontin kaavamerkintä on AK.

Viher-/virkistysalueen poistamista perustellaan vastauksissa myös niin, että ”pienen metsikön hiilinielun korvaaminen riittävällä asukasmäärän lisäyksellä edullisessa sijainnissa, edistää kestävien liikkumismuotojen käyttöä, voi kaavaratkaisun todeta torjuvan ilmaston lämpenemistä, kuten hiilinielut”. Tästä olemme eri mieltä.

Vastineiden muoto kuntalaisten jättämiin muistutuksiin

Muistutusten vastaukset on koottu teemoittain muistutusten koonnin jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain § 65 mukaan ”Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen”. Katsomme, että jokaiseen muistutukseen olisi pitänyt laatia oma vastine. Nyt jokainen joutuu poimimaan vastaukset omaan muistutukseensa 21 sivun vastineesta.

 

Liisa Sorri

Margita Winqvist

Valmistelija

Petteri Erling, asemakaava-arkkitehti, petteri.erling@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569,
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää 

  • hyväksyä Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569.

 

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä laaditun Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569
  • korvata pienkerrostalo-sana kerrostalolla asemakaavamuutoksen selostuksessa sekä muistutusten ja lausuntojen vastineissa
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569.

 

Asemakaava-arkkitehti Petteri Erling ja kaavoituspäällikkö Anne Olkkola selostivat asiaa kokouksessa.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, hän muutti päätösehdotuksensa seuraavaksi:

"Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569
  • korvata pienkerrostalo-sana kerrostalolla asemakaavamuutoksen selostuksessa sekä muistutusten ja lausuntojen vastineissa
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet 
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569."

 

Kunnanhallitus hyväksyi muutetun ehdotuksen yksimielisesti.

Keskustalun jatkuessa Tuija Reinikainen esitti Kati Lepojärven ja Raimo Stenvallin kannattamana, että kaava palautetaan uudelleen valmisteluun niin, että viisikerroksisen kerrostalon tilalle suunnitellaan korkeitaan 2-(3) kerroksinen talo ja alueen puistoa säilytetään alueen asukkaiden käyttöön.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu palautusesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä äänestävät 'jaa' ja ne, jotka Reinikaisen palautusesitystä 'ei'.

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Jari Immonen, Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Lilli Salmi, Ari Koponen, Aila Koivunen, Tapio Tammilehto
  • ei-äänen antoivat Tuija Reinikainen, Ari Nyman, Kati Lepojärvi, Ulla Rosenqvist, Raimo Stenvall.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä Lepomäen asemakaavan muutoksen nro 3569.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Jussi Salonen teki Antti Kaikkosen, Tuija Reinikaisen, Raimo Stenvallin, Sanna kervisen, JariAnttalaisen, Matti Alangon, Laura nyholmin, Anna Ytlvän, Eeva-Liisa Niemisen, Liisa Palvaksen ja Kati Lepojärven kannattamana seuraavan palautusesityksen:
"Esitämme asemakaava palautettavaksi uudelleen valmisteluun siten, että nykyisen voimassaolevan rakennuskaavan Mahlamäen puisto P säilytetään."

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu palautusesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka Salosen palautusesitystä "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Aila Koivunen, Mika Mäki-Kuhna, Aarno Järvinen, Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Jari Immonen, Jukka Ahlgren, Antti Seppälä, Mika Timonen, Annika Lappalainen, Kalle Ikkelä, Tapio Tammilehto, Janne Mellin, Arto Lindberg, Risto Rämö, Henri Savolainen, Karita Mäensivu, Ilari Roihuvuo, Jorma Sulander, Topi Korpinen, Emmi Sirniö, Ari Koponen, Ari Loponen
  • ei-äänen anvoivat Elisa Laitila, Matti Alanko, Jussi Salonen, Anna Yltävä, Lauri Untamo, Jari Anttalainen, Kati Lepojärvi, Sanna Kervinen, Hanna Catani, Mila Lehtonen, Laura Nyholm, Eeva-Liisa Nieminen, Monica Avellan, Mirka Kovalainen, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Mira Lehtinen, Antti Kaikkonen, Ulla Rosenqvist, Laura Åvall, Kari Friman, Outi Huusko, Ari Nyman, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoi Janne Hermunen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 26 jää-ääntä, 24 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että asian käsitellään tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa Jussi Salonen teki muutosesityksen kaavaan siten, että nykyisen voimassa olevan rakennuskaavan Mählamäen puisto P säilytetään.

Puheenjohtaja totesi, että ko. asia on ratkaistu kaavan palautusesityksen äänestyksen yhteydessä.

Muita puheenvuoroja ei enää pyydetty, joten puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Tiedoksi

Uudenmaan ELY-keskus, Väylävirasto, kaavoitus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.