Valmistelija
Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi
Sara Tallsten
Perustelut
Liisa Palvas ja Tuusulan Puolesta valtuustoryhmä ovat tehneet 11.11.2019 valtuustoaloitteen kuntalais- ja valtuustoaloitteiden saattamisesta neuvostojen ja nuorisovaltuuston lausuttavaksi. Aloitteessa esitetään, että kuntalaisten esittämät kuntalais- ja valtuustoaloitteet lähetetään aiheensa puolesta määriteltynä Tuusulan kunnan ikäihmisten, lapsi- ja perheasian ja vammaisneuvostoon, sekä nuorisovaltuustoon ennen lautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyä.
Kuntalais- ja valtuustoaloitteet
Kunnan asukkailla ja muilla jäsenillä on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa. Aloiteoikeus perustuu kuntalain 23 §:ään.
Kaikki kunnassa vireille tulleet aloitteet käsitellään toimivaltaisessa kunnan viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä. Kunnan on ilmoitettava aloitteen tekijälle aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.
Kuntalaisaloitteen voi jättää Tuusulan kunnalle Kuntalaisaloite.fi -palvelun kautta. Kuntalaisaloite.fi -sivuilla näkyvät tehdyt aloitteet ja niihin annetut vastaukset.
Kuntalaissa ei säädetä valtuutetun eikä muunkaan luottamushenkilön aloiteoikeudesta. Asia on jätetty hallintosäännön varaan. Laissa kuitenkin edellytetään, että aloitteen käsittelystä otetaan tarpeelliset määräykset hallintosääntöön.
Tuusulan kunnan hallintosäännön 99 § Valtuutettujen aloitteet määrittää, että kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä, valtuutetulla ja nuorisovaltuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu.
Tuusulan kunnan vaikuttamistoimielimet
Kuntalain 26§, 27§ ja 28§ mukaan kunnassa on oltava nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Nuorisovaltuustolle ja neuvostoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä nuorten, ikäihmisten, ja vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Lakisääteisten vaikuttamistoimielinten lisäksi Tuusulan kunnassa on toiminut lapsi- ja perheasiainneuvosto vuodesta 2004.
Tuusulan kunnan hallintosäännön 12 § Vaikuttamistoimielimet määrittää, että kunnassa on nuorisovaltuusto, ikäihmisten neuvosto, vammaisneuvosto sekä lapsi- ja perheasianneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kunnanhallitus. Neuvostot toimivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan alaisuudessa ja neuvostojen edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan kokouksissa.
Tuusulan nuorisovaltuuston tehtävänä on tuoda nuorten ääntä kuuluviin ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Nuorisovaltuutetut ovat noin 13 - 18 -vuotiaita tuusulalaisia nuoria. Mukaan valitaan joka syksy vaaleilla kahdeksan uutta jäsentä ja valtuutettujen toimikausi on kaksivuotinen.
Tuusulan ikäihmisten neuvosto on kunnan ja sen alueella toimivien eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistyöelin. Ikäihmisten neuvosto edistää tuusulalaisten ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja kehittää olemassa olevia sekä uusia palveluita ja tukitoimia.
Tuusulan vammaisneuvosto on kunnan alueella toimivien vammaisten ihmisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin, joka vaikuttaa vammaisten kuntalaisten elinoloja ja hyvinvointia koskevaan palveluiden ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen kunnan alueella.
Tuusulan lapsi- ja perheasiainneuvosto on kunnan ja sen alueella toimivien lasten ja lapsiperheiden asioissa toimivien järjestöjen ja tahojen, lasten vanhempien edustajien sekä viranomaisten yhteistyöelin, jossa on tasapuolisesti edustajia Tuusulan eri alueilta. Lapsi- ja perheasiainneuvosto edistää tuusulalaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin toteutumista ja yhteisöllisyyttä sekä kehittää olemassa olevia ja uusia palveluja ja toimintoja.
Oikeus osallistua ja Tuusulan osallisuusmallin toimeenpano
Perustuslain (2 §) mukaan kansanvaltaan kuuluu kansalaisen oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Lain perusteluissa on todettu tämän tarkoittavan muutakin kuin vaaliosallistumista. Yksilön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen säädetään toisaalla perustuslaissa julkisen vallan velvollisuudeksi (14 § 3 mom. ja 20 § 2 mom.). Kuntalaisten oikeudesta osallistua säädetään kuntalain (410/2015) 22 §:ssä. Sen mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua kunnan toimintaan.
Kunnanvaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kuntalaisille on tarjolla laajasti ja monipuolisesti erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Osallisuutta ja osallistumista voidaan kunnissa edistää usealla eri tavalla. Puhutaan tieto-, suunnittelu-, päätöksenteko- ja toimintaosallisuudesta. Kunnan tulee tarjota asukkaille riittävästi, selkeästi ja monikanavaisesti tietoa palveluista ja mahdollisuuksista osallistua palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Asukkaille tulee olla tarjolla myös riittävästi tapoja vaikuttaa päätöksenteon valmisteluun. Kunnilla on merkittävä rooli asukkaiden omatoimisen osallistumisen edistämisessä. Suora demokratia täydentää edustuksellista demokratiaa.
Tuusula haluaa kuntastrategiansa (2017-2021, 2021-2025) ja pormestariohjelman (2017-2021, 2021-2025) mukaisesti olla edelläkävijä osallisuuden edistämisessä. Tuusulan osallisuusmalli otettiin käyttöön vuonna 2017. Osallisuusmalli määrittää kuusi näkökulmaa tuusulalaisten osallisuuteen ja kunnan toimintaan.
- Tarjoamme kaikille saavutettavia palveluita. Kaikille saavutettavien palveluiden tuottajana kunnan rooli on huomioida erilaiset asiakasryhmät ja tehdä palveluista käytettäviä, esteettömiä, saavutettavia ja avoimia kaikille kuntalaisille sekä huomioida viestinnässä erilaisille käyttäjäryhmille sopivimmat viestintäkanavat. Kaikille avoimien palveluiden tuottamisen tarkoitus on saada kuntalaiset osalliseksi kunnan toimintaan palveluiden käyttäjinä ja tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet kunnan palveluiden käyttämiseen alueelliset näkökulmat huomioiden.
- Ymmärrämme kuntalaisten tarpeita. Tuusulassa ymmärrystä kuntalaisten tarpeista kartutetaan keräämällä tietoa ja palautetta kunnan palveluihin tai kehityshankkeisiin liittyen eri käyttäjäryhmiltä. Ymmärrystä eri kuntalaisryhmien tarpeista ja toiveista kunnan palvelujen suhteen voidaan hyödyntää palvelun kehitystyön kaikissa vaiheissa.
- Annamme kuntalaisen tehdä omasta palvelustaan itsensä näköinen. Tuusulassa asiakkailla on aktiivinen rooli kunnan palveluissa. Oman palvelun tekeminen asiakkaiden itsensä näköiseksi tarkoittaa usein arkisia käytännön asioita, jotka toteutuvat kunnan palveluiden työntekijöiden avoimella ja osallistavalla otteella päivittäisessä toiminnassa. Kunnan palveluita käyttävät ihmiset osallistuvat omaa välitöntä palvelukokemustaan koskeviin asioihin. Uudistetussa opetussuunnitelmassa ja varhaiskasvatussuunnitelmassa lasten ja nuorten osallisuus on nostettu keskiöön. Tavoitteena on kehittää yhteinen kuntalaislähtöinen toimintamalli ja ”tekemisen tapa” kaikkien kunnan palvelujen tuotannossa.
- Suunnittelemme palveluita yhdessä kuntalaisten kanssa. Tuusulassa uusia ja olemassa olevia palveluita tai toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa. Suunnitteluprosessissa tärkeää on se, että alussa annetaan tilaa uusille ideoille ja odottamattomillekin avauksille, joita työstetään yhdessä eteenpäin toteutuskelpoisiksi suunnitelmiksi. Lisäksi osallistavissa suunnitteluhankkeissa on erityisen tärkeää huolehtia hankkeeseen liittyvästä viestinnästä kuntalaisille; mitä kunnassa tullaan tekemään, mitä ollaan tekemässä nyt ja miten siihen voi osallistua ja millaisia tuloksia on saatu aikaan. Osallistujat ovat suunnittelun kohteen nykyisiä tai potentiaalisia käyttäjiä.
- Teemme päätöksiä yhdessä kuntalaisten kanssa. Tuusulassa päätöksiä tehdään yhdessä kuntalaisten kanssa antamalla asukkaiden päätettäväksi asioita esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin prosessissa. Näin asukkaat saavat päätäntävaltaa heille tärkeissä asioissa.
- Otamme kuntalaiset toiminnan toteuttajiksi. Tuusulassa kuntalaiset otetaan toiminnan toteuttajiksi mahdollistamalla kuntalaislähtöisiä ideoita, projekteja ja toimintaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kuntalaisten ideoiman tapahtuman järjestämistä yhteistyössä kuntalaisten kanssa tai edellytysten luomista, jotta kuntalaiset pystyvät toteuttamaan ideansa itsenäisesti. Tarkoitus on, että asukkaat voivat itse järjestää heitä kiinnostavaa tai heille tärkeää toimintaa, ja kunta antaa heille toteutukseen tarvittavan tuen. Erottuvien kuntalaislähtöisten ideoiden avulla Tuusula voi kehittää identiteettiään sekä vetovoimatekijöitään kuntana.
Neuvostojen toiminnan jatkuva kehittäminen
Tuusulassa toimivien neuvostojen toimintaa on kehitetty määrätietoisesti vuodesta 2019. Neuvostoille nimettiin asiantuntijasihteeri ja koordinaattori, joka on yhteinen kaikille neuvostoille. Neuvostoissa on luotu uusia toimintatapoja, mm. puheenjohtajapalaverit ja neuvostojen yhteiskokoukset kunnan sisällä, joilla pyritään lisäämään neuvostojen toiminnan vaikuttavuutta. Neuvostojen ja nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus hyte-lautakunnan kokouksissa. Neuvostot ovat myös tehneet yhteistyötä kuntarajat ylittäen muiden neuvostojen, valtakunnallisten toimijoiden ja Keski-Uudenmaan soten toimijoiden (kuntayhtymä 2019-2022, hyvinvointialue 2023- ) kanssa.
Alueelliset neuvostot ovat käynnistäneet toimintansa syksyllä 2022 ja Tuusulalla on nimetyt edustajat alueellisessa vammaisneuvostossa ja vanhusneuvostossa sekä lape-ryhmässä. Kuntien neuvostojen ja alueellisten neuvostojen yhdyspintaa, tehtäviä ja yhteistyötä on luotava ja kehitettävä kuluvan vuoden aikana. Toiminnan vakiinnuttua tulee arvioida sen toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Vaikuttamistoimielinten osallistuminen asioiden valmisteluun ja käsittelyyn
Kuntalais- ja vastuustoaloitteiden vastaukset valmistellaan toimialueilla. Valmisteleva toimialue määrittyy aloitteen substanssin mukaan. Poikkihallinnollisten aloitteiden valmistelussa valmistelu tulee tehdä toimialuerajat ylittäen. Vastaukset valtuustoaloitteisiin kulkevat lautakuntien kautta kunnanhallitukseen ja valtuustoon hyväksyttäväksi,
Kunkin valmistelijan tehtävänä on harkita tuleeko vaikuttamistoimielimet osallistaa aloitevastausten laadintaan. Emme näe tarkoituksenmukaisena, että kaikki kuntalais- ja valtuustoaloitteet kulkisivat neuvostojen ja nuorisovaltuuston kautta, mutta tarvittaessa lausunto voidaan pyytää. Kukin lautakunta voi omaan aloitevastaukseensa hankkia neuvostojen mielipiteen. On myös tärkeää huolehtia, että neuvostoilla ja nuorisovaltuustolla säilytetään oma mahdollisuus lausua lausuttavana olevista asioista. Kunnan ennakkovaikutusten arvioinnin malli korostaa osallistumisen mahdollisuuksia arviointien laadinnassa. Jokaiselle (laajalle) evaukselle laaditaan osallisuus- ja viestintäsuunnitelma, jossa tulee huomioida myös neuvostojen osallistumismahdollisuudet.
Neuvostojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista tuusulalaisille tarjottavien palveluiden kehittämiseen ja kunnan kehittämiseen tulee huolehtia myös tulevaisuudessa kunnan osallisuusmallin mukaisesti. Tälle työlle tulee löytää yhä toimivampia ja vaikuttavampia toimintamalleja.