Valtuusto, kokous 6.3.2023

Perustelut

Lilli Salmi esitti seuraavan Kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteen:

"Keusoteen liittyminen oli yksi Tuusulan kunnan suurimpia päätöksiä lähivuosilta. Keusote on merkittävä niin taloutensa kannalta kuin myös kuntalaisten päivittäisten ja kriittisten palveluiden kannalta. 

Keusote on toiminut täydessä laajuudessaan vuoden. On hyvä hetki katsoa sekä taakse- että eteenpäin. Alkutaival on odotustenkin mukaan ollut haastava, mistä kertoo myös julkisuuteen nousseet keskustelut suunniteltua suuremmista kustannuksista ja budjettiylityksistä. Kokoomuksen valtuustoryhmä ei näe tarvetta panikoitua näiden uutisten edessä. Suuren organisaation yhdistäminen tehokkaaksi palveluorganisaatioksi ottaa aikansa. Uskomme, että päätös Keusoteen liittymisestä oli oikea. 

Vaikka päätös liittymisestä on tehty, arvioimme, että kuntayhtymän suuret päätökset ovat vielä edessä. Niillä täytyy kyetä vastaamaan kustannusten kasvua hillitsevästi ja taloudellisesti palvelutarpeen lisääntymiseen ja silti varmistamaan myös riittävän laadukas palvelutaso. Tällaisia päätöksiä tarvitaan edelleen mm. organisaation tehokkaaseen johtamiseen, talouden seuraamiseen, avainjärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon, kunta- tai kuntarajakohtaisuudesta luopumiseen, organisaation tarkoituksenmukaiseen rakenteeseen, palveluiden ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen parhaiden käytänteiden mukaan, palveluiden myöntämiskriteereihin ja sisältöihin ja palveluiden digitalisoimiseen sekä palveluverkon virittämiseen vain muutaman mainitaksemme. Keusoten tulee siis lähivuosina kyetä moniin päätöksiin, jotka eivät ole helppoja eivätkä kaikin osin ehkä miellyttäviäkään. 

Näitä haasteita varten me kokoomuksen valtuustoryhmässä arvioimme, että myös Tuusulan kunnan edunvalvontaa tulee terävöittää ja sitä tukevaa viestintää Keusoten ja kunnan ja myös Keusoten ja kunnan luottamushenkilöiden välillä kehittää. Kunnan edunvalvontaan ei riitä, että erittäin haastavassa ja Keusoten toiminnan kannalta kriittisessä luottamustoimessa, Keusoten hallituksessa, istuu kolme luottamushenkilöämme. Emme siis kritisoi näitä henkilöitä, vaan arvioimme tämän kanavan sellaisenaan vain yksinkertaisesti riittämättömäksi siihen, että me kuntapäättäjinä riittävästi tietäisimme, mitä Keusotessa on tekeillä. Vaikka teimmekin päätöksen liittyä Keusoteen, emme halunneet tiedonkulun luottamushenkilöille näin merkittävästi heikkenevän ja vaikutusmahdollisuuksien karkaavan kuntayhtymän ylimmälle johdoille ja liian harvoille luottamushenkilöille. 

Teemmekin aloitteen, että kunnanhallitus valmistelee ja tuo valtuustolle päätettäväksi Keusoten edunvalvontaan tarkennetun kunnan sisäisesti noudatettavan toimintatavan, jolla varmistetaan mm., että 

• Keusotessa valmisteluun tai päätettäväksi tulevat olennaisiksi tunnistettavat asiat ja niiden valmisteluvaiheet sekä olennaiset taloustiedot esitellään hyvissä ajoin kunnan poliittiselle johtoryhmälle ja 
• poliittinen johtoryhmä tai kunnanhallitus esittelee nämä asiat valtuustolle keskusteluasioina tms. toimivaksi arvioidulla tavalla esimerkiksi pormestarin tai Keusoten edustajan toimesta sekä 
• valtuutetuilla, valtuustoryhmillä ja valtuustolla on mahdollisuus ennen valmistelun ratkaisevia vaiheita sekä kuulla että evästää Keusoten avainpaikoilla olevia harvoja Tuusulan kunnan edustajia, vaikkei Keusoten päätöksentekoajäsenkuntien valtuustoille voidakaan alistaa. 

Kuntayhtymään siirryttäessä siirrettiin merkittävä osa kunnan peruspalveluiden päätöksenteosta kauemmaksi kuntalaisista ja näin tosiasiallisesti vähennettiin tärkeää avoimuutta. Uskomme, että aloitteemme mukaisilla toimilla lisätään/palautetaan myös avoimuutta kuntalaisille erittäin tärkeässä asiassa."

Perustelut

Lilli Salmi ja kokoomuksen valtuustoryhmä on 9.3.2020 tehnyt valtuustoaloitteen Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän edunvalvonnan tarkentamisesta. Aloitteen mukaan kuntayhtymässä tulisi pystyä vastaamaan kustannusten kasvuun hillitsevästi ja taloudellisesti palvelutarpeen lisääntymiseen ja silti varmistamaan myös riittävän laadukas palvelutaso. Tämä edellyttää aloitteen tekijöiden mukaan Tuusulan kunnan edunvalvonnan terävöittämistä ja sitä tukevaa viestintää. Keusoten edunvalvontaan tulisi laatia tarkennettu kunnan sisäisesti noudatettava toimintatapa, jolla varmistetaan riittävä tiedonkulku, avoimuus ja mahdollisuus evästää valmistelua.

Tammikuussa 2019 toimintansa aloittanut, kuuden kunnan muodostama, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä muuttui hyvinvointialueeksi 1.1.2023, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on vastannut 1.1.2023 alkaen Tuusulan ja viiden muun Keski-Uudenmaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Kaikki hyvinvointialueen palvelut jatkuivat vuodenvaihteen yli keskeytymättä.

Hyvinvointialueet ovat kunnista ja valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Aluevaaleilla valittu aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta ja käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Muutoksen yhteydessä kunnan mahdollisuus omistajaohjaukseen päättyi. Hyvinvointialueen asiakkaat ovat kuitenkin alueellaan sijaitsevan kunnan asukkaita ja hyvinvointialueuudistus ei muuta kunnan lakisääteistä roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (L611/2021) määrittelee kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä ja neuvotteluita. Kunnilla on edelleen vahva edunvalvonnallinen intressi ja rooli suhteessa hyvinvointialueisiin. Kunnat haluavat varmistaa, että asukkaiden tarpeet, alueelliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä vaikuttavuus toteutuvat. Keskeistä on miten kunnat ja hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä ja toimivat yhdessä alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Edunvalvonnan strategiset tavoitteet ja keinot

Hyvinvointialueen aloitettua toimintansa 1.1.2023 Tuusulan kunta on siirtynyt omistajaohjauksesta edunvalvontaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kumppaniksi. Hyvinvointialueen strategia (2023-2025) määrittää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin painopisteet ja tavoitteet (Laki hyvinvointialueesta, 41 §). Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa. Palvelustrategia kokoaa hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteet huomioiden asukkaiden tarpeet, alueelliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 11 §). Palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet strategiakaudella tuotettavien palveluiden määrälle, laadulle, saatavuudelle ja kustannuksille. Palvelustrategiaa täydentää pelastustoimen palvelutasopäätös (Laki pelastustoimen järjestämisestä, 6 §). Keski-Uudellamaalla hyvinvointialuestrategiaa ja palvelustrategiaa valmisteltiin erillisinä asiakirjoina. Keski-Uudenmaan kunnilla oli mahdollisuus osallistua strategiatyöhön toimielimiin valittujen edustajien ja lausuntojen kautta syksyllä 2022. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia ja palvelustrategia hyväksyttiin aluevaltuuston kokouksessa 8.12.2022. Strategian toteutumista seurataan vuosittain.

Tuusulan kuntastrategian (2021-2025) päämäärinä on luoda mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä, elää hyvää elämää ja kehittyä kestävästi. Strategiaa toteuttamaan on laadittu edunvalvonnan strateginen keino-ohjelma. Vaikuttamisen ja yhteistyö (edunvalvonta) -ohjelman kehittämisen kärjet ovat elinvoiman edistäminen, hyvinvoinnin edistämisen ja TE-palveluiden siirto kunnille. Tämän lisäksi ohjelmassa on kuvattu muita kunnan edunvalvonnan sekä yhteistyön sekä vaikuttamisen keskeisiä kohteita. Hyvinvoinnin edistämisessä keskeistä ovat hyvinvointialueen palvelut Tuusulan kunnan näkökulmasta, palveluiden verkko, kunnan ja hyvinvointialueen toimiva yhteistyö sekä hyvinvoivan sivistyskunnan rakentaminen. Vaikuttaminen ja yhteistyö -ohjelmassa määritetään hyvinvointialueen edunvalvonnan tavoitteet seuraavasti:

• Etelä-Tuusulan Tulevaisuuden sote-keskuksen rakentaminen, Tulevaisuuden sote-keskukseen tulevat myös täyden palvelun perhekeskuksen palvelut. Valtio on hyväksynyt hyvinvointialueemme investointisuunnitelman, jossa sote-keskus on mukana.
• Tavoitteenamme on säilyttää lähivastaanottopisteet Jokelassa ja Kellokoskella.
• Haluamme edistää toimivia ja sujuvia yhdyspintoja kunnan ja hyvinvointialueen välillä.
• Haluamme edistää sujuvia liikenneyhteyksiä hyvinvointialueen palveluihin.
• Tavoitteemme on toteuttaa hypa-kortteli Rykmentinpuistoon.

Vaikuttamisen ja yhteistyön ohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja niistä raportoidaan luottamuselimille vuosittain.

Loppuvuodesta 2022 saatiin tieto, että valtio myöntää rahoituksen Tulevaisuuden sote-keskuksen rakentamiseksi Hyrylään. Tulevaisuuden sote-keskukseen tulevat myös täyden palvelun perhekeskuksen palvelut sekä kokoontumistiloja tuusulalaisten käyttöön. Kokoontumistiloissa huomioidaan erityisesti ikäihmisten ja erityisryhmien tarpeet.

Keski-Uudenmaan kunnat ja Keusote-kuntayhtymä ovat tehneet yhdyspintatyötä aina kuntayhtymän valmisteluvaiheesta saakka. Keusoten ja kuntien välistä yhdyspintaa, sen rakenteita ja toimintatapoja on kehitetty osana hyvinvointialuevalmistelua. Yhdyspintojen organisaatio perustuu jatkossalin vastinparimalliin niin strategisella, taktisella kuin operatiivisellakin tasolla.

Vahvaan yhdyspintatyöhön on sitouduttava. Strategisiin asiakirjoihin määritettyjen tavoitteiden toteutumisesta vastaa kunnan johto. Kunnan johtoryhmän ja poliittisen johtoryhmän yhteiskokouksissa käsitellään kuukausittain hyvinvointialueen edunvalvonnan ja yhdyspintatyön kysymyksiä. Hyvinvointialueen valtuustoon, hallitukseen ja muihin toimielimiin on valittu tuusulalaisia edustajia, joilla on keskeinen rooli tuusulalaisten palveluiden varmistajana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen onnistuminen vaatii laadukasta monitoimijaista yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Yhdyspinnalla työskentelee lukuisia viranhaltijoita ja työntekijöitä, jotka varmistavat tuusulalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä työssään. Yhteistyötä tehdään yhdyspinnalle määritetyissä rakenteissa niin strategisella, taktisella kuin operatiivisella tasolla työryhmissä ja asiakaskohtaamisissa.