Perustelut
Tuusulan kunnanhallitus on 21.12.2021 § 471 päättänyt asettaa Hyrylän keskustan yleissuunnitelman ehdotuksen MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää ehdotuksesta lausuntoa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta. Ehdotus on nähtävillä 5.1.2022 - 27.2.2022. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 27.2.2022 klo 16.00.
Sijainti
Hyrylän keskustan yleissuunnitelman alue rajautuu keskeisten sisältöjen puolesta Hämeentiehen, Tuusulanväylään, Koskenmäentiehen ja Jokipuistoon. Lisäksi on esitetty tarkasteluja myös Tuusulanväylän itäpuolelta, eräiden liittyvien sisältöjen osalta Rykmentinpuiston alueella.
Tavoitteet ja lähtökohdat
Kunnanhallitus hyväksyi 26.2.2018 Hyrylän keskustan yleissuunnitelman, päättäen samalla, että se on jatkovalmisteltuna tuotava kunnanhallituksen ja lopulta valtuuston päätöksentekoon. Hyrylän keskustan yleissuunnitelman 2021 keskeinen tavoite on ajantasaistaa kunnanhallituksen vaatimalla tavalla vuoden 2018 suunnitelma. Hyrylän keskustan yleissuunnitelma 2021 on määritteltävä tavoitteita tarkemmalle jatkosuunnittelulle, koota ja sovittaa yhteen kaikkia tiedossa olevia oleellisia suunnittelutavoitteita alueella, huomioiden hyväksytyt ja prosessissa olevat suunnitelmat kokonaisuuden osina, sisältäen vuonna 2018 asetettuja jatkosuunnittelutavoitteita. Yleissuunnitelman on tunnistettava myös selvitysten tarpeita mahdolliseen tarkempaan suunniteluun jatkossa. Periaatteellisen yleistiedon on oltava havainnollista, hyödynnettävissä tarkemmissa jatkosuunnitteluissa..
Kunnanhallituksen vuoden 2018 tavoitteet olivat seuraavat:
1. Nykyisen kunnantalon ja tarpeen mukaan muiden kunnan toimintojen uudelleen sijoittaminen nivoutuu liikekeskusratkaisuun.
2. Hyrylän keskustassa tutkitaan kaikki liikekeskusvaihtoehdot ja ne tuodaan päätöksentekoon syyskuun 2018 loppuun. Ydinkeskusta-alueen asuinkerrostalokortteleihin edellytetään liikerakentamista ensimmäiseen kerrokseen erityisesti aukioiden ja Hyryläntiehen rajoittuvien rakennusten ensimmäisen kerroksen osalta.
3. Ydinkeskustan katuverkkoa kehitetään ulkosyöttöisenä kehänä (Tuusulanväylä, Koskenmäentie, Hyryläntie) jättäen ydinkeskustan pääosin jalankulku- ja pyöräilypainotteiseksi. Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä osoitetaan Lahelanorren sijainti ja sen liittyminen ydinkeskustaan.
4. Linja-autoterminaali suunnitellaan ensisijaisesti liikekeskuksen yhteyteen tai muuhun liikenteellisesti toimivaan paikkaan.
5. Pysäköintiratkaisua kehitetään tavoitteena toteuttaa kiireellisenä Suutaritien asemakaavahankkeessa esitetty pysäköintitalo. Keskustakortteleiden pysäköinti suunnitellaan rakenteellisena. Pysäköinnin kustannuksia pyritään minimoimaan silti pitäytyen maanalaisessa tai pihakannen alle sijoittuvissa pysäköintilaitoksissa mm. vuorottaispysäköintiratkaisulla. Toimivan vuorottaiskäytön edellytys on useampien kortteleiden yhteinen keskitetty pysäköintiratkaisu.
6. Tuusulanväylän estevaikutuksen minimoimiseksi ensimmäinen toimenpide on suunnitella ja toteuttaa korvaava, laadukas alikulku Tykkimiehenpolun ja Varuskunnanaukion välille. Ylitys on myös mahdollinen jos toteuttamiskelpoinen hanke löytyy.
7. Rykmentinaukiolta Tuusulanjokilaaksoon kehitetään jalankulun pääyhteys Esikunnanpuiston ja -polun kautta.
8. Pääasialliset liikunta-, leikki-, virkistys- ja oleskelualueet suunnitellaan jokipuistoon ja Varuskunnanaukiolle. Ydinkeskustan virkistysalueiden ja aukioiden suunnitelmat laaditaan ko. alueen viereisten kortteleiden asemakaavan muutosten suunnittelun yhteydessä. Aukioita vierustavien kortteleiden ensimmäisten kerrosten palvelutilojen ja julkisten tilojen tulee tukea toistensa toimintaa.
9. Ydinkeskustan alueella kerroslukutavoitteena on vähintään V-VI. Rakennusten tulee rajata katuja ja aukioita keskustamaisesti.
10. Arkkitehtuurin tulee olla modernia ja osoittaa yhteys Hyrylän historiaan. Puun ja tiilen tulee olla vahvasti esillä rakentamisessa.Yleissuunnitelman tavoitteena on vastata edellä asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi Hyrylän keskustan yleissuunnitelman tavoitteena on tunnistaa yleisiä tulevaisuuden kehitysten suuntia ja määritellä tarkempia jatkosuunnittelun tarpeita alueella.
Yleissuunnitelma on valtakunnallisten alueidenkäytön, Uudenmaan maakuntakaavan, vaihemaakuntakaavan, Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen II mukainen sekä Tuusulan kunnan strategian tavoitteiden mukainen.
Suunnitelmaratkaisu ja mitoitus
Yleistasoisena tarkasteluna Hyrylän keskustan yleissuunnitelma ei ole kaava eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Yleissuunnitelma 2021 perustuu osin selvitysten osalta pääosin vuonna 2018 hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan, alueella aiemmin hyväksyttyihin asemakaavamuutoksiin ja niiden vuorovaikutukseen. Tavoitteena on myös vastata kunnanhallituksen 26.2.2018 asettamiin jatkovalmistelun tavoitteisiin.
Vuoden 2021 Hyrylän keskustan yleissuunnitelma tunnistaa, määrittelee ja varmistaa useiden kaavasuunnitelmien yhteensopivuutta yleistasolla päätösten, eri vaiheissa olevien hankkeiden, vielä toteutumattomien mutta lainvoimaisten suunnitelmien sekä toteutuneen ympäristön kannalta keskustassa ja osin siihen liittyvillä alueilla. Asemakaavoista huomioidaan esimerkiksi palvelukeskuksen asemakaavaluonnos ja -ehdotus nro 3615, ydinkeskustan korttelin asemakaavamuutos nro 8067, Suutarintien asemakaavamuutos nro 3517, Monion asemakaavamuutos nro:t 3507, Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavamuutos nro 3565 sekä Kirkonmäen asemakaavamuutos nro 3465.
Hyrylän keskustan yleissuunnitelma tunnistaa järjestelmätasolla tulevaisuuden kehitysten suuntia, määritellen alueen tarkempia jatkosuunnittelun tarpeita ja mahdollisuuksia elävyyden, viihtymisen, ajanvieton, liike-elämän, tapahtumien ja oleskelun kannalta. Vetovoimaa vahvistaa oleellisesti asuntojen täydennysrakentamisen sekä palveluiden sekä liike-elämän toimintojen lisäämisen ja yrittämisen mahdollisuuksien edistäminen. Uutta rakentamalla ja tiivistämällä saadaan lisää asukkaita ja elinkeinoelämän toimijoita sekä säilytetään ja lisätään palvelujen toimintaa ja yrityksien kannattavuutta. Ajanvieton ja oleskelun kannalta rakentaminen ja jalankulkuympäristö, viheralueet, katualueet ja aukiot on suunniteltava viihtyisäksi, toimivaksi, saavutettavaksi, kiinnostavaksi ja sujuvasti liikuttavaksi, selkeästi hahmottuvaksi kokonaisuudeksi. Keinoina ovat kaunis ja laadukas rakennettu ympäristö, jossa virkistysmahdollisuudet, viheralueet, katuvihreä, tapahtumapaikat, kulttuuri ja historia liitetään yhteen houkuttelemaan ihmisiä keskukseen. Samalla kehitetään liikenteen järjestelmää ja liikkumisen mahdollisuuksia, jotta keskukseen on helppoa saapua ja liikkuminen on miellyttävää. Kehittämistavoitteet tiivistetään yleissuunnitelmassa periaatteiksi, jotka on koottu kolmeen periaatteelliseen teemakarttaan:
1. Laadukas, toimiva ja täydentyvä keskusta,
2. Elävä, viihtyisä ja vehreä keskusta sekä
3. Sujuvan liikenteen ja liikkumisen keskusta.
Laadukas, toimiva ja täydentyvä keskusta on toteutettavissa kun suunnitellaan monipuolisten asuntojen ja palveluiden korkealaatuinen kokonaisuus, palveluita parantaen sekä edistetäen yrittämisen ja liike-elämän mahdollisuuksia. Ryhdyttäessä valmistelemaan Hyrylän keskustassa asemakaavoja yleiskaava 2040 mukaisen maankäytön perusteella, on laadittava aluetta koskeva kunnallistekninen yleissuunnitelma sekä hulevesien hallinnan ja pohjavesien suojelun selvityksiin perustuvat yleisperiaatteet. Hyrylän keskustaan on lisättävä asuntoja sekä työnteon ja liike-elämän mahdollisuuksia, muodostaen edellytykset laadukkaammalle, toimivammalle kuntakeskukselle. Keskustan asuntojen omistus- ja hallintamuotojen on oltava monipuolisia sekä asuntojen kaiken kokoisia. Ikäihmisten asumista tukeville palveluja on myös tuotava keskustan kortteleihin. Rakennusten ja niiden lähiympäristöjen on tuettava yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia eristäytymistä torjuen ja luotava edellytykset arjen kohtaamisille. Asuntorakentamisen on sisällettävä asukkaiden yhteis- ja työtiloja erilaisiin tarkoituksiin, joilla voi tarvittaessa laajentaa tilapäisesti kotiaan ja sen toimintoja. Vähittäistavarakaupan sijaintien on perustuttava yleiskaava 2040 ehdotukseen ja sen selvityksiin, Hyrylän palvelukeskuksen asemakaavamuutokseen nro 3615 sekä Rykmentinpuiston keskuksen asemakaavamuutokseen nro 3565. Kivijalka- ja pienliiketilojen sekä tuotekohtaisten päivittäistavaramyymälöiden, kahviloiden ja ravintoloiden ja muun yrittämisen sijoittumisen mahdollisuuksia keskustan kortteleissa on tutkittava tarkemman kaupallisen selvityksen avulla jatkosuunnitelmia varten.
Elävää, viihtyisää ja vehreää keskustaa edistetään, kun Hyrylän keskustan kortteleihin suunnitellaan houkutteleva jalankulkuympäristön kokonaisuus. On myös lisättävä viheralueiden virkistyskäyttöä, joka edellyttää keskusta-alueen puistosuunnitelmia. Suunnittelun keinoin parannetaan puistojen ja viheralueiden saavutettavuutta keskustan suunnasta. Alueelle on laadittava tarvittava määrä lähiympäristö-, liikenne-, katu- ja puistosuunnitelmia, joilla rakennettu ympäristö muodostuu toimivaksi ja korkealaatuiseksi kokonaisuudeksi. Ulkotilojen on kokonaisuutena oltava toimiva, miellyttävä, viihtyisä ja houkutteleva jalankulkuympäristö, joka on puitteina vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Luodaan mahdollisuuksia kiinnostavien kävelyreittien verkostolle keskuksessa ja sitä ympäröivillä alueilla, houkuttelevien kohteiden ja paikkojen välille. Katutilojen ja -alueiden aktiivisuutta on suunnittelun keinoin lisättävä. On edistettävä myös yritysten ja kuluttajien kohtaamista, sovittamalla suunnitteluratkaisuissa rakennusten katutason tilat aktiivisiksi kadun kanssa. Luodaan edellytyksiä yritystoiminnalle, palveluille sekä kiinnostaville ja tarpeellisille sisätiloille ja ulko-oleskelupaikoille. Viheralueilla Hyrylän keskustassa vaalitaan olemassa olevia luonto- ja virkistysarvoja ja pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä. Se lisää myös ihmisten viihtyisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia. Selvitetään lisäksi jatkosuunnittelua varten viheralueiden uusien virkistys- ja liikuntatoimintojen sekä ulko-oleskelupaikkojen lisäämisen mahdollisuudet
Sujuvan liikenteen ja liikkumisen keskustaa mahdollistaa Hyrylän alueen liikenteen yleissuunnitelma, joka perustuu liikenne-ennusteisiin ja selvityksiin riittävän laajalla alueella. Järjestelmätason liikenneverkon ratkaisuja on tehtävä muiden muassa Itäväylän (Hyrylän ohitustie), Lahelan kokoojakadun ja pyöräilyn laatukäytävän osalta. Hyrylän keskustan katuverkkoa kehitetään pääosin kortteleiden ulkosyöttöisenä kehänä Tuusulanväylä– Koskenmäentie–Hyryläntie–Hyrylänkatu), luoden edellytyksiä sujuvalle, turvalliselle ja toimivalle jalankulkuympäristölle. Lisäksi on luotava hyvät joukkoliikenteen yhteydet ja parannettava viheralueiden saavutettavuutta sekä viheralueilla liikkumista jalankulun ja pyöräilyn nykyisiä ja täydennettyjä reittejä pitkin. Keskustan kortteleissa on määriteltävä kattavasti pysäköinnin edellytyksiä selvityksiin perustuvien suunnitteluperiaatteiden avulla. Tuusulanväylän estevaikutusta on vähennettävä alikulkujen ja niiden kehittämisen avulla, mutta tavoitteena on myös oltava suojateiden lisääminen valo-ohjattuihin liittymiin ja nopeusrajoituksen laskeminen. Liikenteen suunnittelun kokonaisuudessa on huomioitava kaikki liikkumismuodot.
Palvelukeskushankkeen suunnittelu on myös edennyt aiemmasta Hyrylän keskustan yleisuunnitelman vaiheesta vuonna 2018. Kunnanhallitus päätti 14.6.2021 palvelukeskuksen hankintavaiheen, jonka jälkeen hankkeen suunnittelu on edennyt yhteistyössä kilpailtuksen voittaneen konsortion kanssa. Tämän sinällään merkittävän keskustan kehittämishankkeen etenemisen myötä on mahdollista edetä myös yleissuunnitelman myötä tietäen, että sen toteutumismahdollisuudet ovat hyvät. Palvelukeskushankkeen edellyttämään asemakaavan muutosta valmistellaan rinnakkain tämän yleissuunnitelman kanssa. Yleissuunnitelma toimii asemakaavan muutokselle laajempana maankäytöllisenä tarkasteluna, jolla varmistetaan, että laadittava asemakaavan muutos on kontekstinsa osalta oikea ratkaisu..
Yleissuunnitelman vaikutukset
Yleissuunnitelma antaa suuntaa jatkossa tarkemmille asemakaavatasoisille suunnitelmille, puisto-, viheralue-, liikenne- ja katusuunnitelmille, joiden yhteydessä tehdään tarvittavat selvitykset ja riittävät vaikutusten arvioinnit.
Suunnitelman aikaisempi käsittely
Kunnanhallitus hyväksyi 26.2.2018 Hyrylän keskustan yleissuunnitelman samalla päättäen, että se yleissuunnitelma on tuotava jatkovalmisteltuna kunnanhallituksen ja lopulta valtuuston päätöksentekoon.
Vuorovaikutuksesta
Yleissuunnitelmaa valmisteltiin laajassa yhteistyössä kasvun ja ympäristön toimialueen, elinkeinopalvelujen, sivityksen toimialueen kanssa sekä vuorovaikutuksessa ympäristökeskuksen kanssa.
Hyrylän keskustan kehittäminen edellyttää pitkällä ajalla toimintaa, sitoutumista ja yhteishenkeä, joten puheenvuoro annettiin kuntalaisille palvelukeskuksen asemakaavan muutoksen työpajassa 5.10.2021, ja yrittäjille yleissuunnitelmaa esiteltiin tilaisuudessa 14.12.2021. Tilaisuuksissa esiteltiin yleissuunnitelmaa tutustutuen suunnittelun lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä saatiin mielipiteitä keskustan kehittämisestä.
Yleissuunnitelmasta sen luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet sekä myös ehdotuksen julkisen nähtävilläolon tuloksena saadut mielipiteet ja niiden vastineet esitetään kunnanhallitukselle.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:
Yleissuunnitelmassa on löydetty Hyrylän keskustan kehittämiskohteita ja tunnistettu tulevaisuuden kehityksen suuntia ja tavoitetilaa. Yleissuunnitelman mukaan ne ovat elävyyden, viihtymisen, ajanvieton, liike-elämän, tapahtumien ja oleskelun nykyistä parempi mahdollistaminen. Suunnitelman mukaan vetovoimaa vahvistaa oleellisesti asuntojen täydennysrakentamisen sekä palveluiden sekä liike-elämän toimintojen lisäämisen ja yrittämisen mahdollisuuksien edistäminen. Uutta rakentamalla ja tiivistämällä saadaan lisää asukkaita ja elinkeinoelämän toimijoita sekä säilytetään ja lisätään palvelujen toimintaa ja yrityksien kannattavuutta.
Viihtymistä tukevat ratkaisut
Yleissuunnitelman tavoitteiden mukaan ajanvieton ja oleskelun kannalta rakentaminen ja jalankulkuympäristö, viheralueet, katualueet ja aukiot on suunniteltava viihtyisäksi, toimivaksi, saavutettavaksi, kiinnostavaksi ja sujuvasti liikuttavaksi, selkeästi hahmottuvaksi kokonaisuudeksi. Keinoina ovat kaunis ja laadukas rakennettu ympäristö, jossa virkistysmahdollisuudet, viheralueet, katuvihreä, tapahtumapaikat, kulttuuri ja historia liitetään yhteen houkuttelemaan ihmisiä keskukseen. Samalla kehitetään liikenteen järjestelmää ja liikkumisen mahdollisuuksia, jotta keskukseen on helppoa saapua ja liikkuminen on miellyttävää. Hyrylän keskustan läpi kulkeva viherkäytävä Tuusulanjärvelle tulee suunnittelussa varmistaa.
Jatkosuunnittelussa erityisesti kevyen liikenteen reittien, viheralueiden ja viherreittien kehittäminen on tärkeää. Jokipuiston saavutettavuuden ja esteettömyyden parantaminen on hyvä asia. Ollakseen vetovoimainen lähipuisto alueen eri-ikäisille asukkaille tarvitaan puistoon lisää toiminnallisuutta. Hyrylästä puuttuu vetovoimainen ja virkistystoimintaa kaikille kuntalaisille tarjoava aktiivipuisto, ja sen sijoittaminen osaksi Jokipuistoa lisäisi alueen käyttöä.
Klaavolan ja Ilmatorjuntamuseon viereen suunniteltu virkistysalue turvaa myös museoalueen kehittämismahdollisuuksia.
Rakennuskanta
Hyrylän rakennuskanta on melko nuorta ja koko alueella on seitsemän asemakaavalla suojeltua rakennusta. Muutenkin vanhoja rakennuksia on vähän. Harvinaisuutensa vuoksi Hyrylän keskustan alueen kaikkia ennen 1970-lukua rakennettuja rakennuksia on jatkosuunnittelussa tarkasteltava ensisijassa säilyttämisen näkökulmasta.
Rakennuskannan kapea ikähaitari antaa alueesta helposti historiattoman leiman eikä alueen omia kehityslinjoja ja identiteettiä ole helppo havaita. Alueiden oma luonne on kuitenkin tärkeä tekijä ihmisten viihtymiselle ja asumisen valinnoille. Jatkosuunnittelussa jokainen näistä suojelluista rakennuksista tulee nostaa maamerkiksi ja identiteetin juuripaikaksi sekä löytää niille käyttötarkoitukset, jotka turvaavat maiseman, rakennuskannan ja palveluiden moninaisuuden.
Kulttuurimaiseman ja alueen historian kannalta merkittävä rakennus on muun muassa Kaupparaitti 5:ssä oleva rakennus, joka valmistui vuonna 1928 alun perin poliisi Niilo Laineen asuin- ja liiketaloksi. Toinen Hyrylän kehitystä keskeisesti kuvaava rakennus on Kauppatie 8:ssa oleva vuonna 1966 valmistunut Tuusulan Säästöpankin konttori. Se edustaa aikakautena hyvää liikerakentamista ja paransi aikoinaan merkittävästi Hyrylän palveluita. Rakennuksessa oli pankin lisäksi muun muassa ravintola, huonekaluliike, päivittäistavarakauppa, tekstiililiike ja useampia kauneus- ja terveysalan liiketiloja.
Varhaiskasvatus ja oppiminen
Varhaiskasvatuksen ja oppimisen palvelualueiden kannalta keskeistä on sujuvat ja turvalliset kevyenliikenteenväylät kehittyvän sivistyksen palveluverkon näkökulmasta. Kulkureitit Rykmentinpuiston kouluun, Monioon ja Martta Wendeliniin on huomioitu, ja asiasta on keskusteltu jo Hyrylän keskustan yleiskaavan laadinnan aikana yhteistyössä sivistyksen toimialan kanssa.
Lahelan orren rakentamisella on keskeinen merkitys Lahelan kampuksen saavutettavuudessa Hyrylän suunnasta.
Varhaiskasvatuksen ja koulujen kannalta keskusta-alueen virkistyskäyttöön soveltuvat viheralueet ja kirjasto- ja museopalveluiden sijoittuminen kevyenliikenteen väylien varrelle ovat oppimisympäristöjen laajentumisen lannalta tärkeitä seikkoja. Ympäristön tarkastelu ja yhteydet eri toimintoja tarjoavien paikkojen välillä tulee huomioida jalankulun näkökulmasta myös pienten lasten osalta. Ympäristön tulee huomioida lapsen näkökulmasta mahdollisuuksia turvalliseen liikkumiseen ja toimintaan kaupunkimaisemassa esim. leikkipuistoin.
Hyvinvointialueen valmistelu
Uutena kokonaisuutena on syytä kiinnittää hyvinvointialueelle siirtymisen mukanaan tuomiin muutoksiin Hyrylän keskustan alueen rakennuskannassa. Hyvinvointialueelle siirtymisen valmisteluvaiheessa on suunnitelmissa sijoittaa Hyrylän keskusta-alueelle täyden palvelun perhekeskus ja sosiaali- ja terveysasema. Niiden suunnittelu etenemisen myötä on huolehdittava riittävistä tiloista, niiden sopivuudesta ympäristöön, liikenteen ohjautumisesta palveluiden saavutettavuuden kannalta sekä kevyenä liikenteenä, joukkoliikenteenä että yksityisautoiluna. Sosiaali- ja terveysasema ja täyden palvelu perhekeskuksen sijoittuminen hyvinvointia tukevia palveluja tarjoavaan kortteliin on keskeistä.
Päätös
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti antaa Hyrylän keskustan yleissuunnitelman ehdotuksesta asiaselostuksessa seuraavan lausunnon:
Yleissuunnitelmassa on löydetty Hyrylän keskustan kehittämiskohteita ja tunnistettu tulevaisuuden kehityksen suuntia ja tavoitetilaa. Yleissuunnitelman mukaan ne ovat elävyyden, viihtymisen, ajanvieton, liike-elämän, tapahtumien ja oleskelun nykyistä parempi mahdollistaminen. Suunnitelman mukaan vetovoimaa vahvistaa oleellisesti asuntojen täydennysrakentamisen sekä palveluiden sekä liike-elämän toimintojen lisäämisen ja yrittämisen mahdollisuuksien edistäminen. Uutta rakentamalla ja tiivistämällä saadaan lisää asukkaita ja elinkeinoelämän toimijoita sekä säilytetään ja lisätään palvelujen toimintaa ja yrityksien kannattavuutta.
Viihtymistä tukevat ratkaisut
Yleissuunnitelman tavoitteiden mukaan ajanvieton ja oleskelun kannalta rakentaminen ja jalankulkuympäristö, viheralueet, katualueet ja aukiot on suunniteltava viihtyisäksi, toimivaksi, saavutettavaksi, kiinnostavaksi ja sujuvasti liikuttavaksi, selkeästi hahmottuvaksi kokonaisuudeksi. Keinoina ovat kaunis ja laadukas rakennettu ympäristö, jossa virkistysmahdollisuudet, viheralueet, katuvihreä, tapahtumapaikat, kulttuuri ja historia liitetään yhteen houkuttelemaan ihmisiä keskukseen. Samalla kehitetään liikenteen järjestelmää ja liikkumisen mahdollisuuksia, jotta keskukseen on helppoa saapua ja liikkuminen on miellyttävää. Hyrylän keskustan läpi kulkeva viherkäytävä Tuusulanjärvelle tulee suunnittelussa varmistaa.
Jatkosuunnittelussa erityisesti kevyen liikenteen reittien, viheralueiden ja viherreittien kehittäminen on tärkeää. Samoin kaupallista toimintaa ja tapahtumatoimintaa tukeva torialueen sisällyttäminen suunnitelmaan. Jokipuiston saavutettavuuden ja esteettömyyden parantaminen on hyvä asia. Ollakseen vetovoimainen lähipuisto alueen eri-ikäisille asukkaille tarvitaan puistoon lisää toiminnallisuutta. Hyrylästä puuttuu vetovoimainen ja virkistystoimintaa kaikille kuntalaisille tarjoava aktiivipuisto, ja sen sijoittaminen osaksi Jokipuistoa lisäisi alueen käyttöä.
Klaavolan ja Ilmatorjuntamuseon viereen suunniteltu virkistysalue turvaa myös museoalueen kehittämismahdollisuuksia.
Rakennuskanta
Hyrylän rakennuskanta on melko nuorta ja koko alueella on seitsemän asemakaavalla suojeltua rakennusta. Muutenkin vanhoja rakennuksia on vähän. Harvinaisuutensa vuoksi Hyrylän keskustan alueen kaikkia ennen 1970-lukua rakennettuja rakennuksia on jatkosuunnittelussa tarkasteltava ensisijassa säilyttämisen näkökulmasta.
Rakennuskannan kapea ikähaitari antaa alueesta helposti historiattoman leiman eikä alueen omia kehityslinjoja ja identiteettiä ole helppo havaita. Alueiden oma luonne on kuitenkin tärkeä tekijä ihmisten viihtymiselle ja asumisen valinnoille. Jatkosuunnittelussa jokainen näistä suojelluista rakennuksista tulee nostaa maamerkiksi ja identiteetin juuripaikaksi sekä löytää niille käyttötarkoitukset, jotka turvaavat maiseman, rakennuskannan ja palveluiden moninaisuuden.
Kulttuurimaiseman ja alueen historian kannalta merkittävä rakennus on muun muassa Kaupparaitti 5:ssä oleva rakennus, joka valmistui vuonna 1928 alun perin poliisi Niilo Laineen asuin- ja liiketaloksi. Toinen Hyrylän kehitystä keskeisesti kuvaava rakennus on Kauppatie 8:ssa oleva vuonna 1966 valmistunut Tuusulan Säästöpankin konttori. Se edustaa aikakautena hyvää liikerakentamista ja paransi aikoinaan merkittävästi Hyrylän palveluita. Rakennuksessa oli pankin lisäksi muun muassa ravintola, huonekaluliike, päivittäistavarakauppa, tekstiililiike ja useampia kauneus- ja terveysalan liiketiloja.
Varhaiskasvatus ja oppiminen
Varhaiskasvatuksen ja oppimisen palvelualueiden kannalta keskeistä on sujuvat ja turvalliset kevyenliikenteenväylät kehittyvän sivistyksen palveluverkon näkökulmasta. Kulkureitit Rykmentinpuiston kouluun, Monioon ja Martta Wendeliniin on huomioitu, ja asiasta on keskusteltu jo Hyrylän keskustan yleiskaavan laadinnan aikana yhteistyössä sivistyksen toimialan kanssa.
Lahelan orren rakentamisella on keskeinen merkitys Lahelan kampuksen saavutettavuudessa Hyrylän suunnasta.
Varhaiskasvatuksen ja koulujen kannalta keskusta-alueen virkistyskäyttöön soveltuvat viheralueet ja kirjasto- ja museopalveluiden sijoittuminen kevyenliikenteen väylien varrelle ovat oppimisympäristöjen laajentumisen lannalta tärkeitä seikkoja. Ympäristön tarkastelu ja yhteydet eri toimintoja tarjoavien paikkojen välillä tulee huomioida jalankulun näkökulmasta myös pienten lasten osalta. Ympäristön tulee huomioida lapsen näkökulmasta mahdollisuuksia turvalliseen liikkumiseen ja toimintaan kaupunkimaisemassa esim. leikkipuistoin.
Hyvinvointialueen valmistelu
Uutena kokonaisuutena on syytä kiinnittää hyvinvointialueelle siirtymisen mukanaan tuomiin muutoksiin Hyrylän keskustan alueen rakennuskannassa. Hyvinvointialueelle siirtymisen valmisteluvaiheessa on suunnitelmissa sijoittaa Hyrylän keskusta-alueelle täyden palvelun perhekeskus ja sosiaali- ja terveysasema. Niiden suunnittelu etenemisen myötä on huolehdittava riittävistä tiloista, niiden sopivuudesta ympäristöön, liikenteen ohjautumisesta palveluiden saavutettavuuden kannalta sekä kevyenä liikenteenä, joukkoliikenteenä että yksityisautoiluna. Sosiaali- ja terveysasema ja täyden palvelu perhekeskuksen sijoittuminen hyvinvointia tukevia palveluja tarjoavaan kortteliin on keskeistä.