Perustelut
Kuntalain 1 §:n mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niitä edistävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valtuustolle on laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus.
Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin työväline.
Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen eri tietolähteistä saatavaa monialaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Hyvinvointikertomus auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet. Lisäksi kertomus kokoaa tietoa kunnan toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Tärkeää on tunnistaa myös ne alueet, joihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
Hyvinvointikertomuksen pohjalta asetetaan hyvinvointisuunnitelmassa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulee laatia sekä kunnittain että alueittain/maakunnittain.
Valtuusto hyväksyi Tuusulan laajan hyvinvointikertomuksen valtuustokaudesta 2017-2021 syksyllä 2021. Valtuusto hyväksyi hyvinvointisuunnitelman valtuustokaudelle 2021-2025 keväällä 2022.
Tuusulan hyvinvointikertomus 2021
Hyvinvointikertomusvuodelta 2021 on laadittu poikkihallinnollisena työnä kevään 2022 aikana. Kertomuksessa tarkastellaan tuusulalaisten hyvinvoinnin tilaa kahdesta näkökulmasta: koronaepidemian vaikutusten näkökulmasta sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Lasten, nuorten ja perheiden näkökulma nojautuu pääasiassa kouluterveyskyselystä saatuihin indikaattoritietoihin. Laajemmin tuusulalaisten hyvinvoinnin kehittymistä on tarkasteltu laajassa hyvinvointikertomuksessa 2017-2021.
Sivistyksen lautakuntien lausunto:
Sivistyksen toimialueen lautakunnat, kasvatus- ja sivistyslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta näkevät hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen keskeisenä hyvinvoinnin johtamisen, ohjaamisen ja seurannan työkaluna, jolla voidaan arvioida tuusulalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä suunnata ja kehittää palveluita indikaattoreista saadun tiedon perusteella.
Vuoden 2021 hyvinvointikertomuksessa on ollut käytettävissä uutta indikaattoritietoa erityisesti kouluterveyskyselystä. Kouluterveyskyselyn tulosten tarkastelussa on syytä muistaa, että peruskoulun ja toisen asteen oppilaiden ja opiskelijoiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja turvallisuuden kokemuksiin vaikutetaan yhteistyössä, monialaisesti ja eri ikäryhmien kanssa toimien. Panostaminen jo koko perheen hyvinvointiin vaikuttaa positiivisesti vanhempien jaksamiseen ja vuorovaikutukseen perheen sisällä ja sitä kautta myös lapsiin ja nuoriin.
Vuonna 2021 koronapandemiasta johtuvat rajoitukset vaikuttivat useaan otteeseen mahdollisuuksiin tuottaa kunnan peruspalveluita avoimina ja saavutettavina. Rajoitukset ovat koskeneet laajasti sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan että kasvatus- ja sivistyslautakunnan alaista toimintaa alkuvuoden 2021 aikana. Erityistä syytä on huomioida vuonna 2022 ja eteenpäin korona-exitissä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden ja kasvatus- ja sivistyspalveluiden resursointi, palveluiden avaaminen ja kuntalaisten palaaminen tarjottujen palveluiden pariin.
Harrastustoiminnan rajoitukset ovat vaikuttaneet yli 12-vuotiaitten nuorten ja kaiken ikäisten aikuisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Mahdollisuudet järjestää kokoontumisia ja tapahtumia ovat olleet rajallisia kaikissa kuntapalveluissa. Peruopetuksen vuosiluokilla 7-9 ja toisen asteen opinnoissa on ollut etäopetusjaksoja. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja peruskoulun vuosiluokilla 1-6 siirtymistä etäopetukseen tai lasten hoitamiseen kotona ei tarvittu. Kaikessa kasvatus- ja opetustoiminnassa on kuitenkin toimittu kahden vuoden ajan ryhmiä erillään pitäen. Yhteisöllisen toimintakulttuurin palauttaminen ja erilaisten sosiaalisten kohtaamisten mahdollistaminen ovatkin keskeisimpiä korona-exitin toteuttamistapoja.
Lähiympäristö, luonnossa liikkuminen, lähiliikuntapaikat ja kodin lähellä olevat kirjasto- ja kulttuuripalvelut ovat korostuneet korona-aikana. Näiden palveluiden merkitys kaiken ikäisten fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille on kasvanut. Vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvien palveluiden kehittäminen on tärkeää ja ennaltaehkäisevät toimet kannattavat. Asukkaat ja paikalliset yhteisöt ottavat vastuuta toiminnasta ja kolmannen sektorin työtä tulee tukea. Tuloksia saadaan aikaiseksi yhteistyötä tekemällä. Korona-exitissä paikallisen aktiivisuuden palauttaminen ja uusien tekijöiden saaminen mukaan yhteisölliseen toimintaan on tärkeää.
Hyvinvointialueille siirtymistä on valmisteltu jo vuoden 2021 aikana ja tiivistä työtä sujuvan siirtymän mahdollistamiseksi on jatkettu vuoden 2022 aikana. Tuusulalaisten hyvinvoinnille onnistuminen hyvinvointipalveluiden saatavuudessa, jatkuvuudessa ja monipuolisuudessa on tärkeää.
Koronapandemian ja poikkeusajan jälkeen Ukrainan sodan vaikutukset vaikuttavat myös tuusulalaisten turvallisuuden kokemukseen vuoden 2022 aikana. Tästäkin näkökulmasta vapaa-aika- ja kulttuurilautakunnan ja kasvatus- ja sivistyslautakunnan alaisilla palveluilla tuetaan ja ylläpidetään tuusulalaisten hyvää arkea ja mahdollisuuksia saada apua ja tukea vaikeiden asioiden käsittelyyn.
Ehdotus
Esittelijä
-
Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi
Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää
- antaa hyvinvointikertomuksesta 2021 asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.