Perustelut
Tuusulan yleiskaava 2040:n ensimmäinen ehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 28.3. - 17.5.2019. Yleiskaavaehdotuksesta saatiin 34 lausuntoa ja 58 muistutusta. Lisäksi määräajan jälkeen saatiin vielä neljä kirjettä. Mielipiteistä valtaosa kosketti arvokkaita luontokohteita. Lausunnoissa nostettiin esiin mm. yleiskaavan ohjausvaikutus ja suhde olemassa oleviin osayleiskaavoihin.
Viranomaisneuvottelu järjestettiin 15.10.2019 ja työneuvottelu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa 25.3.2020. ELY-keskus ohjeisti kuntaa siten, että alueille ei voida jättää voimaan sekä osayleiskaavaa että valmisteilla olevaa yleiskaavaa samanaikaisesti. Neuvotteluiden jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa kumottavien osayleiskaavojen alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka käsittelee laajasti maankäyttöä. Voimaanjääviä osayleiskaavoja tarkistetaan tiettyjen rajattujen teemojen osalta, joita ovat.
- Arvokkaat luontokohteet
- Lentokonemelu
- Maanalaisen radan yhteystarve (Lentorata ja Tallinna-tunneli)
- Työpaikka-alueen laajenemissuunnat
- Yhdyskuntateknisen huollon alue
Voimaan jäävät osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:
- Tuomala II –osayleiskaava (KV 29.5.2017)
- Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän luoteispuoleiset osa
- Focus osayleiskaava (KV 16.3.2015)
- Ruotsinkylä – Myllykylä II osayleiskaava (KV 31.3.2014) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavaa EO-aluetta
- Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän länsipuoleiset osat
- Kellokosken osayleiskaava muilta kuin (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
- Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi –osayleiskaava (YK 20.10.2000)
- Nahkela – Siippoo – Rusutjärvi –osayleiskaava (YK 22.6.1998) lukuun ottamatta ET-aluevarauksen alta kumottavia MT-1- ja MT-3 -alueita
- Ruotsinkylä – Myllykylä –osayleiskaava (YK 4.3.1998)
- Linjamäki – Keravanjokilaakso – osayleiskaava (13.11.1994, oikeusvaikutukseton)
Kumottavat osayleiskaavat tai osayleiskaavojen osat:
- Sulan osayleiskaavasta (KV 7.12.2015) Tuusulan itäväylän kaakkoispuolella olevat alueet
- Ruotsinkylä – Myllykylä II –Osayleiskaavasta (KV 31.3.2014) yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta EO-merkinnän
- Rykmentinpuiston osayleiskaava (KV 7.5.2012), Tuusulan itäväylän idän puoleiset osat
- Kellokosken osayleiskaavasta (KV 6.9.2010) taajamasta irrallaan olevat Haarajoen, Halkiantien ja Kittiläntien asuinalueet
- Jokelan osayleiskaavan (KV 13.3.2006)
- Hyrylän laajentumissuunnat –osayleiskaavan (KV 16.10.2000, osin oikeusvaikutteinen)
- Tuomala –osayleiskaavan (KV 16.10.2000)
- Ruskela – Vanhakylä – Ritasjärvi -osayleiskaava (YK 20.10.2000), yleiskaavaan osoitetun ET-aluevarauksen alta MT-1- ja MT-3 -aluevaraukset
- Maantiekylä –osayleiskaavan (KV 12.6.1995, oikeusvaikutukseton)
- Jokelan osayleiskaava (KV 13.3.2006)
Kaavakartalle on lisätty osayleiskaavojen rajat ja nimet. Voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilla kaavakartta on haalennettu lukuun ottamatta viittä voimaan saatettavaa teemaa.
Tehtyjä muutoksia Tuusulan yleiskaava 2040 - ehdotukseen II:
- Lisätty voimaan jäävien osayleiskaavojen aluerajaukset ja nimet kaavakartalle
- Lisätty Lahelan orrelle vaihtoehtoinen yhteys Sahatielle
- Lisätty Tallinna-tunneli
- Lisätty selvitysalue (SE) Jokelan länsiosaan Pertuntien ympäristöön
- Lisätty seudullisen liikenteen yhteystarpeen vaihtoehto Jokelan länsiosaan (Purola - Nukari -yhteys)
- Lisätty yhdyskuntateknisen huollon aluevaraus (ET) Senkkerinmäkeen
- Lisätty yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkintä Raatinpellolle Senkkeriin ja Kivimäkeen
- Lisätty kylämerkintä (AT)
- Lisätty reservialuetta Lahelaan
- Lisätty reservialuetta Häriskiven ja Jouhisarantien väliin
- Lisätty tietoja uusimmista luontoselvityksistä ja kallioselvityksestä
- Laajennettu Jokelan läntistä työpaikka-aluetta / Vallun aluetta
- Laajennettu Ristikiven työpaikka-aluetta
- Laajennettu vähäisesti Kellokosken työpaikka-aluetta Itäisen radanvarsitien (Kellokosken oikulkutie) molemmin puolin (maankäyttöä ohjaa kuitenkin voimaan jäävä Kellokosken osayleiskaava)
- Laajennettu AO-merkintää Läntiselle Kannistontielle
- Laajennettu AO-1 -merkintää Halkivaha II:n alueelle
- Laajennettu työpaikka-aluetta Rykmentinpuistossa Tuusulan itäväylän itäpuolelle, lisätty virkistysalue työpaikka-alueen ja asuinalueen väliin
- Muutettu AO-3 ja AO-4 AO-merkinnäksi
- Muutettu Hyrylän paloaseman ET-merkintä TP:ksi
- Muutettu "Uusi tie" -merkintä tieliikenteen yhteystarpeeksi
- Yleispiirteistetty tieliikenteen yhteystarvemerkinnällä Hyrylän itäinen ohikulkutie ja yhteys Tuusulanväylältä Puistokylään
- Yhdistetty sl-1 ja sl-2 -merkintä sl-merkinnäksi
- Yhdistetty luo-1 ja luo-2 merkintä luo-merkinnäksi
- Yhdistetty oleva ja uusi ulkoilureitti, muutettu reitin nykyisten suunnitelmien mukaisiksi (otettu pääreitit mm. Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön yleissuunnitelmasta, ylikunnallisesta reittiselvityksestä)
- Yhdistetty olevat ja uudet pyöräilyn ruonkoverkkoyhteydet
- Siirretty Peurantie, Kartano II, Puistokylä, Olympiakylä ja Halkivaha I yleiskaavan ensimmäisessä vaiheessa kaavoitettaviksi alueiksi
- Siirretty Ristikydön juna-asema Järvenpään kuntarajalle
- Linjattu ekologisia- ja viheryhteyksiä uudelleen
- Poistettu päivittäistavarakauppojen kohdemerkinnät kaavakartalta
- Poistettu eritasoliittymät kaavakartalta
- Poistettu kyläalueet kaavakartalta
- Poistettu MU-merkinnät ja korvattu ne M-merkinnällä Jokelassa, Hyrylässä V-merkinnällä
- Poistettu naapurikuntien junaseisakkeet
- Poistettu aluevaraukset voimaan jäävien osayleiskaavojen alueilta lukuun ottamatta luonnonsuojelualueita (SL, S, SL-1, S-1) ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET)
- Poistettu merkintöjä, jotka ovat ulottuneet naapurikuntien alueille
- Poistettu Tuusulanjoentien jatke
Lisäksi kaavamääräyksiä on muokattu ja kaavaselostusta tarkennettu ja osittain tiivistetty.
Yleiskaavaa varten on laadittu uusia selvityksiä, jotka ovat liittenä ja löytyvät myös yleiskaavan nettisivuilta:
- Tuusulan kallioselvitys (GTK 2019)
- Hyrylän joukkoliikenteen laatukäytävä. Maankäytön kehitys ja runkoyhteyden toteutusvaihtoehdot yleiskaavan tavoitevuoden 2040 jälkeen (Sitowise 2020)
- Tuusulan yleiskaavaehdotuksen pohjavesivaikutukset (Pöyry 2020)
- Tuusulan yleiskaava 2040, vaikutukset NATURA 2000 -alueisiin (Enviro 2020)
- Kuntien yhteinen reittien kehittömisselvitys (Sweco 2021)
Lisäksi yleiskaava-aineistoon on lisätty Ylijäämämaiden vastaanottoalueen etsintä Etelä- ja Keski-Tuusulan alueelta (FCG 2014) -selvitys
Koska kaavaratkaisu on muuttunut olennaisesti, asetetaan Tuusulan yleiskaava 2040 uudelleen ehdotuksena nähtäville.
Tuusulan yleiskaava 2040, nro 1005, ehdotus II, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto
Yleiskaava mahdollistaa Tuusulan strategian toteutumisen: kasvun ja menestyksen, hyvän elämän ja kestävän kehittymisen. Tuusulan vision mukaista elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti. Tuusulan yleiskaava koskee koko kuntaa oikeusvaikutteisena.
Yleiskaavan tärkeänä tavoitteena on turvata riittävät alueet virkistykseen ja hyvinvointiin. Tuusulan vetovoimatekijöitä ovat sijainnin lisäksi luonto, ympäristö ja kulttuuriperintö. Niiden huomioon ottaminen ja säilyttäminen ovat merkityksellisiä Tuusulan kuntakuvalle. Kuntalaisten ulkoilun ja virkistyksen tarpeet ja luontoliikuntakohteiden käyttö ovat kasvaneet viime vuosina valtavasti. Osa nykyisistä ja seutukunnallisesti merkittävistä kunnan virkistyspalveluista tulee korvata uusilla, mikäli alueita otetaan muuhun käyttöön. Kunnan tulee osoittaa yleiskaavassa lisää virkistysalueita kaikkiin kuntakeskuksiin.
Asuinalueiden sekä kunnan palveluiden, kuten koulujen ja päiväkotien, lähistölle olisi hyvä jäädä viheralueita ja metsiä. Urheilukeskuksen ja sen alueen reittien kehittäminen on tärkeää kaikkien tuusulalaisten näkökulmasta. Aluetta ei tulisi rakentaa ihan täyteen, vaan varmistaa rakentamisen, vapaa-ajan ja viheralueiden tasapaino myös tulevina vuosina.
Laajat metsäalueet esim. Ruotsinkylän tutkimusmetsän alueella ja Tuomalan metsäalueet ovat myös merkittäviä hiilinieluja, jotka edistävät Tuusulan kestävää tulevaisuutta ja kunnan hiilineutraalisuustavoitteita. Tulevaisuuden Tuusulalla on mahdollisuus tavoitella jopa hiilinegatiivisuutta ja yleiskaavan tulee luoda edellytyksiä tämän suuntaiselle kehitykselle.
Yleiskaavan tulee mahdollistaa helppo, turvallinen ja kestävä liikkuminen alueelta toiselle. Tätä voidaan edistää varmistamalla toimiva kevyenliikenteen verkostoa luoden edellytyksiä kävelylle ja pyöräliikenteelle. Kevyenliikenteen väylien rakentaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen lisää sujuvaa kulkemista ja mahdollistaa oman auton käytön vähentämistä.
Yleiskaavan tulee mahdollistaa Tuusulan elinvoiman kehittyminen luoden edellytyksiä yrittämiselle ja työpaikkojen synnylle Tuusulaan. Tavoitteena on nostaa Tuusulan työpaikkaomavaraisuutta ja vähentää pendelöintiä.
Rakentamisen tiivistäminen jo rakennetuille alueille mahdollistaa nykyisten palveluiden kasvamisen ja kehittämisen sekä saavutettavuuden. Korkeampi asumistiheys mahdollistaa myös joukkoliikenteen kehittämisen ja kestävämpien liikkumisen tapojen luomisen. Tuusulassa on käynnissä laaja palveluverkon kehittämistyö seuraavan kymmenen vuoden aikana ja tulevaisuuteen katsova yleiskaava luo vahvan pohjan Tuusulan kestävälle kehittämiselle.
---
Kokousessa yleiskaavasuunnittelija Henna Lindström esitteli asiaa
Ehdotus
Esittelijä
-
Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää
- antaa Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksesta II asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.
---
Puheenjohtajan avattua keskustelun jäsen Lehtinen ehdotti, että lausuntoon lisätään lause Virkistysalueiden osoittamisessa tulee huomioida mahdollisuus rakentamattoman ympäristön virkistyskäyttöön. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Päätös
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti
- antaa lausunnon Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksesta II
Tuusulan yleiskaava 2040, nro 1005, ehdotus II, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto
Yleiskaava mahdollistaa Tuusulan strategian toteutumisen: kasvun ja menestyksen, hyvän elämän ja kestävän kehittymisen. Tuusulan vision mukaista elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti. Tuusulan yleiskaava koskee koko kuntaa oikeusvaikutteisena.
Yleiskaavan tärkeänä tavoitteena on turvata riittävät alueet virkistykseen ja hyvinvointiin. Tuusulan vetovoimatekijöitä ovat sijainnin lisäksi luonto, ympäristö ja kulttuuriperintö. Niiden huomioon ottaminen ja säilyttäminen ovat merkityksellisiä Tuusulan kuntakuvalle. Kuntalaisten ulkoilun ja virkistyksen tarpeet ja luontoliikuntakohteiden käyttö ovat kasvaneet viime vuosina valtavasti. Osa nykyisistä ja seutukunnallisesti merkittävistä kunnan virkistyspalveluista tulee korvata uusilla, mikäli alueita otetaan muuhun käyttöön. Kunnan tulee osoittaa yleiskaavassa lisää virkistysalueita kaikkiin kuntakeskuksiin. Virkistysalueiden osoittamisessa tulee huomioida mahdollisuus rakentamattoman ympäristön virkistyskäyttöön.
Asuinalueiden sekä kunnan palveluiden, kuten koulujen ja päiväkotien, lähistölle olisi hyvä jäädä viheralueita ja metsiä. Urheilukeskuksen ja sen alueen reittien kehittäminen on tärkeää kaikkien tuusulalaisten näkökulmasta. Aluetta ei tulisi rakentaa ihan täyteen, vaan varmistaa rakentamisen, vapaa-ajan ja viheralueiden tasapaino myös tulevina vuosina.
Laajat metsäalueet esim. Ruotsinkylän tutkimusmetsän alueella ja Tuomalan metsäalueet ovat myös merkittäviä hiilinieluja, jotka edistävät Tuusulan kestävää tulevaisuutta ja kunnan hiilineutraalisuustavoitteita. Tulevaisuuden Tuusulalla on mahdollisuus tavoitella jopa hiilinegatiivisuutta ja yleiskaavan tulee luoda edellytyksiä tämän suuntaiselle kehitykselle.
Yleiskaavan tulee mahdollistaa helppo, turvallinen ja kestävä liikkuminen alueelta toiselle. Tätä voidaan edistää varmistamalla toimiva kevyenliikenteen verkostoa luoden edellytyksiä kävelylle ja pyöräliikenteelle. Kevyenliikenteen väylien rakentaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen lisää sujuvaa kulkemista ja mahdollistaa oman auton käytön vähentämistä.
Yleiskaavan tulee mahdollistaa Tuusulan elinvoiman kehittyminen luoden edellytyksiä yrittämiselle ja työpaikkojen synnylle Tuusulaan. Tavoitteena on nostaa Tuusulan työpaikkaomavaraisuutta ja vähentää pendelöintiä.
Rakentamisen tiivistäminen jo rakennetuille alueille mahdollistaa nykyisten palveluiden kasvamisen ja kehittämisen sekä saavutettavuuden. Korkeampi asumistiheys mahdollistaa myös joukkoliikenteen kehittämisen ja kestävämpien liikkumisen tapojen luomisen. Tuusulassa on käynnissä laaja palveluverkon kehittämistyö seuraavan kymmenen vuoden aikana ja tulevaisuuteen katsova yleiskaava luo vahvan pohjan Tuusulan kestävälle kehittämiselle.