Tekninen lautakunta, kokous 14.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 129 Annanpuiston perusparannussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen

TUUDno-2021-2453

Valmistelija

  • Minja Koivunen, suunnitteluhortonomi, minja.koivunen@tuusula.fi

Perustelut

Annanpuiston puistosuunnitelmaehdotus, piir.nro 2120/1-3 on ollut yleisesti nähtävillä 18.11.–1.12.2021.

Lähtökohdat

Puistosuunnitelmaehdotus koskee puiston perusparantamista VP-alueella. Puisto sijoittuu Vanhan valtatien, Toimelantien ja Annanpolun risteykseen Kellokosken keskustan kaava-alueella. Nykyisen puiston ulkoasu on peräisin vuodelta 1998, jolloin Annanpuisto on perustettu. Puiston perustamisen yhteydessä 1940-50-luvulta peräisin olleet vanhat puistokäytävät kaivettiin esiin. Puiston laajat istutusalueet ovat päässeet epäsiistiin kuntoon ja vuotava suihkulähde on poistettu käytöstä. Suunnitelman tavoitteena on kunnostaa puisto vanhaan kulttuuriympäristöön sopivalla tavalla ja tuoda puistoon lisää oleskelumahdollisuuksia.

Annanpuiston pinta-ala on noin 7730 m².

Maaperä

Maaperä on osittain savea. Kallioperä nousee puiston luoteiskulmassa korkoon +64.00.

Päällysteet ja puistotekniset ratkaisut

Vanha kivituhkapintainen puistopolku kunnostetaan ja uutta polkua (1,5 metriä) on suunniteltu rakennettavan yhteensä noin 250 metriä. Uusien polkujen rakennekerrospaksuudeksi on suunniteltu 0,8 metriä. Puistopolut päällystetään kivituhkalla.

Puiston keskellä sijaitsevan patsaan ja suihkulähteen ympäristö päällystetään maatiilikiveyksellä. Puiston vanhat rajaavat muurirakenteet kunnostetaan. Istutusalueet rajataan poluista ja nurmialueista maatiilireunuksella. Puiston länsipuolella olevalle nykyiselle perenna-alueelle on suunniteltu puurakenteinen pergola, jota kannattelee tiilestä muuratut pilarit. Pergolan alueella pintamateriaali on maatiilikiveys. Länsipuolelle on suunniteltu puiset pitkospuut sekä puinen oleskelutaso.

Kasvillisuus ja istutukset

Puistoon sijoitetaan erilaista istutusta kuten lehtipuita ja kukkivia pensaita (mm. hortensia) sekä perennaa. Näkymää patsaalta puistoon päin avataan ja taustalle istutetaan kukkivaa matalana pysyvää kasvillisuutta (mm. maanpeiteruusuja). Suihkulähteen ympäröivät istutusalueet rajataan reunakivellä ja keskikäytävän kohdalle on suunniteltu köynnöskaaria, joihin istutetaan köynnöskasveja (mm. ruusuja, kärhöjä).

Puistokalusteet

Puistoon on suunniteltu penkkejä, picnic-pöytäryhmä sekä ulkotilaohjeen mukainen roska-astia.

Vesihuolto ja kaapelit

Annanpuiston läpi kulkee vanha käytöstä poistettu betoniviemäri. Keskellä nykyistä nurmialuetta on vanhaan betoniviemäriin liittyvä kaivo, joka poistetaan puiston saneerauksen yhteydessä. Puistoon on tehty vesiliittymä 10/2021. Samaan kaivantoon on tehty varaus sähkölle. Puistoon on suunniteltu vesiposti ja tapahtumasähkö patsasaukiolle.

Kuivatus

Annanpuiston tasaus noudattelee nykyisiä tasauksia. Puiston kuivatus toteutetaan pinnankallistuksilla. Polut kuivatetaan salaojin ja sadevesiviemärein, jotka liitetään nykyiseen hulevesiverkostoon.

Valaistus

Puistoon suunnitellaan erilaista led-valaistusta. Suihkulähteen ympärille suunnitellaan myös pollarivalaisimia tunnelmavalaistukseksi.

Esteettömyys

Puistopolun sekä suihkulähteen ympärillä olevan patsasaukion esteettömyyttä parannetaan SuRaKu-korttien ohjeiden mukaiseksi.

Luo-3 alue (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä)

Puiston länsi- ja pohjoisosat ovat lepakoille tärkeitä saalistusalueita. Tämä pyritään huomioimaan mm. puistoalueen valaistuksen suunnittelussa.

RKY alue (rakennettu kulttuuriympäristö)

Annanpuiston suunnittelualue kuuluu Museoviraston määrittelemään ”Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala” kulttuuriympäristöön (Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö). Tämä pyritään huomioimaan suunnittelualueen puistokalusteiden valinnassa.

Suunnitelmaehdotuksesta on tullut kaksi muistutusta nähtävillä olon jälkeen.

 

Muistutus 1, Vammaisneuvosto

Vammaisneuvosto pyytää, että Annanpuiston perusparannuksessa huomioidaan neuvoston ehdottamat seikat. Neuvoston toteaa, että puistossa kulkeminen tulee taata suurelta osin esteettömäksi. Esimerkiksi puistossa kulkevat reitit tulee suunnitella siten, että niitä pitkin on helppo kulkea myös apuvälinettä käyttävien. Kulkureitit tulisi olla selkeästi rajattuja nurmi tai muusta vastaavasta alueesta, esim. kivetyksellä siten, että kivetystä voi seurata valkoista keppiä käyttäen. Rykmentinpuistossa tässä on onnistuttu hyvin. Puistoon tulee sijoittaa penkkejä, jolloin puistossa voi istuskella ja nauttia puiston tuomasta rauhasta. Puistoon sijoitettavat penkit ja piknik-pöytäryhmä tulisivat olla sellaisia, että pöydän ääreen pääsee pyörätuolilla tai esim. rollaattoria käyttävän on helppo istahtaa penkille. Puistoon tulevissa kylteissä tekstin tulee olla riittävän suurella ja kontrastit selkeät. Kyltit tulee olla myös sellaisella korkeudella, että niiden lukeminen on vaivatonta.

Vastine 1

Vanhan pääpolun esteettömyyttä parannetaan mahdollisuuksien mukaan reunakiveyksillä. Polun molemmin puolin sijoittuu nyt olemassa olevaa puustoa, joka halutaan säästää - tämä tuo haasteita esteettömyyden toteuttamiseen. Lisäksi suihkulähdeaukiolle tulee kiveys nykyisen kivituhkapinnan tilalle. Uusien penkkien ja pöytäryhmien osalta suunnitelmat tarkistetaan vielä esteettömyysohjeiden mukaisiksi. Puistokylttien kontrastit ja tekstityylit tulevat Tuusulassa käytetyn kylttimallin mukaisesti, tässä mallissa on otettu huomioon kylttien helppolukuisuus.

Muistutus 2, Yksityishenkilöt

Kiitos taannoisesta keskustelutilaisuudesta ja osallistavasta tavasta suunnitella puistoa. Tässä on vielä muutamia huomioita ja ehdotuksia koskien Annanpuiston perusparannussuunnitelmaa:

- Suunnitellun puisen oleskelutason kohdalla mäellä kasvaa kauniisti varjoliljaa ja pikkutalviota. Näiden säästämiseksi oleskelutason kannattaisi siten sijaita lähempänä pergolaa, jos oleskelutasoa ylipäätään tarvitaan.

- Puisto on varsin pieni, eikä sitä tarvitse rakentaa täyteen puistotoimintojakaan.

- Puita ei saa kaataa. Hienoa, että tämä on tiedostettu. Myös Annanpolun varrella oleva vioittunut mänty, jossa on linnunpesä, tulee säästää kuriositeettina.

- Vanhan Valtatien vierellä olevat syreenit tulee säilyttää. Ne tekevät puistosta suojaisemman tuntuisen, vaikka isohko katu on vierellä.

- Jos Vanhan Valtatien varren heikkokuntoiset ruusut poistetaan, tulisi istuttaa jotakin kohtuullisen suojaavaa ja korkeakasvuista tilalle.

- Suunnitellun perennaniityn kohdalla seisoo vesi keväisin. Menestyvätköhän siinä perennat? Voisiko perennaniitty sijaita vähän keskeisemmällä paikalla ja tienvierustan jättää korkeammalle puustolle?

Vastine 2

Oleskelutaso on sijoitettu suunnitelmassa maastokannalta luontevaan kohtaan. Eli ko. kohdassa on kalliokohtien välissä oleva "notkelma" johon oleskelutaso saadaan luontevasti sijoitettua.

Kaadettavia puita on esitetty suunnitelmassa 6 kpl. Valitut puut ovat joko huonokuntoisia tai ne sijoittuvat uusien puistopolkujen kohdalle. Ruusutarhasta poistettava puu on valittu kaadettavaksi, jotta ko. alueelle saadaan yhtenäinen ilme.

Vanhan valtatien varrelle sijoittuva syreenipensas on katualueella, eivät siis liity tähän suunnitelmaehdotukseen. Vanhan valtatien suunnitelmassa pensasaitaa ei myöskään esitetty poistettavaksi - näin ollen aita säilyy nykyisellä sijainnillaan.

Myöskään Vanhan valtatien reunustan nykyisille ruusupensaille ei ole esitetty tässä suunnitelmassa toimenpiteitä, koska ne sijoittuvat Vanhan valtatien katusuunnitelman alueelle. Ko. katusuunnitelmassa huonokuntoiset ruusut on esitetty poistettavaksi  ja tilalle tulee korvaavaa suojaavaa pensastoa.

Annanpuiston kuivatusta tullaan parantamaan ojilla sekä polkujen salaojituksella. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä Annanpuiston perusparannussuunnitelmaehdotuksen, piirustusnumero 2120/1-3

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

kiinteistöjen omistajat, Minja Koivunen,

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti.

Valitusviranomainen

Päätökseen haetaan muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika ja tiedoksisaanti

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen.

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti:

  • Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta
  • Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta
  • Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene
  • Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksisaantitodistuksen osoittamasta päivästä

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat:

  • päätös johon muutosta haetaan
  • valittajan nimi ja kotikunta
  • postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja
  • mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa hallinto-oikeudelle.

Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse tai maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä.

Oikeuslaitoksen Internet-sivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi/fi/index/oikeuslaitos/asiakirjojentoimittaminen.html

Lisätietoja

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määritelty niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.