Perustelut
Lausuntopyyntö
Kuntakehityslautakunta on päättänyt asettaa Mäntsälän yleiskaava 2050:n luonnoksen julkisesti nähtäville ja pyytää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa 1.10.2021 mennessä.
Suunnittelualue
Kaavan suunnittelualue on koko Mäntsälä. Kaksi vireillä ollutta osayleiskaavatyötä (Kirkonkylän osayleiskaava ja Ohkolan osayleiskaava) on sulautettu koko kunnan yleiskaavan laatimisprosessiin. Yleiskaavan tavoitevuosi on 2050. Mäntsälän yleiskaavoitusta halutaan tarkastella aluksi nyt kokonaisuutena, sillä kunnalta puuttuu oma, pitkän tähtäimen suunnitelma maankäytölle. Tällä hetkellä ajantasainen yleiskaava ohjaa maankäyttöä ja rakentamista vain viidesosassa kuntaa. Seuraavassa vaiheessa laaditaan kyläkohtaiset osayleiskaavat, jossa ratkaistaan kyläalueiden rakentamisen ohjaus ja tutkitaan tilakohtaisesti rakentamismahdollisuudet. Yleiskaavatyön aikana luodaan tärkeysjärjestys ja aikataulu näiden osayleiskaavojen laatimiselle.
Maakuntakaava
Uudenmaan maakuntakaava ohjaa yleiskaavojen laatimista. Yleiskaavassa on nyt otettu huomioon myös uuden maakuntakaavan merkinnät (Uusimaa 2050 - maakuntakaava), joka ei vielä ole tullut voimaan. Maakuntakaavassa (Uusimaa 2050) on esitetty taajamien ulkopuolella aluevarauksina laajoja yhtenäisiä metsäalueita (MLY), suojelualueita ja virkistysalueita. Hirvihaaran ampumarata on kohdemerkintänä. Viivakohteita on pääteiden ja - ratojen ohella tärkeimmät virkistysreittivaraukset sekä viheryhteyksiä, jotka palvelevat joko virkistystä tai ekologisia yhteyksiä. Kunnassa on myös monia alueiden ominaispiirteitä kuvaavia merkintöjä, kuten arvokkaita kulttuuriympäristöjä, geologisesti arvokkaita alueita, pohjavesialueita ja arvokkaita kiviainesvarantoja.
Rakentaminen
Vaikka Mäntsälän kunnan yleiskaavaluonnos on laadittu koko kuntaan, niin aiempien päätösten mukaisesti Sälinkään-Soukkion osayleiskaava jää voimaan erityisellä määräyksellä. Poikkeuksen muodostavat uudet hajarakentamisen mitoitusperiaatteet ja emätilalaskennan periaatteet, jotka uudistetaan koko kuntaa koskeviksi. Sälinkään-Soukkion alueella uudet mitoitusvyöhykkeet sidotaan osayleiskaavan sisältöön siten, että ylin mitoitus (nyk. kyläkeskukset) koskee AT-kyläalueita, toiseksi ylin (nyk. kyläalueet) MT-2, MT-3 ja MT-4 - alueita. Uutena kolmantena mitoitustasona tuodaan kyläteiden varren kehittämisperiaatemerkintä. Lisäksi määrätään voimaan rantarakentamisen kehittämisvyöhykkeet, joilla puolletaan suunnittelutarveharkinnassa yhdyskuntarakenteen ja palvelujen järjestämisen näkökulmista lomarakennuspaikkojen muuttamista vakituiseen asumiseen.
Yleiskaavassa varaudutaan minimissään 0,3–0,5 prosentin vuotuiseen väestönkasvuun, jolloin Mäntsälässä asuisi yleiskaavan tavoitevuotena 2050 noin 24 200 asukasta. Tavoite on kehityskuvavaiheessa esitetty “kultainen keskitie”. Tämä väestökehitys vastaa myös Uudenmaan liiton samaan aikaan valmistelemien väestö- ja työpaikkaskenaarioiden keskimääräisiä näkemyksiä. Kehityskuvassa esitetyn “kasvukäytävä” -tavoitteen toteutuminen edellyttäisi vauhdikkaampaa väestönkasvua, noin 0.7–1,0 %/vuosi. Tämän mukaisesti Mäntsälän väkiluku v. 2050 olisi n. 26 800. Yleiskaavaluonnos perustuu asuinalueiden mitoituksen osalta Helsingin seudun MAL-sopimuksen tavoitteiden täyttämiseen. Mäntsälän osalta uuden sopimuskauden tavoitteena on keskimäärin 212 asunnon vuotuinen tuotanto. Helsingin seudun uuden MAL-suunnitelman mukaisesti seudun uudesta asuntotuotannosta tulisi suunnata vähintään 90 % ensisijaisille vyöhykkeille. Mäntsälässä ensisijaisiin vyöhykkeisiin lukeutuvat kirkonkyläntaajaman keskeiset alueet. Mäntsälän kuntastrategian mukaan rakentamisesta sijoittuu taajamiin 70 % ja kyliin 30 %. Taajamien kehittämisessä pyrkimys on tehostaa, täydentää ja tiivistää taajamien rakennetta, erityisesti rakenteen sisällä olevia rakentamattomia alueita. Kirkonkyläkeskusta korostuu palvelukeskuksena ja kerrostalorakentamisen alueena. Asemanseutu on kirkonkylän toinen tehokkaan rakentamisen alue, jonka palveluita kehitetään taajaman luoteisosan asukkaiden tarpeisiin. Hyökännummen taajama sijoittuu edullisesti pääkaupungin asuntomarkkinoiden kysyntäalueelle, ja siellä pyritään tarjoamaan erityisesti pientaloasumisen vaihtoehtoja.
Yleiskaavaluonnoksessa esitetään uusittaviksi asemakaava-alueiden ulkopuolisen rakentamisen mitoittamista ohjaavat periaatteet. Mäntsälässä on noudatettu ns. emätilaperiaatetta, jossa uusien rakentamismahdollisuuksien määrää säädellään rakennuslain voimaantullessa (1.7.1959) vallinneen kiinteistöjaon puitteissa. Emätilan alueelle tämän jälkeen perustetut uudet rakennuspaikat vähentävät uusien rakentamismahdollisuuksien määrää. Emätilaperiaatetta esitetään uudistettavaksi siten, että uusi poikkileikkausajankohta olisi maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo 1.1.2000. Tuoreempi tarkasteluajankohta helpottaa emätilatarkastelun suorittamista ja luo kuntaan tuhansia uusia kantatiloja, erityisesti palvelurakenteen kannalta edullisesti sijaitsevia. Rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä taas on määritelty ns. edullisuusvyöhykkeitä käyttäen. Vyöhykkeet määritellään yleiskaavassa uudelleen siten, että edullisuusvyöhykkeet sidotaan tiettyihin merkintätyyppeihin.
Asian käsittely
Ympäristölautakunta on yleiskaavan edellisessä vaiheessa antanut kehityskuvaa koskevan lausuntonsa 10.11.1020. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota mm. pohjavesialueiden maankäyttöön ja merkitsemiseen ja vesistöjen, rantojen ja arvokkaiden luontokohteiden merkittävyyteen osana viherverkkorakennetta sekä selvitystarpeisiin pohjavesien, hulevesien ja luontoarvojen osalta.
Kaava-aineisto on nähtävillä https://www.mantsala.fi/kuntakehityspalvelut/kaavoitus/yleiskaavoitus/vireilla-mantsalan-yleiskaava-2050/luonnosvaihe
Ehdotus
Esittelijä
-
Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Mäntsälän yleiskaava 2050 luonnoksesta seuraavan lausunnon:
Pohjavesialueet:
Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty Ojalan 1-luokan pohjavesialueelle ja pohjaveden muodostumisalueelle kokonaan tai osittain viisi uutta asuinaluetta (Kaunismäki AKP-t, Hietastenmäki Sälinkääntien puoli AKP-1, Hietastenmäki länsipuoli AOP-2, Ojala AKP-1 ja Äijänropakko AOP-2), teollisuusalueen muuttuminen asuinalueeksi (Sälinkääntien teollisuusalue T/A), uusi tie ja uusi yhteystarve (Isolammintien jatke Sälinkääntielle). Kaavatyössä tulee tehdä vaikutusten arviointi, jossa selvitetään esitettyjen muutosten vaikutukset pohjaveden muodostumiseen ja laatuun. Harkittavaksi tulee myös Ojalan pohjavesialueen rakenneselvityksen tekeminen. Uusien asuinalueiden ja tielinjojen rakentamisella nykyisin osittain täysin rakentamattomille alueille pohjaveden muodostumisalueella on vaikutusta muodostuvan pohjaveden määrään ja mahdollisesti laatuun. Tämän vuoksi alueen maankäytön suunnittelussa tulee jättää riittävästi luonnontilaista maanpintaa sekä kiinnittää erityishuomiota hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen (Mäntsälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Ramboll 2013). Ympäristökeskus pitää hyvänä asiana sitä, että pohjavedelle vaaraa aiheuttavat toiminnat poistuvat nykyiseltä Sälinkääntien teollisuusalueelta. Kuitenkin alueen jatkokäytön kannalta on erittäin tärkeää huomioida alueella harjoitetut toiminnat ja selvittää tarkasti alueella sijaitsevat pilaantuneet maat. T/A -aluerajauksen sisään jäävällä alueella sijaitsee mm. 1950-1970 luvuilla toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikka (ns. Kunnalliskodin vanha kaatopaikka).
Yleiskaavan selostuksessa todetaan, että uusi seudullinen yhteys Sälinkääntie (Äijänropakko) - Vt 25 toimisi myös raskaan liikenteen reittinä. Raskaasta liikenteestä ja mahdollisesti vaarallisten aineiden kuljetuksesta aiheutuu riski pohjavedelle. Uusiin liikenneväyliin tulee rakentaa voimassa olevien ohjeistusten mukaiset pohjavesisuojaukset, joilla voidaan estää liikenteestä ja tienpidosta pohjaveden laatuun kohdistuvia riskejä.
Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty AT- tai AT-2-kyläalueita useille pohjavesialueille. AT-2-kyläalueilla ei ole keskitettyä jätevesiviemäriverkostoa, eikä keskitetyn jätevesiviemäriverkoston rakentaminen alueille ole haja-asutuksen johdosta todennäköistä. AT-2-kyläaluemerkinnän merkitys jää epäselväksi, koska alueen laajemman toteuttamisen edellyttämä kynnysinvestointi (keskitetyn vesihuoltoverkoston rakentaminen) vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä. Toisaalta yleiskaavaluonnoksessa on esitetty kylärakentamisen ulompi kehittämisvyöhyke (atu), joka ulottuu myös useille pohjavesialueille. Kehittämisvyöhykkeen merkinnässä esitetään rakennuspaikan koko riippuen siitä, voidaanko rakennus liittää keskitettyyn vesihuoltoverkostoon vai ei. AT-2-merkinnän mukaan vaikuttaisi siltä, ettei lisärakentaminen ole mahdollista ilman keskitetyn vesihuollon rakentamista, mutta toisaalta samoille alueille rajattu kehittämisvyöhykemerkintä näyttäisi sallivan lisärakentamisen ilman keskitettyä vesihuoltoakin. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät voivat muodostaa riskin pohjaveden laadulle eikä lisärakentamisen kohdentaminen pohjavesialueille, joilla ei ole keskitettyä vesihuoltoa ole toivottavaa.
Yleiskaavan selostuksen pohjavesialuelistauksessa on virhe Mäntsälän Lähteenojan pohjavesialueen osalta, joka on poistettu pohjavesialueluokituksesta. Lisäksi pohjavesialueluokat ovat nykyisin 1, 1E, 2 ja 2E, eivät enää I ja II. Samoin Liljendalin teollisuusalue ei siis ole enää luokiteltua pohjavesialuetta.
Kaavaselostuksen kohdassa Liikenneasemat 7.6.5. on maininta, jonka mukaan mm. Saaren alueelle on hahmoteltu uutta liiketilaa enintään 5000 k-m2 (KTP-alue). Mikäli varaus tarkoittaa myös nestemäisten polttoaineiden jakeluasematoimintaa, tulee huomioida, että jakeluasemat tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Uuden kaupallisten palveluiden keskittymän sijoittamista pohjavesialueelle tulisi tarkkaan harkita, varsinkin kun vesihuolto ei tule jatkossakaan jäteveden osalta olemaan kunnossa.
Järvet ja ranta-alueet
Yleiskaavan selostuksessa on kerrottu Mäntsälän järvien ekologisesta tilasta. Uusi ekologinen tila-arvio on valmistunut vuonna 2019, jossa Isojärvi ja Kilpijärvi ovat pudonneet aiemmin välttävästä ekologisesta tilasta huonoon ekologiseen tilaan. Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2027 mennessä.
Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty rantarakentamisen kehittämisvyöhykettä (ra tai ra-2) Hunttijärven (ra), Sahajärven (ra-2), Kilpijärven (ra ja ra-2), Sääksjärven (ra), Isojärven (ra) ja Keravanjärven (ra-2) rannalle. Kehittämisvyöhyke ra-2 on ehdollinen ja edellyttää yleensä keskitetyn vesihuoltoverkoston rakentamista. Kuitenkaan Hunttijärven rannalle ei ole rakennettu jätevesiviemäriverkostoa, joten siellä ra-merkintä ei ole todenmukainen. Rantarakentamisen kehittämisvyöhykkeellä olevien vapaa-ajan rakennuspaikkojen käyttötarkoitus olisi mahdollista muuttaa vakituiseen asumiseen. Tähän sisältyy kuitenkin ongelmia, joita ei ole tarkasteltu vaikutusten arvioinnissa. Vakituinen asuminen ranta-alueella aiheuttaa pysyvämmän ja suuremman kuormituksen vesistöön kuin vapaa-ajan asuminen. Vakituinen asuminen loisi paineita kuivakäymälöiden muuttamiseksi vesikäymälöiksi. Mäntsälän ympäristönsuojelumääräysten 8 §:n mukaan ranta-alueella käymäläratkaisuna on pääsääntöisesti kuivakäymälä. Mäntsälän kunnassa on varsin vähän vesistöjä ja monet alueen järvet ovat matalia ja reheviä. Kuormituksen kasvattaminen ranta-alueilla on ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisen kanssa.
Luontoarvot
Yleiskaavatyötä varten on tilattu melko kattavasti luontoselvityksiä, joista osa on yhä keskeneräisiä. Tästä syystä myös yleiskaavaluonnoksen valmistelu on jäänyt keskeneräiseksi luontoarvojen osalta. Aineiston valmistuessa se antaa hyvät lähtökohdat huomioida luonnon monimuotoisuuden turvaamista kaavaratkaisussa. Kaavaluonnoksen tulkintaa olisi helpottanut, jos selostuksessa olisi selkeästi tuotu esiin, miltä osin selvitykset ovat vielä kesken.
Ympäristökeskus on käynyt läpi Mäntsälän yleiskaava 2050 luontoselvityksen (2019) -aineiston, johon liittyen puutteita kaavaratkaisussa on listattu liitteeseen 1. Keskeneräisten selvitysten valmistuessa, ne tulee käydä vastaavalla tavalla yksityiskohtaisesti läpi ja kaikki arvokkaiksi ja säilytettäviksi luokitellut kohteet tulee osoittaa luo- (luv) ja SL-merkinnöin ja on huolehdittava niiden kytkeytymisestä laajempaan ekologiseen verkostoon.
Lajistoselvityksistä on yleiskaavatyötä varten valmistumassa liito-oravaselvitys ja tämän lisäksi ympäristökeskus suosittelee, että yleiskaavoja varten lajistoselvityksiä tehdään myös linnustosta ja lepakoista.
Ekologinen verkosto
Yleiskaavatyötä varten on laadittu selvitys ekologisesta verkostosta. Kaavaratkaisussa on hyvin osoitettu maakunnallisen ekologisen verkoston runko, jonka muodostuu yhtenäisistä merkittävistä metsätalousalueista (M-1) sekä ekologisten yhteyksien merkinnöistä (ekol-1 ja ekol-3). Puutteena maakunnallisen verkoston osoittamisessa ovat kuntarajan ylittävät ja voimaan jäävälle Sälinkään-Soukkion osayleiskaavan alueelle jatkuvat yhteydet, jotka tulisi myös esittää kartalla, esimerkiksi nuolimerkinnöin. Lisäksi Mäntsälän koillisosassa Mäkijärven ympärillä olevalle RM-alueelle ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittävää viheryhteyttä selvityksen mukaisesti.
Kaavaratkaisussa tulisi osoittaa myös paikallinen ekologinen verkosto ainakin taajaan asutuilla alueilla, jossa niillä on tärkeä merkitys lajien elinympäristöinä ja osana virkistysverkkoa. Ekologisen verkoston kokonaisuutta tulee tarkastella seuraavassa kaavavaiheessa myös valmistuvan liito-oravaselvityksen perusteella. On myös tärkeää, että viheryhteydet toteutuvat tarpeeksi leveinä ja toimivina yhteyksinä, eivätkä jää liian kapeiksi kaistaleiksi muun maankäytön alle.
Yleiskaavaan merkitty uusi asuinrakentaminen aiheuttaa toteutuessaan suurta metsien vähenemistä etenkin kirkonkylän ja Hyökännummen ympäristössä. Tämä heikentää virkistysmahdollisuuksia, luonnon monimuotoisuutta ja ekologisten yhteyksien toimimista ja pienentää hiilinieluja ja -varastoja. Uusia rakentuvia alueita tuleekin seuraavassa kaavavaiheessa tarkastella yksityiskohtaisesti peilaten alueiden luontoarvoihin luontoselvitysaineistojen valmistuttua.
Pienvedet
Myös pienvesien osalta kaavaluonnos on laadittu keskeneräisten luontoselvitysten perusteella, ja luonnoksessa on Mäntsälän luontoselvitykseen (2021) sekä Mäntsälän yhteenvetoraporttiin (2021) verrattuna puutteita (tarkennettu liitteessä 1). Jatkovalmistelussa erityisesti yhteenvetoraportissa mainitut kohteet tulisi huomioida ja sisällyttää kaavaan. Sama koskee Mäntsälän keskustan ja Hyökännummen pienvesiselvitystä (2015).
Vesilain kohteiden säilymiselle on tärkeää niiden vesitaseen säilyminen nykyisellään tai mahdollisesti jopa vesimäärän tasaaminen mahdollisimman lähelle luonnollista tilannetta. Kaavaehdotuksen arvokkaita luontokohteita koskevat kaavamääräykset eivät ota huomioon alueen ulkopuolelta tulevia vesimääriä ja niiden tasaamista. Ennen seuraavaa kaavavaihetta tulisi selvittää, millä keinoin kaavassa voidaan turvata vesilain kohteiden vesitase. Vesitaseen muutokset ja suojeluarvojen turvaaminen on syytä selvittää ainakin niiden purojen valuma- alueilla, joille tulee uusia rakentamisen alueita tai joilla tapahtuu merkittävää maankäytön tiivistymistä tulevaisuudessa.
Pienvesiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole riittävästi käsitelty vaikutusten arvioinnissa. Kaavan jatkovalmistelussa tulisi tuoda ilmi, miten lisääntyvä rakentaminen vaikuttaa alueen pienvesiin ja muihin merkittäviin vesistöihin. Kaavamääräysten tulisi turvata pienvesien ja muiden vesistöjen säilyminen huomioimalla lisääntyvästä rakentamisesta aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuorma sekä muut epäpuhtaudet. Esimerkiksi Hyökännummelle ja Kirkonkylän eteläpuolelle jokivarsien läheisyyteen kaavaillut uudet asuinalueet lisäävät painetta jokien kuormitukselle. Mäntsälän suurista joista Ohkolanjoessa on useita potentiaalisia erittäin uhanalaisen meritaimenen lisääntymispaikoiksi soveltuvia koskia ja virtavesikohteita. Myös Mustijoki on taimenjoki, jossa meritaimenella on tulevaisuudessa kalateiden rakentamisen myötä nousupotentiaalia Mäntsälään asti. Kaavassa on huomioitava, kuinka uhanalaisten lajien elinympäristöt vesistöissä turvataan.
Maa-ainesten otto
Yleiskaavaluonnoksen kuvauksessa “maa-ainesten otto” on esitetty merkittävät ja vielä pitkään voimassa olevat maa-ainesten ottolupien alueet EO -aluevarauksena. Mäntsälän kunnassa olevat lainvoimaiset maa-aineslupa-alueet on pääosin merkitty yleiskaavaluonnokseen EO-aluevarauksin. Lainvoimaisista maa-aineslupapäätöksistä aluemerkintä puuttuu ainoastaan kiinteistöltä 505-416-11-44 (soranottolupa) sekä Mäntsälän kunnan Kapulin työpaikka-alueelta ja Pohjoisesta liittymästä (kalliokiviaines). Maa-ainesten ottamisen liittyessä alueen esirakentamiseen, on EO-aluerajausmerkinnän poisjättämiselle perusteita. Nummisissa olevalta lupa-alueelta (kiinteistö 505-409-5-1243) kaavakartasta puuttuu merkintä “EO”.
Kaavaluonnoksen aluerajausmerkinnät noudattavat maa-aineslupapäätöstä koskevien kiinteistöjen rajoja, jolloin aluemerkintä voi olla joissain tapauksissa maa-aineslupapäätöksessä määrättyä ottamisaluetta huomattavasti laajempi. Näin esim. Hermanonkimaa-Sääksjärven alueen tarvekivenlouhimolla (Palin Granit oy), jossa lainvoimaisen maa-ainesluvan ottamisalue ei todellisuudessa ulotu lähelle Pivanjärveä.
Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty maa-ainesten ottoon liittyvien aluerajausmerkintöjen lisäksi myös ne alueet, joille on maakuntakaavassa osoitettu olevan merkittäviä kiviainesvarantoja (eo-ominaisuusmerkintä). Merkittävien kiviainesvarantojen aluerajausmerkintä voi olla pinta-alaltaan varsin laaja ja maa-ainesten ottotoimintojen vaikutus voi ulottua varsinaisen ottamisaluerajauksen ulkopuolelle. Koska maa-aineslain mukainen lupaharkinta on oikeusharkintaa, tulisi maa-ainesten oton ja luontoarvoalueiden vastakkaiset tavoitteet yhteensovittaa mahdollisimman pitkälle jo maankäytön suunnittelussa. Erityisesti kaavaluonnoksessa esitettyjen ekologisten yhteyksien sijainti tulisi sovittaa siten, että aluerajausmerkinnät eivät ole toisiaan poissulkevia. Esim. Ohkolan alueella maakunnallisesti merkittävän ekologisen yhteyden sijainti (ekol-1) on osoitettu alueelle, jolla sijaitsee sekä jo luvitettua maa-ainesten ottoa (EO) että merkittäviä kiviainesvarantoja (eo).
Geologiset kohteet
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on maa-aineslupahakemuksessa tekemässään osittain kielteisessä luparatkaisussaan 14.3.2017 katsonut, että Iilimäen soranottoalueella (kiinteistöt 505-401-1-232, II 505-401-1-246, Harjulanlisä 505-401-5-16) olevia maa-aineslain tarkoittamia erikoisia luonnonesiintymiä on tarkasteltava maisemallisena ja geologisena kokonaisuutena. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan POSKI-selvityksessä Iilimäen soranottoalueella on todettu olevan ympäristöstään selvästi erottuva korkea harjukumpu, laki noin 108 mpy, rantavalli noin 100 m mpy ja törmäterassi noin 90 m mpy. Harjualue on selvityksessä luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaksi alueeksi. Iilimäen harjukumpu erottuu Hautjärven kylän peltoaukeiden keskellä yksittäisenä harjukohteena - alueelle ei ole muita vastaavia luonnonesiintymiä. Harjulaki kohoaa ympäristöstään varsin jyrkkäpiirteisenä, erityisesti pohjoisessa Rapuojan suunnassa. Harjulaen itäpuolella on lisäksi selvästi havaittava n. 200 metrin pituinen rantavalli ja siihen liittyvä törmäterassi, jotka geologisina pienmuotoina vaikuttavat geologisen kohteen kauneusarvoihin. Myös geologisena kohteena rantavalli yhdistettynä törmäterassiin on Hautjärven alueella ainutkertainen.
Yksittäisen harjukohteen yhdessä rantavallin ja törmäterassin kanssa on katsottu muodostavan yhdessä maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittaman erikoisen luonnonesiintymän. Tämän vuoksi maa-ainesluvan myöntämiselle lupahakemuksessa esitetyn ottovaiheen II osalta ei ole ollut edellytyksiä. Kielteisessä maa-aineslupapäätöksessä esitetyin perustein alue tulisi osoittaa yleiskaavaluonnoksessa aluevarausmerkinnällä “ge -arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma”.
Hulevedet
Yleiskaavaluonnoksen määräyksissä tai selostuksessa ei juurikaan ole huomioitu hulevesiä ja läpäisemättömien pintojen lisääntymisen vaikutuksia kaupunkialueilla tai vesistöihin kohdistuvaan kuormitukseen. Lisääntyvä rakentaminen ja asuinalueiden tiivistyminen lisäävät syntyvien hulevesien määrää erityisesti Kirkonkylän ja Hyökännummen alueilla. Ilmaston muuttumisesta seuraa tulevaisuudessa entistä enemmän sademäärän kasvua ja lämpeneviä talvia, mistä johtuen kaupunkirakenteen tiivistyminen saattaa ilman riittävää varautumista heikentää vesistöjen vedenlaatua sekä aiheuttaa tulvimisvaaraa etenkin taajama-alueilla. Yleiskaavamääräyksissä tulisi huomioida, miten taajama-alueille varmistetaan riittävät aluevaraukset hulevesien hallintaan. Lisäksi tulisi huomioida, kuinka voidaan estää pienvesien sekä virtavesien uhanalaisten lajien elinympäristöjen heikentyminen kasvavasta hulevesikuormituksesta huolimatta.
Yleiskaava-aineistosta puuttuu tulvariskitarkastelu, joka tulisi tehdä ainakin Kirkonkylän alueelta. Myös koko kunnan alueelta laadittu hulevesitulvia koskeva kartta-aineisto on hyvä liittää kaava-aineistoon. Vesistöjen lähettyville sijoittuvien tulevien rakentamisen laajenemisalueiden osalta tulisi vielä selvittää alimmat mahdolliset rakentamiskorkeudet ja määrätä tarvittaessa niiden sisällyttämisestä asemakaavamääräyksiin. Lisäksi kaava-aineistoissa tulisi huomioida Mäntsälän kunnan oma hulevesiohjelma (2015) ja noudattaa sen pääpiirteitä sekä asettaa toimia ohjelman mukaisesti, kuten kolmiportaista hulevesien käsittelyä taajamissa
PIMA-kohteet
Riskien arviointiin suosittelemme sisällytettäväksi arviota kunnan alueella sijaitsevista maaperältään pilaantuneiksi epäillyistä kohteista. Ainakin alueen teollisuushistoriaa ja tunnetut vanhat kunnostamattomat kaatopaikat olisi hyvä sisällyttää arvioon.
Melu
Tehtyjen meluselvitysten mukaan erityisesti vt 4:n molemmin puolin kirkonkyläkeskustaa voimille peltoalueille sijoittuvat uudet alueet ovat alttiita tie- ja rautatieliikennemelulle. Alueille on osoitettu tiivistä kerrostalovaltaista maankäyttöä. Tarkemmassa suunnittelussa esim. rakennusten sijoittelulla ja suuntaamisella voidaan olennaisesti vaikuttaa ulko-oleskelualueille kohdentuvaan melutasoon. Lisäksi asuntojen sijoittuminen ja suuntautuminen olisi suunniteltava siten, että kaikkien asuntojen oleskelutiloista ainakin osa avautuu melulta suojattuun suuntaan. Kunta on tilannut mm. yleiskaavan laatimista palvelevan melu- ja tärinäselvityksen, joka ei ole vielä valmistunut. Selvitys keskittyy erityisesti vt 4:n varren mahdollisten uusien potentiaalisten melu- ja tärinäherkille toiminnoille varattavien alueiden arvioimiseen. Kaavaselostuksessa tuleekin esittää selvitys ajoneuvo- , raide- ja lentoliikenteen vaikutuksesta melualueisiin kunnan asuinalueilla (ulkona päivällä >55 dB ja yöllä >50 dB) ja mahdollisesta tärinähaitasta. Merkittävimmillä melualueilla tulisi varautua meluntorjuntaratkaisuihin kuten melusuojauksiin tai riittäviin suojaviheralueisiin. Vaikutusten arvioinnissa tulisi arvioida myös melun terveysvaikutuksia, varsinkin liikenteen osalta.
Ilmastonmuutos
Selostuksessa on tarkasteltu kattavasti kestävän liikenteen toteuttamista. Siinä ei ole kuitenkaan käsitelty kaavan vaikutuksia ilmastonmuutokseen, jonka osalta varsinkin liikenne, energiaratkaisut, rakentaminen, yhdyskuntarakenne ja metsien hiilinielut ovat kaavassa keskeisiä tekijöitä, joihin liittyy mm. kiertotalouden ja päästökompensaatioiden kehittämismahdollisuuksia. Myös alueen uusiutuvan energian potentiaali olisi hyvä selvittää. Asiasta tulee tehdä oma selvitys, joka selventää tältä osin vaikutusten arviointia.
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Luonnon monimuotoisuuteen ja suojeluun liittyviä merkintöjä on paljon ja perustelut niiden luokittelulle eivät täysin selviä selostuksesta. Erityisen tärkeää on, että kaikille luonnon monimuotoisuutta turvaaville merkinnöille annetaan oikeusvaikutteiset kaavamääräykset turvaamaan alueilla todettuja arvoja. Kaavaluonnoksessa on annettu luv-, luo-, ekol-1 ja ekol-3 -merkinnöille tällä hetkellä ainoastaan kuvaukset.
SL-1 merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitetut alueet ja niiden toteuttamiseen liittyy viiden vuoden määräaika. Määräajankin jälkeen näillä alueilla tulisi olla voimassa toimenpiderajoitus suojaamassa luontoarvoja, kuten esimerkiksi Tuusulan yleiskaavaehdotuksessa.
Luv-merkinnällä ilmaistaan alueella olevia sellaisia luonnonarvoja, joiden perustella alue voidaan muodostaa omistajan hakemuksesta tai suostumuksella yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Parempi merkintätapa olisi SL-1. Suurin osa luv-merkityistä alueista täyttävät ns. LAKU-kriteerit ja ovat siten vähintään maakunnallisesti arvokkaita. Nämä kohteet ovat koko valtakunnan/maakunnan mittakaavassa arvokkaita, selvästi paikallisia luontokohteita laajempia ja arvokkaampia kokonaisuuksia, jotka tulisi esittää SL-1-merkinnällä.
Luo-merkinnöillä esitetään paikallisesti arvokkaita kohteita, joilla maanomistajalla on mahdollisuus hakea vapaaehtoisesti alueen luonnonarvojen suojelua esim. METSO-ohjelman kautta. On hienoa, että kaavaluonnoksessa on nostettu esiin myös näitä usein pienialaisempia ja paikallisesti arvokkaita kohteita. METSO-kriteerien täyttämisen ei kuitenkaan tule olla kriteerinä luo-merkinnän käytölle, vaan merkinnällä tulisi osoittaa kaikki inventoineissa paikallisesti arvokkaiksi ja säilytettäväksi luokitellut kohteet. Näin turvataan tärkeän tiedon välittyminen myös tarkemman tason suunnitteluun. Luo-merkintä on jaettu kolmeen kategoriaan (1, 2 ja 3) riippuen onko kyseessä suojeltava laji, metsä- tai vesilakikohde tai muu paikallisesti arvokas kohde. Mikäli kaikkia luo-merkintöjä tulee koskemaan sama määräys ja ohjausvaikutus, tulisi harkita, voisiko ne selkeyden vuoksi merkitä yhdellä ja samalla luo-merkinnällä. Luo-alueista tulisi olla selostuksessa vastaavat taulukot kuin muistakin merkinnöistä ja kohteet tulisi numeroida.
Yleisesti kaava-aineistossa on puutteita ja ristiriitoja esim. merkintöjen ja määräysten osalta, jotka tulee korjata. Osa merkinnöistä on esitetty vain ”Yhteenveto merkinnöistä”-aineistossa (esim. W, Natura-alue, RM jne.) ja puuttuu tai on ristiriidassa ”Merkinnät ja määräykset” aineiston kanssa. Myöskään selostuksessa kerrottua pohjavesiä koskeva yleiskaavamerkintää ei ole sisällytetty ”Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset” -dokumenttiin.
Kaavaehdotukseen tulee lisätä luonnoksen valmistumisen jälkeen perustettu uusi Sammalkallion yksityinen luonnonsuojelualue (YSA252468).