Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 14.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 84 Kirjallinen vireillepano meluhaitasta, Tuusula

TUUDno-2018-1673

Valmistelija

  • Kaisa Autio-Nousiainen, ympäristötarkastaja, kaisa.autio-nousiainen@tuusula.fi

Perustelut

Asia
Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen on toimitettu 14.12.2018 ympäristönsuojelulain (527/2014) 186 §:n mukainen kirjallinen vireillepano koskien Kievarin lämpölaitoksen aiheuttamaa meluhaittaa. Toiminta sijaitsee osoitteessa Sarkkakuja 9, 04300 Tuusula, kiinteistöllä RN:o 858-401-1-807. 

Kievarin lämpölaitoksella on Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa 13.5.2009 § 23 ja sen muutos 8.6.2021 § 63. Fortum Power and Heat Oy on myynyt 1.8.2020 alkaen Kievarin lämpölaitoksen Fortum Keski-Uusimaa Oy:lle, joka on myynyt 19.8.2020 toiminnan Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy:lle. 

Vireillepano
Vireillepanossa on todettu mm. seuraavaa:
Kesän 2018 aikana on tullut laitoksen käyttöön meluhaittoja aiheuttavia muutoksia. Laitoksesta kuuluu kimeää vinkunaa, joka on usein niin voimakasta, että talon sisällä musiikilla ja korvatulpilla ei pysty meluhaittaa poistamaan. Tästä johtuen öisin on vaikeaa ja välillä mahdotonta nukkua. Vireillepanon tekijän mukaan ääni tulee pumpuista, jotka kierrättävät vettä putkistoon. Vireillepanijan vaatimus on, että meluhaitta poistetaan.

ASIAN KÄSITTELY

Asian selvittäminen
Vireillepanija oli 20.12.2018  yhteydessä ympäristökeskukseen. Ilmoituksessa tuotiin esille, että lämpölaitoksesta on 19.12.-20.12.2018 välisenä yönä klo 3 kuulunut kovaa melua, jota on kuvailtu siltä, että ”helikopteri laskeutuisi”. Lisäksi myös 20.12.2018 päivän aikana on ilmennyt meluhaittoja (aamulla noin klo 8:30-9 ja klo 14:15-14:30).

Ympäristötarkastaja otti yhteyttä toiminnanharjoittajaan 20.12.2018 sähköpostitse ja pyysi selvitystä asiaan. Toiminnanharjoittajalta saatiin vastine 21.12.2018, jossa todettiin, että laitoksen aiheuttama melu tulee piipusta. Tämän melun olivat todenneet myös muut lähialueen asukkaat. Toimenpiteiksi esitettiin savukaasujen ohjauspeltien korjaus, jota pidettiin melun aiheuttajana. Laitosta ei käytetä ennen kuin korjaustoimenpiteet on tehty, paitsi hätätilanteessa.

Toiminnanharjoittaja toimitti 18.2.2019 sähköpostitse tiedon, että lämpölaitoksen savupiipun yläosan savukaasukanava on ruostunut puhki. Tämän seurauksena laitoksen käydessä tai kovalla tuulella ilmavirtaus pääsee ruostuneesta kohdasta savukaasukanavan ja piipun eristyspellityksen väliin. Tämän seurauksena piipun eristyspelti pitää ääntä. Piipun korjaus tehdään maaliskuussa 2019. Korjauksen jälkeen tehdään melumittaus.

Ympäristötarkastaja Autio-Nousiainen omien havaintojen mukaan piippua korjattiin 4.3-5.3.2019.

Vireillepanijalle lähetettiin 17.12.2018 täydennyspyyntö koskien melupäiväkirjan pitämistä 1.1.2019-4.3.2019 välisenä aikana. Vireillepanija toimitti melupäiväkirjan 8.3.2019. Tarkastelujaksolle 1.1.-4.3.2019 osui 63 päivää. Vireillepanijan mukaan tuulella ei ole ollut merkitystä äänen voimakkuuteen. Melupäiväkirjan mukaan meluhaittaa koettiin lähes joka päivä. Meluhaitta on koettu kaikkialla. Oletettavasti tämä on koskenut haitankärsijän kiinteistöä. Ainoastaan kahdeksan päivän kohdalle oli kirjattu, että ei koettu vinkuvaa ääntä (2), oli hiljaista (3) tai hiljaisempi päivä (3). Melun on koettu kuulostavan ”tasaiselta vinkunalta”, ”vinkuvalta”, ”tasainen vahvempi/kova vinkuna”, ”kova vinkuna”, ”erittäin kova vinkuna”, ”voimakas vinkuna”, ”tasainen vinkuna (sihinä)”, ”tasainen vinkuna (pihinä)”, ”kova vinkuna (suhina)”, ”hiljaisempi vinkuna (suhina)”, ”erittäin paha vinkuna”, ”hiljaisempi vinkuna (pihinä)”, ”hiljaisempi vinkuna”, ”voimakas vinkuna (suhina)”, ”terävä/kimakka vinkuna”, ”hiljainen suhina”. 

Ympäristötarkastaja pyysi toiminnanharjoittajalta tiedot Kievarin lämpölaitoksen ja Sulan lämpölaitoksen käyntiajoista aikavälillä 1.1.2019-4.3.2019. Melupäiväkirjassa oli esitetty, että Sulan lämpölaitoksen ollessa päällä aiheutuu melua myös Kievarin lämpölaitoksessa. Sulan lämpölaitos sijaitsee osoitteessa Louhoskuja 3, Tuusula, linnuntietä mitattuna noin 2 km:n päässä Kievarin laitoksesta ja haitankärsijästä. 

Toiminnanharjoittajalta 18.3.2019 saatujen tietojen mukaan Kievarin lämpö-laitoksella ei ole em. ajanjaksolla tuotettu kaukolämpöä. Sulan laitosta on käytetty jonkun verran tammikuussa 2019 311 h (kattila 1) ja 316 h (kattila 2) ja helmikuussa 100 h (kattila 1) ja 119 h (kattila 2). Kievarin ja Sulan laitoksilla ei ole muuta toiminnallista yhteyttä kuin se, että molemmat laitokset tuottavat kaukolämpöä samaan verkkoon. Kun Kievarin lämpölaitos ei ole tuotantokäytössä, laitoksessa ei ole mitään lämmön tuotantoon tai siirtoon liittyviä toimintoja (kuten pumppausta) käytössä. Tähän ei vaikuta se, onko Sulan lämpölaitos päällä vai ei. Kievarin lämpölaitoksessa on tänä aikana ollut päällä ainoastaan normaalit kiinteistön ilmanvaihtoon sekä laitoksen lämmitykseen liittyvät toiminnot. Toiminnanharjoittaja ilmoitti samalla, että piippu on korjattu. Samalla havaittiin, että lentoestevalojen sähköjohtoa tukeva vaijeri saattaa joissain tilanteissa pitää ääntä. Vaijeri on tarkoitus laittaa putken sisään. Toiminnanharjoittaja ilmoitti 21.3.2019, että sähköjohto on putkitettu.

Vireillepanija ilmoitti 12.12.2019 klo 10.37, että laitos aiheutti ko. hetkellä melua, jota voi kuvailla vinkunaksi. Vireillepanijan mukaan laitos on viime aikoina melunnut yötä päivää. Välillä laitos on ollut päiviä hiljainen ja melu (vinkuminen) on alkanut uudelleen. Ilmoituksen perusteella tehtiin tarkastus 12.12.2019 klo 12.10-12.30 välisenä aikana. Tarkastukselle osallistui kaksi ympäristötarkastajaa, jotka eivät keskustelleet havainnoistaan tarkastuksen aikana. Tarkastus tehtiin yleisillä alueilla neljässä eri kohdassa (1. Sarkkakujan alkupää, 2. kääntöpaikka Sarkkakuja loppupää, 3. lämpölaitoksen edusta, sivusta ja piipun puoli sekä 4. kävely lämpölaitokselta vesitorninmäen kautta Kievarintielle). Molemmat tarkastajat tekivät omat havainnot. Tarkastuskierros tehtiin kävellen. Yhteenveto havainnoista oli, että kumpikaan ympäristötarkastajista ei havainnut kävelykierroksella, että lämpölaitoksesta olisi aiheutunut melua tai muita ääniä tarkastusajankohtana.

Ympäristötarkastaja lähetti 31.1.2020 sähköpostia toiminnanharjoittajalle, koska vireillepanija oli useissa puhelimitse tehdyissä yhteydenotoissa tuonut esille, että melu aiheutuisi laitoksella olevasta taajuusmuuntajasta sekä sähkön viilentämisestä/jäähdyttämisestä ja meluhaitta olisi alkanut kesällä 2018. Toiminnanharjoittajalta pyydettiin vastinetta siihen, että onko laitoksella taajuusmuuntajaa ja tehdäänkö laitoksella jotain em. toimenpiteitä liittyen sähkön jäähdyttämiseen/viilentämiseen. Lisäksi pyydettiin vastinetta siitä, mitä mahdollisia muutoksia toimintaan on tehty kesän 2018 jälkeen, jotka voisivat aiheuttaa mahdollista meluhaittaa.

Toiminnanharjoittajan vastine asiassa saapui 19.2.2020. Vastineen mukaan toiminnanharjoittaja on saanut melusta yhteydenoton lokakuussa 2018. Yhtenä syynä meluun epäiltiin lämpölaitoksen piippua, jonka pää oli ruostunut puhki. Tästä johtuen savukaasujen tai ulkoilman virtaus on poikkeuksellisesti saattanut aiheuttaa korkeampaa melua kuin normaalissa toiminnassa. Piippu korjattiin alkuvuodesta 2019. Tässä yhteydessä vahvistettiin myös savukaasukanavan vaakaosaa, jotta eristyspellit eivät värisisi kattilan tuotantoajossa. Lämpökattilan tukiraudat kunnostettiin vuoden 2019 aikana. Loppuvuodesta 2019 tehtiin poltinsäädöt sekä samalla sokeoitiin toinen kahdesta piipun sisäpiipusta. Laitos on otettu käyttöön vasta em. toimenpiteiden jälkeen. Laitoksella on uusittu kaukolämpöpumpun taajuusmuuntaja vuoden 2018 lopulla. Kyseinen taajuusmuuntaja säätää kaukolämpöpumpun tehoja, joten laitoksen ollessa poissa kaukolämpötuotannosta, on myös taajuusmuuntajan säätö ns. nollassa eli kiinni. 

Melumittaukset
Toiminnanharjoittaja on tehnyt kolme melumittausta laitoksen toiminasta. Melumittausten sisällöt on tiivistetty alle.

Melumittaus 27.3.2019
Lämpölaitoksella tehtiin melumittaus, jossa mitattiin kaikkien niiden laitteiden melua, jotka voivat käydä laitoksen ollessa pois tuotantokäytöstä. Melua mitattiin vireillepanijan kiinteistön sisätiloissa, lämpölaitoksen piha-alueella ja lähiympäristössä. Raportissa oli verrattu melumittaustuloksia sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 545/2015. Melua mitattiin sisällä kolmessa huoneessa sekä ulkona piha-alueella (mp Y2), Sarkkakujalla (mp Y1) ja lämpölaitoksen portin läheisyydessä (mp Y3). 

Lämpölaitos ei ollut mittausten aikana varsinaisessa tuotantotilanteessa, vaan toimintaan liittyviä melulähteitä käynnistettiin yksi kerrallaan ja käynnistyksen jälkeen laite jätettiin päälle. Näin toimittiin, jotta mahdollisen häiriömelun lähde olisi pystytty yksilöimään mittaustulosten ja havaintojen perusteella. Käyttötilanteita oli kuvattu kuusi erilaista. 

Mittaajan tekemien kuulohavaintojen perusteella lämpölaitoksesta ei aiheutunut mittausten aikana kuultavaa melua vireillepanijan asuinrakennuksen sisälle. Mittaustulokset sekä kokonaismelutason että pienitaajuisen melun osalta vahvistavat mittaajan tekemän havainnon: mittaustulokset lämpölaitoksen melulähteiden ollessa käynnissä eivät poikkea mitatusta taustamelutasosta. Mittaajan tekemien havaintojen perusteella lämpölaitoksesta ei aiheutunut mittausten aikana merkittävää melua ulkona olleissa melupisteissä. Ainoastaan lämpölaitoksen portilla joidenkin melulähteiden toiminta kuultiin vaimeasti. Asuinrakennusten läheisyydessä olleissa mittauspisteissä lämpölaitoksen melulähteet eivät juuri kuuluneet ja mittaustulos vastasi kaukaisesta tieliikenteestä aiheutunutta taustamelua.

Melumittaus tammikuu 2020
Tammikuussa 2020 mitattiin lämpölaitoksen aiheuttamaa melua laitoksen käydessä täydellä 15 MW:n sekä 8 MW:n tuotantoteholla.  

Toiminnanharjoittajalta edellytettiin uutta melumittausta tammikuussa 2020 tehdyn melumittauksen jälkeen, koska mittausraportin mukaan lämpölaitosta ei voitu ajaa nollateholle ja näin ollen taustamelumittausta ei voitu tehdä. Mittauksen perusteella ei voitu riittävän luotettavasti arvioida täyttyykö ympäristöluvassa määrätty yöajan melutason raja-arvo. Lisäksi ohjeistettiin tekemään mittaukset ympäristöministeriön ympäristömelun mittausohjeen 1/1995 mukaisesti ja ohjeen mukaisissa sääolosuhteissa. Tästä syystä tätä melumittausta ei ole tarpeen avata tässä enempää.

Melumittaus 28.4.2020
Uusi melumittaus tehtiin 28.4.2020. Tästä on laadittu melumittausraportti 11.5.2020 (Promethor Oy). Melutasoa mitattiin ulkona kolmessa eri pisteessä (mp Y1, mp Y2 ja mp Y3). Mittauspisteistä mp Y2 sijaitsi vireillepanijan piha-alueen läheisyydessä. Mittaukset tehtiin ympäristöministeriön ympäristömelun mittausohjeen 1/1995 mukaisesti ja ohjeen mukaisissa sääolosuhteissa. Lämpölaitos käynnistettiin mittauksen tekemistä varten. Lämpölaitos oli mittauksen aikana ensin 8 MW:n lämpöteholla ja lopuksi täydellä 15 MW täydellä tuotantoteholla. Taustamelun voimakkuus mitattiin ennen lämpölaitoksen käynnistämistä ja sammuttamisen jälkeen.

Mittaustulosten perusteella asuinrakennusten läheisyydessä olevissa mittauspisteissä lämpölaitoksen melutaso oli LAeq, T≤ 41 dB(A). Kuulohavainnoilla mittauspisteissä Y1 ja Y2 ei havaittu oleellista eroa lämpölaitoksen äänessä tai sen aiheuttamassa äänitasossa tuotantotehojen 8 MW ja 15 MW välillä. Lämpölaitoksen portin luona (Y3) lämpölaitoksen aiheuttama äänitaso oli suurin ja muutos suhteessa taustamelutasoon myös merkittävin. Lämpölaitoksen melu oli tasaista pienitaajuista huminaa. Kuulohavainnon ja kapeakaistaisuusanalyysin perustella asuinalueella kuultavissa olevan lämpölaitoksen melun on konsultin käsityksen mukaan katsottava sisältävän kapeakaistaisia komponentteja, jolloin mittaustuloksiin tulee tehdä ympäristöluvan lupamääräyksen 7 mukaisesti kapeakaistaisuuskorjaus + 5dB. Mittaajien subjektiivisen kuulohavainnon perusteella ulkona havaitussa melussa ei kuitenkaan ollut erityisen häiritsevää ominaisuutta. Em. perusteella lämpölaitoksen aiheuttama melutaso lähiasuinalueelle kapeakaistaisuuskorjaus huomioituna on korkeintaan LAeq, T≤ 41 dB(A) + 5 dB(A). Lämpölaitoksesta lähiasuinalueelle aiheutuva melutaso on kapeakaistaisuuskorjaus huomioituna suurimmallakin tuotantoteholla korkeintaan LAeq, T≤ 46 dB(A). Melutaso ei ylitä ympäristöluvassa annettua päiväajan raja-arvoa 55 dB(A) tai yöajan raja-arvoa 50 dB(A).

Terveysvalvonnan lausunto
Vireillepanosta ja melumittauksista pyydettiin terveysvalvonnalta lausuntoa 25.6.2020. Terveystarkastajan lausunto saapui 12.8.2020. 

Lausunnossa on todettu, että käyttökelpoinen mittausraportti terveyshaitan arviointiin asunnoissa sisällä on 27.3.2019 (Melumittausraportti, 30.4.2019, Promethor Oy) tehty mittaus. Mittaustuloksissa ei todettu asumisterveysasetuksen mukaisia toimenpiderajan ylityksiä. Mittaajat olivat mitanneet sisältä kokonaismelutasoksi kaikissa mittapisteissä tuloksia, jotka sopivat alueelle 15-21 dB (A). Mittauksissa mitattiin myös pienitaajuisen melun kaista-arvot, jotka eivät nekään yltäneet toimenpiderajalle yhdessäkään mittauksessa. Lisäksi arvioinnin kohteena terveyshaittaa arvioidessa voidaan käyttää 28.4.2020 tehtyä mittausta (Melumittausraportti, 11.5.2020, Promethor Oy). Tällöin kaikki lämpölaitoksen toiminta käynnistettiin mittausta varten. Taustamelu oli mitattu ennen lämpölaitoksen käynnistämistä ja sammuttamisen jälkeen. Mittauksissa tuloksiksi saatiin, että lämpölaitoksen aiheuttama melutaso oli LAeq, T≤ 41 dB(A). Koska kuulohavaintojen perusteella melun katsottiin sisältävän kapeakaistaisia komponentteja, kuten huminaa, tulee tulokseen lista kapeakaistaisuuskorjaus + 5dB. Mittaajien kuulohavaintojen perusteella kapeakaistaisuus ei olut erityisen häiritsevää. Edellä esitetysti korjauksen jälkeen lämpölaitoksen melutaso oli korkeintaan Laeq(A). 41+5 dB(A). Tämän perusteella Kievarin lämpölaitoksen melutaso ei kapeakaistaisuuskorjaus huomioituna ylitä suurimmallakaan teholla päivän raja-arvoa 55 dB(A), eikä yöajan raja-arvoa 50 dB(A). 

Lausunnossa on todettu, että tehtyjen mittausten perusteella kohteessa ei ole terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Lausunnon perusteluissa on viitattu Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetukseen (545/2015), joka koskee asuinkiinteistöllä sisällä koettua melua. Lausunnon johtopäätöksissä on lisäksi verrattu laitoksen ulkona aiheuttamaa melua valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoihin ja todettu, että melutaso ei ylitä suurimmallakaan taholla em. raja-arvoja.

Kuuleminen
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on varannut 28.4.2021 päivätyllä kuulemiskirjeellä hallintolain (434/2003) 34 § mukaisesti vireillepanijalle ja toiminnanharjoittajalle mahdollisuuden vastineen jättämiseen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle asian käsittelyn lopettamisen johdosta ja ratkaisuesityksestä. Samalla asianosaisille on varattu mahdollisuus esittää kirjallisesti mielipide ja selitys kuulemiskirjeessä sekä kuulemiskirjeen liitteinä olleissa asian käsittelyn aikana muodostuneissa asiakirjoissa esitetyn johdosta sekä antaa selityksensä ja selvityksensä kaikista sellaisista asioista, jonka he katsovat saattavan vaikuttaa asian ratkaisuun.

Vireillepanija toimitti muistutuksen 7.5.2021, jossa todetaan, että taajuusmuuntaja on koko ajan käynnissä. Tästä syystä lämpöpumpuista tulee kuumuudesta johtuvaa vinkunaa, toisin kuin toiminnanharjoittaja on vastineessaan 19.2.2020 todennut. Vastineessa toivotaan, että uusi toiminnanharjoittaja korjaisi tilanteen.

Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy ei toimittanut kuulemiseen vastinetta.

Toiminnanharjoittajalle lähetettiin 29.6.2021 vastineelle vireillepanijan muistutus. Vastineessa pyydettiin toiminnanharjoittajalta tietoa siitä, miten lämpölaitoksen taajuusmuuntajaa käytetään sekä onko sen käytössä tapahtunut muutoksia aiemman omistajan esittämiin toimintatapoihin.

Toiminnanharjoittaja toimitti asiassa selvityksen 5.7.2021, jossa todetaan, että taajuusmuuntajan käyttöön ei ole tullut muutoksia edellisen omistajan jälkeen. Taajuusmuuntajaa käytetään edelleen vain kaukolämpöpumppujen käydessä. Kaukolämpöpumput käyvät vain laitoksen ollessa käynnissä. Laitosta koekäytetään noin yhden tunnin ajan kuukaudessa ajokaudelle 2020-2021 laitokselle on kirjautunut seitsemän käyttötuntia. Laitoksella ei ole lämpöpumppuja, eikä toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan muutakaan toimintaa, josta voisi aiheutua vireillepanossa viitattua melua.

Toiminnanharjoittajan vastine lähetettiin vireillepanijalla 6.7.2021 vastineelle. Vireillepanija antoi asiassa oman vastineensa 23.7.2021, jossa todetaan, että laitoksella pitäisi tehdä akustiset mittaukset, joiden ajankohtaan vireillepanija voisi vaikuttaa. Lisäksi lautakunnan edustajat voisivat käydä laitoksen sisällä arvioimassa tilannetta. Vastineessa on todettu, että äänen taso muuttui vuonna 2018, jolloin kaukolämpöpumpun taajuusmuuntaja uusittiin. Vireillepanijan havainnon mukaan kaukolämpöpumput ovat ympärivuorokautisessa käytössä, toisin kuin vastineessa väitetään. 

Vireillepanija toimitti uuden vastineen 17.8.2021, jossa todetaan, että huoltohenkilökunta käy laitoksella päivittäin. Vireillepanija on keskustellut yhden henkilön kanssa ja tiedustellut käytössä olevista toiminnoista. Lämpökeskus on vireillepanijan tietojen mukaan jatkuvasti valmiustilassa ja sitä täytyy sähköllä jäähdyttää liiallisen kuumenemisen ehkäisemiseksi. Huoltohenkilön mukaan tämä jäähdyttäminen aiheuttaa ääntä/melua. Lämpökeskus on teknisesti vanha, eikä sovi uuden tekniikan kanssa sujuvasti yhteen.

Em. asiakirjoista pyydettiin toiminnanharjoittajalta vastinetta, joka saapui 18.8.2021. Vastineessa todetaan, että jos laitoksella toimittaisiin vireillepanijan mukaisesti ja käytettäisiin kaukolämpöpumppuja myös sellaisina aikoina, kun laitoksen kattilat eivät ole toiminnassa, niin se tarkoittaisi sitä, että kaukolämpöpumput pumppaisivat kaukolämpöverkon paluupuolen jäähtynyttä vettä suoraan lämpimälle kaukolämpöverkon menopuolelle. Kylmän paluuveden pumppaaminen lämpimälle kaukolämpöverkon menopuolelle pudottaisi sekä Tuusulan että Järvenpään kaukolämpöverkkojen painetason ja kaukolämpöverkot ns. romahtaisivat. Tästä taas seuraisi, että molempien kuntien kaukolämpöverkkojen jäähtyminen, eikä niiden alueilla saataisi välttämättä kohta esim. lämmintä käyttövettä. Kaukolämpöpumput toimivat vain laitoksen käydessä, muutamia kymmeniä tunteja vuodessa. Kattilaa pidetään käyttövalmiina (esilämmössä) kierrättämällä kaukolämpöverkon menoveden vettä takaperin kattilan läpi kaukolämmön paluuputkeen pienellä virtauksella. Se tapahtuu verkon omalla paine-erolla ilman pumppua. Tämä ei aiheuta kiinteistölle ylimääräistä jäähdytystarvetta. Laitoksella on päällä ilmanvaihto, kuten kaikissa normaaleissa kiinteistöissä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Saku Nurminen, vs. ympäristövalvontapäällikkö, saku.nurminen@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Asiassa saatujen selvitysten perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää, että Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy:lle ei tarvitse antaa ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaista määräystä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää lopettaa asian käsittelyn ympäristönsuojeluviranomaisessa.

Perustelut
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 175 §:n mukaan valvontaviranomainen voi:
1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä taikka määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa;
2) määrätä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta;
3) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan tämän lain vastaista ympäristön pilaantumista.

Ympäristönsuojelulain 186 §:n mukaan ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaisen valvonta-asian voi laittaa vireille myös asianosainen (haitankärsijä).

Ympäristölupapäätöksen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.5.2009 § 23) lupamääräyksen 7 mukaan laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ulkomelun ohjearvoja (LAeq klo 7-22 55 dB ja klo 22-7 50 dB). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista em. raja-arvoon.

28.4.2020 tehdyn melumittauksen mukaan voidaan todeta, että Kievarin lämpölaitoksen ei voida katsoa aiheuttavan meluhaittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Lämpölaitoksesta lähiasuinalueelle aiheutuva melutaso on kapeakaistaisuuskorjaus huomioituna suurimmallakin tuotantoteholla korkeintaan LAeq, T≤ 46 dB(A). Melutaso ei ylitä ympäristöluvassa annettua päiväajan raja-arvoa 55 dB(A) tai yöajan raja-arvoa 50 dB(A). Melumittaus on tehty ympäristöministeriön ympäristömelun mittausohjeen (1/1995) mukaisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen toimivaltaan ei kuulu kiinteistöillä olevien asuinrakennusten sisällä koettu meluhaitta. 27.3.2019 tehdyn melumittauksen mukaan laitoksen muu toiminta ei aiheuttanut vireillepanijan asuinrakennuksen sisälle meluhaittaa.

Asiasta on pyydetty lausunto terveysvalvonnalta. Terveystarkastaja on lausunnossaan todennut, että mittausten perusteella kohteissa ei ole terveydensuojelulain (763/1994) mukaista terveyshaittaa.

Asiassa saatujen selvityksen (mm. melumittaukset) ja tehtyjen toimenpiteiden (mm. savupiipun korjaus) perusteella voidaan todeta, että toiminnasta ei aiheudu sellaista haittaa, että asiassa olisi tarpeen antaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 175 §:n mukainen määräys eikä toiminnasta aiheudu kohtuutonta rasitusta lähimmille häiriintyville kohteille. Laitoksen toiminta on ollut lainvoimaisen ympäristöluvan mukaista.

Kievarin lämpölaitos ei ollut käytössä melupäiväkirjan pitämisen ajankohtana. Koko laitos on ollut käytössä vuoden 2018 aikana 27 h ja vuoden 2019 aikana 2 h sekä vuonna 2020 42 tuntia. Laitoksella on korjattu v. 2019 aikana mm. savupiippu, joka aiheutti melua, vaikka laitos ei ollut toiminnassa. Laitoksella oleva taajuusmuuntaja on toiminnanharjoittajalta (19.2.2020 ja 5.7.2021) saadun tiedon mukaan päällä ainoastaan silloin, kun laitos on käynnissä. Toiminnanharjoittajalta (5.7.2021 ja 18.8.2021) saadun tiedon mukaan laitoksen kaukolämpöpumput ovat käytössä ainoastaan silloin, kun laitos on käynnissä, noin muutamia kymmeniä tunteja vuodessa.

Sulan lämpölaitoksen ei voida katsoa aiheuttavan ympäristönsuojelulain mukaista meluhaittaa yli kahden kilometrin päässä sijaitsevalle asuinkiinteistölle. Toiminnanharjoittajalta saadun tiedon mukaan laitoksilla ei ole toiminnallista yhteyttä.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Hallintolaki (434/2003): 11, 19, 20, 31, 32, 33, 34, 36, 43, 44, 45, 47, 54, 55, 56, 57, 59 ja 60 §
Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 175, 185, 186, 190 ja 191 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920): 17 §
Tuusulan kunnan hallintosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 10.12.2018 § 150)
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.5.2021 § 52)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Täytäntöönpano Päätösote + valitusosoitus saantitodistuksella (tiedoksisaannin osoittaa saantitodistus) / - Vireillepanija Päätösote + valitusosoitus tavallisena tiedoksiantona / - Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

VALITUSVIRANOMAINEN

Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

VALITUSAIKA

Määräaika valituksen tekemiselle on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Tavallinen tiedoksianto

  • Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla.
  • Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä.
  • Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianomaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Todisteellinen tiedoksianto

  • Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.
  • Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
  • Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

VALITUSOIKEUS on:

  • asianosaisella
  • rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
  • toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
  • valtion valvontaviranomaisella ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella
  • muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

VALITUSVIRANOMAINEN

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle.

Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot

käyntiosoite:                          Korholmanpuistikko 43
postiosoite:                            PL 204, 65101 Vaasa
puhelin:                                 029 56 42780
faksi:                                     029 56 42760
sähköposti:                           vaasa.hao@oikeus.fi
sähköinen asiointipalvelu:    https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/
aukioloaika:                          maanantaista perjantaihin kello 8.00 – 16.15.

VALITUKSEN MUOTO JA SISÄLTÖ

Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettu valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimuksen perustelut;
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

OIKEUDENKÄYNTIMAKSU

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

PÖYTÄKIRJA

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjaamosta.

Postiosoite:                            PL 60, 04301 Tuusula             
Käyntiosoite:                          Hyrylänkatu 8 C, Tuusula, 4. krs
Sähköpostiosoite:                  yaktoimisto@tuusula.fi
Puhelinnumero:                     (09) 87181 (vaihde)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9.00 – 15.00.

Asianosaiselle lähetettävään valitusosoitukseen merkitään lähettämispäivä:

Päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi kirjeellä, joka on lähetetty ____________________

Päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi sähköpostilla, joka on lähetetty suoraan tietojärjestelmästä (lähetyspäivä näkyy saatteessa).