Valmistelija
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Perustelut
Toimintaympäristö
Vuoden 2021 talousarvio perustuu kuntastrategian mukaisiin linjauksiin ja panostuksiin kuntalaisten hyvinvointiin, kunnan kasvuun sekä palveluiden ja palveluverkon kehittämiseen. Strategian mukaiset tavoitteet ovat konkretisoituneet vuosien 2020–2021 aikana; asuntorakentaminen on vilkastunut, väestön määrä on kääntynyt kasvu-uralle ja mittavat investoinnit palveluverkkoon sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan ovat käynnissä.
Koronaepidemia vaikutti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana laajasti koko kunnan toimintaan. Valtioneuvosto ja aluehallintoviranomaiset määräsivät ja ohjeistivat kunnan palveluille laajoja rajoituksia ja muutoksia. Toimintaa vallinneissa poikkeusolosuhteissa koordinoitiin tiiviisti Keusoten kanssa. Kunnat palvelut ja toiminnot pystyttiin pitämään käynnissä ilman merkittäviä häiriöitä.
Talouden toteutuminen
Kunnan verotulot toteutuivat kokonaisuutena 11,1 milj. euroa (11,8 %) edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempina.
- Kunnallisverojen kasvu oli 7,4 milj. euroa (8,2 %). Verotulojen kasvua tuki hyvä palkkakehitys sekä parantunut työllisyys. Kunnallisveron jako-osuus nousi lokakuusta 2020 lähtien 61,79 %:sta 62,27 %:in, mikä osaltaan lisäsi kunnallisveron tilityksiä edellisvuoteen verrattuna.
- Yhteisöverotulot kasvoivat alkuvuonna 2,9 milj. euroa (69,1 %). Syynä kasvuun olivat suurelta osin v. 2020 lisäennakot, joita maksamalla yritykset pyrkivät välttämään jäännösveroja ja sille laskettavaa koron määrää.
- Kiinteistöverot toteutuivat n. 0,9 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Kiinteistöverotuksen osalta siirryttiin verotuksen joustavaan valmistumiseen vuonna 2020. Tämän takia kiinteistöveroja tilitettiin aiempaa aikaisemmin, mikä näkyy suuremapana kasvuna vertailussa edellisvuoteen nähden.
Koronaepidemian vaikutus kunnan verotuloihin alkuvuoden osalta oli ennakoitua pienempi ja verotulot ovat kehittyivät kaikissa verotulolajeissa myönteisesti. Koko vuoden verotuloarvioon esitetään 1 milj. euron lisäystä. Kuntaliiton 12.5.2021 arvio kuluvan vuoden verotulojen määräksi on 198,5 milj. euroa. Ennusteessa (muutettu tuloarvio) on arvioitu verotuloja toteutuvan 196,8 milj. euroa.
Tammi-kesäkuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena suunnitellusti. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 5,8 milj. euroa. Tontteja luovutettiin tarkastelukaudella 10,0 milj. euron arvosta (myydyt ja vuokratut tontit yhteensä). Maaliskuun kumulatiivinen toimintatuottojen kuntatasoinen toteutuma oli 50,8 % koko vuoden talousarvioon nähden. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset toiminnassa heijastuivat edelleen sivistyksen toimialueella varhaiskasvatuksen, uimahallin, museoiden, ja iltapäivätoiminnan maksutuottoihin, jotka jäivät 125 000 euroa talousarvion mukaista tasoa pienemmiksi.
Ensimmäisen vuosipuoliskon toimintamenot olivat 5,9 % (7,9 milj. euroa) edellisvuotta suuremmat. Palveluiden ostot kasvoivat 8,0 milj. euroa. Kasvu tapahtui suurelta osin sosiaali- ja terveyspalveluissa (4,9 milj. euroa), Keusoten kustannukset nousivat etenkin vastaanottopalveluissa sekä suun terveydenhuollossa, koronaepidemian vaikutuksesta. Luminen ja kylmä tammi–helmikuu lisäsi talvikunnossapidon sekä lämmityksen kustannuksia normitalveen nähden noin 0,4 milj. euroa, kasvun ja ympäristön toimialueella. Henkilöstökulujen kasvu on ennakoidulla uralla (toteuma 48,3 %). Toimintamenojen toteuma oli kokonaisuutena 50,4 % talousarviosta.
Toimintakate toteutui 50,3 % muutettuun talousarvioon nähden (toteuma v. 2020 49,6 %). Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.
Kunta sopeuttaa talouttaan vuonna 2021 budjettiin sisältyvällä säästö- ja tuottavuusohjelmalla, jonka mukainen vuoden 2021 säästötavoite on yhteensä 2,8 milj. euroa. Säästöohjelman mukaiset toimenpiteet ovat valtaosin etenemässä suunnitellusti. Kuitenkin vanhan kunnan virastotalon purkamisen lykkääntyminen, kunnan rakennusten ilmanvaihdon säästötoimien peruuntuminen, kirkonkylän koulukampuksen rakentamisen aloittamisen sekä HSL:ään kohdistuvien linjatarkastelujen lykkääntyminen aiheuttavat Kasvun ja ympäristön säästötavoitteen saavuttamiselle noin 0,7–0,8 milj. euron riskin.
Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat alkuvuonna 12,0 milj. euroa. Martta Wendelinin päiväkodin rakentamisesta kertyi alkuvuoden aikana kustannuksia 3,9 milj. euroa. Monion rakentaminen käynnistyi elokuussa (alkuvuoden kustannukset 1,6 milj. euroa) ja Kirkonkylän sekä Riihikallion kouluhankkeiden suunnittelua jatkettiin. Kunnallistekniikan rakentaminen painottui Kellokosken keskustan-alueen vesihuollon sekä katujen rakentamiseen. Alkuvuonna rakennettiin myös Puustellinmetsän katuverkkoa. Kunnallistekniikan suunnittelussa pääpaino oli Häriskiven, Pellavamäen, Sulan ja Rykmentinpuiston työpaikka-alueiden sekä Hyrylän keskustan ja Rykmentinpuiston keskustan alueiden suunnittelussa.
Kunnan korollisten lainojen määrä oli maaliskuun lopussa 137,5 milj. euroa, mikä on 2,5 milj. euroa vähemmän vuoden 2020 kesäkuun lainamäärään verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä varauduttiin tuleviin investointeihin sekä korkoriskien pienentämiseen nostamalla pitkäaikaisia lainoja 30 milj. euroa. Pitkäaikaisten ja kiinteäkorkoisten lainojen osuus koko kunnan lainasalkusta oli 135,0 milj. euroa.
Vuositason ennuste
Vuonna 2021 koronaepidemian vaikutukset näkyvät voimakkaasti kunnan toiminnassa ja taloudessa. Koronan talousvaikutuksia on edelleen vaikea arvioida; merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät epidemian pitkittymisestä aiheutuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin sekä keskuspankkien ja valtioiden tukitoimien jatkumiseen. Myönteistä kehitystä tukee Suomen talouden elpyminen, talouskasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaana toisella vuosipuoliskolla. Kunnan tilikauden 2021 tuloksen ennustetaan toteutuvan hieman talousarviota parempana, ennustettu alijäämä -7,1 milj. euroa (-6,3 milj. euroa, kunta ja vesiliikelaitos yhteensä).
Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät koronaepidemian talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Kunnallisveron osalta vuoden valmistuva 2020 verotus voi tuoda enemmän ennakonpalautuksia ja vähemmän jäännösveroja verrattuna aikaisempiin vuosiin, kun 2020 ennakonpidätysprosentteja ei välttämättä muutettu ansiotulojen vähennyttyä koronan vuoksi. Toisaalta koheneva taloustilanne heijastunee positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään. Verotuloarviota korotetaan puolivuosikatsauksen yhteydessä maltillisesti, 1,0 milj. eurolla.
Myöskään valtionosuuksien ennusteeseen ei tehdä muutoksia. Valtion vuoden 2021 talousarvion kuntasektorin tukipaketista 1,66 mrd. euroa koostuu välittömästi koronaan liittyvien kustannusten korvaamisesta valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille. Tarkempi rahanjaon menettely on vielä valmisteltavana, mutta oletettavasti varat kohdennetaan valtaosin testauksen ja jäljityksen kustannuksiin siten, että korvataan enintään toteutuneet kustannukset. Tällä hetkellä näyttää ilmeiseltä, että valtio ei tule korvaamaan täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille aiheutuneita välittömiä koronakustannuksia. Tämä muodostaa merkittävän riskin Tuusulan kunnan taloudelle vuonna 2021. Keusoten kuntaosuuden ylitysennuste on tällä hetkellä 8,9 milj. euroa, josta koronavaikutusten osuudeksi on arvioitu 7,7 milj. euroa.
Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Näköpiirissä oleva talouden elpyminen sekä kehyskuntien vahvistunut asuntojen ja tonttien kysyntä sekä Rykmentinportin kaavan vahvistuminen tukevat kunnan tontinmyyntitavoitteiden saavuttamista.
Toimintamenojen osalta keskeiset ylitysriskit ovat Keusotessa / yleishallinto ja johdon tuki. Keusoten alustava ennuste koko kuntayhtymän oman toiminnan aiheuttamasta lisämäärärahan tarpeesta vuodelle on 47,4 milj. euroa, josta koronaepidemiaan liittyvien kustannusten osuudeksi on arvioitu noin 39,4 milj. euroa. Tuusulan kuntaosuuden ylitysennuste on tällä hetkellä 8,9 milj. euroa, josta koronavaikutusten osuudeksi on arvioitu 7,7 milj. euroa. HUS:n osalta Tuusulan kuntalaskutuksen arvioidaan pysyvän alustavien ennusteiden mukaan talousarvion mukaisella tasolla. Keusoten ostoihin esitetään tässä vaiheessa 2 milj. euron lisämäärärahaa.
Koronaepidemia aiheuttaa myös kuluvana vuonna HSL:n lipputuloihin merkittävän laskun. Koronan jatkumiseen ja heikkoon lipputulokertymään on varauduttu talousarviossa HSL:n 4,0 milj. euron maksuosuudella.
Esitetyt määrärahamuutokset näkyvät liitteessä.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Talousjohtaja Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.