Valmistelija
Sakari Eskelinen, lakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi
Perustelut
Lausuntopyyntö
Tuusulan kunta on jättänyt vesilain mukaisen hakemuksen koskien Tuusulanjärven ruoppaamista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on varannut Tuusulan kunnalle tilaisuuden antaa asiassa lausunnon. Määräaika lausunnolle on 27.3.2020
Hankekuvaus
Kyseessä on ruoppaus, uusi vesitaloushanke, jonka alue sijaitsee Paijalan ja Hyökkälän yhteisen vesiosakaskunnan alueella kiinteistötunnukset 858-676-1 ja 858-409-876-1. Hakemuksen mukaan molemmilta osakaskunnilta on kysytty kanta ruoppaukseen ja he ovat antaneet siihen suostumuksensa. Molemmat osakaskunnat ovat olleet laatimassa Natura-alueen toimenpidesuunnitelmaan, jonka toteuttamiseksi haetaan nyt lupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.
Ruoppaus tehdään järveltä käsin. Ruopattaessa syntyvä ruoppausmassa laitetaan proomuun, jolla se kuljetetaan rannalle välivarastointipaikkaan. Urakoitsija vie ruoppausmassa asianmukaisesti pois. Ruoppaus tehdään lintujen pesintäkauden ulkopuolella, jotta ruoppauksesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa Tuusulanjärven lintuveden Natura-alueelle. Ruoppaus parantaa järven virkistyskäyttöä ja maisemakuvaa sekä Natura-alueen soveltuvuutta vesilinnuille. Lisäksi hakemuksen mukaan ruoppaus tehdään virkistyskauden ulkopuolella, jotta ruoppauksesta ei aiheutuisi haittaa esim. samentumista virkistyskäytölle.
Suunnitteluperusteena on, että rantojen ruoppaaminen on osa Tuusulanjärven monivuotista kunnostushanketta, jonka tavoitteena on järven tilan parantaminen. Kunnostuksella pyritään parantamaan rantojen käyttökelpoisuutta poistamalla runsasta vesi- ja rantakasvillisuutta. Tuusulanjärven rantoja on ruopattu aiemminkin. Ruoppaus parantaa järven virkistyskäyttöä ja maisemakuvaa.
Natura-alueen hoitotoimenpiteiden toteuttamisen tarkoituksena on parantaa Natura-alueen lintuveden soveltuvuutta vesilinnuille. Natura-alueen hoidolle on laadittu toimenpidesuunnitelma, joka on tarkoitus nyt toteuttaa.
Ruoppauksella tehtävät toimenpiteet kohdistuvat kahteen paikkaan. Tuusulanjärven eteläpäässä on lintuvesi -Natura-alue (FI0100046). Tuusulanjärven lintuvedelle vuonna 2016 laaditun toimenpidesuunnitelman mukaisesti Tuusulanjärven eteläpäästä poistetaan reunapalteita ja kaivetaan väylästö lintujen pesimä- ja ruokailupaikaksi. Toinen paikka on Tuusulanjärven itäranta, jossa tavoitteena on itärannan virkistyskäytön kehittäminen ruoppaamalla ja siten edistää ja parantaa virkistyskäyttöä ja maisemakuvaa. Rannalle on suunnitteilla venevalkama ja uimaranta ja kelluva rantareitti. Alueilla ei pureta rakenteita.
Käytännössä ruoppaus tehdään ruoppauskoneella vedestä kauharuoppauksella. Massat siirretään proomulle, josta ne kuljetetaan rannalle välivarastointiin. Ruoppausmassa on väliläjityksessä noin1-2 viikkoa kunnan omistamalla Kaukjärvenrannan pellolla tarpeeksi kaukana rannasta, jolloin massasta häviää vettä ja kuljetusten määrä vähenee. Ruoppausmassat läjitetään joko Vantaalle tai Porvooseen. Tuusulan itärannan ruopattavan alueen pinta-ala on noin 55 520 m2 ja ruoppauksesta massoja syntyy arviolta 20 000 m3 ja Tuusulanjärven eteläpään ruoppauksesta 2500 m3.
Tuusulanjärven lintuvesi on vesilintujen suojelemiseksi perustettu Natura-alue. Toimenpiteiden tarkoituksena on linnuston elinolosuhteiden turvaaminen, eli vaikutukset luonto- ja suojeluarvoihin ovat positiivisia.
Tuusulanjärven itärannalla on viitasammakkojen kutupaikkoja ja jättisukeltajia. Rannan tuntumassa on myös lehtoja. Rantaveden yllä saalistaa vesisiippoja. Hakemuksen liitteenä on luontoselvitykset. Luontoselvityksessä rajatut viitasammakko- ja jättisukeltaja-alueet jätetään ruoppauksen ulkopuolelle. Uudenmaan ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti ruoppauksen em. lajeille aiheuttamat haitat pyritään minimoimaan. Alueella saalistaa myös vesisiippoja. Ne hyötyvät ruoppauksesta, koska veden pinnalla oleva vesikasvillisuus häiritsee niiden kaikuluotausta ja tämä haitta poistuu.
Ruoppauksella voi olla vaikutuksia järven umpeenkasvuun ja sitä kautta vedenpinnan korkeuteen. Tuusulanjärvi on monien Etelä-Suomen järvien tapaan vaarassa kasvaa umpeen. Ruoppaus tukee vedenpinnan nostoa kasvillisuuden etenemistä hidastavana tekijänä.
Gustavelundin alueelta aina venevalkaman alueelle on suositeltu ruoppaamista. Veden laadulle aiheutuvat vaikutukset ovat melko vähäisiä. Kiintoainespitoisuudet nousevat, mutta haitta on väliaikainen. Koska läjitysmassat kuljetaan pois, eivät ne valu järveen.
Ruoppaustoimenpiteet edistävät vesiliikennettä, koska runsas kasvillisuus ja vesialueen mataluus haittaavat vesialueen virkistyskäyttöä.
Natura-alueella tehtävät toimenpiteet tuottavat kaloille lisää lisääntymispaikkoja (mm. hauki, lahna) ja kalanpoikasten kasvupaikkoja.
ELY-keskus seuraa järven tilaa ja vedenlaatua osana valtakunnallista seurantaohjelmaa. Vesinäytteitä otetaan kahdeksan kertaa vuodessa Tuusulanjärven syvänteeltä ja luusuasta sekä Sarsalan- ja Mäyräojasta. Kesällä otetaan neljä kasviplanktonnäytettä. Pohjaeläimiä ja vesikasvillisuutta seurataan 5-6 vuoden välein. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kunnostushanke täydentää ELY-keskuksen vedenlaadun seurantaa kesäaikana kerran kuussa otetuilla näytteillä (3-4 kertaa) sekä seuraa Vuohikkaanojan vedenlaatua kerran kuussa otetuin näyttein. Kalastoa seurataan vuosittain ulapalan kaikuluotaus- ja troolaustutkimuksella sekä hoitokalastussaaliin näytteenotolla. Kunnostushanke seuraa viikoittain sedimentin kaasunmuodostusta ja happipitoisuutta kenttämittarilla. Luonnonvarakeskus (LUKE) on toteuttanut Tuusulanjärven koekalastukset n. 3 vuoden välein, viimeksi kesällä 2018. Hoitokalastuksen vaikutuksia kalakantoihin selvitetään kalojen kasvututkimuksella, joka toteutettiin kesällä 2018.
Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus toteaa, että Tuusulassa on käynnissä tärkeä kehittämishanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja lisätä Tuusulanjärven virkistyskäyttöä. Rantojen ruoppaus on keskeinen osa tätä hanketta. Tuusulanjärven itärannalla ns. Tuuskodon edustalla kehitetään virkistyskäyttöä ja sinne on suunnitteilla mm. uimaranta ja venevalkama. Tuusulanjärven eteläpään Natura-aluetta hoidetaan poistamalla reunapalletta ja lisäämällä avovesialuetta. Umpeenkasvaneeseen lahdenperukkaan kaivetaan väylästö lintujen pesimä- ja ruokailupaikaksi.
Ruoppauksella on lisäksi myönteisiä vaikutuksia järven umpeenkasvun ehkäisemiseksi, vesiliikenteen edistämiseksi ja kalojen lisääntymispaikkojen tuottamisen kannalta.
Luontoselvityksissä rajatut viitasammakko- ja jättisukeltaja-alueet jätetään ruoppauksen ulkopuolelle. ELY -keskuksen ohjeistuksen mukaisesti ruoppauksen niille aiheuttamat haitat pyritään minimoimaan. Ruoppaus hyödyttää alueella saalistavia vesisiippoja.
Kunnanhallitus pitää hanketta ja hakemusta hyvin valmisteltuna ja toteaa, ettei niiden johdosta ole huomautettavaa.
Koska hanke on tärkeä ja ruoppaustoimenpiteet on tehtävä virkistyskauden ja lintujen pesintäkauden ulkopuolella, kunnanhallitus pyytää Etelä-Suomen aluehallintovirastoa mahdollisuuksien mukaan kiirehtimään hakemuksen käsittelyä.