Kunnanhallitus, kokous 15.2.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 58 Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma 2019-2026, lausunto kunnallisvalituksiin

TUUDno-2018-752

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Tiina Simons, kehittämispäällikkö, tiina.simons@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi

Perustelut

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018 ja päivitetty valtuustossa 9.12.2019. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin,​ että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet ja palveluverkkosuunnitelman toteutumisen edistyminen.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaminen on keskeinen toimenpide ja osa kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2020 -​ 2029. Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät Sivistys toimialueen palveluverkkoinvestoinnit ja investoineista saatavat toiminnalliset ja taloden hyödyt,​ arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. Palveluverkkosuunnitelmassa päätetään tehdyn evauksen perusteella Nahkelan, Tuomalan ja Linjamäen koulujen tulevaisuudesta.

Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkistetaan mm.

  • väestö- ja oppilasennusteet 
  • kouluverkon toteutuksen aikatauluja,​ sisältöjä ja kustannuksia
  • kuvataan valmistelun sisältöjä (Evaus)
  • hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • yhteisön käytössä olevien tilojen tulevat suunnittelun periaatteet ja tavoitteet

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelman päivittämistä käsitellään kunnanhallituksessa 23.11.2020 ja valtuustossa 7.12.2020.

Kokouksessa esitellään palveluverkkosuunnitelman päivityksen keskeinen sisältö.  

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päättää, että keskeisten hankkeiden valmistelu etenee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Lisäksi lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Linjamäen koulu yhdistetään Kellokosken yhtenäiskouluun 1.8.2021, Nahkelan koulu yhdistetään valmistuvaan Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua. Tuomalan koulu jatkaa toimintaansa mikäli oppilasmäärä säilyy yli 60 oppilaan. Tuomalan koulun jatkosta tulee päättää kun koulun perusparannus tulee ajankohtaiseksi.

Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle asetettavaksi seuraavat kriteerit koulujen koolle:

- koulun on oltava vähintään 3-ryhmäinen ja oppilaita tulee olla vähintään 60

- mikäli yksikköön kohdistuu laajoja korjauksia tai peruskorjausta, ei investointia tulisi tehdä, jos opetus voidaan totetuttaa lähellä olevassa koulussa tai valmistuvassa monitoimikampuksessa. 

__________

Esittelyn jälkeen puheenjohtaja Salonen esitti muutettavaksi pohjaehdotuksen ensimmäisen virkkeen seuraavasti: "Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeisten hankkeiden valmistelu etenee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti". Esittelijä muutti päätösehdotustaan esityksen mukaisesti.

Liite 1 Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma käytiin sivu sivulta läpi ja siihen tehtävät teknisluonteiset korjaukset päätettiin saattaa asianosaisten korjattavaksi.

Puheenjohtajan avattua keskustelun, tehtiin seuraavat muutosesitykset:

Jäsen Alangon muutosesitys: Lisäksi -sanalla alkavan kappaleen tilalle: "Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut." Jäsenet Raevuori, Weckman ja Koivunen kannattivat jäsen Alangon ehdotusta.

Puheenjohtaja Salosen muutosesitys: Lisäys pohjaehdotukseen: "Nahkelan koulu yhdistetään valmistuvaan Lahelan monitoimikampukseen sen valmistuttua, mikäli lautakunnan asettamat tavoitteet 3 ryhmää ja 60 oppilasta alittuvat." Jäsen Tuhkunen kannatti puheenjohtaja Salosen muutosesitystä.

Jäsen Raevuoren muutosesitys, lisäys puheenjohtaja Salosen muutosesitykseen: Korjataan viimeisen ranskalaisen viivan teksti muotoon: "-Mikäli yksikköön kohdistuu laajoja korjauksia tai peruskorjausta, ne arvioidaan erikseen. Kunnan kiinteistöjen vuotuiset ylläpitokorjaukset tehdään vuosittain." Puheenjohtaja Salonen ja jäsen Tuhkunen kannattivat jäsen Raevuoren lisäystä.

Koska oli tehty kaksi kannatettua muutosesitystä, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin, että pohjaehdotuksesta poikkeavat kannatetut päätösehdotukset asetetaan vastakkain ja niistä voittanut ehdotus asetetaan edelleen vastakkain pohjaehdotuksen kanssa. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan jäsen Alangon ehdotusta äänestävät ”jaa” ja jos ”jaa” voittaa, jäsen Alangon esitys asetetaan edelleen vastakkain pohjaehdotuksen kanssa.

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Alangon esitystä kannattivat jäsenet Ahonen, Alanko, Hellgren, Koivunen. Laitila, Raevuori, Weckman ja puheenjohtaja Salosen esitystä kannattivat jäsenet Nätkynmäki, Tuhkunen, Väänänen, Åvall ja puheenjohtaja Salonen.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen päättyneen äänin 7-5, joten jäsen Alangon esitys asetetaan edelleen vastakkain pohjaehdotuksen kanssa.

Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa, jäsen Alangon esitys on tullut lautakunnan päätökseksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Nätkynmäki, Tuhkunen, Väänänen, Åvall ja puheenjohtaja Salonen. Jäsen Alangon esitystä kannattivat jäsenet  Ahonen, Alanko, Hellgren, Koivunen. Laitila, Raevuori, Weckman.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 7-5 jäsen Alangon muutosesityksen mukaisesti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksiköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut.

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeisten hankkeiden valmistelu etenee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Lisäksi lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut.

 

Puheenjohtaja Salonen ja jäsenet Nätkynmäki, Tuhkunen, Väänänen ja Åvall jättivät asiasta eriävän mielipiteen ja ne liitetään pöytäkirjaan.

 

Kokouksessa pidettiin tauot tämän asian käsittelyn aikana seuraavasti klo 18.24-18.30 ja klo 19.24-19.43

 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018 ja päivitetty valtuustossa 9.12.2019. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin,​ että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet ja palveluverkkosuunnitelman toteutumisen edistyminen.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaminen on keskeinen toimenpide ja osa kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2020 -​ 2029. Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät Sivistys toimialueen palveluverkkoinvestoinnit ja investoineista saatavat toiminnalliset ja taloden hyödyt,​ arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. Palveluverkkosuunnitelmassa päätetään tehdyn evauksen perusteella Nahkelan, Tuomalan ja Linjamäen koulujen tulevaisuudesta.

Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkistetaan mm.

  • väestö- ja oppilasennusteet 
  • kouluverkon toteutuksen aikatauluja,​ sisältöjä ja kustannuksia
  • kuvataan valmistelun sisältöjä (Evaus)
  • hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • yhteisön käytössä olevien tilojen tulevat suunnittelun periaatteet ja tavoitteet

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelman päivittämistä käsitellään kunnanhallituksessa 23.11.2020 ja valtuustossa 7.12.2020.

Kokouksessa esitellään palveluverkkosuunnitelman päivityksen keskeinen sisältö.  

Palveluverkkosuunnitelmassa on täsmennetty kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkon kehittämis- ja korjaustoimenpiteitä. Keskeisimpinä Tuusulan Urheilukeskuksen kehittämiseen sekä museoihin ja kirjastoihin kohdistuvat perusparannukset.

 

Ehdotus

Esittelijä

Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä osaltaan liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman
  • ehdottaa kunnanahallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO 

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

Päätös

Tekninen lautakunta päätti

  • hyväksyä osaltaan liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman
  • ehdottaa kunnanahallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO 

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

Valmistelija

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi
Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, marjo-kaisa.konttinen@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018 ja päivitetty valtuustossa 9.12.2019. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin,  että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet ja palveluverkkosuunnitelman toteutumisen edistyminen.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaminen on keskeinen toimenpide ja osa kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2020–2029. Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät sivistyksen toimialueen palveluverkkoinvestoinnit ja investoinneista saatavat toiminnalliset ja talouden hyödyt,  arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. Palveluverkkosuunnitelmassa päätetään tehdyn vaikutusten ennakkoarvioinnin perusteella Nahkelan, Tuomalan ja Linjamäen koulujen tulevaisuudesta. Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkistetaan mm.

  • väestö- ja oppilasennusteet 
  • kouluverkon toteutuksen aikatauluja, sisältöjä ja kustannuksia
  • kuvataan valmistelun sisältöjä (vaikutusten ennakkoarviointi (eva) ja evaukset)
  • hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • yhteisön käytössä olevien tilojen tulevat suunnittelun periaatteet ja tavoitteet

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Palveluverkkosuunnitelman päivittämistä käsitellään kunnanhallituksessa 23.11.2020 ja valtuustossa 7.12.2020. 


Päivitettyä palveluverkkosuunnitelmaa on täsmennetty yhteisöjen käytössä olevien tilojen, sekä yhteiskäyttöisten tilojen että yhteisötilojen osalta . Kokouksessa esitellään palveluverkkosuunnitelman päivityksen keskeinen sisältö tuusulalaisten hyvinvoinnin ja yhteisökäytön näkökulmasta.  

Palveluverkko ja tuusulalaisten hyvinvointi

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan päätehtävistä, mutta kunta ei ole tehtävässä yksin. Tuusulalaisten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Tuusulan elinvoima on vahvasti kytköksissä tuusulalaisten hyvinvointiin ja asukkaiden hyvintointi kunnan elinvoimaan. Toimiva, terve ja turvallinen palveluverkko on edellytys sekä tuusulalaisten hyvinvoinnille että kunnan elinvoimalle. 

Tuusulan väestönkasvun ennakoidaan olevan hidasta 0-0,5% kasvua syntyvyyden laskiessa ja väestön kuolleisuuden kasvaessa vilkkaasta muuttoliikkeestä huolimatta. Tuusula haluaa kuntana kehittää lapsiystävällisyyttään, jonka tulee näkyä toimivina lapsiperheiden palveluina ja mahdollistaa sen, että Tuusula nähdään lapsiperheitä tukevana kuntana. Uudenlaisia toimintamuotoja voidaan mahdollistaa paremmin uusissa toimintaympäristöissä. Väestön ikääntyessä lisääntyy myös tarve kunnan, 3. ja 4. sektorin mahdollistamalle ennaltaehkäisevälle palvelulle ja yhteisölliselle toiminnalle, joka tarvitsee nykyistä enemmän tiloja erilaisille kokoontumisille. 

Tuusulalaisten hyvinvoinnin edistämisessä hyvinvointierojen ja segregaation pienentäminen on keskeistä. Tämä edellyttää erilaisten asukkaiden tarpeiden tunnistamista ja niihin tarttumista. Yhdenvertainen palvelu ei aina tarkoita täsmälleen samaa palvelua tai kustannuksiltaan yhtäläistä palvelua, vaan asukkaan tarpeista lähtevää palvelua. 

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) on tuottanut 1.1.2019 lukien Tuusulan
asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunta on vuokrannut palvelutuotantoa varten alla
olevasta taulukosta ilmenevät tilat. Keusote on linjannut palveluverkkonsa (=palveluiden verkko)
kehittämisen suuntaviivat syksyllä 2020 ja tulee erikseen tekemään päätökset mahdollisista
palveluverkkomuutoksista. Työssä on keskeisenä alkuvaiheen painopisteenä kehittää alueella
sähköisiä sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Valtakunnan tasolla valmistellaan tällä hetkellä myös aluehallintouudistusta, joka toteutuessaan v. 2023 vaikuttaa palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuisiin. Tässä tilanteessa kunnan on kuntatalouden näkökulmasta tarkoituksenmukaista vain ylläpitää sotepalveluille vuokrattujen tilojen käytettävyyttä nykyisiin toimintoihin. Keusoten palveluverkkosuunnittelun edetessä tehdään yhdessä Keusoten kanssa tarvittavat ratkaisut fyysisen palveluverkon uudistamisesta. 

Tuusulan hyvinvointipalvelujen kehittämisen kannalta ja kaikkien tuusulalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on tärkeää, että myös pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken taajamissa. Keskeistä on kehittää kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita, sillä sähköiset palvelut eivät ole kaikille saavutettavia. Vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn käyttö palveluverkon tarkastelussa ja sen uudistustyössä on edellytys asukaslähtöiselle ennakoivalle ja kestävälle päätöksenteolle ja ratkaisuille niin Tuusulan kunnassa kuin Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä.

Yhteisöjen käytössä olevat tilat

Kunnalle kuuluvan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä on laaja ja edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä kaikkien toimialueiden kesken. Hyvinvointiin kuuluu sekä yksilön että yhteisön hyvinvointi. Yhteisön hyvinvoinnin edistämisessä hyvinvointierojen ja segregaation pienentäminen on keskeistä. 

Tuusulassa asukkaiden osallisuutta ja aktiivisuutta vahvistetaan tarjoamalla tiloja harrastustoiminnalle ja muiden kohtaamiselle. Asukastoiminnan luonnollisia kohtaamisen paikkoja ovat lähiympäristön avoimet julkiset ja puolijulkiset tilat sekä ulkotilat. Alueiden toiminnallisiksi keskuksiksi muodostuu usein koulut, päiväkodit ja vapaa-ajanpaikat. Tuusulassa asukkaiden osallisuuden ja aktiivisuuden vahvistaminen on kirjattu myös kunnan strategiaan. Tilat ovat keskeinen tuen muoto yhdistysten, seurojen ja asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollistamisessa.

Kunnan väestöennusteiden valossa käihmisten määrä kasvaa vuosi vuodelta ja ikäihmisten kokoontumisen tarpeet kasvavat määrällisesti sekä kokoontumistarpeiden että kerralla kokoontuvien ihmisten määrän osalta. Ikäihmisillä on myös erityisiä tarpeita kokoontumispaikkojen suhteen, esimerkiksi pysäköinti ulko-ovien välittömässä läheisyydessä, korkeammat käsinojalliset tuolit, akustiikka (silmukat) ja apuvälineet. Alati digitalisoituva toimintaympäristö haastaa yhteisöjä ja asukkaita muutokseen myös kokoontumistavoissa.

Kunnan tavoitteena on, että käytössä oleva palveluverkko on asukkaiden ja yhteisöjen hyödynnettävissä mahdollisimman laajasti ja tilojen käyttöaste nousee. Yhteisökäytön näkökulma on jatkossa huomioitava paremmin sekä uusia kiinteistöjä suunniteltaessa ja rakennettaessa että olemassa olevia kiinteistöjä uudistettaessa.

Yhteisökäytön käyttäjäprofiilit ja palveluverkon suunnittelussa huomioon otettavat asiat


Yhteisöjen tilatarpeet vaihtelevat, sillä yhteisöt ovat erilaisia. Kunnan tilojen käyttäjät voi jakaa tarpeen perusteella säännöllisiin ja satunnaisiin käyttäjiin. Käyttäjäprofiileja on tunnistettu seuraavasti (5):

  • Vakiovuorojen hakija, vakiintunut yhteistyökumppani
  • Satunnainen käyttäjä
  • Yleisötilaisuuksien järjestäjä
  • Asuinalueen toimija
  • Asukkaan oma käyttö

Yhteiskäyttöön tulevien tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat näkökulmat:

  • Saavutettavuus
  • Esteettömyys
  • Muunnettavuus
  • Keittiö/ravintolatilat
  • Liikuntatilat
  • Piha-alueet
  • Liikenne ja pysäköinti
  • Kestävä kehitys 


Yhteiskäytön tavoitetila ja eteneminen

Tavoite kiinteistöjen tehokkaasta yhteiskäytöstä edellyttää yhteistä visiota Tuusulan tulevasta palveluverkosta. Nykyisten ja tulevien oppimisympäristöjen käyttäjiä ovat arkipäivisin lapset, oppilaat ja päiväkotien ja koulujen henkilökunta. Päivisin, iltaisin ja loma-aikoina samat tilat toimivat asukkaiden ja yhteisöjen toimintaympäristöinä. Yhteisön käytössä on sisätilojen lisäksi myös ulkotiloja. Tilat ovat mm. puistoja, koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden pihoja sekä lähiliikuntapaikkoja. Fyysisten tilojen lisäksi asukkaat voivat kokoontua virtuaalisesti.

Tavoitteena on, että palveluverkon uudistuessa ja sen vastatessa yhteisökäytön moninaisiin tarpeisiin, voidaan erillisistä tai ylimääräisistä yhteisötiloista jopa luopua ja kiinteistöt realisoida. Alueellinen näkökulma on kuitenkin huomioitava päätösten vaikutuksia arvioitaessa.

Palveluverkon uudistamiseen liittyen valmistelemme vuonna 2020 periaatteet yhteiskäytön huomioon ottamisesta palveluverkon uudistamistyössä. Työ käsittää seuraavat osiot: 

  1. Yhteisötilatarpeet/yhteiskäytön tarpeet
    • käyttäjien profilointi + tarpeiden kehittyminen, kunnan rooli tilojen järjestäjänä, linjaukset kenelle tiloja annetaan ja minkä tyyppiseen toimintaan, käytön sisällölliset asiat ja tilavaatimukset, tilojen (fyysiset tilat, virtuaaliset tilat) ominaisuudet, käyttöajat jne., digitalisaation hyödyntäminen
  2. Tavoitteet ja perustelut
    • ei erillisiä yhteisötiloja - kunnan palveluverkon monikäyttöisyys, uusien kokoontumistapojen hyödyntäminen / digitalisaatio ym.
  3. Tarvittavien tilojen toiminnalliset kuvaukset
    •  nykytila ja tulevaisuudessa hyödyntäen uudisrakentaminen
  4. Alueellinen suunnitelma palveluverkon käytöstä
    • Mitkä tilat yhteisöjen käyttöön + toiminnan sisältö, etenemisaikataulu
  5. Tilojen hallinnointi
    • Maksullisuus/maksuttomuus, varausjärjestelmät, lukitukset, kalustaminen, vastuutahot / kontaktipinnat
  6. Yhteisötilat, joista luovutaan (ennakkovaikutusten arviointi)

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää 

  • hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman tuusulalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskäytön näkökulmasta
  • evästää jatkovalmistelua seuraavilla huomioilla
    • Vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn käyttö palveluverkon tarkastelussa ja sen uudistustyössä on edellytys asukaslähtöiselle ennakoivalle ja kestävälle päätöksenteolle ja ratkaisuille niin Tuusulan kunnassa kuin Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä
    • Tuusulalaisten hyvinvoinnin edistämisessä hyvinvointierojen ja segregaation pienentäminen on keskeistä. Tämä edellyttää erilaisten asukkaiden tarpeiden tunnistamista ja niihin tarttumista. Yhdenvertainen palvelu ei aina tarkoita täsmälleen samaa palvelua tai kustannuksiltaan yhtäläistä palvelua, vaan asukkaan tarpeista lähtevää palvelua. 
    • Tuusulan hyvinvointipalvelujen kehittämisen kannalta ja kaikkien tuusulalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on tärkeää, että myös pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken taajamissa. Keskeistä on kehittää kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita, sillä sähköiset palvelut eivät ole kaikille saavutettavia. 
    • Yhteisökäytön näkökulma on jatkossakin huomioitava sekä uusia kiinteistöjä suunniteltaessa ja rakennettaessa että olemassa olevia kiinteistöjä uudistettaessa. Yhteisökäyttö on huomioitava myös toimintatapojen luonnissa ja niitä uudistettaessa. Tämä edellyttää yhteisönäkökulman edustajan tai yhteisöjen ja asukkaiden ottamista mukaan suunnitteluun tunnistetut käyttäjäprofiilit ja erilaisten käyttäjien (ikä, teema, jne.) tarpeet huomioiden.
    • Yhteiskäyttöön tulevien tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat näkökulmat: saavutettavuus, esteettömyys, muunnettavuus, keittiö/ravintolatilat, liikuntatilat, piha-alueet, liikenne ja pysäköinti, kestävä kehitys.

- - -

Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Palvas esitti, että päätösesitykseen lisätään, että Linjamäen oppilaiden siirtoa Kellokosken kouluun ei tehdä vaan yksikkö jatkaa toimintaansa, perusteena Linjamäen evauksessa esille tulleet seikat. 
Koulurakennus on terve ja turvallinen, ympäristö nykyistä ilmiöoppimista erinomaisesti tukeva ja koulussa voidaan antaa opetusta myös suuremmalle määrälle oppilaita, jolloin myös yhtenä lakkautusperusteena ollut opettajan pedagoginen yhteistyö mahdollistuu. Koululla on hyvät iltakäyttömahdollisuudet, joten koulu palvelee Linjamäen aluetta yhteisötilana, kuten on tähänkin asti tehnyt.
Linjamäen koulun oppilaat ja vanhemmat kuuluu pitää yhdenvertaisena Tuusulan kunnan muiden esitettyjen yksiköiden (Nahkela, Linjamäki, Tuomala) oppilaiden ja vanhempien kanssa. Nyt lakkautusuhan alla on näistä kolmesta yksiköstä pelkästään Linjamäki.
Tuusulan kylien lähikoulujen opetustoimintaa ja yhteisökäyttöä tulee ennemmin kehittää kuin toimintaa suunnitella lakkautettavan. 
Jäsen Keränen kannatti esitystä. 

Koska oli tehty kannatettu esitys, jossa esitettiin päätösehdotukseen lisättävän, että Linjamäen oppilaiden siirtoa Kellokosken kouluun ei tehdä vaan yksikkö jatkaa toimintaansa, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa, jäsen Palvaksen esitys lisätään hyte-lautakunnan päätökseen.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Ruotsalainen, Lahdenperä, Mäkinen, Untamo, Kiuru ja Järvinen Jäsen Palvaksen esitystä kannattivat jäsenet Palvas, Keränen, Ahola-Leppänen ja Koivumäki.

Puheenjohtaja totesi äänestyksen päättyneen äänin 6-4. Hyte-lautakunnan päätös tehtiin esittelijän ehdotuksen mukaisesti. 
 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä osaltaan liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO 

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

___

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun jätettiin seuraavat muutosesitykset:

Pekka Heikkinen: s.42, ensimmäisen kappaleen loppuun: Tuusulassa on tällä hetkellä noin 1000 yli 80-vuotiasta asukasta ja heidän määränsä kasvaa väestöennusteen mukaan vuoteen 2043 mennessä yli neljään tuhanteen eli nelinkertaistuu. Ikäväestön määrän kasvua on ennakoitava kaavoituksessa ja palvelujen suunnittelussa, jotta heille voidaan turvata asianmukaiset asunnot ja palvelut. Pentti Mattila kannatti Heikkisen muutosesitystä.

Tuija Reinikainen: Lisäksi -​sanalla alkavan kappaleen tilalle: "Linjamäki,​ Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta,​ sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut." Pentti Mattila kannatti Reinikaisen muutosesitystä.

Pasi Huuhtanen esitti asian jättämistä pöydälle. Mika Mäki-Kuhna kannatti Huuhtasen esitystä.

Jussi Salonen jätti useita muutosehdotuksia, joista osa on jo kirjattu kunnanhallituksen 16.11.2020 hyväksymään ehdotukseen talousarvioksi vuodelle 2021:

Liitteenä olevaan palveluverkkosuunnitelmaan, sivu 25 toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään kaksi sanaa; Päiväkotien ja koulujen tila-ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä tulevaisuudessa.

Sivu 28 toisen kappaleen loppuun lause: Koulujen tila-ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus koulujen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä lähialueelle tulevaisuudessa. 

Sivu 30 neljännen kappaleen alkuun ensimmäisen rivin loppuun lisätään lause: ,mikäli ryhmä- ja oppilasmäärä alittaa määritetyt koulujen suuruuskriteerit.

Sivu 30 loppuun lisäys: Koulujen kunnon ylläpitämiseksi kiinteistöjen vuotuiset ylläpitokorjaukset tehdään vuosittain.

Sivu 31 laatikossa toiseen kohtaan lisätään sana mahdollisesti Tuomalan koulun eteen.

Annika Lappalainen kannatti Salosen muutosehdotuksia.

Päätös

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti

  • ottaa asian 7.12.2020 pidettävän valtuuston kokouksen esityslistalle  
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 30.11.2020 pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa.

 

Virpi Lehmusvaara ja Heikki Lonka selostivat asiaa.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
Tiina Simons, kehittämispäällikkö, tiina.simons@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi
Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi

Perustelut

Kunnan palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa 10.12.2018 ja päivitetty valtuustossa 9.12.2019. Valtuuston päätökseen perusteluosassa linjattiin,​ että palveluverkkosuunnitelman sisältöä arvioidaan aina vähintään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.

Palvelusuunnitelman päivittämistä on nyt valmisteltu ottaen huomioon muuttuneet olosuhteet ja palveluverkkosuunnitelman toteutumisen edistyminen.  

Palveluverkkosuunnitelman toimenpiteet muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelma toteuttaminen on keskeinen toimenpide ja osa kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2020 -​ 2029. Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät Sivistys toimialueen palveluverkkoinvestoinnit ja investoineista saatavat toiminnalliset ja taloden hyödyt,​ arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä. Palveluverkkosuunnitelmassa päätetään tehdyn evauksen perusteella Nahkelan, Tuomalan ja Linjamäen koulujen tulevaisuudesta.

Päätökset palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista tehdään aina erikseen. 

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä tarkistetaan mm.

  • väestö- ja oppilasennusteet 
  • kouluverkon toteutuksen aikatauluja,​ sisältöjä ja kustannuksia
  • kuvataan valmistelun sisältöjä (Evaus)
  • hallinnon käytössä olevien tilojen käyttöä ja kustannuksia
  • yhteisön käytössä olevien tilojen tulevat suunnittelun periaatteet ja tavoitteet

Jatkossakin palveluverkkosuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Palveluverkkosuunnitelman päivittämistä käsitellään kunnanhallituksessa 23.11.2020 ja valtuustossa 7.12.2020.

Kokouksessa esitellään palveluverkkosuunnitelman päivityksen keskeinen sisältö.  

Palveluverkkosuunnitelmassa on täsmennetty kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluverkon kehittämis- ja korjaustoimenpiteitä. Keskeisimpinä Tuusulan Urheilukeskuksen kehittämiseen sekä museoihin ja kirjastoihin kohdistuvat perusparannukset.

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päättää, että keskeisten hankkeiden valmistelu etenee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

__________

Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeiset hankkeet etenevät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti hyväksyä osaltaan Tuusulan kunnan päivitetyn palveluverkkosuunnitelman ja päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että keskeiset hankkeet etenevät palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

 

 

Puheenjohtaja Mellin poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Syy: Palvelussuhdejäävi. Puheenjohtajana toimi tämän asian ajan varapuheenjohtaja Anna Yltävä.

Apulaispormestari Jussi Salonen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä osaltaan liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman
  • ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO 

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman.

 

___

Puheenjohtaja avasi keskustelun muuttamalla päätösehdotustaan seuraavasti: 

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO

  • hyväksyy liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019 - 2026
  • päättää yhdistää Linjamäen koulun Kellokosken kouluun 1.8.2021 alkaen.

 

Pekka Heikkinen toisti 23.11. pidetyssä kunnanhallituksen kokouksessa tekemänsä muutosesityksen s. 42 ensimmäisen kappaleen loppuun: Tuusulassa on tällä hetkellä noin 1000 yli 80-vuotiasta asukasta ja heidän määränsä kasvaa väestöennusteen mukaan vuoteen 2043 mennessä yli neljään tuhanteen eli nelinkertaistuu. Ikäväestön määrän kasvua on ennakoitava kaavoituksessa ja palvelujen suunnittelussa, jotta heille voidaan turvata asianmukaiset asunnot ja palvelut. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.

Jussi Salonen jätti seuraavat muutosesitykset:
Sivu 25 toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään kaksi sanaa…. ja koulujen…. Päiväkotien ja koulujen tila- ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalvelujen sijoittamisesta tulevaisuudessa. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.
Sivu 28 toisen kappaleen loppuun lause: Koulujen tila-ja rakennesuunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus koulujen ja vanhusten asumispalvelujen yhdistämisestä lähialueelle tulevaisuudessa. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.
Sivu 30 neljännen kappaleen alkuun ensimmäisen rivin loppuun lisätään lause: , mikäli ryhmä- ja oppilasmäärä alittaa määritetyt koulujen suuruuskriteerit. Lisäysesitys raukesi kannattamattomana.
Sivu 30 loppuun lisäys: Koulujen kunnon ylläpitämiseksi kiinteistöjen vuotuiset ylläpitokorjaukset tehdään vuosittain. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti
Sivu 31 laatikossa toiseen kohtaan lisätään mahdollisesti-sana ”Tuomalan koulu” eteen. Lisäysesitys raukesi kannattamattomana.

Jussi Salonen teki lisäksi muutosesityksen sivulle 30: Kriteerit koulujen vähimmäiskoolle, jolloin arviointi koulun tulevaisuudesta käynnistyy. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Tuija Reinikainen teki muutosesityksen, että Linjamäen koulu yhdistetään Kellokosken kouluun 1.8.2022 alkaen, mikäli sinne ei tule riittävästi oppilaita.
Reinikaisen esitys raukesi kannattamattomana, jolloin hän uudisti 23.11. pidetyssä kunnanhallituksen kokouksessa jättämänsä muutosesityksen: "Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset oppilassijoittelut." Pentti Mattila kannatti Reinikaisen muutosesitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi äänestysesitykseksi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat Salosen muutosesityksillä täydennettyä pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Reinikaisen muutosesitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA-ääntä (Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mäki-Kuhna, Peltonen, Salmi, Salonen, Tienhaara, Lindberg) ja 4 EI-ääntä (Heikkilä, Mattila, Mäensivu, Reinikainen). Puheenjohtaja totesi, että täydennetty pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi. 

Pasi Huuhtanen teki seuraavan muutosesityksen: Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta. Huuhtasen muutosesitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin kokouksessa tehdyin muutoksin.

Pasi Huuhtanen ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen. 

 

Virpi Lehmusvaara ja Heikki Lonka selostivat asiaa.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019 -​ 2026
  • yhdistää Linjamäen koulun Kellokosken kouluun 1.8.2021 alkaen.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Eeva-Liisa Nieminen esitti Lea Ahosen kannattamana, että Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksikköinään. Linjamäen tilannetta seurataan tulevien kahden lukuvuoden ajan, jolloin nähdään alueen oppilasmäärän kehittyminen toissijaisen oppilaaksioton ja alueen oppilasmäärän kehittymisen sekä kouluyksiköiden toiminnan yhteiskehittämisen myötä. Oppilasmäärää pyritään lisäämään parantamalla kuljetusten sujuvuutta ja tarjoamalla painotusta. Painotus voisi olla esimerkiksi luonto, musiikki tai pelit ja koodaus. Oppilasrajaa 60 oppilasta ei tässä vaiheessa aseteta.

Matti Alanko esitti Liisa Palvaksen ja Margita Winqvistin kannattamana, että Linjamäki, Nahkela ja Tuomala jatkavat omina yksiköinä. Oppilasrajaa 60 ei aseteta, sillä Linjamäkeen tuollaisen oppilasmäärän sijoittaminen ei edes onnistu. Lisäksi keskeisten hankkeiden valmistelussa on huolellisesti vielä tarkasteltava tulevien koulujen koot sekä mahdolliset uudet oppilassijoittelut.

Pasi Huuhtanen teki Tommi Partasen ja Päivö Kuusiston kannattamana seuraavan muutosesityksen: sivu 30 kriteerit koulujen vähimmäiskoolle: 3 ryhmäinen pois ja oppilasraja 40 oppilasta.

Liisa Palvas teki Anu Åbergin, Margita Winqvstin ja Matti Alangon kannattamana seuraavan muutosesityksen:
sivu 46  Erilliset yhteisötilat; Lause ”Tavoitteena on, että palveluverkon uudistuessa ja sen vastatessa yhteisökäytön moninaisiin tarpeisiin, voidaan erillisistä tai ylimääräisistä yhteisötiloista jopa luopua ja kiinteistöt realisoida” poistetaan suunnitelmasta. Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

Koska oli tehty useita kannatettuja muutosehdotuksia, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen äänestysjärjestykseksi, että ensin otetaan äänestykseen Niemisen ja Alangon tekemät muutosehdotukset, seuraavaksi äänestetään voittaneen  muutosehdotuksen ja pohjaehdotuksen välillä ja lopuksi äänestetään edellä mainitussa äänestyksessä voittaneen ehdotuksen ja Pasi Huuhtasen tekemän muutosehdotuksen välillä.  

Puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat Niemisen tekemää muutosehdotusta äänestävät JAA ja Alangon tekemää muutosehdotusta kannattavat äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Aila Koivunen, Sanna Tuhkunen, Seppo Noro, Jorma Sulander, Karita Mäensivu, Pekka Heikkinen, Eeva-Liisa Nieminen, Arto Lindberg, Kari Friman, Lea Ahonen
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Margita Winqvist, Anu Åberg, Satu Heikkilä, Liisa Palvas, Antti Kaikkonen, Pentti Mattila, Kati Lepojärvi, Elisa Laitila, Arto Nätkynmäki, Ari Nyman, Monica Avellan, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Mika Mäki-Kuhna, Vesa Lundberg, Ilona Toivanen, Anna Yltävä, Jussi Salonen, Markus Meckelborg, Lilli Salmi, Ilmari Sjöblom, Elina Väänänen, Ulla Palomäki, Kim Kiuru, Petra Kela, Emmi Sirniö, Laura Åvall, Kari Kinnunen, Sanna Kervinen, Johanna Sipiläinen, Aarno Järvinen, Ulla Rosenqvist, Jouko Riola, Henri Koskela, Tommi Partanen, Jere Pulska, Päivö Kuusisto, Jani Peltonen, Sami Tamminen, Sarianna Laitinen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa-ääntä, 13 ei-ääntä ja 28 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi Matti Alangon tekemän muutosehdotuksen voittaneen tässä äänestyksessä.

Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Alangon tekemää muutosehdotusta äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Mika Mäki-Kuhna, Pasi Huuhtanen, Jorma Sulander, Kim Kiuru, Anna Yltävä, Jussi Salonen, Ulla Rosenqvist, Sanna Tuhkunen, Ilona Toivanen, Markus Meckelborg, Ulla Palomäki, Arto Nätkynmäki, Aarno Järvinen, Jouko Riola, Petra Kela, Kari Kinnunen, Sanna Kervinen, Ilmari Sjöblom, Tommi Partanen, Emmi Sirniö, Vesa Lundberg, Lilli Salmi, Elina Väänänen, Jere Pulska, Johanna Sipiläinen, Päivö Kuusisto, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Laura Åvall, Sami Tamminen, Sarianna Laitinen
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Aila Koivunen, Pentti Mattila, Anu Åberg, Satu Heikkilä, Margita Winqvist, Antti Kaikkonen, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Palvas, Elisa Laitila, Ari Nyman, Eeva-Liisa Nieminen, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoivat Seppo Noro, Henri Koskela, Pekka Heikkinen

 

Suoritetussa äänestyksessa annettiin 31 jaa-ääntä, 17 ei-ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen voittaneen tämän äänestyksen.

Viimeiseksi puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Huuhtasen tekemää muutosehdotusta äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Mika Mäki-Kuhna, Ilona Toivanen, Arto Nätkynmäki, Kari Kinnunen, Ilmari Sjöblom, Lilli Salmi, Petra Kela, Aarno Järvinen, Kim Kiuru, Markus Meckelborg, Anna Yltävä, Ulla Rosenqvist, Sanna Tuhkunen, Ulla Palomäki, Emmi Sirniö, Laura Åvall, Elina Väänänen, Sanna Kervinen, Vesa Lundberg, Jussi Salonen, Jere Pulska, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Sami Tamminen, Sarianna Laitinen
  • ei-äänen antoivat Jorma Sulander, Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Matti Alanko, Tommi Partanen, Seppo Noro, Jouko Riola, Margita Winqvist, Johanna Sipiläinen, Liisa Palvas, Anu Åberg, Kati Lepojärvi, Elisa Laitila, Satu Heikkilä, Antti Kaikkonen, Pekka Heikkinen, Pentti Mattila, Eeva-Liisa Nieminen, Ari Nyman, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoivat Aila Koivunen, Henri Koskela, Karita Mäensivu,

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä, 23 ei ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019 -​ 2026 siten muutettuna, että sivu 46  Erilliset yhteisötilat; lause ”Tavoitteena on, että palveluverkon uudistuessa ja sen vastatessa yhteisökäytön moninaisiin tarpeisiin, voidaan erillisistä tai ylimääräisistä yhteisötiloista jopa luopua ja kiinteistöt realisoida” poistetaan suunnitelmasta. 
  • yhdistää Linjamäen koulun Kellokosken kouluun 1.8.2021 alkaen.

 

Janne Mellin ilmoitti olevansa esteellinen, eikä ottanut osaa asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Hänen tilallaan kokouksessa oli tämän asian käsittelyn ajan Kokoomuksen  7. varavaltuutettu Sarianna Laitinen.

Liisa Palvas, Matti Alanko, Pentti Mattila, Pasi Huuhtanen, Elisa Laitila, Margita Winqvist, Lea Ahonen, Kati Lepojärvi, Eeva-Liisa Nieminen, Päivö Kuusisto, Monica Avellan ja Antti Kaikkonen ilmoittivat päätöksestä eriävän mielipiteen.

Pasi Huuhtanen jätti seuraavan eriävän mielipiteen:
"Jätän eriävän mielipiteen valtuuston palveluverkko päätökseen. 60 oppilaan ja 3-ryhmäisyyden vaade 40 oppilaan verrattuna tarkoittaa, että käytännössä kaikki kyläkoulut joutuvat Tuusulassa vasaran alle. Kyläkoulut ovat merkittävimpiä vetovoima ja pitovoimatekijöitä kunnassamme. Oppilaiden syrjäytyminen ja koulukiusaaminen on pienissä kyläkouluissa huomattavasti vähäisempää kuin suuryksiköissä."

Antti Kaikkonen ja Anu Åberg jättivät seuraavan eriävän mielipiteen:
"Tehty päätös valitettavasti näyttää johtavan Linjamäen kyläkoulun lakkauttamiseen ja uhkaa vakavasti myös ainakin Tuomalan ja Nahkelan kyläkouluja. Pidän tätä huonona. Kyläkoulut ovat osa Tuusulan luonnetta, imagoa, historiaa ja tämän päivän vetovoimaa. Kyläkoulu on paitsi koulu lapsille, myös koko kylän sydän, jossa on usein toimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. Kyläkoulut ovat myös pidettyjä opinahjoja, kaikki eivät halua lapsiaan isompiin yksiköihin keskustoissa. Mahdolliset säästöt lakkautuksista ovat varsin spekulatiivisia, eivätkä ainakaan missään tapauksissa merkittäviä."

Eeva-Liisa Nieminen jätti seuraavan eriävän mielipiteen:
"Koko päätöksentekoprosessia on leimannut tiedon kätkeminen ja esittäminen mahdollisimman hankalasti saavutettavana.  Evaus-menettely hoidettiin hyvin tarkoitushakuisesti. Sekä kutsu Evaus-tilaisuuteen että kyselyt löytyivät vain netistä. Kuitenkin asukkaiden tavoittaminen olisi ollut yksinkertaista jakamalla tiedote alueen postilaatikkoihin. Kyselyjen vastaukset ja annetut lausunnot löytyivät ainoastaan monimutkaisen polun kautta liitteen liitteinä. Liitteenä sen sijaan oli tehty pitkä ja kaavamainen 70 sivun esitys, jonka lukeminen ei tarjonnut kuitenkaan olennaista tietoa. Kyselyjen avoimien kysymysten vastauksia ei annettu pyydettäessäkään.

Nehän juuri olisivat kertoneet asukkaiden mielipiteen. Kaiken kaikkiaan Evaus ei vaikuttanut millään tavalla päätösesitykseen. Se tuntuu kuntalaisten tilanteen vähättelyltä.

Oppilasmäärään ja kuluihin vedottiin monesti lakkautusperusteena. Kuitenkin nimenomaan  muihin kouluihin sijoittuminen on olennaisesti laskenut oppilasmäärää.

En pyytämälläkään saanut tietoa alueen oppilaiden kouluista. Olin tehnyt kartan, jossa ilmeni kolmen koulun sijainnit (Linjamäki, Kellokoski ja Vanhakylä) sekä nimetyt alueet Linjamäen lähikoulualueelta (esim. Laululaakso, Nuppulinnantie ja Hornankallio). Pyysin kunkin alueen kohdalla lukuja 1-4-luokkalaisten kouluista. Sivistysjohtaja ei antanut tätä tietoa vedoten oppilaiden yksityisyyden suojaan. Kuntaliitosta on varmistettu, että kun ei ilmoiteta osoitteita, alueen oppilaiden lukumäärän voi antaa.

Kokousmateriaalissa esitetyt oppilaskohtaiset kustannukset eivät suinkaan osoita, että Linjamäki olisi kallis, vaan aivan keskitasoa. Oppilasmäärän vähäinenkin lisääminen tekisi Linjamäestä ylivoimaisesti edullisimman. Lisäksi olennainen kuluerä, eli investointien aiheuttamat poistot oli jätetty pois vertailuluvuista. Niissä nimenomaan näkyisi vanhojen koulujen edullisuus.

Sivistystoimi ei ole esittänyt sisällöllistä kehittämistä Linjamäenkään kohdalla. Käyttämällä lähtökohtana koulun vahvuuksia, tarjoamalla painotus (esimerkiksi luonto, musiikki tai pelit/robotiikka)  olisi mahdollista saada lisää oppilaita, samoin huolehtimalla oppilaiden sujuvista kuljetuksista."

Pentti Mattila ja Monica Avellan jättivät seuraavan eriävän mielipiteen:
"Esitys Linjamäen koulun lakkauttamisesta perusteltiin taloudella ja saavutettavilla säästöillä. Samassa pykälässä käsitelty Tuusulan kunnan palveluverkkosuunitelma osoittaa sivulla 20, että oppilaskohtaisissa kustannuksissa eri koulujen välillä ei ole suurta eroa. Linjamäki ei eroa merkittävästi muista kouluista kustannuksiltaan.

Käsittelyn yhteydessä selvisi, että oppilaskohtaisissa kustannuksissa ei ollut mukana koulurakennusten poistoja. Poistojen merkitys on oleellinen, koska vertailussa on mukana vanhoja rakennuksia, joihin sidottu pääoma on pieni ja uudehkoja rakennuksia joihin sidottu pääoma on suuri. Tämä tieto olisi ollut oleellinen päätöksenteossa kun vertailtiin oppilaskohtaisia kustannuksia eri kouluissa.

Valmistelun puutteellisuuden vuoksi päätökset jouduttiin tekemään puutteelisen ja mahdollisesti harhaanjohtavan valmistelumateriaalin perusteella.

Todellisia oppilaskohtaisia kustannuksia, joissa olisi ollut myös poistot, ei ollut saatavilla päätöksenteon pohjaksi. Puutteellisten tietojen perusteella ei olisi pitänyt tehdä lakkautuspäätöstä.

Katsomme, että Tuusulan kyläkouluverkoston tulisi jatkaa, eikä pidettyjä kyläkouluja tulisi lakkauttaa."

Lea Ahonen jätti seuraavan eriävän mielipiteen:
"Palveluverkkosuunnitelman yhteydessä otettiin kantaa Linjamäen, Tuomalan ja Nahkelan koulujen säilymiseen itsenäisinä yksikköinä.

Linjamäen,Tuomalan ja Nahkelan koulujen pitää saada jatkaa toimintaansa.
Oppilasmäärärajaa ei olisi saanut asettaa 60:een oppilaaseen.

Tällä tavalla kyläyhteisöjen kehittäminen ei toteudu. Vireä Tuusula, jossa on vireät kylät jää vain haaveeksi. Tuusula maalaismaisena kuntana, monimuotoisena kouluverkkona katoaa."

Matti Alanko, Elisa Laitila, Liisa Palvas ja Margita Winqvist jättivät seuraavan eriävän mielipiteen:
"§129 päätös on syntynyt puutteellisen ja virheellisen valmistelun seurauksena. Kaikkea evauksen perusteella saatavilla olevaa tietoa ei ole valtuston jäsenille pyynnöistä huolimatta toimitettu. Kustannusten luvut ovat vaihdelleet eri eri käsittelyn kunnan taholta lähetetyissä tiedoissa. Kaikki koulujen ylläpitoon vaikuttavat luvut eivät edes ole olleet mukana etukäteismateriaalissa, minkä talousjohtaja Markku Vehmas myönsikin pykälän käsittelyn aikana."

Valmistelija

  • Kirsi Kurtti, kunnanlakimies, kirsi.kurtti@tuusula.fi
  • Virpi Lehmusvaara, sivistysjohtaja, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi
  • Tiina Simons, kehittämispäällikkö, tiina.simons@tuusula.fi
  • Terttu Turnbull-Smith, talouspäällikkö, terttu.turnbull-smith@tuusula.fi
  • Heikki Lonka, kuntakehitysjohtaja, heikki.lonka@tuusula.fi
  • Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö 

Helsingin hallinto-oikeus pyytää 22.1.2020 saapuneella lähetteellä Tuusulan kunnanhallitusta hankkimaan kunnanvaltuuston lausunnon hallinto-oikeuteen saapuneiden valitusten johdosta. Samalla kunnanhallitukselle varataan kunnan puhevallan käyttäjänä tilaisuus antaa selityksensä asiassa. 

Valituksenalainen päätös 

Tuusulan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 7.12.2020 § 129 Tuusulan palveluverkkosuunnitelman päivittäminen päättänyt, että se hyväksyy päätöksen liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019-2026. Lisäksi Tuusulan kunnanvaltuusto päätti yhdistää Linjamäen koulun Kellokosken kouluun 1.8.2021 alkaen. 

Valitukset Helsingin hallinto-oikeuteen 

Tuusulan kunnanvaltuuston päätöksestä 7.12.2020 § 129 on tehty Helsingin hallinto-oikeuteen kaksi valitusta. Valituksissa vaaditaan valtuuston 7.12.2020 tekemän päätöksen kumoamista ja välitöntä toimeenpanokieltoa hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi. Valitukset ovat tämän päätöksen liitteenä. 

Tuusulan kunnanhallituksen lausunto 

Kunnanhallitus antaa asiassa lausunnon, sillä Tuusulan kunnan hallintosäännön 5 luvun 24 §:n 5. kohdan mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava. 

Tuusulan kunnanhallitus katsoo, että valitukset tulee hylätä. Vaaditulle toimeenpanokiellolle ei ole perusteita. Valtuuston päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen, eikä päätöksen kumoamiseen valitusten johdosta ole aihetta. 

Hylkäysperusteena Tuusulan kunnanhallitus esittää seuraavat perusteet:

Kuntalain (2015/410) 135 §:n mukaan valtuuston ja kuntayhtymän 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. 

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 

3) päätös on muuten lainvastainen. 

Kuntalain 136 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Tuusulan kunnanvaltuusto on kokouksessaan 7.12.2020 §129 Tuusulan palveluverkkosuunnitelman päivittäminen, päättänyt, että se hyväksyy palveluverkkosuunnitelman päivityksen vuosille 2019 - 2026. Tuusulan kunnanhallitus toteaa, että palveluverkon osalta on kysymys valmistelusta eli tältä osin päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta. Muutoksenhakuoikeutta ei ole tehtyyn ennakkovaikutusten arviointiin, joka on osa palveluverkkosuunnitelman laatimista. Linjamäen koulun yhdistäminen Kellokosken kouluun on sitä vastoin valituskelpoinen päätös.  

Valmistelun riittävyys ja valtuutetuille annettujen tietojen virheellisyys 

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. 

Valtuuston toimivaltaan on kuulunut päättää Linjamäen koulun yhdistäminen Kellokosken kouluun. Valtuuston käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelu kuuluu kuntalain 93 §:n mukaisesti kunnanhallitukselle. Tuusulan kunnan hallintosäännön mukaan kasvatus- ja sivistyslautakunta vastaa mm. kunnan opetuspalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Asiaa on valmisteltu kunnanhallituksen lisäksi kasvatus- ja sivistyslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa. Lautakunnat ovat omalta osaltaan ennen kunnanhallituksen suorittamaa valmistelua valmistelleet koulujen yhdistämistä koskevaa asiaa useita kertoja, kuten päätöksen historiatiedoista ilmenee.  

Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä valittajien kasvatus- ja sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen valmistelun ja esityksen puuttumisen osalta esittämillä perusteilla. 

Kuntalaissa ei ole säännöksiä siitä, miten kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Valmistelun laajuus samoin kuin se, mitä selvityksiä kunnanhallitus harkitsee tarpeelliseksi liittää valtuustolle toimitettavaan aineistoon, riippuu asian laadusta ja sen merkittävyydestä kunnan kannalta. Kunnanhallituksella on siten harkintavaltaa suorittamansa valmistelun suhteen. Jotta kunnanhallituksen suorittama valmistelu voitaisiin katsoa lainvastaiseksi, tulisi valtuustolle annettujen tietojen olla olennaisesti puutteellisia tai tarkoituksellisesti harhaanjohtavia. 

Asian valmistelussa on kiinnitetty huomiota Tuusulan kunnan alakoulujen oppilasmäärän ja koulukohtaisten oppilasmäärien tulevaan kehitykseen, koulujen opetusryhmäkokoihin, koulujen kustannusjakaumaan, Tuusulan perusopetuksen oppilaskohtaisiin kustannuksiin sekä koulujen yhdistämistä seuraaviin arvioituihin menosäästöihin. Valmistelussa on myös arvioitu koulujen yhdistämistä seuraavia muutoksia koulukuljetusten kustannuksissa. Liitteenä olevasta ennakkovaikutusten arviointimateriaalista löytyy dia Linjamäen koulun arvioiduista säästöistä sekä korjausvelasta. 

Koulujen yhdistäminen on osa palveluverkkosuunnitelman toimenpiteitä, jotka muodostavat keskeisen osan kunnan investointiohjelmasta. Palveluverkkosuunnitelman päivityksen yhteydessä on myös laadittu kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelma vuosille 2020 - 2029.  Ohjelman keskeisen osan muodostavat palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen liittyvät keskeiset kunnan sivistys -toimialueen palveluverkkoinvestoinnit, arviot kunnan tarpeettomien kiinteistöjen luovutuksista saatavista korvauksista ja käyttötalouden säästöistä sekä arviot väistötilojen kustannussäästöistä.  

Palveluverkkosuunnitelman päivityksessä on mm. päivitetty väestöennusteet, päivitetty ja tarkennettu kouluverkon toteutuksen aikatauluja, sisältöjä ja kustannuksia. Päätöksen valmistelussa on kattavasti huomioitu asiaan vaikuttavat tiedot ja keskeiset taloudelliset seikat.  

Valittajan mukaan koulujen oppilaskohtaisten kustannusten esittämisessä oli jätetty pois pääomakustannukset. Tältä osin voidaan todeta, että kunnan palveluverkkosuunnitelmassa kohdassa 2.2.6 koulujen kustannustehokkuusluku ei sisällä pääomavuokria. Pienten koulujen ennakkovaikutusten arviointimateriaaleissa on tuotu esille Linjamäen koulun kiinteistön kuntotaso ja korjausvelka. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt oppilaskohtaiset kustannukset sisältävät kiinteistön ylläpitokustannukset ja toiminnan kustannukset. Yksiköiltä perittävä sisäinen vuokra koostuu ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Ylläpitovuokralla katetaan kiinteistökohtaiset hoito- ja ylläpitokustannukset. Pääomavuokra sisältää laskennalliset pääomakustannukset; korot ja korjausvastikkeen. Korjausvastikkeen lähtökohtana on kiinteistön tekninen kuluminen, ei kirjanpidollinen poisto. Oppilaskohtaiset kustannukset eivät sisällä laskennallista pääomavuokraa. Pääomavuokra on laskennallinen vuokra, jossa on mukana tasauseriä. Se ei ole relevantti tieto, kun tutkitaan yksittäisen kohteen kannattavuutta. Myös vertailu muiden kuntien tietoihin on mahdotonta, sillä kunnilla on omat käytänteensä pääomavuokrien laskemiseen. Laskelmien ei siten voida katsoa antavan ainakaan virheellistä kuvaa koulun yhdistämisestä saavutettavista säästöistä. Koulujen yhdistämisestä on odotettavissa säästöjä aikaisempaan verrattuna, vaikka laskelmissa esitetyt säästöt eivät kaikilta osin toteutuisikaan. Valittajien esittämillä perusteilla ei voida katsoa, että valtuuston päätös olisi perustunut sillä tavoin puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin koulujen yhdistämisestä saavutettavista säästöistä tai muistakaan ratkaisuun vaikuttaneista seikoista, että päätös olisi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. 

Osana palveluverkkosuunnitelman tarkistamista vuonna 2020 on syksyllä 2020 toteutettu ennakkovaikutusten arviointi palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista Linjamäen, Nahkelan ja Tuomalan kouluihin. Ennakkovaikutusten laajassa arvioinnissa on tuotettu tietoa päätöksenteon tueksi siitä, mitä vaikutuksia mahdollisilla palveluverkon muutoksilla on. Keskeisenä tehtävänä on ollut arvioida eri yksiköiden osalta sitä, mitä vaikutuksia on sillä,  

  • jos koulu yhdistyy läheisyyteen rakentuviin tai rakentuneisiin monitoimikampuksiin 
  • jos koulu säilyy omana itsenäisenä yksikkönään 
  • jos koulu yhdistyy toisen yksikön kanssa. 

 Ennakkovaikutusten arvioinnissa on käsitelty seuraavat näkökulmat: 

  • Kuntalaisvaikutukset, eli ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia mm. hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta  
  • Ympäristövaikutukset, eli ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen liittyviä vaikutuksia  
  • Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset, eli vaikutukset eri organisaatioiden välisiin suhteisiin, organisaation tehtäviin tai menettelytapoihin, luottamuselinten toimintaan, henkilöstöön tai hallintoon 
  • Taloudelliset vaikutukset kunnan tuloihin tai menoihin joko niitä lisäämällä tai vähentämällä
  • Strategiavaikutukset, strategian päämäärät ja keskeisimmät kokonaisuudet sekä valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet, strategiaa teoiksi vievät ohjelmat ja strategiset asiakirjat (mm. hyvinvointisuunnitelma) 

 Ennakkovaikutusten arviointia varten on kerätty tietoa: 

  • Järjestämällä kuntalais- ja vanhempainillat kouluilla: Linjamäki 10.9.2020, Tuomala 15.9.2020 ja Nahkela 29.9.2020 
  • Järjestämällä henkilöstötilaisuudet ja kuulemiset kouluilla  
  • ​​​​​​​Linjamäki: henkilöstötilaisuus 8.9.2002 ja kuuleminen 20.10.2020 
  • ​​​​​​​Nahkela: henkilöstötilaisuus 15.9.2020 ja kuuleminen 19.10.2020 
  • ​​​​​​​Tuomala: henkilöstötilaisuus 8.9.2020 ja kuuleminen 6.10.2020 
  • ​​​​​​​Työskentelemällä lasten kanssa toteuttamalla lasten kuuleminen lasten omilla kouluilla 22.9.-9.10.2020 
  • ​​​​​​​Toteuttamalla kyselyt huoltajille, henkilöstölle, kuntalaisille ja luottamushenkilöille (15.-30.9.2020). Kyselyn ja analyysin on toteuttanut Owal Group Oy 
  • ​​​​​​​Pyytämällä lausuntoja oppilaskunnilta, vanhempainyhdistyksiltä, neuvostoilta sekä muilta rekisteröidyiltä yhdistyksiltä ja toimijoilta (15.9.-9.10.2020) 
  • ​​​​​​​Laatimalla taloudellisia selvityksiä (syys-lokakuu 2020) sekä tuottamalla tietoa ja tilastoja (syys-lokakuu 2020)  

Tärkeä osa ennakkovaikutusten arviointia on ollut arvioida vaikutuksia lasten osalta ja lasten itsensä tekemä arviointi asiaan. Lapsivaikutusten arviointi koostuu mm. oppilaskuntien ja neuvostojen lausunnoista sekä lasten ja nuorten kuulemisesta, joka on toteutettu koulujen ja opettajien toimesta 22.9.-9.10.2020. 

Lapsivaikutusten arviointi on toteutettu seuraavalla tavalla: 

  • Oppilaskuntien lausunnot - lausuntopyynnöt on lähetetty oppilaskuntien ohjaaville opettajille 15.9.2020 
  • ​​​​​​​Lapsi- ja perheasioiden neuvoston lausunto asiasta lasten ja perheiden näkökulmasta, myöskin muut neuvostot ovat voineet asiasta lausua, kuten nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto tai ikäihmisten neuvosto - sama lausuntopyyntö lähtenyt neuvostoille 
  • ​​​​​​​Koulujen vanhempainyhdistysten lausunnot 
  • ​​​​​​​Lasten kuuleminen, joka toteutetaan lasten ikä huomioiden omassa koulussa. Tähän koulut ovat saaneet halutessaan tukea. 
  • ​​​​​​​Laajana toteutetussa pienten koulujen ennakkovaikutusten arvioinnissa on kuntalaisvaikutuksia arvioivassa kyselyssä vastaajina olleet huoltajat. Kyselyssä huoltajat ovat arvioineet vaikutuksia lastensa ja perheidensä näkökulmista. 

Taloustiedot on esitetty jokaisessa kuntalaisillassa ja materiaali on toimittu osallistujille sekä vastattu tarkentaviin kysymyksiin iltojen osallistujille sekä lausuntojen antajille. Henkilöstön kuulemisten lausunnot on toimitettu lautakunnan jäsenille. 

Ennakkovaikutusten arvioinnin koko valmistelumateriaali on yhteenvedon lisäksi ollut lautakuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston käytettävissä.  Materiaali on julkaistu kunnan verkkosivuilla kasvatus- ja sivistyslautakunnan 20.10.2020 kokouksen sekä kunnanhallituksen kokouksen 16.11.2020 esityslistojen liitteinä. Kokousten pöytäkirjat liitteineen ovat nähtävillä kunnan verkkosivuilla. Toteutetun kyselyn osalta avoimista vastauksista on laadittu tutkijan toimesta yhteenveto. Kyselyn raakadata ei ole ollut jaossa vastaajien tietosuojan vuoksi. 

Ennakkovaikutusten arvioinnissa on tuotu esille Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelma ja siinä kirjatut tavoitteet oppimisympäristöjen kehittämiselle. Tuusulassa ei olla luomassa avoimia oppimisympäristöjä, vaan kehittämässä oppimisen laatua paremmaksi ja turvaamassa tasa-arvoisen opetuksen järjestämistä. Tuusulassa on julkaistu 2019 palveluverkon kehittämisen tueksi uusien oppimisympäristöjen kehittämisen ohjeistus Iloisen oppimisen Tuusula -käsikirja. Käsikirjassa on huomioitu erilaiset muunneltavien ja joustavien oppimisympäristöjen haasteet: kuten akustiikka, työrauha ja luotu malli suunnitella erilaiset oppimista tukevat tilaratkaisut. 

Valtuuston toimivaltaan kuuluu viime kädessä sen arvioiminen, onko valmistelu ollut riittävää ja onko sille toimitettu asian ratkaisemiseksi tarpeellinen aineisto. Mikäli valtuusto katsoo, ettei sille ole toimitettu asian ratkaisemiseksi tarvittavia selvityksiä, valtuusto voi palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi tai lykätä asian käsittelyä myöhemmäksi jättämällä asian pöydälle. Valtuutetuilla on ollut koulujen yhdistämistä koskevaa asiaa käsitellessään tieto laadituista kustannuslaskelmista. Valtuusto on ottanut asian päätettäväkseen. Valtuusto ottaessaan asian päätettäväkseen palauttamatta asiaa uudelleen valmisteltavaksi on pitänyt sille toimitettuja selvityksiä riittävinä päätöksen tekemiseksi ja hyväksynyt valmistelun. Valtuuston päätös ei siten ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä sillä perusteella, että asian valmistelu olisi ollut puutteellista tai että valtuutetuille ei ole toimitettu kaikkia tehtyjä koulujen yhdistämiseen liittyviä selvityksiä. 

Esteellisyyttä koskeva väite  

Valitusperusteena on esitetty, että päätöksentekoon on osallistunut kolme sivistystoimen johtajan alaisuudessa työskentelevää valtuutettua, jotka olisivat olleet esteellisiä käsittelemään asiaa.  

Kuntalain 97 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Esteellisyyden syntyminen asiassa edellyttää, että asialla on tai voi olla välittömiä vaikutuksia henkilökohtaisesti juuri valtuutettuun tai hänen läheiseensä.  Kunnan henkilöstöön kuuluva tai hänen perhepiiriinsä kuuluva läheinen voi olla esteellinen, kun asiassa on kysymys tietylle henkilöstöryhmälle myönnettävästä edusta tai tiettyyn ryhmään kohdistuvista säästötoimista, kun hän itse kuuluu tuohon ryhmään. Jos päätös koskee koko kunnan henkilöstöä, esteellisyyttä ei ole oikeuskäytännössä katsottu syntyvän.  

Linjamäen koulun yhdistäminen Kellokosken kouluun ei vaikuta päätöksentekoon osallistuneiden kunnan viranhaltijoiden, jotka toimivat opettajina Tuusulan kunnassa, asemaan. Vaikutukset henkilöstöön ovat muutoinkin vähäiset, sillä päätöksen perusteella ketään ei irtisanota vaan vakinainen henkilöstö siirretään toiseen kouluun.  

Kuntalain 97.3 §:n mukaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä, viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Valtuuston 2. varapuheenjohtaja oli valtuuston 2. varapuheenjohtajan ominaisuudessa läsnä myös kunnanhallituksen kokouksessa asiaa päätettäessä. Tältä osin voidaan todeta, että toisin kuin valituskirjelmässä esitetään, Tuusulan kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtajan palvelussuhde kuntaan ei tee luottamushenkilöä esteelliseksi asiassa.  

Päätöksestä tämän lisäksi ilmenee, että Nahkelan koulun rehtori Janne Mellin jääväsi itsensä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tältä osin esteellisyysväite on perusteeton.  

Mitä tulee valituksissa esitettyihin seikkoihin koskien päätöksen tarkoituksenmukaisuutta, Tuusulan kunnanhallitus toteaa, että kunnallisvalitus voidaan tehdä vain laillisuusperusteella eikä hallinto-oikeuden toimivaltaan kuulu tutkia kunnan päätöksien tarkoituksenmukaisuutta. Tältä osin valituksissa esitetyt tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat tulee jättää huomiotta.  

Ehdotus

Esittelijä

  • Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää 

  • merkitä tiedoksi Tuusulan valtuuston päätöksestä 7.12.2020 § 129 tehdyt valitukset 
  • antaa Helsingin hallinto-oikeudelle perusteluosan mukaisen lausunnon ja esittää hallinto-oikeudelle, että palveluverkkoa koskeva valitus Linjamäen koulun yhdistämispäätöstä lukuun ottamatta tulee jättää tutkimatta ja muilta osin valitukset tulee hylätä perusteettomana ja vaaditulle toimeenpanokiellolle ei ole perusteita
  • todeta, että valmistelu koskien Linjamäen koulun yhdistämispäätöstä Kellokosken kouluun on ollut laaja ja perusteellinen ja päätös on tehty kunnan hallintosäännön mukaisessa järjestyksessä 
  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Pentti Mattila ilmoitti olevansa esteellinen (osallisuusjäävi valituksen tekijänä) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Tiedoksi

Helsingin hallinto-oikeus

Liitteet


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.