Valtuusto, kokous 11.3.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 28 Vapaaehtoistoiminnan organisoiminen ja toimeenpaneminen järjestöjen kuntalaisten, kunnan sekä seurakunnan kesken, aloite

TUUDno-2019-279

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Perustelut

Valt § 129/14.10.2013    
Valtuutettu Liisa Sorri esitti seuraavan Tuusulan Puolesta valtuustoryhmän aloitteen:

"Tuusulan kunta on kesäkuussa 2013 hyväksynyt uuden kuntastrategiansa, jossa todetaan:

TOIMINTA-AJATUS

Tuusula rakentaa yhteisön, jossa ihmisillä on hyvät edellytykset ottaa vastuu itsestään ja ympäristöstään, ja yrityksillä on mahdollisuus menestyä.

Lisäksi:

Tuemme kuntalaisia aktiiviseen omaehtoiseen toimintaan hyvinvointinsa edistämiseksi.

Hyödynnämme vaihtoehtoisia palveluiden tuotantotapoja ja kuntayhteistyötä.

Haemme kumppanuuksia tavoitteellisesti ja osaamme verkostoitua eri sidosryhmien kanssa.

Taustaa
Jyrki Kataisen hallitusohjelman köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen painopistealue: "Yhteiskunnan vastuun rinnalla on yhteisön vastuu. Ihmisten omaa vastuuta itsestään, perheistään ja yhteisöistään tuetaan. Kansalaisjärjestöjen tekemä arvokas työ täydentää yhteiskunnan palveluita ja lisää hyvinvointia.

Oikeusministeriön "Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2011" -asiakirjassa esitetään, että kunnissa luodaan kansalaisjärjestöstrategiat, joissa määritetään pitkäjänteisesti avustustoiminnan tasot ja painopisteiden, kumppanuuksien rakentamisen, toimitilojen luovutuksen ja palveluiden hankinnan politiikat. Kuntien palvelutoimintaa esitetään kehitettävän siten, että kansalaisjärjestöjen työ tulee näkyväksi osaksi kuntayhteisöä mm. verkkopalveluissa ja yleisen kansalaistoiminnan ja erityisesti vertaistoiminnan osalta. (Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset, OM selvityksiä ja ohjeita 2/2012).

Sosiaali- ja terveysministeriön järjestöpolitiikan linjauksissa todetaan, että kolmannen sektorin merkitys on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti merkittävä. Ministeriö kannustaa järjestöjä laaja-alaiseen alueelliseen yhteistyöhön kuntien, muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. (Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt Sosiaali- ja terveysministeriön kumppaneina, STM raportteja ja muistioita 2011:5).

Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiassa todetaan, että viranomaisten ja järjestöjen välinen yhteistyö on merkittävä mahdollisuus, mutta toistaiseksi usein liian vähälle huomiolle jäänyt voimavara, jolla voidaan lisätä ja edistää paikallista turvallisuutta. (Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia 2009-2011, SM 2009).

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansalaisjärjestöstrategian toimenpiteissä nostetaan esiin kansalaisjärjestöjen, sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen, aktiivisen kansalaisuuden edistämien koulutuksessa, kansalaisyhteiskuntaa koskeva tutkimus ja virkamiesten osaamisen kehittäminen. (Opetusministeriön kansalaisjärjestöstrategia, Opetusministeriön julkaisuja 2010:16).

Työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategian tavoitteena on tehostaa kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien osallisuutta ja vuorovaikutusta ministeriön käsittelemissä asioissa. (Tukiverkon esitys työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiaksi, TEM-raportteja 27/2011).

Yhteistyömahdollisuuksia

Kunnan, seurakunnan ja sen alueella toimivien kansalaisjärjestöjen ja kuntalaisten yhteistyöllä voidaan lisätä kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta, hyödyntää osaamista kaikkien kuntalaisten parhaaksi ja parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on hyväksytyn kuntastrategiamme tavoitteiden mukaista.

Tuusulan Puolesta ry:n valtuustoryhmä esittää, että

Tuusulan kunta aloittaa suunnittelun ja toimet konkreettisesta vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta ja toimeenpanemisesta järjestöjen, kuntalaisten, kunnan sekä seurakunnan kesken ja että tässä työssä on huomioitava kaikki Tuusulan kunnan toimialat lautakuntineen, niin tekninen toimi, kasvatus- ja sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi kuin yleisjohto ja konsernipalvelutkin. Tämä työ tapahtuu yhteistyössä esille otettujen tahojen kanssa ns. yhteissuunnittelun periaatteita noudattaen vuorovaikutusta ja osallisuutta korostaen."

Päätös    
Aloite lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

___________

Kunnanhallitus 25.2.2019

Tuusulassa on vahvasti lähdetty kehittämään osallisuuden ja asukaslähtöisyyden kysymyksiä poliittisen johtamisjärjestelmän uudistamisen, pormestarimallin käyttöönoton ja 18.3.2018 vahvistetun kuntastrategian myötä. Kunnalle on luotu oma osallisuusmalli vuonna 2017 ja siinä 3. sektori (yhdistykset, järjestöt, seurat jne.) ja 4. sektori (asukkaat) nähdään tärkeinä kumppaneina kunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisessä. Kunnan tavoitteisiin oli vuonna 2018 kirjattuna vapaaehtoistoiminnan selvityksen laatiminen, mutta selvitystä ei ennätetty laatimaan. Selvityksen laadinta käynnistetään vuoden 2019 aikana Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan ohjauksessa. Työssä hyödynnetään yhteissuunnittelun periaatteita vuorovaikutusta ja osallisuutta korostaen.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • katsoa Liisa Sorrin 14.10.2013 § 129 esittämän Tuusulan Puolesta ry:n valtuustoryhmän aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Heidi Hagman, kehittämispäällikkö, heidi.hagman@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • katsoa Liisa Sorrin 14.10.2013 § 129 esittämän Tuusulan Puolesta ry:n valtuustoryhmän aloitteen tulleen käsitellyksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Liisa Sorri

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.