Kuntakehityslautakunta, kokous 8.5.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 64 Uusimaa-kaava 2050 -ehdotus, lausunto

TUUDno-2018-350

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • antaa Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Tuusulan kunnan lausunto Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaluonnoksesta

Tuusulan kunta edellyttää muutoksia seuraaviin:

  • Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet
  • Kehä IV ja Focus
  • Lentorata
  • Hyrylän itäinen ohikulkutie
  • Palojoenmetsä
  • Viheryhteystarve
  • Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke

Tuusulan keskeiset taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet tulee monin paikoin laajentaa. Maakunnan kehittämisen kannalta merkittävät taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnöillä. Voimassa olevissa kaavoissa taajamatoimintojen alueet osoitettiin aluevarauksina. Kehittämisperiaatemerkintä on haastava, koska kaavan oikeusvaikutuksen mukaan sitä ei ole maakuntakaavan esitystarkkuuden, suunnittelutilanteen keskeneräisyyden tai muun vastaavan syyn takia tarkoituksenmukaista osoittaa selkeästi kohdennettuna aluevarauksena. Kuitenkin kaupan ratkaisussa tulkitaan tarkasti, sijoittuuko kaupan alue taajamatoimintojen kehittämisalueelle vai ei ja tämän mukaan määräytyy, paljonko alueelle voidaan sijoittaa paikallista keskustahakuista kauppaa.

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tulee laajentaa Hyrylän taajaman etelä-osaan, Tuusulanväylän käytävässä Riihikallioon. Alueelta on hyvä liikenteen ja joukkoliikenteen palvelutaso etelään ja alueelle on suunnitteilla nykyistä Riihikallion taajamaa täydentävää rakentamista. Tuusulanväylän joukkoliikennetarjonta kehittyy jatkossa mm. kehäradan suuntaan tukien Riihikallion alueen taajamatoimintoja.

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tulee laajentaa myös Hyrylän taajamasta länteen Lahelan alueelle, jossa on olemassa vahvaa taajamarakennetta ja alueelle on tulossa merkittävästi myös uutta asuinrakentamista. Alueen saavutettavuus paranee uusien liikennehankkeiden sekä joukkoliikenteen järjestelyjen myötä (mm. Koskenmäen kiertoliittymän parantaminen, Lahelan orsi, nopea pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävä Hyrylän keskustaan, joukkoliikenteen liityntäyhteydet kehäradalle ja Hyrylään, yleiskaavan varaus Tuusulanjoentien jatkeelle).

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tulee laajentaa myös merkittäville työpaikka-alueille Sulassa sekä lentoasemaan rajautuvalla ja tukeutuvalla Focus-alueella. Sulassa taajamatoimintojen kehittämisalueen tulee kattaa koko Tuusulan Itäväylän rajaama alue, jolle kasvaa merkittävä työpaikka-alueen ja seudullisen vähittäiskaupan keskittymä. Focus-alueelle rakentuu noin miljoona kerrosneliömetriä maakuntakaavan tavoitevuoteen mennessä. Kehittämisperiaatemerkinnän mukaan merkinnällä osoitetaan maakunnan ensisijaisia maankäytön vyöhykkeitä, joilla luodaan edellytyksiä mm. elinkeinoelämälle ja tuetaan alueen kilpailukykyä. Focus-alue rajautuu lentokenttäalueeseen ja sille on mahdollista sijoittaa toimintoja, jotka tukevat maakunnan ja koko valtakunnan tasolla tärkeimmän lentoaseman toimintaa. Focus-alue tulee esittää maakunnan kehittämisen kannalta merkittävänä taajamatoimintojen vyöhykkeenä samoin kuin lentokenttäalueen eteläpuoli on merkitty. Tuusulan kunta näkee, että viimeistään kaavan tavoitevuoden loppupuolella lentokenttäalue on täydentynyt kokonaisuudeksi myös pohjoispuoleltaan, maankäytön tiivistyttyä siinä määrin eteläosassa, että lentokenttäalueen kehittyminen vaatii alueita myös pohjoispuolelta.

Kehä IV, Focus, Tallinna-tunneli ja varikko

Kehä IV on erittäin tarpeellinen uusi tiehanke ja tärkeä Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteys, jota tulee edistää rinnan Järvenpää-Nurmijärvi -poikittaisyhteyden kanssa. Tuleva Kehä IV tukee valtakunnallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävän lentoaseman toimintaedellytyksiä ja toiminnankehittämistä. Kehä IV parantaa myös Kehä III:n toimintavarmuutta, siirtäen liikennettä ja raskaita toimintoja pois tiivistyvän maankäytön tieltä. Uusi kehätie palvelee erityisesti lentoasemaa ja sen lähiympäristöön keskittyvää yritystoimintaa, kuten kehätien varrelle rakentuvaa seudullisesti merkittävää uutta logistiikka-aluetta - Focusta.

Helsinki-Tallinna -tunneli tarjoaa loistavan liityntäyhteyden koko Suomen logistiikkaverkon kehittämiselle. Lentokentän yhteyteen sijoittuessaan yhteys tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää lähialuetta vahvana logistiikan keskittymänä. Kehä IV –yhteys on näitä liikenneverkon erittäin merkittäviä solmukohtia tukeva seudun poikittainen liikenneyhteys ja osa tätä kokonaisuutta.

Kehä IV -yhteys on elintärkeä myös suunnitellulle Helsinki-Tallinna –tunnelin rahtiterminaalille. Tallinna-tunnelin suunnittelun edetessä tulee Tuusulan kunta ottaa mukaan suunnittelutyöhön. Rahtiterminaalin sijoittumista suunniteltaessa tulee huomioida alueella toimiva laajamittainen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen maa-ainesten ottotoiminta, joka tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen ja on maakunnallisestikin merkittävää. Tallinna-tunnelin ja rahtiterminaalin sijoittaminen eivät saa vaarantaa tätä toimintaa. Tuusulan kunta suhtautuu myönteisesti Tallinna-tunnelin ja rahtiterminaalin sijoittamiseen kunnan alueelle.

Focuksen alueelle on osoitettu seudullinen vähittäiskaupan suuryksikköalue. Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteiden mukaan kaavalla tuetaan elinkeinoelämän toiminta- ja kehittymisedellytyksiä maakunnan erityyppisillä alueilla ja mahdollistetaan erityispiirteiden hyödyntäminen. Koska alue rajautuu Suomen suurimpaan ja tärkeimpään lentoasemaan sekä vilkkaiden liikenneväylien solmukohtaan, tulee tätä sijaintitekijää pystyä hyödyntämään alueen kaupallisen konseptin suunnittelussa. Focus-alueella toiminnan tulee tukeutua lentokentän ja erityisesti matkustajaliikenteen avaamiin mahdollisuuksiin, mutta vastavuoroisesti alueen kehittämisen tulee tukea lentoaseman kilpailukykyä ja palvelutarjontaa. Alue on myös liikenteellisen sijaintinsa ja erilaisten tavaraliikenteen lentokenttäintegraatiomahdollisuuksien puolesta otollinen erilaisten varastomyymälä- ja verkkokauppakonseptien kehittämiseen, joissa logistiikka on keskiössä. Maakuntakaavan tulee edistää ja mahdollistaa näiden uudenlaisten ja kehittyvien kaupan konseptien sekä liiketoimintamallien syntymistä. Laadittavan maakuntakaavan aikajänne on kuitenkin todella pitkä.

Kehä IV rakentaminen tukee maakuntakaavaluonnoksessa Tuusulan ja Vantaa rajalle osoitetun Kiilan kiertotalouskeskittymän kehittämistä. Kiertotaloustoiminta on nopeasti kasvava ja kokonaisvaltainen ala, joka luo uusia liiketoimintamalleja, mutta se tukee myös kestävän kehityksen periaatetta, eli toiminnan mahdollistamiselle on vahvat ympäristö- ja ilmastoperusteet.

Lentorata ja Ristikytö

Lentorata tulee suunnitella ja toteuttaa myös taajamajunaliikennettä ja pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä palvelevana ratana. Uudelle radalle tulee toteuttaa asema Hyrylään ja rata tulee linjata sitovana merkintänä siten, että se kulkee Uusimaa –kaavassa Hyrylän keskustatoimintojen kautta. Tuusulan kunta katsoo, että kehysalueelta Helsingin niemelle johtavan väylästön liikennöinnin hidastuessa ja liikkujien määrän noustessa, Lentoradan hyödyntäminen nopeana taajamajunakäytävänä tulee olemaan perusteltua ja tarpeellista. Vähäisenkin paikallisliikenteen mahdollistaminen ja aseman sijoittaminen Hyrylän taajama-alueelle antaa mahdollisuuden tehostaa maankäyttöä merkittävästi, mikä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista.

Lentorata tulee linjata Hyrylän jälkeen siten, että se yhtyy pää- ja oikorataan Ristikydössä, jonne on mahdollista toteuttaa uusi merkittävä vaihtoasema ja taajamarakennetta maakuntakaavan tavoitevuoden jälkeen. Näin merkittävien infrapanostusten osalta tulee ennakoida tulevaisuuden tarpeita maakuntakaavan tavoitevuotta pidemmälle.

Hyrylän itäinen ohikulkutie

Hyrylän itäinen ohikulkutie välillä Mäyräkorpi – Kirkonkylä tulee lisätä kaavaan. Väylä on seudullisesti merkittävä ja merkitys tulee vielä korostumaan Rykmentinpuiston rakentumisen myötä.

Palojoenmetsän luonnonsuojelualue

Maakuntakaavaan ei tule merkitä Palojoenmetsän luonnonsuojelualuetta. Jokelan taajaman eteläosaan Palojoen eteläpuolelle on vireillä Jokelan hevoskylä -hanke. Alueen luontoarvoja on selvitetty asemakaavatasoisena selvityksenä. Alueelle tavoitellaan asumisen, hevosharrastamisen ja –elinkeinon yhdistävää toteutusta. Tällainen maankäytöllisesti tavanomaista tehottomampi toiminta edellyttää ympärilleen siinä määrin tilaa, että se mahdollistaa myös luontoarvojen säilyttämisen. Noin neljännes kaikista Suomen eliölajeista elää maatalousympäristössä ja hevoskylätoiminta edesauttaa omalta osaltaan maatalouselinympäristön säilymistä. Vireillä olevassa Tuusulan yleiskaava 2040 -ehdotuksessa kaavaan osoitetaan arvokkaina luontokohteina sl-rajauksella Palojoenvarsi (noin 14 ha) ja kaksi merkittävintä viitasammakon kutulammikkoa (noin 6 ha ja 2 ha). Nämä alueet on osoitettu yleiskaavaehdotukseen Environ Palojoen molemmin puolin tekemien luontoselvitysten perusteella (Jokelan hevoskylän luontoselvitys 2015 ja Tuusulan Jokelan kartanon alueen luontoselvitys 2014). Luontoselvityksien mukaan arvokkaat lajit keskittyvät näille pienvesille ja niiden läheisyyteen. Palojoen varressa arvokkaan luontokohteen rajaus ulottuu etelämmäs kuin Uudenmaan liiton rajauksessa eli lähenee Lepänojan luonnonsuojelualuetta ja turvaa paremmin puronvarren ekologista yhteyttä. Tuusulan kunta tunnistaa alueen luontoarvojen olevan maakunnallisesti merkittäviä, mutta katsoo, että tämän alueen maankäyttö tulisi ratkaista maakuntakaavatasoa tarkemman suunnittelun keinoin ja että maakuntakaavaan ei tule merkitä luonnonsuojelualuetta. Vesilaki turvaa purona Palojoen.

Viheryhteystarve

Koillis-lounais-suuntainen viheryhteys (Liiteaineistossa 1: viheryhteystarpeiden kuvaukset, kohdenumero 66) tulee siirtää Vantaanjoki- ja/tai Tuusulanjokivarteen. Kaavaluonnoksessa on osoitettu viheryhteystarve Luukista Seutulaan ja yhtymään pohjoisessa Tuusulaan Ruotsinkylän / Mätäkivennummen viheryhteystarpeeseen. Yhtymäkohta sijoittuu maa-ainesten ottoalueelle. Alueella on lainvoimainen osayleiskaava ja kiviainesten ottoa vuosia eteenpäin. Alueella ei voi kulkea viheryhteyttä.

Tuusulan kunta yhtyy Kuuma-kuntien näkemykseen siitä, että Kuuma-kunnat eivät halua profiloitua pääkaupunkiseudun viheralueiksi. Tiivistyvien kaupunkiseutujen päivittäiset virkistystarpeet tulee hoitaa asukkaita lähellä, kävelyetäisyydellä. Laajemmat retkeilymaastot on jo muodostettu kansallispuistoiksi tai virkistysalueiksi. Maakuntakaavalla ei saa määritellä kaikkia kehyskuntien rakentamattomia alueita kategorisesti viherkehäksi, jossa rakentaminen haittaa pääkaupunkiseudun virkistäytymismahdollisuuksia.

Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke

Luonnoksessa esitetty lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke -merkintä tulee poistaa. Merkinnän kuvauksen mukaan alueen melutaso LDEN on keskimäärin alle 55 dBA ja melu on toistuvaa. Määräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa lentomelu huomioon. Laskeutumisvyöhykkeen merkitys on jäänyt kaavamääräyksessä epäselväksi. Vaarana on että se tosiasiallisesti rajoittaa tai estää alueiden tulevaa käyttöä.

Tuusulan kunnalla ei ole lausuttavaa Uudenmaan rakennesuunnitelmasta

Yhteenveto

Tuusulan kunta edellyttää seuraavia muutoksia Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaluonnokseen:

  • taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tulee laajentaa Riihikallioon, Lahelaan, Sulaan ja Focukseen
  • Kehä IV:sta tulee painottaa maakunnallisesti merkittävänä väylänä ja Focusta maakunnallisena logistiikka-alueena, jonne tulee sallia monimuotoisia kaupan konsepteja
  • lentorata tulee merkitä sitovana Hyrylään, sekä edelleen Ristikytöön
  • Hyrylän itäinen ohikulkutie välillä Mäyräkorpi – Kirkonkylä tulee lisätä kaavaan.
  • Palojoenmetsän luonnonsuojelualue tulee poistaa
  • Koillis-lounais-suuntainen viheryhteystarve tulee siirtää Vantaanjoki- ja/tai Tuusulanjokivarteen
  • lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke tulee poistaa.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Anna Yltävä Ilona Toivasen, Seppo Noron, Kati Lepojärven, Sanna Tuhkusen ja Markus Meckelborgin kannattamana esitti, että lausunnon kohdasta Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke, 3. kappaleesta, poistetaan teksti: yleiskaavan varaus Tuusulanjoentien jatkeelle.

Sanna Kervinen esitti, että lausunnosta poistetaan  kokonaan kappale: Hyrylän itäinen ohikulkutie. Esitys raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemää muutosesitystä äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa- ääniä antoivat Pasi Huuhtanen, Jouko Riola, Kim Kiuru, Eetu Niemelä, Aila Koivunen, Johanna Sipiläinen, Aarno Järvinen, Jorma Sulander, Mika Mäki-Kuhna, Ilmari Sjöblom, Ulla Palomäki, Kari Kinnunen, Jani Peltonen, Jere Pulska, Janne Mellin, Mari Vainionpää, Jerry Airikka, Emmi Sirniö, Karita Mäensivu, Arto Lindberg, Jukka Ahlgren, Lilli Salmi, Merja Kuusisto, Arto Nätkynmäki, Tapani Miettinen, Vesa Lundberg
  • ei-ääniä antoivat Pekka Heikkinen, Anna Yltävä, Seppo Noro, Eeva-Liisa Nieminen, Liisa Palvas, Ilona Toivanen, Jussi Salonen, Kati Lepojärvi, Sanna Tuhkunen, Satu Taiveaho, Antti Kaikkonen, Kirsi Viitanen, Elisa Laitila, Markus Meckelborg, Lea Ahonen, Ulla Rosenqvist, Margita Winqvist, Matti Alanko, Satu Heikkilä, Ari Nyman, Sanna Kervinen, Kari Friman, Anu Åberg, Raimo Stenvall, Taina Ketvel.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 26 jaa-ääntä ja 25 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Päätös

Pohjaehdotus hyväksyttiin.

Kati Lepojärvi ilmoitti päätöksestä seuraavan Tuusulan puolesta valtuustoryhmän eriävän mielipiteen:
"Maakuntakaavalausunnossa ilmaistaan kunnan yhteinen tahtotila. Tupu katsoo, että kohdan ”Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke” perusteluissa maininta yleiskaavan varauksesta Tuusulanjoentien jatkeesta, eli sanat ”yleiskaavan varaus Tuusulanjoentien jatkeelle”, olisi tullut poistaa, sillä: Yleiskaava 2040 ei ole vielä ollut päätöskäsittelyssä edes kuntakehityslautakunnassa, sitä ei ole esitelty tällä valtuustokaudella vielä valtuustotasolla ollenkaan, eikä Tuusulanjoentien jatkeen tarpeellisuudesta ole yksimielisyyttä. 30.5.2018 päivätyn yleiskaavan liikenneselvityksessäkin on todettu, että Maisalantien parantaminen olisi parempi vaihtoehto, kuin uusi tie. Kaavaselostuksen luvussa 4.9. Liikenne (s.79) todetaan seuraavaa: ”Maisalantien parantaminen on kustannustehokas ratkaisu pääkaupunkiseudun suuntaan verrattuna kaavaluonnoksessa esitetyn uuden väylän, Tuusulanjoentien jatkeen rakentamiseen verrattuna. Tuusulanjoentien jatke on merkitty kaavakarttaan ohjeellisena tieliikenteen yhteystarpeena. Tuusulanjoentien jatke ja sen mahdollinen liittymä Tuusulanväylälle ei ole yleiskaavan mukaisen maankäytön perusteella liikenneverkon toimivuuden ja turvallisuuden kannalta tarpeellista ja sen merkitys olisi lähinnä paikallista maankäyttöä palveleva. Tuusulanjoentien ohjeellinen linjaus kulkee maakuntakaavassa virkistysalueeksi merkityn alueen sekä luonto- ja virkistysarvojen kannalta merkittävien alueiden, mikä rajoittaa uuden maankäytön osoittamista tieyhteyden vaikutusalueelle.”

Sanna Kervinen ilmoitti myös päätöksestä eriävän mielipiteen.

Ruut Sjöblom ja Laura Åvall ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat paikaltaan tämän asian käsittelyn ajaksi, eivätkä ottaneet osaa asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Ruut Sjöblomin tilalla oli Kokoomuksen 3. varavaltuutettu Mari Vainionpää ja Laura Åvallin tilalla oli Kokoomuksen 6. varavaltuutettu Tapani Miettinen. 
Puheenjohtajana toimi valtuuston 1. varapuheenjohtaja Kim Kiuru.

 

Valmistelija

  • Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

Uusimaa-kaava 2050, ehdotus

Lausuntopyyntö

Uusimaa-kaava 2050 laadinta on edennyt ehdotusvaiheeseen. Uudenmaan maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 11.3.2019 Uusimaa-kaavan ehdotuksen aineistojen lausunnoille lähettämisestä. Lausunnot on pyydetty toimittamaan Uudenmaan liittoon 24.5.2019 mennessä. Lausuntoaineistot ovat saatavissa osoitteesta www.uudenmaanliitto.fi/kaavaehdotus. Tuusulan hallintosäännön mukaan lausunnon antaa valtuusto. Maakuntaliittoon toimitetaan kunnanhallituksen lausunto ennakkona ja valtuuston lopullinen lausunto kesäkuussa.

Uusimaa-kaavan aikatähtäin on vuodessa 2050 ja se kokoaa yhteen kaikki alueidenkäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tavoitteena on, että vaihemaakuntakaavojen hyväksymisen yhteydessä kumotaan kyseisen seudun kaavan alueelta kaikki aiemmat maakuntakaavat, lukuun ottamatta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tuulivoimaratkaisua. Uusimaa-kaava 2050 koostu kolmesta vaihemaakuntakaavasta: Länsi-Uusimaa, Helsingin seutu ja Itä-Uusimaa. Tuusulaa koskee Helsingin seudun vaihemaakuntakaava.

Seutujen vaihemaakuntakaavoja ohjaavana taustavisiona toimii Uudenmaan rakennesuunnitelma. Oikeusvaikutukseton suunnitelma kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna 2050. Rakennesuunnitelma on oikeusvaikutukseton seutujen kaavoja ohjaava taustavisio. Suunnitelmassa osoitetaan yleispiirteisellä tasolla:

-             alueet, joille maakunnan kasvu voisi sijoittua kestävästi

-             liikenne- ja keskusverkon sekä

-             viherrakenteen pääelementit

Toteuttamisohjelma

Uusimaa-kaavan toteuttamisohjelma osoittaa Uudenmaan aluerakenteen kehittymisen prioriteetit. Se tarkentaa Uudenmaan rakennesuunnitelmassa esitettyä joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävien priorisointia osoittamalla, mitä liikenteen ja maankäytön hankkeita kehityskäytävät sisältävät ja miten ne ovat kytköksissä toisiinsa.

Toteuttamisohjelma on jaettu kolmeen vaiheeseen. Toteuttamisohjelman vaiheistus tukee Uusimaa-kaavan tavoitteiden mukaisesti kasvun ohjaamista kestäville vyöhykkeille siten, että ensin toteutetaan nykyistä rakennetta tukevat alueet ja yhteydet, sitten nykyistä rakennetta täydentävät alueet ja yhteydet ja vasta viimeiseksi otetaan käyttöön kokonaan uusia alueita ja yhteyksiä.

Ensimmäinen vaihe sisältää hankkeet, jotka ovat tarpeellisia jo nyt tai ovat edellytyksenä toisen vaiheen hankkeille. Ensimmäisen vaiheen liikennehankkeet perustuvat pääasiassa nykyisen maankäytön tarpeisiin tai maankäytön kasvuun nykyisessä rakenteessa. Helsingin seudun osalta ensimmäisen vaiheen infrahankkeet on MAL 2019 -työssä ajoitettu toteutettaviksi ennen vuotta 2030. Hankkeisiin kuuluvat Tuusulan osalta logistiikan poikittaisyhteys Järvenpäästä kantatielle 45 sekä Pasila – Riihimäki pääradan 2. vaihe.

Toiseen vaiheeseen sisältyvät pääsääntöisesti nykyistä rakennetta täydentävät alueet ja yhteydet. Toisen vaiheen hankkeet ajoittuvat pääsääntöisesti vuosien 2030 ja 2050 välille, mutta jotkin hankkeet saattavat käynnistyä jo aikaisemmin, jos niille järjestyy rahoitus. Toisen vaiheen hankkeisiin kuuluvat mm. Kehä IV, Lentorata ja Tallinna-tunneli.

Kolmanteen vaiheeseen sisältyvät kokonaan uudet avaukset tai sellaiset alueet ja yhteydet, joiden toteutukselle ei nykytiedon valossa ole tarvetta tai edellytyksiä ennen vuotta 2050. Kolmannen vaiheen hankkeena on esitetty mm. Itäinen radanvarsitie.

Maankäytön hankkeina on tunnistettu Tuusulan osalta Focus ja Ristikytö / Kytömaa.

Kaavatyön eteneminen

Uudenmaan liitto laatii annetun palautteen pohjalta kaavaehdotuksen, joka asetetaan julkisesti nähtäville syksyllä 2019. Uusimaa-kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppuvuodesta 2019.

Helsingin seudun vaihemaakuntakaava, muutokset luonnoksesta ehdotukseen Tuusulassa

Kasvun kestävä ohjaaminen

Jokelan merkintä on muuttunut kaavaluonnoksessa olleesta pieni keskusta -kohdemerkinnästä keskukseksi. Luonnoksen oikeusvaikutteisella liitekartalla Jokelaan osoitettu liityntäpysäköinnin kohdemerkintä on siirretty kaavakartalle.

Hyrylän ympärille merkittyä kehittämisperiaatemerkintää on hieman laajennettu Nahkelantien – Hämeentien – Koskenmäentien risteysalueen tuntumaan sekä etelään Riihikallioon, mutta kavennettu Tuusulanjoen varrelta. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettuja alueita tulee kehittää tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alueena. Ympärivuotinen asuminen sekä työpaikkarakentaminen on yleisten suunnittelumääräysten mukaan ohjattava ensisijaisesti näille alueille. Tämän vyöhykkeen ulkopuolella tapahtuva asuin- ja työpaikkarakentaminen tulee ensisijaisesti sijoittua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen.      

Liikkuminen ja logistiikka, elinkeinot ja kauppa

Kaavaehdotuksessa on osoitettu Tallinna-tunnelista ainoastaan EU-rahoitteinen FinEst Link-projektin mukainen linjaus.

Tuusulan alueelle ei ole esitetty muutoksia liikenneväyliin. Tuusulan luonnosvaiheen lausunnosta huolimatta Hyrylän itäistä ohikulkutietä ei ole lisätty kaavakartalle.

Uusimaa-kaava 2050 –luonnoksessa Focus-alueelle oli merkitty kaksi tuotanto- ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueen kohdemerkintää. Kiilan kiertotalousalue oli merkitty aluevarauksena. Kaavaehdotukseen on lisätty Maa-aineshuollon kehittämisalueen kohdemerkintä Senkkerin alueelle. Kiilan kiertotalousalueen aluevaraus on muutettu Kiertotalouden ja jätehuollon alueen kohdemerkinnäksi. Merkinnällä osoitetaan seudulliset jäte- ja kiertotaloustoimintojen keskittymät. Laajat alueet on osoitettu aluevarausmerkinnällä. Kohdemerkinnällä osoitetun alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 

Ympäristön voimavarat ja vetovoima, ympäristöhäiriöt

Virkistysalueisiin ja luonnonsuojelualueisiin ei ole esitetty muutoksia, vaikka Tuusula lausui, että Palojoen metsän luonnonsuojelualue tulee poistaa.  

Kaavaluonnoksessa osoitettiin koillis-lounais-suuntainen viheryhteys, joka sijoittui Senkkerin maa-ainesten ottoalueelle. Yhteys on siirretty on siirretty länteen päin.

Ristikytöön Tuusulan ja Keravan rajalle on lisätty viheryhteystarve.

Kaavakartalle on lisätty kohdemerkinnöin 5 - 50 hehtaarin suuruiset arvokkaat geologiset muodostumat: Korkeakallio arvokkaana kallioalueena ja Ämmähaudanmäki arvokkaana harjualueena.  

Luonnoksessa osoitetut lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeet on poistettu kaavaehdotuksesta.

 

Tuusulan kunnan lausunto Uusimaa-kaava 2050 -ehdotuksesta

Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-kuntien lausuntoehdotukseen (komissio 8.5.) ja lausuu lisäksi seuraavaa:

Lausunnon aiheet:

  • Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke
  • Kehä IV, Focus –alue, Kiilan alue, Tallinna-tunneli
  • Hyrylän itäinen ohikulkutie
  • Lentoradan linjaus ja asema Hyrylään
  • Palojoen metsän suojelumerkintä
  • Temmonmäen - Lepokallion virkistysaluemerkintä
  • Helsingin seudun viherkehä

Kasvun kestävä ohjaaminen, Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke

Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-kuntien lausuntoesityksen näkemykseen siitä, että taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle tulee voida asemakaavoittaa tehokasta pientalovaltaista asutusta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Tässä tilanteessa kehityksen esteeksi eivät saa tulla yleiset suunnittelumääräykset ns. valkoisella alueella. Maakuntakaavan täytyy tukea MAL 2019 suunnitelman toteuttamisedellytyksiä mukaan lukien suunnitelman ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet.

Tuusula pitää KUUMA-kuntien tavoin erittäin tärkeänä, että maakuntakaavan selostusta tulee täydentää nyt esitettyä tarkemmalla tulkintaohjeella taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen ja ns. valkoisen alueen yleisten määräysten osalta. KUUMA-kunnissa valkoisella alueella on useita taajamia, joiden paikallista kehittämistä maakuntakaava ei saa estää. Lisäksi tulee esittää suuntaviivoja, missä kulkee ero paikallisesti ja seudullisesti merkittävän asuin- ja työpaikkarakentamisen välillä esim. suhteessa kunnan kokoon ja väestökasvuun.

Tuusulan lausunto on huomioitu laajentamalla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä Riihikallioon. Tuusulan näkemyksen mukaan vyöhykettä tulee edelleen laajentaa länteen Lahelan alueelle hyväksytyn MAL 2019 –suunnitelman mukaisen ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen laajuudelta.

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tulee laajentaa myös seudullisesti merkittävälle työpaikka-alueelle Sulassa. Sulan alueelle rakentuu huomattavasti työpaikkojen kerrosneliöitä, myös Tuusulan itäväylän etelä-kaakkoispuolelle, joka on maakuntakaavaehdotuksessa valkoista aluetta. Myös Vantaa on yleiskaavaluonnoksessaan merkinnyt työpaikka-aluetta Vantaan kaupungin puolelle Sulaan ja Tuusulan itäväylään tukeutuen.  

Lentokentän pohjoispuoli, Focus-alue on merkitty kohdemerkinnöin. Tuusulan kunta näkee, että lentokenttäkaupungin tulee olla mahdollista kehittyä paitsi etelä- myös pohjoispuoleltaan. Focus-alueelle on mahdollista sijoittaa toimintoja, jotka tukevat maakunnan ja koko valtakunnan tasolla tärkeimmän lentoaseman toimintaa.

Liikkuminen ja logistiikka

Tuusula toistaa kaavaluonnoksesta lausumansa: Kehä IV on erittäin tarpeellinen uusi tiehanke ja tärkeä Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteys, jota tulee edistää rinnan Järvenpää-Nurmijärvi -poikittaisyhteyden kanssa. Kehä IV –väylään tukeutuvan alueen asemakaavoitus on Tuusulassa vireillä ja Tuusula painottaa, että väylän toteutus voi olla käynnissä vaiheittain jo ennen vuotta 2030, kuten MAL 2019 -suunnitelmassakin on linjattu.

Kehä IV –yhteys on elintärkeä myös suunnitellulle Helsinki-Tallinna –tunnelin rahtiterminaalille, jonka sijoittumista Tuusula kuntansa alueelle kannattaa. Tuusulan kunta näkee KUUMA-kuntien tapaan, että tunnelin henkilöliikenne nivoutuu osaltaan Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmään ja tavaraliikenne integroidaan osaksi logistiikkaverkkoa. Tunneliyhteys tarjoaa hyvät edellytykset kehittää lentoaseman lähialuetta vahvana logistiikkatoimintojen keskittymänä. Lentoaseman pohjoispuolelle sijoittuva Kehä IV -yhteys on olennainen osa tätä kokonaisuutta ja luo vahvan poikittaisyhteyden valtatien 3 suuntaan. Tallinna-tunnelin suunnittelun edetessä tulee Tuusulan kunta ottaa mukaan suunnittelutyöhön jo varhaisessa vaiheessa.

Hyrylän itäinen ohikulkutie tulee lisätä kaavaan. Väylä on seudullisesti tärkeä ja sen merkitys tulee vielä korostumaan Rykmentinpuiston keskustan ja Hyrylän keskustan yhdistymisen ja rakentumisen sekä yleisemmin Tuusulanjärven itäpuolisten taajama-alueiden kehittymisen myötä. Tuusulanväylä Hyrylän keskustan kohdalla kehitetään liikenneympäristöltään kaupunkimaiseksi.

Kulomäentien merkitseminen seudullisesti merkittävänä tienä on Tuusulan kunnan näkemyksen mukainen. Tuusulan kaavoitus lausui Vantaan yleiskaavaluonnoksesta Kulomäentien osalta seuraavaa: Tuusulan kunta näkee, että Kulomäentien (mt 152) liikenteen sujuvuutta ei tule vaarantaa. Kulomäentien tulee palvella myös seudullista liikennettä Kehä IV:n kehittyvässä käytävässä sekä vt4-kt45 -välillä. Kulomäentie Kulorastaantien ja Korson keskustan väliseltä osuudelta on merkitty Vantaan yleiskaavaluonnokseen katukuvan kehitysalueena, jonka varrelle tutkitaan tehokkaan asuntorakentamisen lisäämistä urbaanimman kaupunkirakenteen luomiseksi. Tieosuus kuitenkin yhdistää Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyden, Tuusulanväylän ja Hämeenlinnanväylän välisen Kehä IV -osuuden Lahden moottoritielle ja edelleen kohti Sipoon Bastukärriä. Tuusulan Focus-alueelle tulee rakentumaan noin miljoona kerrosneliömetriä mm. logistiikalle. Vantaan yleiskaavassa tulee huomioida kehittyvästä poikittaisyhteydestä ja Tuusulasta syntyvät vaikutukset Kulomäentien liikenteelle. 

Lentorata ja Ristikytö

Tuusula toistaa Lentoradasta ja Ristikydöstä lausumansa: Lentorata tulee suunnitella ja toteuttaa myös taajamajunaliikennettä ja pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä palvelevana ratana. Uudelle radalle tulee toteuttaa asema Hyrylään ja rata tulee linjata sitovana merkintänä siten, että se kulkee Uusimaa –kaavassa Hyrylän kautta. Myös KUUMA-kunnat lausunnossaan toteavat, että Lentoradan lähiliikennepotentiaali tulee selvittää perusteellisesti ennen radan sijainnin ja käyttötarkoituksen merkitsemistä sitovasti kartalle. Toteutuessaan lähi- ja kaukoliikenneyhteytenä Lentorata tarjoaisi merkittäviä kehittämis- ja tiivistämismahdollisuuksia raidekäytävän asemanseuduille. Hyrylä voitaisiin kytkeä lähijunaliikenteen piiriin.

Lentorata tulee linjata Hyrylän jälkeen siten, että se yhtyy pää- ja oikorataan Ristikydössä, jonne on mahdollista toteuttaa uusi merkittävä vaihtoasema ja taajamarakennetta maakuntakaavan tavoitevuoden jälkeen. Näin merkittävien infrapanostusten osalta tulee ennakoida tulevaisuuden tarpeita maakuntakaavan tavoitevuotta pidemmälle.

Elinkeinot ja kauppa

Focus-alueen seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän osalta Tuusula toistaa lausumansa. Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteiden mukaan kaavalla tuetaan elinkeinoelämän toiminta- ja kehittymisedellytyksiä maakunnan erityyppisillä alueilla ja mahdollistetaan erityispiirteiden hyödyntäminen. Koska alue rajautuu Suomen suurimpaan ja tärkeimpään lentoasemaan sekä vilkkaiden liikenneväylien solmukohtaan, tulee tätä sijaintitekijää pystyä hyödyntämään alueen kaupallisen konseptin suunnittelussa. Focus-alueella toiminnan tulee tukeutua lentokentän ja erityisesti matkustajaliikenteen avaamiin mahdollisuuksiin, mutta vastavuoroisesti alueen kehittämisen tulee tukea lentoaseman kilpailukykyä ja palvelutarjontaa. Alue on myös liikenteellisen sijaintinsa ja erilaisten tavaraliikenteen lentokenttäintegraatiomahdollisuuksien puolesta otollinen erilaisten varastomyymälä- ja verkkokauppakonseptien kehittämiseen, joissa logistiikka on keskiössä. Maakuntakaavan tulee edistää ja mahdollistaa näiden uudenlaisten ja kehittyvien kaupan konseptien sekä liiketoimintamallien syntyminen.

Maa-ainesten ottoalueen kohdemerkinnän lisäystä pidetään hyvänä. Mutta Kiilan kiertotalousalueen merkinnän muuttuminen aluevarauksesta kohdemerkinnäksi antaa kuvan alueen merkityksen ja laajuuden supistumisesta, jota Tuusula ei näe oikeansuuntaisena muutoksena.

Ympäristön voimavarat ja vetovoima

Palojoen metsän luonnonsuojelualue

Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-kuntien näkemykseen luonnonsuojelualueista: Suojelualueiden rajauksia on tarkistettu ja uusia suojelualueita on osoitettu selvitystulosten perusteella. KUUMA-kunnat näkevät, että suojelualueiden osoittamisen tulee perustua yhtenäisiin kriteereihin koko kaavan alueella ja lisäksi tulee varmistua, että kaavassa osoitetut suojelukohteet ovat todella maakunnallisia ja että niiden rajaukset koskevat vain maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Tämä korostuu etenkin suojelualueen sijaitessa hyvin saavutettavalla alueella, jonka maankäyttöä maakuntakaavan tavoitteiden mukaan tulee tiivistää. Esimerkki tällaisesta kohteesta on Tuusulassa aseman läheisyydessä Jokelan suojelualue rataan rajautuen. 

Maakuntakaavaan ei tule merkitä Palojoen metsän luonnonsuojelualuetta. Enviro Oy:n tekemän Jokelan Hevoskylän –luontoselvityksen (2015) mukaan alueen kohteet eivät täytä maakunnallisia LAKU-kriteerejä. Luonnonsuojelualueen osoittaminen alle kahden kilometrin päähän Jokelan juna-asemasta, ei tue Uusimaa-kaava 2050 tavoitteita ilmastonmuutoksen vastaisesta kestävästä kasvun ohjaamisesta. Kasvu tulee esittää kestäville vyöhykkeille, seutukeskuksiin, asemanseuduille ja muihin joukkoliikenteen solmukohtiin. Uusimaa-kaava 2050 tavoitteina on myös elinvoimaisten keskuksien verkosto ja keskusten monipuolisen asumisen kehittymisen tukeminen.

Vireillä olevassa Tuusulan yleiskaava 2040 –ehdotuksessa turvataan luontoarvot paikallisesti luonnonsuojelullisesti arvokkaalla merkinnällä (sl) Palojoen varrella (noin 14 ha) yhtyen etelässä Lepänojan luonnonsuojelualueeseen. Näin turvataan puronvarren tärkeä ekologinen yhteys. Lisäksi yleiskaavaehdotukseen on merkitty kahden tärkeimmän viitasammakkolammen ympäristö (noin 6 ha ja 2 ha) sl-merkinnöin. Hevoskylän aluevarausmääräyksessä määrätään ottamaan huomioon luontoarvot. Nämä alueet on osoitettu yleiskaavaehdotukseen Environ Palojoen molemmin puolin tekemien luontoselvitysten perusteella (Jokelan hevoskylän luontoselvitys 2015 ja Tuusulan Jokelan kartanon alueen luontoselvitys 2014).

Palojoen metsän alueella on vireillä Jokelan hevoskylä –asemakaavan laadinta. Alueelle tavoitellaan asumisen, hevosharrastamisen ja –elinkeinon yhdistävää toteutusta. Alueelle tehdään suunnitteluperiaatteet, joiden pohjalta edetään vaiheittain toteutettaviin asemakaavoihin. Alustavien maankäyttöideoiden pohjalla on ollut viherverkoston ja hevosasumisen yhdistävä suunnittelu. Maankäyttöideoiden pohjalta olemassa olevien lampien läheisyyteen on mietitty hevosreittejä ja Palojoen läheisyyteen metsälaitumia. Näin voidaan turvata myös alueen luontoarvot.

Jokela profiloituu hevosystävällisenä alueena, muun muassa lukiossa on mahdollisuus opiskella hevoslinjalla. Aseman läheisyys mahdollistaa uuden tyyppisen asumisen hevoskylässä ja samanaikaisesti työssä käynnin pääkaupunkiseudulla sekä harrastustoimintaan kulkemisen julkisilla liikennevälineillä. Myös hevosen pitäminen omassa pihapiirissä kiinnostaa tehtyjen markkinavuoropuheluiden myötä. Näin vältetään liikkuminen asunnon ja hevosen vuokratallin välillä. Hevosharrastajia on paljon pääkaupunkiseudulla, jossa hevosen pitäminen lähellä asumista ei ole mahdollista. Hevoskylätoiminta myös edesauttaa omalta osaltaan maatalouselinympäristön säilymistä.

Temmonmäen – Lepokallion virkistysalue

Jokelan Temmonmäen - Lepokallion virkistysalue on jokelalaisille tärkeä ulkoilualue, mutta Tuusulan kunta ei näe kohdetta seudullisesti merkittävänä. Alue on turvattu virkistyskäyttöön Jokelan osayleiskaavassa ja vireillä olevassa Tuusulan yleiskaava 2040:ssä. Aluetta ei uhkaa rakentaminen. Kuitenkin maakuntakaavan mittatarkkuus ja edellisiä maakuntakaavoja yleispiirteisempi ratkaisu huomioiden kohde tulee poistaa Uusimaa-kaava 2050:stä, Helsingin seudun vaihemaakuntakaavasta.

Ristikytöön on lisätty voimassa olevassa maakuntakaavassakin esitetty poikittainen viheryhteys. Yhteyden toteuttaminen on haastavaa moottoritien, oiko- ja pääradan vuoksi.

Helsingin seudun viherkehä

Tuusulan kunta yhtyy Kuuma-kuntien näkemykseen siitä, että Helsingin seudun viherkehän merkinnät tulee poistaa. Yleisten suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon Helsingin seudun viherkehän kokonaisuuden kehittäminen. Viheryhteydet ovat yli kuntarajojen jatkuvia eli seudullisia. Näin ollen niiden suunnittelu ei voi jäädä kunnan yksityiskohtaisemman suunnittelun varaan, vaan maakuntakaavan viheryhteysmerkinnän ja sen sijainnin tulee perustua yhteisesti hyväksyttyyn useiden kuntien suunnitelmaan. Tällaista suunnitelmaa ei kuitenkaan ole tehty, joten Helsingin seudun viherkehän merkinnät tulee poistaa.  

KUUMA-kunnat eivät halua profiloitua pääosin pääkaupunkiseutua palvelevana Helsingin seudun viherkehänä. KUUMA-kunnat eivät halua yksityiskohtaisempaan kaavoitukseensa selvittämis- ja suunnitteluvelvoitteita Helsingin seudun viherkehän takia.

Muuta

Tuusula KUUMA-kuntien lausunnossa esitetyn tavoin näkee, että kaavakartan kaikki merkinnät tulee olla luettavissa valitulla mittakaavatasolla. Esimerkiksi merkittävien kulttuuriympäristöjen kohdemerkinnällä esitettävien alueiden pinta-alan ylärajaa tulee nostaa. Merkinnät eivät saa jäädä toisten merkintöjen alle, esimerkiksi Jokelan tiilitehdas sekä Klaavolan tila ja Hyrylän kasarmialue eivät erotu kaavakartalta.

Tuusula kiinnittää huomiota liitekarttojen sisältöön ja selitteisiin. Esimerkiksi selite liitekartalla L2 –joukkoliikenne on vajavainen kartan sisältöön verrattuna. Ovatko esimerkiksi laivaväylät tai Tallinna-tunnelin tavaraterminaalista lähtevä pintaratayhteys Hanko-radalle joukkoliikenteen osia?

Yhteenveto

Tuusulan kunta edellyttää seuraavia muutoksia Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaehdotukseen:

  • Taajamatoimintojen suhdetta ns. valkoisiin alueisiin tulee täsmentää
  • Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tulee laajentaa Lahelaan ja Sulaan
  • Kehä IV:sta tulee painottaa maakunnallisesti merkittävänä väylänä ja Focusta maakunnallisena logistiikka-alueena, jonne tulee sallia monimuotoisia kaupan konsepteja. Yhteys Tallinna-tunneliin on merkittävä.
  • Hyrylän itäinen ohikulkutie tulee lisätä kaavaan
  • Lentorata tulee merkitä sitovana Hyrylään, sekä edelleen Ristikytöön
  • Kiilan kiertotalousalueen muuttuminen aluevarauksesta kohdemerkinnällä osoitetuksi ei tue Tuusulan näkemystä alueen kehittymisestä
  • Palojoen metsän luonnonsuojelualue tulee poistaa
  • Temmonmäen - Lepokallion virkistysalue tulee poistaa
  • Helsingin seudun viherkehä –merkintä tulee poistaa

 

 

..

Ehdotus

Esittelijä

  • Pia Sjöroos, kaavoituspäällikkö, pia.sjoroos@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää

  • antaa Uusimaa-kaava 2050 -ehdotuksesta edellä esitetyn lausunnon.

 

----

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Jari Anttalainen esitti, että lausuntoon lisätään teksti:

"Kaavaan on lisättävä myös Finest Bay Area -rautatietunnelin mukainen linjaus, jonka suunniteltu reitti kulkee Tallinnasta Espoon Otaniemen kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle tai Otaniemestä Pasilan kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle."

Kuntakehityslautakunta hyväksyi lisäysesityksen yksimielisesti.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti lisätä lausuntoon teksti

  • Kaavaan on lisättävä myös Finest Bay Area -rautatietunnelin mukainen linjaus, jonka suunniteltu reitti kulkee Tallinnasta Espoon Otaniemen kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle tai Otaniemestä Pasilan kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle.

 

Merkittiin, että puheenjohtaja Mika Mäki-Kuhna ja jäsen Riitta Nybäck poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 19.19. Kokouksen puheenjohtajana jatkoi varapuheenjohtaja Liisa Sorri.

 

 

 

 


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.