Valmistelija
Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi
Perustelut
Asiaselostus
Aloitteen sisältö: "Tuusulan kunnan, esim nimistötoimikunnan, tulisi huomioida sekä selvittää saadaanko ja halutaanko Tuusulaan haudattujen Mannerheim-risti ritareiden Ilmari Juutilaisen,Väinö Hämäläisen, Rolf Winqvistin, Feeli Isosompin mukaan nimetä kunnassamme esim teitä, katuja ja julkisia rakennuksia."
Nimistötoimikunta on käsitellyt asiaa kokouksissaan jo 9.10.2013 ja 18.11.2013, sillä Rykmentinpuiston kaavan käsittelyn yhteydessä Mannerheim-ristin ritareiden ja sotaveteraanien muistamisesta mainittiin monissa kannanotoissa. Silloin käytiin keskustelua myös Mannerheim-ristin ritareiden säätiön kanssa, joka suhtautui asiaan myönteisesti, mutta totesi, että asiasta on toteutusvaiheessa oltava yhteydessä omaisiin.
Nimistötoimikunta esitti silloin myös, että alueelle voisi tulla Ritariaukio ja sille muistomerkki. Hiljattain Hökilän alueelle on esitetty Veteraanipuistoa. Mikäli Hökilän alueelle ei ole tulossa soveltuvia nimettäviä yleisiä alueita, Mannerheim-ristin ritareiden kunnioittaminen olisi ehkä soveliasta tehdä Veteraanipuistossa erillisellä muistotaululla tai muistomerkillä mukaellen nimistötoimikunnan 18.11.2013 antamaa ehdotusta. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta nimetä tulevaisuudessa myös katuja ja teitä Mannerheim-ristin ritareiden mukaan. Nimistötoimikunta on edustanut kantaa, jonka mukaan puolustusvoimiin, varuskuntaan ja sotilaisiin liittyvä nimistö olisi hyvä keskittää vanhan varuskunnan keskeisille alueelle.
Lainaus nimistötoimikunnan 18.11.2013 pöytäkirjasta:
"Eri tahoilta on tuotu esille toivomus, että Rykmentinpuiston alueella muistettaisiin sotiemme veteraaneja esimerkiksi nimeämällä alueelle Veteraanipuisto. On myös nostettu esille ajatus, että muistettaisiin Tuusulassa vaikuttaneita Mannerheim-ristin ritareita.
Mikäli Rykmentinpuiston alueelle nimettäisiin Ritariaukio tai Ritaripuisto olisi siellä mahdollista muistaa kaikkia Tuusulassa vaikuttaneita Mannerheim-ristin ritareita ja samalla kunnioittaa kaikkia tuusulalaisia talvi- ja jatkosodan veteraaneja.
Mannerheim-ristin ritareiden säätiön mukaan Tuusulassa vaikuttaneita ritareita on kaikkiaan kahdeksan. Heistä kolme oli sotilasuransa aikana töissä Tuusulassa Taistelukoulussa, mutta he eivät muutoin vaikuttaneet täällä. Tuusulassa syntyneitä tai kuolleita Mannerheim-ristin ritareita on viisi.
Jos päädytään siihen, että nimetään myös teitä Mannerheim-ristin ritareiden mukaan, olisi mahdollista valita kriteeriksi vain Tuusulassa syntyneet henkilöt Rolf Winqvist ja Albert Puroma. Toisaalta, jos kriteerinä olisi Tuusulassa syntyneet tai kuolleet, joukkoon tulisi vielä Ilmari Juutilainen, Feeli Isosomppi ja Väinö Hämäläinen saisivat nimensä mukaisen väylän. Henkilönimien mukaan nimetyt tiet ovat kirjoitusasunsa vuoksi hiukan hankalia, mutta melko paljon käytettyjä. Sotilasperinteistään tunnetun Tuusulan nimistöön tämän tyyppiset nimet voisivat sopia.
Mannerheim-ristin ritareiden säätiö suhtautuu asiaan myönteisesti (heitä konsultoitu nimilistan laadinnassa lokakuussa 2013). Mikäli nimiasia etenee, on oltava yhteydessä myös ritareiden omaisiin.
Lista Tuusulassa vaikuttaneista Mannerheim-ristin ritareista:
1. Rolf Robert Winqvist S. Tuusulassa 1919, k. 23.6. 1944 Salmissa
ilmavoimien luutnantti, Mannerheim-ristin ritari nro 55
muistolaatta Kapteenin puustellin seinässä,
yhteyshenkilö Lars Winqvist
2. Eino Ilmari "Illu" Juutilainen
s. 1914 Lieksa, k. 21.2.1999 Tuusulassa
lentomestari, Suomen menestyksekkäin taistelulentäjä
Mannerheimristin ritari nro 56, (yksi neljästä kaksi kertaa nimitetyistä)
- 437 taistelulentoa, 128 ilmavoittoa.
- sotien jälkeen jonkin aikaa lentäjänä puolustusvoimissa, sitten ansiolentäjänä
asui loppuelämänsä Tuusulassa.
3. Feeli Johannes Isosomppi
s. 1909 Kauhava, k. 1972 Tuusulassa (haudattu Paijalaan)
lääkintäaliupseeri, jalkaväkirykmentti 37
Mannerheim-ristin ritari 70
- työskenteli sotien jälkeen VR:n Hyvinkään konepajalla
- asui Jokela, Takoja, Kuusistontie (Ritareiden säätiön asiamieheltä tieto 7.10.2013 että oli tuusulalainen, asiamiehiltä saatavissa myös lähiomaisten yhteystiedot)
4. Albert Aleksander Puroma ent. Bäckman
s.1895 Tuusulassa, k. 1987 Helsingissä
- kenraaliluutnantti, jääkäri
Mannerheim-ristin ritari nro 96
- Puroma asui lapsena ja nuorena Saksan Puustellissa, jossa oli orvoksi jäätyään huutolaisena.
- Saksan Puustellin seinässä on muistolaatta.
5. Eino Hjalmar Kuvaja
s. 17.6.1906 Kuopiossa, k. 11.12.1975 Kuopiossa
- majuri JR 28:ssa, ampumahiihtäjä (everstiluutnantti 1952, evp 1956)
- Mannerheim-ristin ritari nro 137
- opetusupseerina Taistelukoulussa 1945 - 53, sen jälkeen toimi mm. vakuutustarkastajana
6. Adolf Erik Ehrnrooth
s. 1905 Helsingissä , k. 26.2.2004 Turussa
- jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari numero 162
- Taistelukoulun johtaja 1947 – 1952
7. Väinö Alpiin Hämäläinen
s. 1920 Kerimäki, k. 26.10.2005 Tuusula
- JR 7:n jääkärijoukkueen korpraali, v. 1965 sotilasmestariksi
Mannerheim-ristin ritari nro 167
- sodan jälkeen Taistelukoulussa viestialiupseerina ja pioneerivaraston hoitajana 1950 - 1962, jäi eläkkeelle Helsingin sotilaspiirin esikunnan viestiasentajien esimiehenä v. 1971
8. Eino Laihiala
s. 1916 Terijoella, k. 1991 Jyväskylässä
- luutnantti, Mannerheim-ristin ritari numero 172.
- opetusupseeri Taistelukoulussa 1958–63, eläkkeelle Oulun sotilaspiirin esikunnasta 1971.
Tuusulan nimistötoimikunta esittää, että Rykmentinpuiston alueelle nimetään Ritariaukio tai Ritaripuisto, jonne tulisi Mannerheim-ristin ritareita kunnioittava muistotaulu tai vastaava. Samalla aukiolla voitaisiin kunnioittaa kaikkia tuusulalaisia talvi- ja jatkosodan veteraaneja ja alueen vahvoja sotilasperinteitä. Mikäli Ritariaukion läheisyyteen on mahdollista nimetä teitä Tuusulassa syntyneiden tai kuolleiden Mannerheim-ristin ritareiden tulisi kriteeriksi ottaa Tuusulassassa syntyneet tai kuolleet."
Nimistöstä päättäminen ja sen muuttaminen
Yleisten alueiden (kadut, aukiot, virkistysalueet) nimeämisestä päätetään asemakaavasta päätettäessä ja kaavan oltua MRL:n mukaisesti nähtävillä. Tuusulan voimassa olevan hallintosäännön mukaan asemakaavoitettujen alueiden katujen, aukioiden, virkistysalueiden nimistön muuttamisesta päättäminen on kaavoituspäällikön vastuulla. Nimistön muuttamisesta päättäminen on mahdollista asian oltua ensin julkisesti nähtävillä.
Ritariteemaisen nimistön käytöstä
Rykmentinpuston alueen asemakaavoittamisen myötä alueelle on valittu alueen historiaan viittaavaa nimistöä. Mannerheim-ristin ritarien kunniaksi on nimetty aukio alueen pääkadun, Rykmentin puistotien ja Rykmentintien risteyksen koillispuolelle. Erikseen Mannerheim-ristin ritarien mukaan nimettyjä yleisiä alueita ei toistaiseksi ole. Asia tulee harkittavaksi kun alueen tulevia asemakaavoja esim. Hökilän alueelle tai muutoin asemakaavojen muutoksia tulee laadittavaksi. Julkisten rakennusten nimeäminen ritarien mukaan on niin ikään mahdollista - esim. palvelukeskuksen nimeämisestä ei toistaiseksi ole päätöstä. Toistaiseksi on ollut tarkoituksena käynnistää avoin nimikilpailu, missä ritariteema voi olla yksi vaihtoehto.