Valtuusto, kokous 13.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 192 Veroprosenttien määrääminen vuodelle 2018

TUUDno-2017-933

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Kunnalle suoritettavat verot ovat lain nojalla kunnan tulovero, kiinteistövero ja koiravero. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta. Kuntalain mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verohallinnolle veroprosentit tulee ilmoittaa viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Verotulojen kehitys Tuusulassa vuonna 2017

Tuusulan verotulojen ennakoitiin alenevan vuonna 2017 maan hallituksen kilpailukykysopimuksen (Kiky-sopimus) kerrannaisvaikutusten vuoksi. Kunnallisveron alennukset, työntekijän sosiaalivakuutusmaksujen korotukset, lomarahaleikkaukset sekä työajan pidennys vähentävät kunnallisveron kertymää. Kunnallisveron menetyksiä tasapainottavat valtionosuuksien muutokset sekä Kiky-sopimuksen kuntatalouden menoja pienentävät vaikutukset.

Kuluvana vuonna kuntien verotulojen kehitys on ollut odotettua parempaa. Kunnallisveron hyvä kehitys johtuu pääosin palkkasumman kasvusta. Kuntaliiton kesäkuun verotuloennusteessa palkkasumman odotettiin kasvavan 0,9 prosenttia, mutta viimeisimpien arvioiden perusteella kasvu tulee olemaan jopa yli 2 prosenttia. Myös loppuvuoden kunnallisveron tilitysoikaisut näyttävät viimeisimpien tietojen valossa myönteisiltä kunnille

Verolajien tuoton kehitys vuosina 2015 - 2016 sekä vuosien 2017 - 2019 arviot ilmenevät liitteestä.

Verotulot vuoden 2018 talousarvion laadinnassa

Vuonna 2018 verotulojen kasvu vahvistuu Suomen talouden tilanteen kohentuessa.  Myös vuoden 2019 osalta verotuloennustetta on tarkistettu ylöspäin. Verotuloja ennustetaan kertyvän Tuusulan kunnalle vuonna 2018 yhteensä noin 180,4 milj. euroa. Verotulokertymä ennakoidaan kasvavan noin 5,8 milj. euroa (2,3 %) vuoden 2017 ennusteeseen nähden.

Valtion talousarvion 2018 budjettiriihessä hallitus päätti veronkevennyksistä, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa 182 milj. eurolla Suurin vaikutus työtulovähennyksen korotuksella (-115 milj. euroa). Aiemmin päätetyt muutokset lisäävät kunnallisveron tuottoa 51 milj. eurolla (asuntolainan korkovähennyksen leikkaus, lapsivähennyksen päättyminen). Veroperustemuutosten perusteella kunnille kompensoidaan siten 131 milj. euroa valtionosuuksien lisänä. Varhaiskasvatusmaksujen alennusta kompensoidaan korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta.

Yhteisöveron osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Yhteisöverokertymän kehitys on pitkälti sidoksissa Tuusulassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän kasvuun.

Vireillä olevan, kiinteistöverotukseen liittyvän hallituksen esitysluonnoksen mukaan kuntien kiinteistöveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuodelle 2018 ja 25 miljoonalla eurolla vuodelle 2019.

Vuodelle 2018 hallitus on linjannut, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja korotetaan. Muutokset on tarkoitus saattaa voimaan vielä ennen kuin kuntien tulee ilmoittaa vuoden 2018 veroprosenttinsa Verohallinnolle.

Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumisen rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen, voimaloiden ja ydinvoimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero myös kaikista maa-alueista (myös asuinrakennusten tonteista), poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt ja rakentamattomat rakennuspaikat. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on nyt 0,93 % - 1,80 %, mutta vuodelle 2018 valmisteilla olevan hallituksen lakiesityksen mukaan 1,03 -2,00 %. Tuusulan yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,93 %, joten alarajatarkistus koskisi myös Tuusulan kuntaa.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,41 - 0,90 %. Tuusulassa vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,41 %. Vuoden 2019 kiinteistöveronkorotuksen on suunniteltu kohdistuvan vakituisen asumisen kiinteistöveron alarajatarkistukseen siten, että uudet rajat olisivat 0,45 – 1,00 %.

Rakentamattoman rakennuspaikan osalta kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 2,00 - 6,00 %. Lisäksi kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa (pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnat, mukaan lukien Tuusula) prosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti. Tämän seurauksena pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennusmaan veroprosentiksi tulee määrätä vähintään 4,03 %.

Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman kiinteistön, joka on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, kiinteistöveroprosentti voidaan päättää edellä esitettyä alemmaksi. Jos kunnanvaltuusto on määrännyt erillisen yleishyödyllisen yhteisön veroprosentin, sitä sovelletaan yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen lisäksi myös rakennuksen maapohjaan. Verohallinto päättää, täyttyvätkö yleishyödyllisyyden kriteerit, kunta päättää tässäkin tapauksessa vain kiinteistöveroprosentista.

Edellä kuvatut alarajojen mukaiset vähimmäiskorotukset on otettu huomioon kunnan vuoden 2017 verotuloarviossa ja kiinteistöveroprosentteja esitetään korotettavan kiinteistöverolain sallimien uusien alarajojen mukaisille tasoille. Muita korotuksia ei esitetä tehtäväksi. Yhteensä Tuusulan kiinteistöverotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2018 noin 0,7 milj. euroa.

Hallituksen esityksen mukainen, lain mahdollistama kiinteistöveron vaihteluväli vuonna 2018 sekä Tuusulan kunnassa noudatettavaksi ehdotetut veroprosentit ovat liitteenä.

Tuusulan verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton syyskuussa antamaan valtakunnalliseen arvioon ja sen kuntakohtaisiin tarkennuksiin.

Kunnan verotulojen lopulliseen toteumaan vaikuttavat keskeisesti ansiotulojen kehitys, väestön kasvu, kunnassa toimivien yritysten liiketoiminnan kehitys sekä valtion ja kuntien välisen jako-osuuden muutokset.

Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa, tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusille asukkaille.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2018 seuraavasti:

1. Kunnan tuloveroprosentti 19,50

2. Kiinteistöveroprosentit

  • Yleinen kiinteistövero 1,03
  • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,41
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,03
  • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 4,03
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Kiinteistöveroon esitetyt alarajan korotukset perutaan hallituksen esityksessä 17.10.2017.  Aikaisemmin esitetyt ylärajojen korotukset sen sijaan pysyvät voimassa. Tämä tarkoittaa sitä, että yleinen kiinteistöveroprosentti sekä muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93–2,00 vuonna 2018.
Vuoden 2018 verotuksessa kiinteistöveroprosenttien rajat ovat Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotuksessa VaVM 9/2017 seuraavat:
- yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93–2,00
- vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41–0,90
- KiintVL:n 12 b §:ssä mainituissa kunnissa (pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnat, mukaan lukien Tuusula) rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on vähintään 3,00 prosenttiyksikköä valtuuston määräämää yleistä veroprosenttia korkeampi, kuitenkin enintään 6,00 prosenttia.
- muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93–2,00.

Edellä kuvatut hallituksen esityksen 17.10.2017 muutokset on otettu huomioon kunnan vuoden 2017 verotuloarviossa ja kiinteistöveroprosentit esitetään asetettavan alarajojen mukaisille tasoille. Tuusulan kiinteistöverotulojen arvioidaan pysyvän vuonna 2018 lähellä kuluvan vuoden tasoa.

Liitteenä
- lain sallima kiinteistöveron vaihteluväli vuonna 2018 sekä Tuusulan kunnassa  noudatettavaksi ehdotetut veroprosentit
- päivitetty eri verolajien vuosien 2017 - 2019 arvioidut kertymät

Tuusulan 2018 verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton lokakuussa antamaan valtakunnalliseen arvioon ja sen kuntakohtaisiin tarkennuksiin. Vuoden 2019 osalta Tuusulan yhteisöveron ja kiinteistöveron kasvu on arvioitu noin 2 % - yksikköä Kuntaliiton arvioimaa suuremmaksi.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti

Kunnanhallitus päättää

  • muuttaa 16.10.2017 tekemäänsä päätöstöstä ja
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2018 seuraavasti:

1. Kunnan tuloveroprosentti 19,50
2. Kiinteistöveroprosentit

  • Yleinen kiinteistövero 0,93
  • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,41
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,93
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,93
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2018 seuraavasti:

1. Kunnan tuloveroprosentti 19,50
2. Kiinteistöveroprosentit

  • Yleinen kiinteistövero 0,93
  • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,41
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,93
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,93
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

talousjohtaja

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.