Valtuusto, kokous 13.11.2017

Perustelut

Kuntasuunnittelu/Kaavoitus on pyytänyt kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausuntoa Kellokosken keskustan asemakaavaan ja asemakaavan muutosehdotukseen.

Sijainti ja tavoitteet

Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Tuusulassa, Kellokosken kylän keskustassa Vanhan valtatien varrella ja on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Mariaeforsin ruukki ja Kellokosken sairaalan RKY aluetta Vanhan valtatien länsipuolelta.

Suunnittelualueeseen kuuluu pääasiassa HUSin Kellokosken toimiva sairaala-alue, jossa on merkittäviä maisema-arvoja; lähellä Ruukin patoallas rantoineen, suojeltavia rakennuksia ja vanhoja puita. Vanhan valtatien itäpuoleinen alue, jossa on sijainnut aiemmin sairaalan kasvihuoneita. Alue rajautuu Tähkäpääntiehen ja Nystenintiehen ja sen itäpuolella olevaan pientaloalueeseen Roinilanpeltoon. Pohjoisessa aluetta rajaavat Kalliomaantien eteläpuoleiset tontit ja etelässä Carlanderintie ja Ruukin kuja. Kellokosken sairaala-alue rajautuu etelässä Ruukin vanhaan teollisuusympäristöön ja patoon, joka toimii jalankulku- ja pyöräilyreittinä Keravajoen eteläpuolelle.

Alueen kaavoitus on käynnistynyt Tuusulan kunnan aloitteesta. Vanhan valtatien itäpuolella sijaitsee kunnan maata, jota kunta on hankkinut maakaupoilla HUSilta. Asemakaavan muuttamiselle on tarve, koska nykyinen Vanhan valtatien itäpuoleinen on avointa joutomaata.

Asemakaavan muutoksen kohteena on keskustan muodostamisen osalta Vanhan valtatien itäpuoleiset alueet ja sairaalan toiminnan mahdollistaminen jatkossakin on asemakaavan tarkoituksena. Kaavatyön yhteydessä tarkastellaan rakennussuojelumerkinnät ja kartoitetaan mahdolliset lisärakentamisen paikat sairaalan alueella. HUS on ilmoittanut että tarvetta lisärakentamiseen ei ole, mutta alueen tulevan kokonaiskehittämisen kannalta mahdolliset kehittämispaikat kartoitetaan.

Kellokosken keskustan asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa ympäröivään taajamarakenteeseen sopiva ja keskustaa kehittävä täydennysrakentaminen. Keskeiset korttelialueet on tarkoitus osoittaa pääosin asunto- ja palvelurakentamiseen. Suunnittelualueen edullinen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja liikenneverkossa puoltaa em. tavoitteita. Alueelle soveltuva rakentamisen tehokkuus määritellään kaavatyön yhteydessä. Merkittävänä tavoitteena on keskustan muotoutuminen toimivaksi kyläksi ja palveluiden sijoittuminen saavutettavaksi liikennemuodosta riippumatta. Toiminnallisen toriaukion mahdollinen sijoittuminen kyläkeskustaan on tutkittava asemakaavatyössä. Asemakaava toteutuessaan tiivistää nykyistä taajamarakennetta ja parantaa olemassaolevia tie- ja kunnallisteknisiäverkostoja.

Kaupallisen keskuksen katumiljöön viihtyisyyteen ja keskustamaisuuden luomiseksi suunnitellaan mahdollisesti torimainen alue, jonka sijoittaminen keskeiselle ja kaupunkikuvallisesti toimivalle paikalle on yksi asemakaavan tavoitteista. Pysäköinnin järjestämiseksi keskusta-alueella kaavoitustyön yhteydessä tutkitaan tasamaan pysäköinnin lisäksi rakenteellista pysäköintiä korttelialueilla. Viheralueiden toimivuutta ja jatkuvuutta keskustan läpi sairaala-alueen ja Ruukin alueiden suuntaan tutkitaan kaavoituksessa. Kellokosken keskustan jalankulku- ja pyöräliikenteen yhteyksistä merkittävänä pidetään Ruukin patoaltaan yhteyttä, johon myös keskustan kevyenliikenteen yhteydet tulee yhtyä.

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Kasvatus- ja sivistyslautakunnalla ei ole huomautettavaa Kellokosken keskustan asemakaavaan ja asemakaavan muutosehdotukseen.

Perustelut

Kuntasuunnittelu/Kaavoitus on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoa Kellokosken keskustan asemakaavaan ja asemakaavan muutosehdotukseen.

Sijainti ja tavoitteet

Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Tuusulassa, Kellokosken kylän keskustassa Vanhan valtatien varrella ja on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Mariaeforsin ruukki ja Kellokosken sairaalan RKY aluetta Vanhan valtatien länsipuolelta.

Suunnittelualueeseen kuuluu pääasiassa HUSin Kellokosken toimiva sairaala-alue, jossa on merkittäviä maisema-arvoja; lähellä Ruukin patoallas rantoineen, suojeltavia rakennuksia ja vanhoja puita. Vanhan valtatien itäpuoleinen alue, jossa on sijainnut aiemmin sairaalan kasvihuoneita. Alue rajautuu Tähkäpääntiehen ja Nystenintiehen ja sen itäpuolella olevaan pientaloalueeseen Roinilanpeltoon. Pohjoisessa aluetta rajaavat Kalliomaantien eteläpuoleiset tontit ja etelässä Carlanderintie ja Ruukin kuja. Kellokosken sairaala-alue rajautuu etelässä Ruukin vanhaan teollisuusympäristöön ja patoon, joka toimii jalankulku- ja pyöräilyreittinä Keravajoen eteläpuolelle.

Alueen kaavoitus on käynnistynyt Tuusulan kunnan aloitteesta. Vanhan valtatien itäpuolella sijaitsee kunnan maata, jota kunta on hankkinut maakaupoilla HUSilta. Asemakaavan muuttamiselle on tarve, koska nykyinen Vanhan valtatien itäpuoleinen on avointa joutomaata.

Asemakaavan muutoksen kohteena on keskustan muodostamisen osalta Vanhan valtatien itäpuoleiset alueet ja sairaalan toiminnan mahdollistaminen jatkossakin on asemakaavan tarkoituksena. Kaavatyön yhteydessä tarkastellaan rakennussuojelumerkinnät ja kartoitetaan mahdolliset lisärakentamisen paikat sairaalan alueella. HUS on ilmoittanut että tarvetta lisärakentamiseen ei ole, mutta alueen tulevan kokonaiskehittämisen kannalta mahdolliset kehittämispaikat kartoitetaan.

Kellokosken keskustan asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa ympäröivään taajamarakenteeseen sopiva ja keskustaa kehittävä täydennysrakentaminen. Keskeiset korttelialueet on tarkoitus osoittaa pääosin asunto- ja palvelurakentamiseen. Suunnittelualueen edullinen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja liikenneverkossa puoltaa em. tavoitteita. Alueelle soveltuva rakentamisen tehokkuus määritellään kaavatyön yhteydessä. Merkittävänä tavoitteena on keskustan muotoutuminen toimivaksi kyläksi ja palveluiden sijoittuminen saavutettavaksi liikennemuodosta riippumatta. Toiminnallisen toriaukion mahdollinen sijoittuminen kyläkeskustaan on tutkittava asemakaavatyössä. Asemakaava toteutuessaan tiivistää nykyistä taajamarakennetta ja parantaa olemassaolevia tie- ja kunnallisteknisiäverkostoja.

Kaupallisen keskuksen katumiljöön viihtyisyyteen ja keskustamaisuuden luomiseksi suunnitellaan mahdollisesti torimainen alue, jonka sijoittaminen keskeiselle ja kaupunkikuvallisesti toimivalle paikalle on yksi asemakaavan tavoitteista. Pysäköinnin järjestämiseksi keskusta-alueella kaavoitustyön yhteydessä tutkitaan tasamaan pysäköinnin lisäksi rakenteellista pysäköintiä korttelialueilla. Viheralueiden toimivuutta ja jatkuvuutta keskustan läpi sairaala-alueen ja Ruukin alueiden suuntaan tutkitaan kaavoituksessa. Kellokosken keskustan jalankulku- ja pyöräliikenteen yhteyksistä merkittävänä pidetään Ruukin patoaltaan yhteyttä, johon myös keskustan kevyenliikenteen yhteydet tulee yhtyä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Vapaa-aikapalveluiden kannalta Kellokosken keskustan asemakaava-alue mahdollistaa sujuvammat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet Vanhan valtatien ympäristössä. Asemakaava-alueelle on osoitettu myös viheralueita ulkoilun ja virkistyksen kehittämiseen. Saavutettavuuden kannalta kaava-alue parantaa Kellokosken koulun alueen, Roinilanpuiston ja Ruukin välisiä yhteyksiä eri kulkumuodoin, mitä voi pitää myönteisenä kehityksenä.

Kulttuuripalveluiden kannalta huomioitavia asioita ovat:

• kaavamuutosehdotuksessa ja siihen liittyvissä rakentamistapaohjeissa on huomioitu varsin hyvin kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö ja RKY-alueen välitön läheisyys ja toisaalta keskustan kehittämistarpeet liikenteen, kaupan ja asumisen osalta.

• Kaava-alueella sijaitseva Toimela on historialtaan merkittävä ja kyläkuvassa tärkeä rakennus, joka periytyy 1860-luvulta ja on muisto Kellokosken kartanon suuruuden ajalta ennen sairaalatoimintaa. Nykytilassa näitä arvoja on kuitenkin hyvin vaikea nähdä. Toimelasta tehtyjen selvitysten mukaan rakennuksen takana oleva siipi on korjauskelvoton, etuosa olisi mahdollisesti korjattavissa, kivijalka on hyväkuntoinen (kaavamateriaalin liite 16, Toimelan kuntoarvio, Hiipakka 25.5.2010). Kaavassa esitetään, että Toimelan rakennuksen ulkoasu ja muoto, rakennustapa ja rakennusoikeus säilytetään siten, että rakennus on mahdollista soveltuvilta osin korjata tai korvata uudisrakentamisella pääasiassa samanlaiseksi kuin nykyisessä muodossaan. Näin mahdollistetaan rakennuksen hahmon säilyminen miljöössä ja osittain korjattuna ja/tai uudelleen rakennettuna se hahmollaan kertoo 150 vuoden historiaa. Ennen Toimelan rakennuksen tai rakennuksen osien purkua tulee tehdä rakennuksen vaiheet dokumentoiva rakennushistoriallinen selvitys, erityisesti nykyisten rakenteiden alla mahdollisesti piilossa olevat meijeritoimintaan liittyvät rakenteet tulee dokumentoida.

• Annanpuiston kulttuuri- ja luonnonhistoriallisen ja maisemallisen arvon tunnistaminen on hyvä asia. Se olisi syytä mainita myös asemakaavamerkinnöissä ja määräyksissä esimerkiksi muodossa VL-4 Lähivirkistysalue: Kulttuurihistoriallisesti ja luonnonarvoiltaan sekä maisemallisesti merkittävä alue. Aluetta tulee käyttää ja kunnostaa erikseen laadittavan hoito ja käyttösuunnitelman mukaisesti. 

Perustelut

Aikaisemmat käsittelyvaiheet on liitteenä.

Kaavaehdotus on ollut MRA 27§ mukaisesti nähtävillä 3.8.- 4.9.2017. Ehdotuksesta on järjestetty avoin yleisötilaisuus Kellokosken koulukeskuksen lukiosalissa 22.8.2017. Kaavaehdotuksesta on annettu 3 muistutusta ja 16 lausuntoa. Annetun palautteen jälkeen asemakaavaan on tehty tarkennuksia, jotka koskevat sr-3 –suojelumerkintää aittarakennuksen kohdalla, joka paloi kesällä 2017. Tarvetta suojelulle ei enää ole, joten samalle rakennusalalle vaihdettu merkinnäksi t-4, jolla osoitetaan talous-rakennuksen tai katoksen mahdollinen sijainti. Alueen rakennetta ei ole tarvetta muuttaa, rakennusala pysyy tällöin samana kuin aiemmin. Sr-3 –merkintä on poistettu tältä kaava-alueelta.

AK-46 korttelin tehokkuusluku e=0.6 on muutettu lukupohjaiseksi merkinnäksi, jolloin rakennusalalle on osoitettu 6305 kerrosneliötä rakennettavaa oikeutta. Samassa korttelissa olevan korjauspajan rakennusoikeus 200 on merkitty myös lukuarvona. Näin on mahdollista erottaa korjauspaja omaksi tontikseen kerrosalan muuttumatta tontin loppuosalla. Merkinnöillä on haettu joustavaa käyttötarkoitusta nimenomaan korjauspajan säilymisen mahdollistamiseksi. Eikä ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa vr-1 merkintää varsinaiseksi suojelumerkinnäksi.

Tähkäpääntietä koskevan palautteen johdosta ei katsota tarpeelliseksi vähentää liittymistä tonteille. Ehdotusvaiheessa lisätyn Korjauspajankujan avulla liikennemäärän ei katsota kuormittavan olevaa katuverkkoa Tähkäpääntien osalta liikaa. Kevyenliikenteen varalle on Nystenintiellä varauduttava korotettuun suojatiehen ja rakennusvaiheessa riittäviin näkymiin tonttiliittymissä.

Vanhan valtatien liittymiskieltojen uudelleenharkintaa ei voida tehdä muistutuksesta huolimatta liikennemäärän lisääntymisen takia. Liittymisen ei katsota estyvän millään kiinteistöllä.

Toimelan rakennushistoriallisen selvityksen toteuttaminen on siirretty toteutettavaksi tontinluovutusvaiheessa. VL-4 korttelin merkinnän katsotaan lisämerkinnöillä s-11 ja luo-3 olevan riittävä Annanpuiston arvokkaan alueen osoittamisessa.

Hulevesien osalta tulleeseen palautteeseen katsotaan riittäväksi kaavaan varatut to-1 alue kaupan korttelialueella, sekä kortteleihin osoitettu hulevesiä viivyttävä läpäisevien pintamateriaalien käyttäminen 30% peitetystä pinta-alasta. Normaalisti hulevesien määräyksiä ei osoiteta katu- ja torialueille, koska kunta voi itse toteuttaa tarvittavat hulevesien hallintamuodot alueillaan. Kunnan torialue antaa mahdollisuuden imeyttää mm puiden tai muun kasvillisuuden juuristoalueilla torialueen rakentamisen yhteydessä. Torialueen suunnittelu toteutetaan kunnallistekniikan yleissuunnitelman tai toteutussuunnittelun yhteydessä, jolloin voidaan tutkia onko hulevesien hallintaan tarvittavaa pinta-ala riittävä. Lisäksi kaava-alueen itäpuolella oleva laajalla Roinilanpellon puisto-alueella on tilaa hulevesien viivyttämiselle, mikäli lähialueella ilmenee ongelmia.

Kaavoituksen ja kunnallistekniikan yhteistyöpalavereissa on hulevesien imeyttäminen katsottu huonoksi vaihtoehdoksi maaperän savisuuden takia, viivyttämistä on ohjattu kaavamerkinnöissä. Kunnallistekniikan kanssa sovittu, että hulevesien ohjaaminen tarkastellaan kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa tai toteutussuunnittelussa kaavamerkintöjen lisäksi.