Perustelut
Ympäristöministeriö asetti Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2020 – 2023 neuvotteluryhmän 5.12.2018. Neuvotteluryhmään kuuluivat jäsenet Helsingin, Espoon, Vantaan ja Hyvinkään kaupungeista, Nurmijärven kunnasta, HSL:stä, Uudenmaan ELY-keskuksesta sekä ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Väylävirastosta ja ARA:sta ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Neuvottelutulos valtion ja Helsingin seudun kuntien välisestä MAL-sopimuksesta vuosille 2020-2031 saavutettiin 2.6.2020. Sopimus tulee voimaan kaikkien sopijaosapuolten hyväksyttyä sen. Helsingin seudun yhteistyökokouksen (HSYK) on hyväksynyt osaltaan neuvottelutuloksen kokouksessaan 13.8.2020 ja suosittaa sen hyväksymistä kunnille. Tavoitteena on, että sopimus voitaisiin allekirjoittaa alkusyksystä 2020.
Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus perustuu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolten sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksessa varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen ja toimenpiteiden voimistamiseen tarvittaessa. Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista.
Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja –investointien ja maankäytön yhteensovittamiselle. Toimenpiteillä edistetään vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mahdollistetaan sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on myös torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.
Sopimuksessa määritellään tavoitetila 12-vuotisen sopimuskauden osalta Helsingin seudulle sekä kehityspolku tämän tavoitetilan saavuttamiseksi edellä mainittujen teemojen osalta. Tavoitetilan ja kehityspolun toteutumista ja toimenpiteitä tarkastellaan ja täsmennetään rullaavasti eduskuntavaalikausittain. Sopimukseen on sisällytetty keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä ja/tai kuntien ja valtion yhteistyötä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet. Sopimuksessa esitettävät konkreettiset toimenpiteet koskevat sopimuskauden ensimmäistä nelivuotisjaksoa 2020-2023. Seuraavia jaksoja koskevat toimenpiteet tarkennetaan seuraavien MAL-sopimusten yhteydessä. Sopimuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että myös kuntien ja valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteiden toteutumista.
Helsingin seudun MAL-sopimus 2020-2031 on jatkoa seudun MAL-sopimukselle 2016-2019. Sopimuksen lähtökohtana on Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikenne 2019 -suunnitelma (MAL 2019), joka on valmisteltu yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n sekä valtion ympäristö- ja liikennehallinnon toimijoiden kesken. Muita sopimuksen keskeisiä lähtökohtia ovat:
- Pääministeri Marinin hallitusohjelma 10.12.2019
- Kansainväliset ilmastosopimukset ja niiden perusteella laaditut Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU)
- Eduskunnan kirjelmä asuntopolitiikan kehittämiskohteista (EK 26/2018 vp – O 61/2016 vp) tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta
- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
- Valtakunnalliselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle asetetut tavoitteet ja strategiset linjaukset
Sopimuksen sisältö
Sopimuksessa on määritelty kestävää ja vähähiilistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä asumista ja elinympäristön laatua koskevat tavoitetilat 2030+ sekä kehityspolut ja sovitut toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi. Lisäksi on määritelty muut sopimuksen toteuttamisen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet, jotka koskevat mm. maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista ja valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa sekä erilaisia muita valtion kehittämisohjelmia. Sopimus sisältää myös Helsingin kaupunkiseudun prioriteettina olevan listan valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioitavista suunnittelukohteista.
Sopimuksen voimassaolo
Sopimuksen pidemmän aikavälin tavoitteet ovat voimassa 2020-2031. Sopimuskausi on 31.12.2023 saakka. Sopimus uusitaan vuoden 2023 loppuun mennessä siten, että tämän sopimuksen tavoitetila ja toimenpidepolku tarkistetaan ja täsmennetään suhteessa kansainvälisiin, kansallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin. Samalla sovitaan vuosille 2024-2027 ajoittuvista konkreettisista toimenpiteistä, joilla edistetään tarkistetun tavoitetilan 2035 toteutumista täsmennetyn toimenpidepolun mukaisesti. Konkreettisia toimenpiteitä valittaessa otetaan huomioon tämän sopimuksen toteutuminen ja toimien vaikuttavuus.
Valtio-osapuolten sitoutuminen sopimukseen määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki julkisen talouden suunnitelman ja talousarvioiden puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä.
Valtion ehtona tähän sopimukseen sitoutumiselle ja siihen sisältyvien rahoitustoimenpiteiden toteuttamiselle on, että kunnat ovat omalta osaltaan toteuttaneet sopimukseen sisältyvät ja kuntien toimivallassa olevat toimenpiteet. Kuntien sitoutuminen sopimukseen edellyttää vastaavasti, että valtio on toteuttanut sopimuksessa sovitut toimenpiteet.
Seuranta
Sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa MAL-sopimussihteeristö. Seuranta-aineiston kokoamisesta vastaa sopijaosapuolista ja seututiedon tuottajista muodostettu työryhmä. Seuranta-aineiston ylläpidosta ja koordinoinnista vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä (HSY), joka kokoaa muilta sopimusosapuolilta tarvittavat seurantatiedot MAL-sopimussihteeristön ohjauksessa.
Vuosittaisen seurantakokouksen yhteydessä varaudutaan tarvittaessa tarkistamaan sopimuksen sisältöä jäljellä olevan sopimuskauden osalta merkittävistä olosuhteiden muutoksista johtuen.
Sopimus Tuusulan kunnan kannalta
Kestävän ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän osalta sopimuksella on seuraavia vaikutuksia Tuusulan kunnalle:
Toimenpide 1. Kunnat sijoittavat uudesta asuntokaavoituksesta (kerrosneliömetreinä) vähintään 90 % MAL 2019 –suunnitelmassa esitetyille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille. Tuusulassa asuntokaavoitustavoite on yhteensä 168 000 k-m2 vuosille 2020-2023 (keskimäärin 42 000 k-m2 vuosittain). MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ensisijainen vyöhyke kattaa asumisen alueet Riihikalliosta Lahelanpellolle, Rykementinpuistossa Puustellinmetsään ja edelleen Järvenpääntietä pohjoiseen ja Tuusulantietä itään. Jokelassa vyöhyke kattaa Perttua lukuun ottamatta lähes koko Jokelan taajaman. Kellokoskella ensisijaista vyöhykettä on keskustassa. Hyrylässä uusista asumisen alueista mm. Häriskiven ja Anttilanrannan alueet sekä Kellokoskella Joenranta jäävät vyöhykkeen ulkopuolelle.
Toimenpide 4.3. Pasila-Riihimäki 2. vaiheen toteutus ohjaa Tuusulan kuntaa mm. suunnittelemaan ja toteuttamaan Jokelassa Blennerintien sekä Blennerintien rata- ja maantiealikulun samanaikaisesti ratahankkeen kanssa.
Toimenpide 4.4. Keravan liityntäpysäköinnin kehittämisestä ja kustannusjaosta sovitaan erillisellä sopimuksella kuntien ja valtion välillä. Tuusula kunta on sopimuksen yksi osapuoli.
Toimenpide 6. Valtio avustamiseen koskien Helsingin seudun julkisen henkilöliikenteen palveluiden järjestämistä kytketyt ehdot koskevat myös Tuusulan alueeseen liittyvän liikenteen järjestämistä ja liikennehankintoja.
Toimenpide 8. Seudullisesti tärkeiden kustannustehokkaiden hankkeiden määrärahan hyödyntäminen edellyttää Tuusulan kunnalta resurssia sopivien hankkeiden valmisteluun, suunnitelmien laadintaan sekä toteutuvien hankkeiden rahoituksen kuntaosuuden osoittamista.
Toimenpide 9. Raskaan liikenteen palvelualueiden esisuunnittelussa on mukana muutamia kohteita myös Tuusulan alueelta. Kunnalta edellytetään kohteiden mahdollisuuksien arviointia ja mikäli ne seudun ja kunnan kannalta todetaan edistettäviksi, kunta tekee vaadittavan kaavoituksen.
Toimenpide 10. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisrahoitusmalli edellyttää kunnalta potentiaalisten hankkeiden suunnitteluvalmiuden edistämistä sekä toteutusprosessin osalta investointirahoituksen tavoittelua, oman rahoitusosuuden budjetointia sekä toteutuksen aikataulutusta ja valmiutta rahoituksen ehtojen täyttämiseen.
Toimenpide 11. Ruuhkamaksut mahdollistavaa säädösvalmistelua tulee seurata ja antaa tarvittavat kunnan lausunnot asiasta. Tuusulan kunnanhallitus on MAL 2019 suunnitelmaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 14.1.2019 linjannut, ettei kunta hyväksy ydinkaupunkialueen pääväylästön ruuhkautumisongelmaan ratkaisuksi, sekä CO2 –päästöjen vähentämisen osaratkaisuksi esitettävää tiemaksujärjestelmää.
Toimenpide 12. edellyttää kunnalta seuraavan MAL-suunnitelman vaatimaa resursointia.
Toimenpide 13. Sitoutuminen mm. strategisiin kehityshankkeisiin sekä mm. seurantatietojen kattavuuden ja hyödynnettävyyden kehittämistyöhön edellyttää kunnalta osaltaan resursointia töiden rahoitukseen sekä kunnan edunvalvontaan sekä toimenpiteen sisältämiin osaprojekteihin osallistumista tai niiden seurantaan.
Asumisen ja elinympäristön laadun osalta sopimuksella on seuraavia vaikutuksia Tuusulan kunnalle:
Toimenpide 14. Tuusulan kunnan tulee sitoutua siihen, että sopimuskaudella valmistuu asuntotonttien asemakaavoja (asumiseen tarkoitettua rakennusoikeutta) yhteensä 168 000 kerrosneliömetriä (liitteessä asemakaavoitustavoite). Rakennusoikeus tulee sijoittua sopimuskohdan 1 mukaisesti MAL-suunnitelman maankäytön ensisijaiselle vyöhykkeelle. Tavoitteena on, että kaudella 2020-2023 Tuusulaan valmistuu 462 uutta asuntoa vuodessa. Asuntotuotannon ja kaavoituksen kokonaistavoitteessa otetaan huomioon kunnan toiminnasta riippumattomat tekijät mm. koronaepidemian vaikutukset yhteiskuntaan ja asuntorahoitukseen, talouden suhdannevaihtelu, asuntomarkkinatilanne sekä liikenneinfrahankkeiden toteutuminen.
Toimenpide 15. Tuusulan tulee sitoutua varmistamaan ensisijaisten kehittämisvyöhykkeiden asemakaavojen toteuttamisedellytykset ja tonttien käyttöön saaminen.
Toimenpide 17. Valtion tukeman korkotukituotannon osuus on KUUMA-kunnissa yhteensä 20 prosenttia KUUMA-seudun asuntotuotannon kokonaistavoiteesta (Tuusulassa 92 asuntoa vuosittain). KUUMA-kuntien tulee huolehtia tontinluovutuksessaan tai maankäyttösopimuksissaan siitä, että kunnan asuntotuotannosta 10 prosenttia on valtion tukemaa tavallista 40-vuotista korkotukivuokra-asuntotuotantoa ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantoa (Tuusulassa 46 asuntoa vuosittain).
Toimenpide 18. Sopijapuolet selvittävät yhteistyössä edellytyksiä nostaa valtion tukeman asuntotuotannon osuutta seudun asuntotuotannossa. Tuusulan kunnan tulee varata tarvittava resurssi selvitystyöhön osallistumiseen.
Toimenpide 21. Tuusulan tulee sitoutua yhdessä seudun muiden kuntien ja valtion kanssa ehkäisemään ja vähentämään asunnottomuutta tavoitteena asunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2023 mennessä.
Muut sopimuksen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet:
Sopimuksen toteuttamisen kannalta muista tärkeistä valtion toimenpiteistä Tuusulan kuntaa suoraan koskee Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyden huomioiminen valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2021-2032. Hankkeen suunnittelussa kunta osallistuu yleis-, tie- ja rakennussuunnitteluun.