Kunnanhallitus, kokous 30.11.2020

Perustelut

Taustaa

Valtuusto hyväksyi 9.12.2019 Tuusulan kunnan kasvun ja talouden hallintaohjelman vuosille 2020 - 2029. Tavoitteena on ollut määrittää tiukka, mutta realistinen talouden suunnittelukehys kunnan kasvun kestävän kasvun turvaamiseksi.

Tuusulan pitkän tähtäimen taloudenpidon keskeisenä tavoitteena on käyttötalouden tulojen kasvattaminen edistämällä asuin- ja työpaikkatonttien sekä vajaakäyttöisten tonttien myyntiä. Menokehitys pidetään tulojen kasvua hitaampana optimoimalla uudistettavaa palveluverkkoa kokonaisuutena, sopeuttamalla henkilöstömäärää ja -rakennetta kysynnän mukaiseksi, tiiviillä omistajaohjauksella Keusoten suuntaan sekä kehittämällä sujuvampia ja tehokkaampia palveluprosesseja kuntalaisille.

Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa on myös arvioitu kunnan investointeja 2021 - 2030 sekä investointien talousvaikutuksia. Kunnan palveluverkkosuunnitelman mukaiset investointitarpeet ovat huomattavan suuret, ja esitettyjen investointien toteutuminen johtaa kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun seuraavan viiden vuoden aikana. Ohjelmalla tavoitellaan kunnan tulorahoituksen vahvistamista, velkaantumisen hidastamista sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämistä.

Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisia skenaariolaskelmia on päivitetty vuoden 2020 aikana vuosille 2021 - 2030.

Keskiset johtopäätökset

Tehdyn skenaariotarkastelun perusteella:

1. Kunnalla on mahdollisuus kehittää kunnan elinvoimaa ja vahvistaa veropohjaa edistämällä määrätietoisesti asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusta ja myyntiä 
2. Kunta saavuttaa palveluverkon uudistamisella merkittäviä käyttötaloushyötyjä 
3. Kunta vapauttaa pääomia ja saavuttaa käyttötaloussäästöjä luopumalla vajaakäyttöisistä kiinteistöistä 
4. Keusoten ja HUS:n tuottavuustavoitteiden saavuttaminen on ratkaisevan tärkeää kunnan käyttötalouden tasapainolle 
5. Henkilöstökuluja hallitaan pitämällä henkilöstön määrä kysynnän mukaisella tasolla sekä parantamalla toiminnan tuottavuutta 
6. Investointiohjelman myötä kasvava lainamäärä pystytään pitämään hallittavalla tasolla (enintään 320 M€) sekä kääntämään lainamäärä laskuun vuosina 2025-2026 

Tasapainoinen käyttötalous ja investointiohjelman toteuttaminen edellyttää kunnan tulorahoituspohjan vahvistamista maltillisten veronkorotusten avulla

Skenaariotarkastelu

Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa on tehty skenaariotarkastelua kunnan pitkän aikavälin talouden kehityksestä. Skenaarioiden rakentamisessa on keskitetty kunnan talouden kannalta keskeisten rakenteiden ja osa-alueiden talousvaikutusten arviointiin;

• merkittävien yritys- ja asuinalueiden vaatimiin investointeihin sekä tonttimaan myyntivoittojen ja sopimuskorvausten kehitykseen
• palveluverkon uudistamisen talousvaikutuksiin sekä vajaakäytössä olevien kiinteistöjen myynteihin
• Keusoten maksuosuuden kehitykseen
• henkilöstömenojen kehitykseen
• toiminnan ja prosessien kehittämisen vaikutuksiin sekä
• infra ja palveluverkkoinvestointeihin
• kunnan taloudellisen aseman ja velkaantumisen kehitykseen sekä investointien ja velkaantumisen käyttötalousvaikutuksiin (ml. poisto- ja korkorasite).

Ohjelmassa on myös arvioitu kunnan verotulojen kehitystä; vuodet 2021 - 2023 Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan ja vuodesta 2023 alkaen kunnallisverojen kasvuksi on arvioitu 2 % / vuosi. Uusien yritysalueiden rakentamisen ennakoidaan heijastuvan positiivisesti kiinteistöverojen kertymään; kiinteistöverojen ennakoidaan palautuvan koronavaikutusten jälkeen normaalitasoille ja vuodesta 2026 lähtien kasvuksi ennakoidaan 5 % /vuosi. Myös kiinteistöverojen kasvun ennustetaan vauhdittuvan lisääntyvän rakentamisen myöstä vuodesta 2024 lähtien 3 - 4 %:lla / vuosi.

Perusskenaarion mukaan kunnan käyttötalous pysyisi tarkastelujaksolla pääosin niukasti ylijäämäisenä.  Keusoten 2 %:n ja erikoissairaanhoidon 3 %:n arvioitua menokasvua tasapainottavat erityisesti palveluverkon uudistamisella saavutettavat säästöt opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa, kiinteistöjen ylläpidossa sekä väistötiloissa. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen myynneillä kevennetään kunnan lainataakkaa ja vähennetään ylläpitokustannuksia. Henkilöstön määrää sopeutetaan oppilas- ja lapsimäärien ja ennusteiden kehityksen mukaisesti

Myös investoinneista on päivitetty tarkastelu vuosille 2021 - 2030. Perusskenaarion mukaiset investointitarpeet ja –toiveet ovat huomattavan suuret, ja esitettyjen investointien toteutuminen johtaisi kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun. Kunnan velkamäärä nousisi perusskenaariossa enimmillään yli 340 milj. euron vuonna 2025, jonka jälkeen velka kääntyisi laskuun investointien laskun myötä Kunnan velkamäärä olisi perusskenaarion mukaan vuonna 2029 noin 289 milj. euroa. Laskelmien ennustetarkkuus heikkenee ajan myötä, varsinkin 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Talouden kehityksen ja riskien arvioinnin tueksi on laadittu vaihtoehtoskenaariot 1., 2. ja 3. 

• Vaihtoehtoskenaariolla 1. voidaan arvioida kunnan käyttötalouden ja velkaantumisen kehitystä tilanteessa, jossa Keusoten ja HUS:n toimintamenojen kehitys olisi 1 %-yksikköä/vuosi nopeampaa sekä myyntivoittojen määrä 20 % heikompaa perusskenaarioon verrattuna.  Tässä vaihtoehdossa kunnan velkamäärä päätyisi vuonna 2030 noin 381 milj. euroon.
• Vaihtoehtoskenaariossa 2. koronaepidemia jatkuisi vielä vuodet 2021-2022 ilman valtion taloudellisia tukia kunnille, minkä seurauksena verotulojen kasvu olisi nollassa 2021 - 2022. Vuosina
  2023 - 2024 verotulojen kasvu nopeutuisi 1 %:lla perusuraan nähden. Tässä vaihtoehdossa kunnan ylijäämät olisi syöty 2022 velan määrä asettuisi vuonna 2030 peräti noin 460 milj. euroon. 
• Vaihtoehtoskenaarion 3. lähtökohtana on, että käyttöomaisuuden myyntitulot olisivat 20 % korkeammat perusuraan nähden. Tällöin kunnan lainamäärä olisi vuonna 2030 noin 273 milj. euroa.

Linjaukset ja talouden tasapainotustoimenpiteet

Menestyminen kasvun ja talouden hallintaohjelman toimeenpanossa edellyttää kunnalta vahvaa strategista otetta; jäntevää etenemistä yritys- ja asuinalueiden kaavoituksessa sekä maankäytössä, harkittuja investointeja sekä infraan että palveluverkkoon sekä säästö- ja tuottavuustoimia, joilla saavutetaan säästöt uudistuvan palveluverkon mahdollistama säästöpotentiaali. Päämääränä on turvata kunnan kestävä kasvu ja hallita velan kasvua, välttää kunnan ajautuminen palveluiden karsimisella tapahtuvaan talouden tasapainottamiseen sekä ehkäistä tarvetta verotusasteen merkittävälle kiristämiselle.

Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisten päämäärien toteuttamisen tueksi esitetään jatkettavan seuraavia linjauksia, jotka ovat yhteneviä valtuuston 9.12.2019 hyväksymän päätöksen kanssa.

Yritysalueet

• Kunta edistää ensisijaisesti ja kiireellisinä Focuksen, Rykmentinportin ja Sulan yritysalueiden kaavoitusta ja muita yritystonttien myyntiin saattamista ja tulevaa rakentamista edistäviä toimenpiteitä.
• Tonttien myynnissä painotetaan työllisyys- ja talousvaikutuksia sekä toimijoiden kykyä alueiden rakentamiseen Tuusulan kunnan tavoittelemalla aikataululla.
• Linjaus/tavoite: yritystonttien myyntitulot 2020 - 2029, yhteensä 75,2 milj. euroa

Asuinalueet

• Kunta edistää ensisijaisesti ja kiireellisinä Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken keskustojen kehittämistä sekä Rykmentinpuiston Lahelanpellon ja Häriskiven asuinalueiden kaavoitusta ja asuintonttien myyntiin saattamista, myyntiä ja tulevaa rakentamista edistäviä toimenpiteitä.
• Asuinalueet profiloidaan siten, että lähtökohtana on kunnan ja ko. alueiden pitovoiman ja vetovoiman vahvistaminen, talousvaikutukset huomioon ottaen.
• Suunnittelun tavoitteena ovat hyvät lähipalvelut, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä joukkoliikenteen parempi saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen.
• Linjaus: asuintonttien myyntitulot 2020 - 2029 yhteensä 85,8 milj. euroa

Palveluverkon kehittäminen

• Optimoidaan palveluverkon kokonaisuus, palveluverkkosuunnitelman mukaisesti
• Linjaus: Etelä-Tuusulan uuden varhaiskasvatus- ja kouluverkon (Martta Wendelinin päiväkodin sekä Kirkonkylän, Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan koulut) käytön, ylläpidon ja väistötilojen säästöt nousevat vaiheittain vuoden 2023 1 milj. eurosta vähintään 5 milj. euroon /vuosi vuonna 2026.

Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti

• Luovutaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä.
• Linjaus: jatketaan valtuuston 8.6.2020 hyväksymän päätöksen mukaisesti vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis-​ ja realisointisuunnitelman edistämistä ja toimeenpanoa.

Keusoten talouden ja maksuosuuden kehitys

• Varmistetaan tiivis hyte-yhteistyö sekä Keusoten omistajaohjaus
• Linjaus: Keusoten maksuosuuden kasvu enintään 1,5 %

Palveluprosessien kehittäminen

• Kehitetään sujuvampaa palvelua ja tehokkaampia prosesseja kuntalaisille sekä muille ulkoisille ja sisäisille asiakkaille erillisen suunnitelman mukaisesti.
• Linjaus: kehitettävistä palveluprosesseista saatava tuottavuushyöty vähintään 0,25 milj. euroa/vuosi 2021 alkaen.

Henkilöstö

• Kunta seuraa erityisesti lasten ja oppilaiden määrän kehitystä sekä muun kysynnän muutoksia.
• Linjaus: Kunta reagoi kysynnän muutoksiin ja sopeuttaa henkilöstön määrä ja rakennetta tarpeen mukaan. Suunnittelun lähtökohtana henkilöstömenojen 1 % kasvu / vuosi 2021 alkaen.

Talouden linjaukset

• Kunnan lainakannan tavoitetaso 2020 - 2029 enintään 320 milj. euroa ja 2029 alle 200 milj. euroa.
• Kunnan vuosikatteen tavoitetaso 2022 alkaen vähintään 25 milj. euroa ja 2026 alkaen yli 35 milj. euroa.