Kunnanhallitus, kokous 30.11.2020

Perustelut

Valtuusto päätti 6.6.2016 § 58, että Tuusula siirtyi johtamisessa pormestarijärjestelmään 1.6.2017 alkaen. Päätöksen perusteella valtuusto valitsi erikseen keskuudestaan kokopäivätoimisen pormestarin ja kunnanhallituksen kaksi osa-aikaista varapuheenjohtajaa (myöhemmin apulaispormestaria), jotka toimivat myös lautakunnan puheenjohtajana. Kunnanhallituksessa asiat esittelee 31.5.2019 asti kansliapäällikkö (viranhaltija) ja pormestari halutessaan. Kahden vuoden jälkeen esittelyoikeus siirtyy pormestarille ja samalla valtuusto arvioi johtamisjärjestelmää ja tekee tarvittavia muutoksia. Valtuusto päätti myös kokouksessaan 6.6.2016, että ryhdytään jatkovalmistelemaan miten asiakaslähtöisyyttä sekä käyttäjädemokratiaa ja kuntalaisten osallisuutta kehitetään Tuusulassa. 

Lisäksi valtuusto hyväksyi 6.6.2016 seuraavan toivomusponnen: Kuntalaiskuuleminen kunnan poliittisen johtamisen mallista suoritetaan siinä vaiheessa, kun valtuusto arvioi kokemuksia uudesta poliittisen johtamisen mallista ja sen jatkuvuudesta.

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 7.12.2016 § 116 em. muutokset toetuttavat hallintosäännön muutokset 1.6.2017 lukien. 

Tuusulan poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen tavoitteena oli muuttaa seuraavia asioita:

Organisaation toimintakulttuuri

• Luottamuksen ja avoimuuden lisääminen
• Tiedon avoimempi jakaminen
• Luottamuksen rakentaminen ja toisten arvostaminen ja kunnioittaminen (ei-henkilökohtaisuutta)
• Vuorovaikutuskulttuurin kirkastaminen ml. luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen
• Uusien sähköisten toimintatapojen ja kulttuurin kehittäminen poliittisten päätöksentekijöiden keskinäiseen ja viranhaltijoiden kanssa käytävään vuorovaikutukseen

Johtaminen ja johtamisjärjestelmä

• Poliittisen johtamisjärjestelmän vahvistaminen ja poliittisten johtajien toimien arviointi
• Valtuustoryhmien ja valtuustoryhmien puheenjohtajien roolin kirkastaminen
• Poliittisten päättäjien osallisuuden lisäämistä asioiden valmisteluvaiheessa ja lisää tehokkuutta valmisteluun
• Vaikutusten ennakkoarvioinnin lisääminen
• Valtuuston koon ja lautakuntien määrän tarkastelu
• Vahvempi sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin ja tehtyihin päätöksiin poliittisen päätöksenteon kaikilla tasoilla.

 
Kunnan ja kuntalaisen rooli

• Kuntalaisten/käyttäjien roolin vahvistaminen
• Kunta entistä enemmän mahdollistaja ja aktivoija kuntalaisille ja elinkeinoelämälle
• Uusien sähköisten toimintatapojen ja kulttuurin kehittäminen kuntalaisten kanssa käytävään vuorovaikutukseen.

 
Valtuustokauden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarviointi päätettiin toteuttaa toukokuussa 2019. Arvioinnissa haluttiin huomioida eri kohderyhmät: asukkaat/kuntalaiset, 3. sektorin toimijat, henkilöstö ja luottamushenkilöt. Arvioinnit tehtiin osana Tuusulan osallistumista Kuntaliiton koordinoimaan USO-verkostoprojektiin (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen) ja sen myötä yhteistyökumppanina arvioinnin kyselytutkimusten toteuttamisessa oli FCG.
 
Arvioinnit toteutettiin verkkokyselyinä sekä 1500 satunnaisotannalla valitulle asukkaille lähetettävällä paperilomakkeella.
 
Asukkaat

• Kuntapalvelututkimuksen yhteyteen kysymyksiä väliarviointiin liittyen (FCG)
  • Satunnaisotanta 1500 henkilöä
  • Paperilomake asukkaille lähetettiin toukokuussa 2019
  • Tulokset kesän 2019 aikana/alkusyksystä
• Verkkokysely kunnan verkkosivuilla
  • Vastausaikaa 10.-26.5.
• Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20
  • Viisi iltaa eripuolella kuntaa
  • Pormestarin piste ja osallisuus-piste 

3. Sektori

• Huomioitu kunnan verkkosivuilla olevassa verkkokyselyssä
  • Vastausaikaa 10.-26.5.
• Kuntalaisten illat viikoilla 19 ja 20
  • Viisi iltaa eripuolella kuntaa
  • Pormestarin piste ja osallisuus-piste 

Henkilöstö

• Verkkokysely kaikille kunnan työntekijöille (noin 1400)
  • Vastausaikaa 10.-26.5.

Luottamushenkilöt

• Valtuustoseminaari 2.-3.5. – yhteinen arviointityöskentely ja –keskustelu 3.5.
• Varmistetaan vertailukelpoisuus valtuustokauden 2013-2017 lopussa toteutettuun arviointikyselyyn (FCG)
• Vastausaikaa 10.-26.5.

 
Arviointia tehtiin suhteessa johtamisjärjestelmän uudistuksen tavoitteisiin organisaation toimintakulttuurin muutoksesta, johtaminen ja johtamisjärjestelmän muutoksesta sekä Kunnan ja kuntalaisen roolin muutoksesta.

Kooste verkkokyselyiden arvioinneista esitellään 6.6. valtuustoinfossa ja käsitellään valtuustossa 10.6.2019.. Satunnaisotannalla valittujen asukkaiden kyselytutkimuksen tulokset saadaan kuitenkin vasta kesällä 2019 ja ne esitetään valtuustolle 3.9.2019 kokouksessa.  Kunnanhallitus käsittelee  arvioinnin tulokset ja tekee mahdolliset muutosehdotukset syksyllä pidettävään valtuuston kokoukseen.

Perustelut

Johtamisjärjestelmän arvioinnin tulokset ovat pääosin valmistuneet. Satunnaisotannalla valittujen asukkaiden kyselytutkimuksen tulokset saadaan kuitenkin vasta kesällä 2019

Arviointia on tehty suhteessa johtamisjärjestelmän uudistuksen tavoitteisiin organisaation toimintakulttuurin muutoksesta,​ johtaminen ja johtamisjärjestelmän muutoksesta sekä Kunnan ja kuntalaisen roolin muutoksesta.

Kooste verkkokyselyiden arvioinneista esitellään 6.6. valtuustoinfossa ja käsitellään valtuustossa 10.6.2019.. Satunnaisotannalla valittujen asukkaiden kyselytutkimuksen tulokset esitetään valtuustolle 3.9.2019 kokouksessa.  Kunnanhallitus käsittelee verkkokyselyjen tuloksia seminaarisaan ja kaikkea arvioinnin tuloksia kokouksessaan elokuussa.  Kunnanhallitus tekee mahdolliset muutosehdotukset 3.9.2019 pidettävään valtuuston kokoukseen.

Perustelut

Keskeiset huomiot tutkimuksista 

Verkkokyselyt toukokuussa 2019 

Verkkokyselyiden tuloksia esiteltiin ja käsiteltiin kesäkuussa 2019 kunnanhallituksessa 27.5. ja 3.6., valtuustossa 10.6. ja kunnanhallituksen seminaarissa 13.-14.6. 

Seuraavaksi keskeiset huomiot verkkokyselyiden tuloksista: 
 

• Luottamushenkilöiden kyselyiden vastaukset 
  • Vastaukset hajoavat 
  • Osa kokee avoimuuden, tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen kohentuneen 
  • Osa kokee, että valta on keskittynyt muutamien käsiin, tieto ei kulje ja siiloja on. 
  • Kunnanhallituksen jäsenet suhtautuvat myönteisimmin, lautakuntien jäsenet kriittisimmin.  
•  Kuntalaisten, 3. sektorin ja yrittäjien kyselyn vastaukset 
  • Paljon tuntuu tapahtuvan, on tekemisen meininkiä – osallisuus ja viestintä teoista ovat olleet virkeää. 
  • Toisaalta toivotaan, että saadaan ”oikeat” palvelut ja kunnan vireys kuntoon: joukkoliikenneyhteydet, Hyrylän keskus eläväksi, liikuntapaikat kuntoon, jne. 
  • Yhdistysten jäsenet suhtautuvat myönteisimmin. Myös yrittäjien suhtautuminen myönteistä. 
• Henkilöstön kyselyn vastaukset 
  • Henkilöstö pitää siitä, että on avoimuutta, matalia raja-aitoja ja asiat etenevät. 
  • Toisaalta kritisoidaan sekavuutta, poliittisen johdon ja virkamiesten roolien epäselvyyttä tai poliittisen tunkemista virkamiesten ”tontille”. 
  • Lisäksi huomautetaan isosta työmäärästä, kun kaikki yritetään saada valmiiksi kerralla. 
  • Asiantuntijat erottuvat kriittisimpänä joukkona. Kunnan johdon edustajat ja esimiehet suhtautuvat uudistukseen myönteisemmin. Suurimpaan osaan työntekijöistä uudistus ei ole vaikuttanut. 

  
Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2019 -tutkimus 

Kuntapalvelututkimus toteutettiin Tuusulassa kesän 2019 aikana yhteistyössä FCGn kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin tuusulalaisten mielipiteitä kunnallisten palveluiden laadusta ja palveluiden käytöstä. Kuntapalvelututkimuksen vakioituun kysymyspatteristoon liitettiin johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointiin liittyviä kysymyksiä. Kuntapalvelututkimuksen tulokset valmistuivat 14.8. 
 
Kysely postitettiin 1500 satunnaisesti valitulle tuusulalaiselle eripuolille kuntaa. Vastaamattomille lähetettiin yksi aktivointikirje. Vastauksia saatiin 441 vastausprosentin ollessa 29,4%. Vastaava kyselytutkimus toteutettiin Tuusula edellisen kerran vuonna 2016, jolloin kysely lähetettiin 1000 satunnaisesti valitulle tuusulalaiselle ja vastauksia saatiin 297 vastausprosentin ollessa 29,7 %. Vuonna 2011 toteutetussa kuntapalvelututkimuksessa 1000 hengestä 405 henkilöä vastasi kyselyyn, joten vastausaktiivisuus oli 40,5 %. Vastausaktiivisuuden lasku kyselytutkimuksissa on yleinen trendi. 

Kyselyyn vastanneista asukkaista 46% eli noin puolet on 40-64 –vuotiaita ja vain 11% on 18-39 –vuotiaita. 39% vastanneista on 65-79 –vuotiaita. Hyrylässä asuvia vastaajia oli 66%, jokelalaisia 15%, kellokoskelaisia 13% ja muilla alueilla asuvia 11%. Tutkimuksen tuloksia verrataan aikaisemmin Tuusulassa toteutettujen vastaavien kyselyiden tuloksiin sekä eräiden muiden kuntien ja kaupunkien tuloksiin vuosina 2015-2018. 

Kyselyssä pyydettiin antamaan kokonaisarvosana asuinkunnan palveluista asteikolla 4-10. Tuusulassa kokonaisarvosanojen keskiarvo oli 7,4, kun se vertailuryhmässä oli keskimäärin 7,2. Tuusulassa yleisin arvosana oli 8 (kuvio 1.). Laajan asuinkuntaindeksin (kuvio 2.) perusteella tyytyväisyys on lisääntynyt vuodesta 2016 ja on vertailukuntien ja kaupunkien keskiarvon tasolla. 

Kyselyn tuloksista voidaan tarkastella palvelutyytyväisyyttä palveluryhmittäin. Yleisten asioiden, turvallisuuden ja tiedottamisen (kuvio 4) osalta tulokset osoittavat, että tuusulalaiset ovat tyytyväisiä oman asuinalueensa turvallisuuteen sekä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Yli puolet vastanneista oli tyytyväisiä myös rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen sekä tiedottamiseen kunnan palveluista. Suurin osa kantaa ottaneista oli tyytyväisiä virastojen asiakaspalveluun. Tyytyväisyys kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin (kuvio 16) on tyytyväisten osalta laskenut 4 prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Samaan aikaan tyytymättömien osuus on pienentynyt. Keskiarvon mukaan tyytyväisyys kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin on samalla tasolla kuin vuonna 2016. 

Kunnan toimintaa tarkasteltaessa huomattava osa vastaajista ei osannut muodostaa mielipidettä näihin asioihin (kuvio 9). Tyytyväisyys kunnan talousasioiden hoitamiseen oli laskenut vuoden 2016 tutkimukseen verrattuna. Kunnan talousasioiden hoitoa piti 18 % vastaajista hyvin hoidettuna (kuvio 72), 27% huonosti hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden alhainen. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt 13 prosenttiyksikköä. 

Kyselyyn vastanneiden asukkaiden keskuudessa tyytyväisyys kunnan omien luottamushenkilöiden toimintaan oli laskenut 0,34 prosenttiyksikköä (kuvio 9 ja 71). Luottamushenkilöiden toimintaa piti 14% vastaajista hyvänä ja 23% huonona. 63% vastaajista ei osannut ottaa kantaa kysymykseen. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä. Tulos on vertailukuntien ja kaupunkien keskiarvoon nähden alhainen. 

Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, missä kunnan hoitamissa tai järjestämissä asioissa palvelua tulisi parantaa (kuvio 77). Vastaajat valitsivat korkeintaan viisi kohdetta 68 asian listalta. Vastaajista 69 % nimesi vähintään yhden parannettavan asian, 3 % oli sitä mieltä, että palveluja ei tarvitse parantaa ja 28 % ei osannut ottaa asiaan kantaa. Useimmin viiden parannettavan asian joukkoon nousi julkinen liikenne, jonka parantamista piti tärkeänä 33 % kysymykseen vastanneista. 

Vastaajilta kysyttiin myös, missä kunnan hoitamissa tai järjestämissä asioissa panostuksia voitaisiin vähentää tai toimintaa tehostaa talouden tasapainottamiseksi (kuvio 78). Vastaajat valitsivat korkeintaan viisi kohdetta 68 asian listalta. Tehostamiskohteita nimettiin paljon harvemmin kuin panostuskohteita. Useimmin viiden vähennettävän/tehostettavan asian joukkoon nousi kunnan omien luottamushenkilöiden toiminta. Sen mainitsi 4 % kaikista vastanneista. 

Vastaajista koki itsensä onnelliseksi tai erittäin onnelliseksi asumisesta Tuusulassa 77,4 % (kuvio 79), onnettomaksi tai erittäin onnettomaksi 8% vastaajista. Hyryläläiset vastaajat ovat onnellisimpia asumiseen Tuusulassa ja vähiten onnettomia. Onnellisuutta asumisesta Tuusulassa koetaan vähiten ja onnettomuutta eniten Kellokoskella asuvien vastaajien keskuudessa. 

Vastaajilta kysyttiin suosittelisivatko he Tuusulaa asuinpaikkana tutuilleen (kuvio 80). Varmasti suosittelisi 46 % ja todennäköisesti suosittelisi 17 %. Tuloksista on laskettu NPS-indeksiä vastaava Suositteluindeksi vähentämällä 'Kyllä varmasti' ja 'Kyllä todennäköisesti' yhteensä osuudesta 'En varmasti' ja 'En todennäköisesti' vastanneiden osuus. Tuusulan suositteluindeksiksi tuli 51, mitä voidaan pitää korkeana. 

Johtamisjärjestelmän uudistuksen osalta asukkailta kysyttiin pormestarimallin tunnettuutta (kuvio 81). Vastaajista 83% tietää pormestarin johtavan Tuusulan kuntaa (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä) ja 59% kokee hänen toimivan kunnan kasvoina asukkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Vastaajista 40% koki apulaispormestarien toimivan kunnan kasvoina. Vastaajista 65% oli kuullut johtamisjärjestelmän uudistuksesta. 

Vastaajilta kysyttiin miten he kokevat toimintakulttuurin muuttuneen johtamisjärjestelmän uudistuksen ja pormestarimalliin siirtymisen myötä (kuvio 82). Huomionarvoista on, että yli puolella vastaajista (52-57%) ei ollut näkemystä asiaan. Vastanneista 25% toimintakulttuurin muuttuneen (täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä) ja 19% vastanneista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Vastaajista 25% koki kunnan viestinnän muuttuneen avoimemmaksi ja 24% koki päinvastoin. Luottamuksen ja avoimuuden katsoi parantuneen 19% vastaajista ja 26% heistä oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. 18% vastaajista koki kunnan strategian ja tavoitteiden toteutumisen vauhdittuneen ja 27% oli asiasta jokeenkin tai täysin eri mieltä. 

Asukkailta kysyttiin myös Tuusulassa käyttöönotetuista asukkaiden osallisuutta ja osallistumista edistävistä toimintatavoista ja –muodoista ja niiden käytöstä (kuvio 82). Viimeisen kahden vuoden aikana asukkaat ovat osallistuneet tai käyttäneet eniten kunnan verkkosivuja (72%), kunnan asukaslehteä Elämää Tuusulassa (37%), kunnan verkkosivujen tapahtumakalenteria (35%), koulujen ja päiväkotien yhteistyötilaisuuksia ja/tai vanhempainiltoja (18%), Tuusinfoa (17%) ja kunnan mielipide- ja palautekyselyitä (12%). Muiden osallistumisen tapojen käyttö jää alle 10 prosenttiyksikön. Kun vastauksia tarkastellaan osallistumisen ja palveluiden käytön lisäksi myös tietoisuuden mukaan ovat kunnan verkkosivut ylivoimaisesti käytetyin ja tunnetuin väylä. Vain 12% asukkaista ei ole tiennyt tai ei ole ollut kiinnostunut asiasta. 

Uudet osallistumisen tavat, kuten osallistumisalusta osallistu.tuusula.fi ja osallistuva budjetointi ovat jääneet vielä melko tuntemattomiksi isolle osalle kuntalaisia (kuvio 82). Tuusulalaisista 5% on käyttänyt sähköistä osallistumisalustaa ja 29% on ollut tietoisia alustasta. Alueellisten kehittämisverkostojen toimintaan on osallistunut 5% vastaajista ja 36% heistä on ollut tietoisia verkostoista. Kehittämisverkostojen toimintaan on hyvin tai erittäin tyytyväisiä 20% vastaajista (kuvio 85). Vastaajista 34% on tietoisia osallistuvan budjetoinnin käyttöönotosta Tuusulassa, mutta 47% kaikista vastaajista ei tunne osallistuvaa budjetointia ollenkaan (kuvio 87). Vastaajista 45% kokee, että osallistuva budjetointi lisää asukkaiden aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon ja 42% mielestä se auttaa kohdentamaan varoja oikeisiin kohteisiin (kuvio 88). 

Asukkailta kysyttiin myös kunnan roolista asukkaidenhyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjinä (kuvio 84). Vastaajista 47% kokee, että kaikki ovat tervetulleita mukaan tekemään yhdessä uutta Tuusulaa. 15% vastaajista on jokseenkin tai täysin eri mieltä asiassa. Vastaajista 43% kokee, että uutta Tuusulaa tehdään yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Eniten tietämättömyyttä tai tyytymättömyyttä on siihen miten olla yhteydessä päättäjiin ja kertoa mielipiteen valmistelussa olevista asioista sekä tietoon siitä kenen puoleen kääntyä ja mistä saada apua, kun asukkaalla on uusi idea oman asuinympäristön kehittämiseksi. 

Yhteenveto ja johtopäätökset väliarvioinnin tuloksista ja kehittämisehdotuksista 

Valtuustokauden ja johtamisjärjestelmän uudistuksen väliarviointi toteutettiin touko-kesäkuussa 2019. Arvioinnissa huomioitiin eri kohderyhmät: asukkaat/kuntalaiset, 3. sektorin toimijat, henkilöstö ja luottamushenkilöt. Arvioinnit tehtiin osana Tuusulan osallistumista Kuntaliiton koordinoimaan USO-verkostoprojektiin (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen) ja sen myötä yhteistyökumppanina arvioinnin kyselytutkimusten toteuttamisessa oli FCG. Arvioinnit toteutettiin verkkokyselyinä sekä postitse lähetetyllä kyselylomakkeella 1500 satunnaisotannalla valitulle asukkaalle. 

Kyselytutkimusten mukaan Tuusulalaiset ovat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä Tuusulassa. Eniten parannettavaa nähdään joukkoliikenteen toimivuudessa. Kunnan talousasioiden hoito herättää huolta asukkaiden keskuudessa. Avoimuuden koetaan lisääntyneen ja poliittisen johtajuuden vahvistuneen uudistusten myötä. Pormestarimalli on melko tunnettu asukkaiden keskuudessa ja pormestari koetaan kunnan kasvoina asukkaiden ja sidosryhmien suuntaan. Uudet osallistumisen tavat nähdään lupaavina, mutta niiden käyttö ei ole vielä laajalle levinnyttä asukkaiden keskuudessa. Tuusulalaiset kokevat, että kaikki ovat tervetulleita mukaan tekemään yhdessä uutta Tuusulaa ja että uutta Tuusulaa tehdään yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. 

Palautetta ja kehittämisehdotuksia saatiin paljon. Kehittämisehdotuksia ja niiden perusteella tehtäviä toimenpiteitä on käsitelty valtuuston ja kunnanhallituksen seminaareissa. Arviointien ja luottamushenkilökäsittelyjen perusteella on valmisteltu toteutettavaksi kehittämisehdotukset ratkaisuehdotuksineen ja aikatauluineen. 

Väliarvioinnin tulosten valossa johtamisjärjestelmän rakenteen muutoksille ei ole tarvetta tai perusteita. Johtamisjärjestelmän toteutus on lähtenyt hyvin käyntiin. Luottamushenkilötoimielimien ja muiden luottamushenkilökokousten sekä toisaalta luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden työnjakoja ja rooleja tulee edelleen käydä lävitse ja tarkentaa. Jatkotoimet keskittyvät myös laajemmin toimintakulttuurin ja toimintatapojen edelleen kehittämiseen. Toimintakulttuurin muutokset vaativat pidemmän aikavälin ja muutoksia on syytä arvioida uudestaan viimeistään valtuustokauden lopulla.