Valmistelija
Sakari Eskelinen, rakennuslakimies, sakari.eskelinen@tuusula.fi
Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi
Perustelut
Lausuntopyyntö
Uudenmaan ELY-keskus pyytää lausuntoa Vekkox Oy:n Massaholmin kiviainesaluetta ja maankaatopaikkaa koskevasta YVA-ohjelmasta 25.6.2019 mennessä. Arviointiohjelma ja kuulutus löytyvät osoitteesta
www.ymparisto.fi/VekkoxMassaholmYVA
Hankkeen tausta
Hankealue sijaitsee Vantaalla rajoittuen koillisessa Tuusulan kunnan rajaan. Kulku hankealueelle on Tuusulan puolelta Senkkerin nykyiseltä kiviainesasemalta.
Hanke käsittää kiviainesten ottoa ja murskausta. Hankkeen on suunniteltu käsittävän enimmillään noin 17,6 miljoonan kuutiometrin kiviaineksen oton ja noin 25,6 miljoonan kuutiometrin puhtaan ylijäämämaan läjityksen.
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa alueella kiviaineksen ottaminen ja murskaus sekä puhtaiden ylijäämämaiden sijoittaminen. Hankealue palvelee pääkaupunkiseudun rakentamisen tarpeita. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kiviainesten pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ottaminen lähellä käyttökohteita. Lyhyet kuljetusmatkat edistävät rakentamisen kustannusten pysymistä kohtuullisina ja samalla hillitsevät kuljetusten aiheuttamia päästöjä ja tieverkon kulumista.
Hankkeen kuvaus
YVA-menettelyssä tunnistetaan, arvioidaan ja kuvataan hankkeen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan louhinnan ja murskauksen sekä ylijäämämaan täytön sekä niihin liittyvien toimintojen mm. liikenteen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Tässä hankkeessa todennäköisesti merkittäviksi on tunnistettu seuraavat ympäristövaikutukset, joihin vaikutusten arvioinnissa keskitytään:
-yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
-Maa- ja kallioperä sekä kiviainesvarat
-kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus
-maisema
-pintavedet
-pohjavedet
-liikenne
-melu
-tärinä
-pöly ja päästöt ilmaan
-ilmasto
-ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys
Lähtökohtaisesti arvioidaan, että hankkeella ei todennäköisesti ole merkittäviä ympäristövaikutuksia väestöön, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön tai luonnonvarojen hyödyntämiseen, joten niitä ei esitetä tutkittavaksi YVA -ohjelman jälkeen enää tarkemmin.
Aikataulun mukaan YVA-ohjelma asetetaan nähtäville toukokuussa 2019. YVA -selostuksen arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2020.
YVA -ohjelmaan on laadittu tarkasteltavaksi viisi toteutusvaihtoehtoa sekä niin kutsuttu nollavaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät louhintasyvyyteen ja täyttökerrosten korkeuteen. Louhinta- ja täyttöalueen laajuus on vaihtoehdoissa sama.
itse hankkeen kuvaus on YVA–ohjelman sivuilla 12-25. Ohessa hankkeen keskeisiä piirteitä:
Hankkeen tavoitteena on laajentaa Senkkerin kiviaseman ottoaluetta sekä rakentamisessa muodostuvaa ylijäämämaan sijoittamiseen sopivaa aluetta. Vantaan yleiskaavassa hankealue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M), jolla sijaitsee määräaikainen maanläjitykseen varattu alue (et) ja lentomeluvyöhyke 3 (LDEN 50-55 dB).
Hankealue sijaitsee lähellä pääkaupunkiseudun rakennuskohteita. Lyhyet kuljetusmatkat edistävät rakentamisen kustannusten pysymistä kohtuullisina ja samalla hillitsevät kuljetusten aiheuttamia päästöjä ja tieverkon kulumista.
Samalla alueella sijaitseva kiviaineksen tuotanto ja ylijäämämaiden vastaanotto muodostavat kustannustehokkaan ja haitallisia ympäristövaikutuksia minimoivan kokonaisuuden. Hanke edistää työmaiden ja Senkkerin kiviaseman välistä liikennöintiä täysillä kuormilla molempiin suuntiin (ylijäämämaiden tuonti ja kiviaineksen vienti).
Hankealueen koko on 39 hehtaaria ja se sijaitsee Vantaalla Tuusulan rajalla noin 3 km lentokentän pohjoispuolella.
Kiviaineksen ottoa on vaihtoehdosta riippuen enintään noin 17,7 miljoonaa kuutiometriä ja puhtaiden ylijäämämaiden sijoittamista tukirakenteet mukaan lukien enintään noin 25,6 miljoonaa kuutiometriä. Hankealue kytkeytyy Senkkerin nykyiseen kiviasemaan ja kuljetukset hankealueelle hoidetaan Tuusulan puolelta Senkkerin kiviaseman kautta.
Hankesuunnitelma käsittää kiviaineksen ottoa ja sen jälkeen puhtaiden ylijäämämaiden sijoittamista alueelle. Lisäksi tarkastellaan vaihtoehtoa, jossa kiviainesten ottamisen jälkeen alueelle tulee teollisuus- ja logistiikkatoimintoja.
Alueelta louhittavat kiviainekset murskataan hankealueella tai viereisellä Senkkerin kiviasemalla. Alueelle voidaan tuoda murskattavaksi ylijäämälouhetta myös hankealueen ulkopuolelta. Louhetta otetaan vastaan kaikkina päivinä vuorokauden ympäri. Ajoyhteys hankealueelle on viereisen Senkkerin kiviaseman kautta. Kaikki hankkeen toteuttamiseen liittyvä liikenne hoidetaan Senkkerin kiviaseman liikenneyhteyksien kautta. Hanke ei edellytä uusien tieyhteyksien rakentamista hankealueen ulkopuolelle.
YVA-menettelyllä varaudutaan Senkkerin kiviaseman kautta kuljetettavien kiviainesten louhinnan tehostamiseen niin, että hankealueella aloitettaisiin louhinta vuonna 2021. Hankealueella tehtävän louhinnan ajoitus riippuu kiviaineksen kysynnästä ja Senkkerin kiviaseman louhintojen toteutumisesta. Jos ylijäämämaan täyttö toteutetaan laajimman vaihtoehdon mukaisesti, täyttö on valmis arviolta 40-60 vuoden kuluttua hankkeen käynnistymisestä. Täyttö on mahdollista aloittaa matalan oton vaihtoehdossa aikaisintaan noin vuonna 2030. Suunnitelman mukaan ylijäämämaiden vastaanottoa tapahtuu vuorokauden ympäri.
Hankkeesta vastaava on Vekkox Oy, joka louhii, jalostaa ja myy kiviaineksia Uudenmaan alueella.
Vaihtoehdot
Nollavaihtoehto
Vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta, ja hankealue jää metsätalouskäyttöön. Tämä vaihtoehto toimii vertailukohtana, kun arvioidaan muiden vaihtoehtojen vaikutuksia.
Vaihtoehto 1 (syvä otto ja korkea täyttö)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 eli noin 55-70 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 17,6 milj.m3.
Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +120. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 25,6 milj.m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.
Vaihtoehto 2 (syvä otto ja matala täyttö)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 eli noin 55-70 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 17,6 milj.m3.
Ylijäämämaan täyttö toteutetaan matalana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +80. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 14,1 milj.m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.
Vaihtoehto 3 (matala otto ja korkea täyttö)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 eli noin 18-33 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 7,0 milj.m3.
Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +120. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 15,0 milj.m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.
Vaihtoehto 4 (matala otto ja matala täyttö)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 eli noin 18-33 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 7,0 milj.m3.
Ylijäämämaan täyttö toteutetaan matalana täyttömäkenä, joka ulottuu korkeustasolle +80. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 10,5 milj.m3. Kokonaistilavuus pitää sisällään loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.
Vaihtoehto 5 (matala otto ja teollisuusalue)
Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +42 eli noin 18-33 metriä nykyisen maapinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä yhteensä noin 7,0 milj.m3.
Alueen jälkikäyttönä ovat teollisuus- ja logistiikkatoiminnot. Ylijäämälouhetta vastaanotetaan 0-2 milj. tonnia.
Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus katsoo, että YVA-ohjelmassa hankkeen varsinaiset toteutusvaihtoehdot on kuvattu riittävän selvästi eikä lähtötiedoissakaan ole havaittavissa vakavia puutteita.
Kunnanhallituksen lausunnossa kiinnitetään kuitenkin huomiota eräisiin liikennekysymyksiin. Tutkittavassa vaihtoehdossa 5 alueen jälkikäytöksi on määritelty teollisuus- ja logistiikkatoiminnot. YVA-ohjelmassa tulisi olla maininta myös siitä, mistä kulkuyhteydet alueelle järjestettäisiin jälkikäytön ollessa lopulta teollisuus- ja logistiikkatoiminta.
Hanke myös sivuaa käytävää, johon laaditaan parhaillaan maantien 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä –osuuden aluevaraussuunnitelmaa. Maantien linjaus ja suunnittelu tulee ottaa huomioon hankkeen YVA-menettelyssä sekä hankkeen suunnittelussa.
YVA -ohjelman mukaan hankkeen tavoitteena on kuljetusten kustannusten kohtuullisuus, kuljetusten aiheuttaminen päästöjen hillintä sekä tieverkon kulumisen hillintä. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti YVA -menettelyssä on suunniteltu selvitettävän hankkeen vaikutuksia kuljetusten suoritteiden ja päästöjen tasoon pääkaupunkiseudulla.
Koska hankkeen tavoitteena on myös tieverkon kulumisen hillintä, kunnanhallitus katsoo, että YVA-menettelyssä tulisi lisäksi tarkastella hankkeen tuottaman liikenteen vaikutusta raskaan liikenteen määriin lähialueen ja pääkaupunkiseudun liikenneverkolla. Hankevaihtoehtojen väylärakenteille aiheutuvaa kuormitusta voisi tarkastella esimerkiksi kuormituskertalukujen arvioinnin avulla. Tuloksia tulisi verrata hankkeelle keskeisten väylien tierakenteiden kunnon tilanteeseen ja kuormituskestävyysmitoitukseen sekä kuvata em. väylien suunnitellut peruskorjaukset sekä väylien ilmeiset peruskorjaustarpeet hankkeen kannalta.