Perustelut
Rahoitus- ja korkomarkkinoiden kehitys
Lyhyet korot ovat pysyneet vuoden 2021 aikana edelleen negatiivisina. Myös pitkät korot ovat pitkään pysyneet melko vakaina. Kuitenkin loppuvuodesta 2021 lähtien pitkät korot ovat olleet nousussa; esimerkiksi tällä hetkellä 10 vuoden korkonoteeraukset ovat noin 0,40 % korkeam-malla tasolla verrattuna joulukuun 2021 joulukuun tasoihin.
Korkomarkkinoiden liikkeiden takana ovat odotukset inflaation noususta. Vuoden 2021 mittaan euroalueen inflaatio on nopeutunut, ja marraskuussa inflaatiovauhti oli 4,9 %. Inflaatiota ovat nopeuttaneet energian hintojen nousu, alhainen hintataso vertailuajankohtana sekä tuotannon pullonkaulat.
Euroopan keskuspankin arvioidaan supistavan elvytystoimia asteittain vuosien 2022 ja 2023 aikana ja markkinakorkojen ennustetaan nousevan maltillisesti.
Kunnan rahoitusasema ja lainamäärän kehitys
Tuusulan kunnan maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Kassavarat on pyritty pitämään mahdolli-simman pieninä, koska kunta joutuu maksamaan negatiivista korkoa konsernitilillä olevista suuremmista saldoista. Kunta käyttää tällä hetkellä ensisijaisesti kuntatodistuksia tasaamaan kassa-varannossa tapahtuvaa vaihtelua. Vuonna 2021 kuntatodistuksia oli liikkeellä keskimäärin 10 - 20 milj. euroa. Kunnalla on eri pankeissa käytettävissä kuntatodistuslimiittejä yhteensä 135 milj. euroa.
Kunnan korollisen velan määrä nousee tämän hetkisen arvion mukaan vuoden 2022 lopussa 180 - 200 milj. euroon. Huolimatta suunnitellusta uusien 20 milj. euron pitkäaikaisten lainojen nostosta pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten/korkosuojattujen lainojen määrän osuus lainasalkusta alenisi nykyisestä yli 90 %:n tasosta 70-80 %:iin kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suojausasteen laskua selittää loppuvuoden aikana tapahtuva lisävelkaantuminen sekä se, että vuoden kesäkuussa 2023 erääntyvä 15 milj. euron laina lluetaan lyhytaikaisiin velkoihin kesäkuusta 2022 alkaen.
Kunnan pitkäaikaisen velan ennustetaan nousevan yli 300 milj. euron vuonna 2025 ja kääntyvän tämän jälkeen laskuun investointimäärien palautuessa alhaisemmille tasoille.
Kunnan rahoitus- ja korkoriskien hallinta
Kunnan periaatteena on ollut hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkope-rusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kunnan rahoituskuluihin. Lainakannan maturiteetin hajaut-tamisessa on otettu huomioon tiedossa oleva vuosien 2022 - 2025 mittava investointiohjelman rahoittaminen siten, että kunnan pitkäaikaiset lainat erääntyvät vaiheittain maksuun vasta vuoden 2025 jälkeen.
Korkoriskeiltä on suojauduttu ottamalla pitkäaikaiset lainat kiinteäkorkoisina. Pitkäaikaisella ja kiinteäkorkoisella rahoituksella vähennetään kunnan rahoitus- ja korkoriskiä. Lähivuosien nopean lainamäärän kasvun vuoksi kunnan korko- ja rahoitusriskien suojaamisen merkitys korostuu. Tällä hetkellä kunnan lainasalkun suojausaste (pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten luottojen ja/tai korkosuojausten osuus koko lainasalkusta) on yli 90 %.
Korkoriskien hallinnassa voidaan käyttää kiinteään korkoon sidottujen lainojen ohella erilaisia johdannaissopimuksia. Koronvaihtosopimuksen avulla vaihtuvakorkoinen laina voidaan muuttaa kiinteäkorkoiseksi tai toisinpäin. Koronvaihtosopimukset mahdollistavat sekä olemassa olevien lainojen korkosidonnaisuuden muuttamisen vaihtuvasta korosta kiinteäksi koroksi, että tulevien korkoriskien suojaamisen ennen kuin tarvittava rahoitus tosiasiallisesti hankitaan. Koronvaihtosopimus on lainasta erillinen sopimus. Koronvaihtosopimus voidaan toteuttaa koko lainasalkulle tai tehdä lainakohtaisesti riippumatta lainanantajasta.
Pitkäaikaisen rahoituksen nostaminen
Kunta pyysi marraskuussa 2021 20 milj. euron tarjoukset viideltä rahalaitokselta 7, 10 tai 15 vuo-den laina-ajoilla. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjousehtojen mukaisen tarjouksen tekivät Kuntarahoitus Oyj (7 ja 10 vuoden laina-ajat) ja Danske Bank A/S (15 vuoden laina-aika).
Nostettavan pitkäaikaisen rahoituksen kokonaismääräksi määräksi esitetään 20 milj. euroa. Esi-tyksenä on, että kunta hyväksyy Kuntarahoitus Oyj:n tarjouksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainarahoitus esitetään jaettavan kahdeksi eri lainaksi, 10 milj. euron vihreä laina ja + 10 milj. euron markkinaehtoinen laina, Kuntarahoituksen tarjousten mukaisesti.
Kunnan ei ole tarkoituksenmukaista nostaa tässä vaiheessa suurempaa pitkäaikaista lainamäärää, koska suurista talletussaldoista kunnalta peritään 0,5 %:n negatiivista korkoa.
Korkosuojausten tekeminen
Kunnan tulevaa, nopeasti kasvavaa lainasalkkua on tarkoituksenmukaista suojata ennakoivasti korkojohdannaisilla, lainasalkkuun liittyvien korkoriskien hallitsemiseksi.
Suunnitelmana on, että kunta tekee helmi-maaliskuussa 2022 yhteismäärältään 50 - 60 milj. eu-ron korkosuojaukset koronvaihtosopimuksia käyttäen. Yksittäisten koronvaihtosopimusten määrä olisi 20 - 30 milj. euroa ja sopimusten ja voimassaoloaika 5 - 10 vuotta. Koronvaihtosopimusten (6 - 10 vuotta) korkotaso on tällä hetkellä noin 0,6 - 1,0 %, sopimusten voimassaoloajas-ta riippuen.
Kunta tekee korkojohdannaiset suojaustarkoituksessa eikä tavoittele lainojen suojaamisella tuottoa, vaan haluaa varmistaa pitkällä aikavälillä investointien rahoittamisen kohtuullisella korkoriskillä sekä ennakoitavilla korkokustannuksilla.
Talousarviossa määritellään vuosittain lainanottovaltuus ja valtuudet talousarviovuoden suojaustoimenpiteille. Talousarviossa on edelleen todettu, että kunnan korkosuojauksia voi tehdä talousjohtaja yhdessä kansliapäällikön kanssa. Hallintosäännön liitteen "Toimivalta talousasioissa" perusteella talousjohtajalla on oikeus päättää korko- ja kurssiriskeiltä suojautumista koskevista sopimuksista kunnanhallituksen ohjeiden rajoissa.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Talousjohtaja Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.