Perustelut
Väylävirasto pyytää lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2024–2031. Lausunto on pyydetty toimittamaan www.lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta 28.2.2023 mennessä.
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 –suunnitelman, toimeenpanoa.
Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet, jonka talouskehyksen määrittelee Liikenne12-suunnitelma. Vuosia 2024-2031 koskeva investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita.
Investointiohjelman uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 3,0 miljardia euroa. Tästä rahoituksesta kohdistuu maanteille noin 1,2 miljardia euroa, rautateille noin 1,6 miljardia euroa ja vesiväylille noin 0,2 miljardia euroa. Investointiohjelman rahoituksen toteutuminen riippuu valtion kehys- ja talousarviopäätöksistä..
Liikenneverkon strateginen tilannekuva on eräs keskeinen lähtökohta investointiohjelmalle. Strateginen tilannekuva sisältää enemmän tarpeita, kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla ja ajanjaksolla voidaan vastata. Hankkeita joudutaan priorisoimaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Vaikutusten arviointi on ollut osa investointiohjelman valmistelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa.
Väylävirasto pyytää avoimella lausuntopyynnöllä vuosittain päivitettävästä investointiohjelmasta lausuntoja, joiden kautta tulee esille sidosryhmien tietoa ja näkökulmia investointiohjelmaan liittyen. Väylävirasto pyytää tarkastelemaan investointiohjelman luonnosta lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten kautta.
Esitetyt kysymykset ovat seuraavat:
Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina investointiohjelman tulevia päivityskierroksia varten?
Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
LAUSUNTO
Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
Investointiohjelma vaikuttaa saavuttavan kohtuullisesti sille asetettuja tavoitteita.
Tuusulan kunta kiinnittää huomiota investointiohjelman mahdollisuuksiin parantaa Helsingin kaupunkiseudun sisäistä saavutettavuutta ja luoda mahdollisuuksia kestävälle ja turvalliselle liikkumiselle. Kaupunkiseudun merkitys on keskeinen päästövähennystavoitteiden näkökulmasta. Kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuuden kasvattaminen voimakkaasti kasvavalla seudulla on erittäin tärkeää, esimerkiksi kävelyn ja pyöräliikenteen edistäminen edellyttää määrätietoista kehittämisotetta ja riittävää resursointia.
Kunta korostaa kaupunkiseutunäkökulman nykyistä vahvempaa huomioon ottamista investointiohjelman valmistelussa. Helsingin seudulla esimerkiksi joukkoliikenteen jatkuvuuden turvaaminen on nousemassa tärkeäksi tavoitteeksi.
Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Tuusulan kunta kiinnittää huomiota Helsingin seudun metropolialueen valtakunnalliseen merkittävyyteen. Investointiohjelmassa tulisi kuvata, miten se osaltaan tukee Helsingin seudun kasvua, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Esimerkiksi työvoimasaavutettavuuden ja logistiikan toimintaedellytysten turvaaminen on erittäin tärkeää.
Investointiohjelman vaikutusten kuvaus ryhmittelee perusteet selkeästi. Edelleen tulee kiinnittää huomiota siihen, että ohjelma on vaikutuksiltaan optimaalisin hankkeiden yhdistelmä. Lisäksi perustelua tai taustoitusta tulisi esittää myös ohjelman ulkopuolelle jäävien hankkeiden osalta.
Investointiohjelman vuosittaisten päivityskierrosten myötä päivitetyssä ohjelmassa tulisi käydä ilmi hankkeiden tilanne suhteessa edelliseen investointiohjelmakierrokseen, onko hanke ollut mukana jo aiemmin vai onko se uusi. Tämä selkeyttäisi ohjelman hahmottamista erityisesti investointiohjelman muodostamisperusteiden muuttuessa
Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
Helsingin seudulle yhteisesti laadittu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma sekä kuntien ja valtion kesken solmittu MAL-sopimus toimivat seudun yhteisenä tahdonilmauksena ja lähtökohtana kasvavan metropolialueen kestävälle kehittämiselle. MAL -suunnitelman hankekorit ja MAL-sopimuksen asettamat reunaehdot tulee ottaa huomioon investointiohjelman valmistelussa.
Tuusulan kunta pitää tärkeänä seuraavien näkökohtien huomioon ottamista valtion väyläverkon investointiohjelman valmistelussa:
- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2019 -suunnitelmaan sisältyvää Kehä IV -yhteyttä (maantie 152 välillä Hämeenlinnanväylä–Tuusulanväylä) tulee kiireellisesti edistää. Hanke kehittää lentokenttäaluetta ympäröivien logistiikka-alueiden yhteyttä valtatien 3 suuntaan ja tieyhteydellä on myös merkitystä lentoaseman huoltovarmuuden kannalta. Tuusulan kunta edistää parhaillaan ripeästi maantien 152 jatkeen ympärille, lentokenttäalueen pohjoispuolelle sijoittuvan Focus alueen suunnittelua ja kaavoitusta. Alueen asemakaavoitus on vireillä.
- Kehä IV -poikittaisyhteyteen kytkeytyviä, laadukkaan valtateiden 3 ja 4 välisen poikittaisyhteyden muodostamiseksi tarvittavia ja edistämistä vaativia hankkeita ovat lisäksi Tuusulan itäväylän (mt 11466) kehittäminen sekä maantien 148 kapasiteetin turvaaminen.
- Pääradan kapasiteetin lisäämisen kolmas vaihe (Pasila - Riihimäki) tulee käynnistää toisen vaiheen toteuttamisen rinnalla.
- Valtion tulee osoittaa pitkäjänteisesti rahaa liikenneinfran pieniin kehittämishankkeisiin (pienet kustannustehokkaat hankkeet) ja sitoutua liityntäpysäköintihankkeiden toteuttamiseen MAL 2019 -suunnitelmassa linjatun mukaisesti. Valtion vuosittainen KUHA-rahoitus Helsingin seudulle tulee nostaa 15 miljoonaan euroon vuodesta 2024 alkaen.
- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2019 -suunnitelmaan sisältyvää valtateiden 3 ja 4 välistä Keski–Uudenmaan pohjoista logistiikan poikittaisyhteyttä (Järvenpää–Nurmijärvi) tulee edistää.
- Tuusulan kunta vastustaa ruuhkamaksujen/tietullien käyttöönottoa.
Liikenteen infrastruktuurin pienten kehittämishankkeiden rinnalla myös keskisuuret, maankäytön kehittämistä tukevat tie- ja liittymähankkeet tulee ottaa huomioon. Valtio edellyttää MAL-sopimuksissa kunnilta asuntotuotantotavoitteiden täyttämistä ja maankäytön lisäämistä. Kunnat pyrkivät ohjaamaan maankäyttöä kestävää liikkumista tukeville alueille kuten asemanseuduille ja joukkoliikenteen reiteille, mutta tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisten maantieliikenteen verkon liittymien ja väyläjaksojen kehittämistä, joissakin tapauksissa uusia liittymiäkin.
Tuusulan kunta pitää Liikenne 12 -suunnitelmassa esitettyä yhteisrahoitusmallia ja sen sisältämää periaatetta, jonka mukaan valtion kustannusosuus olisi maksimissaan 50 % valtion verkolla toteutettavissa kaupunkiseudun liikennejärjestelmää parantavissa tie-, raide- ja muissa mahdollisissa hankkeissa, kohtuuttomana. Lähtökohtana tulee olla, että valtio vastaa valtion väylistä ja niiden kustannuksista ja kunnat katuverkosta.
Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
Väyläverkon investointiohjelman luonnos on valmisteltu Väyläviraston sisäisenä työnä. Tuusulan kunta katsoo, että jatkossa kunnat ja seudut tulee ottaa mukaan ohjelman valmisteluun. Keskinäisen yhteistyön kautta voidaan varmistaa, ettei liikenneverkon kehitys eriydy maankäytön ja asumisen kehityksestä ja näihin liittyvistä tarpeista.
Investointiohjelman seurantaa varten tulisi perustaa seurantaryhmä, johon kutsutaan edustus kunnista.
Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina investointiohjelman tulevia päivityskierroksia varten?
Tuusulan kunta pitää tärkeänä, että investointiohjelman ulkopuolelle jääneiden, Liikenne 12 -tavoitteita tukevien hankkeiden suunnitelmavalmiutta edistetään ja mahdollistetaan näiden toteuttaminen jatkossa.
Tuusulan kunta pitää oleellisina Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyksien suunnittelun edistämistä, erityisesti vt3:n ja vt4:n välisen mt 152:n jatke (Kehä IV), kt 45, Tuusulan itäväylä (mt 11466) ja Kulloontie (mt 148) -reitin muodostaman poikittaisyhteyden suunnittelu- ja toteutusvalmiuden parantamista.
Tuusulan kunta edistää voimallisesti maantien 152 jatkeen ympärille, lentokenttäalueen pohjoispuolelle sijoittuvan Focus alueen suunnittelua ja kaavoitusta. Alueesta muodostuu merkittävä teollisuuden ja logistiikan keskus. Focuksen asemakaavoitus on vireillä ja ensimmäiset asemakaavat valmistuvat vuoden 2024 aikana. Myös toisen mt 152 varrelle sijoittuvan yritysalueen suunnittelu on niin ikään käynnistymässä Kiila-Senkkerinmäen alueelle, jonne suunnitellaan seututasoista kiertotaloustoiminnan keskittymää. Suunnittelu on tällä hetkellä esiselvitysvaiheessa, maankäytöllinen suunnittelu on ohjelmoitu käynnistyvän vuoden 2023 loppupuolella.
Kunta teettää parhaillaan Tuusulan itäväylälle (mt 11466) aluevaraussuunnitelmaa, joka pohjustaa väylän kehittämistä vt3 - vt4 -poikittaisyhteyden osana ja on edellytys myös väyläkäytävän varren maankäytön kehittämiselle. Itäväylän varrelle on asemakaavoitettu viime vuosina merkittäviä määriä uusia yritystontteja. Väyläkäytävän varrella on lisäksi runsaasti asemakaavoittamatonta yritysaluepotentiaalia.
Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden, esimerkiksi maantiekäytävien jalankulun ja pyöräilyn väylien, sekä investointiohjelman ulkopuolelle jäävien, MAL-sopimusneuvottelujen kautta ratkaistavien keskisuurten hankkeiden suunnittelua tulee edistää.
Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
Investointiohjelman valmistelun suhdetta kaupunkiseutujen MAL-suunnitteluun sekä kuntien ja valtion väliseen MAL-sopimusmenettelyyn olisi hyvä kuvata nykyistä laajemmin. MAL-sopimusten toimenpiteillä pyritään osaltaan vaikuttamaan liikkumistarpeisiin kaupunkiseuduilla ja edistämään kestävää liikkumista,
Investointiohjelman laadinta tukee osaltaan väyläverkon kehittämisen ja ylläpidon pitkäjänteisyyttä ja luo samalla näkymää tuleville vuosille.