Perustelut
Asia
Vastaus selvityspyyntöön HO:n asiassa dnro 5472/03.04.04.04.16/2022
Selvityksen antaja
Tuusulan kunta
Valituksen alainen päätös
Tuusulan kunnanvaltuuston päätös 3.10.2022 § 118
Vastaus selvityspyyntöön
1. Asian esittely ja tausta
Tuusulan kunnanvaltuuston päätöksestä 3.10.2022 § 118 on jätetty valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä ja tämän täydennys ovat liitteenä. Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt asiasta kunnan lausunnon 3.1.2023 mennessä. Selvityksen antaa hallintosäännön mukaan kunnanhallitus.
Tässä selvitykessä annetaan vastineet valituskirjelmässä esitettyihin kohtiin, joita valituskirjelmässä on pidetty lainvastaisina tai viheellisinä.
2. Vastaus
Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavaa laadittaessa on ollut käytössä kattavat selvitykset ja tiedot. Kaavaselostus täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen vaatimukset.
Hyrylän palvelukeskus -asemakaavan muutos on laadittu kaikilta osin perustuslain ja erityislainsäädännön mukaisesti. Tuusulan kunnanhallitus vaatii, että valitus hylätään kokonaisuudessaan perusteettomana ja että kunnanvaltuuston tekemää kaavapäätöstä ei kumota.
Tuusulan kunta vaatii, että valittajan esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään ja että Tuusulan kuntaa ei velvoiteta korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Tuusulan kunta vaatii, että valittaja velvoitetaan pitämään omat oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
3. Perustelut
Alla olevan perustelutekstin otsikoiden “kohta x” viittaa valituskirjelmään tätä selitystä valmisteltaessa numeroituihin kohtiin.
Valituksen viitattu kohta 1
Maankäyttö- ja rakennuslain 55 § Asemakaavan esitystapa
Asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan:
1) asemakaava-alueen rajat (asemakaava-alue);
2) asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat;
3) ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi;
4) rakentamisen määrä; sekä
5) rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet.
Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset.
Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.
Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.
Kaavaselostuksessa ja sen liitteissä kerrotaan, että kortteliin toteutetaan kunnantalo, koska näin on tarkoitus toimia ja näin toteutuksesta kertoen kaavamuutoksen vaikutukset ovat kaikkien osallisten kannalta helposti ymmärrettävissä. Näin ollen viittaus kunnantaloon ei ole virheellinen. Kaavaselostuksesta, vaikutusten arviointiraportista ja muusta liiteaineistosta ilmenee, että kunnantalo toteutetaan palvelukeskukseen toimisto- ja kokoontumistiloina ja näin ollen kunnallisten palveluiden sijoittuminen kortteliin on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa. Suunniteltu palvelukeskuksen (sis. kunnantalo) toteutus sisältää hyväksytyn asemakaavanmuutoksen mukaisesti juuri toimisto- ja kokoontumistiloja ja on siten asemakaavan käyttötarkoitusmerkinnän mukainen. Käyttötarkoitusmerkinnässä ei oteta kantaa siihen, onko tilojen käyttäjä julkinen vai yksityinen taho. Palvelun tuottajasta riippumatta vaikutukset ovat samankaltaiset. Asemakaavan keskustatoimintojen korttelialueen käyttötarkoitus on yleiskaava 2040:n nähtävillä olleen ehdotuksen alueen käyttötarkoituksen mukainen ja näin ollen myös vireillä oleva yleiskaava on huomioitu kaavoituksessa. Kunta vastaa maankäytön suunnittelusta alueellaan ja siten kunnalle maankäytön suunnittelu on velvollisuus ja oikeus, koska kunnan on kyettävä vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen
Valituksen viitattu kohta 2
Valituksessa esitetään, että suurinta sallittua korkeusasemaa ei ole määritelty eikä esitetty kaavakartassa. Kaavakartassa on suurimman sallitun kerrosluvun merkinnät. Kaavakartassa ja -määräyksissä korkeusasemaa ei ole välttämätöntä määritellä esim. harja- tai räystäyskorkeuden osalta. Ympäristöministeriön julkaisussa Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, opas 12, luvussa 5.7. on kirjattu, että rakennusten korkeus voidaan kaavassa määrätä usealla tavalla käyttäen kaavamerkintäasetusten mukaisia merkinnöjä, joista yksi on Roomalainen numero, joka osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
Havainnekuvat on laadittu tavanomaisia, aiottuja ja asemakaavan suurimpia sallituttja kerroskorkeuksia käyttäen. Havainnekuvat vastaavat asemakaavan muutoksen määräyksiä ja vaikutukset ympäristön rakentamiseen on tältäkin osin selvitetty ja havainnollistettu MRL:n edelyttämällä tavalla.
Valituksen viitattu kohta 3
Asemakaavamääräykseen on tehty muutos ehdotuksen julkisen nähtävillä olon jälkeen: C-4 -korttelialueen määräyksiin lisättiin täsmennys, että autopaikkojen sijoittaminen muuallekin kuin kaavan määräämille alueille on mahdollista, jos asiasta on sovittu rasite- tai yhteisjärjestelysopimuksin. Ratkaisu mahdollistaa joustavamman autopaikkojen sijoittelun eri kortteleiden välillä, mikä on keskusta-alueen vielä kehittyvän rakenteellisen pysäköintiratkaisun ollessa kyseessä, järkevä ratkaisu.
Kyseessä ei ole olennainen muutos, kuten valituskirjelmässä esitetään, eikä uutta julkista kaavamuutosehdotuksen nähtävilläoloa siten ole ollut tarvetta järjestää. Lisäyksen jälkeenkin autopaikkojen järjestäminen suunnittelualueelle on mahdollista ja näin ollen vaikutusten arviointi on tältä osin riittävä. Autopaikkoja saa sijoittaa ilman asemakaavamääräyksiäkin toteutettavan tontin ulkopuolelle, mikäli tästä sovitaan yhteisjärjestelysopimuksella tai rasitejärjestelyin ja näin ollen muutos ei ole olennainen vaan teknisluonteinen täsmennys.
Valituksen viitattu kohta 4
Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § Asemakaavan sisältövaatimukset
Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Alueella ei asemakaavaa hyväksyttäessä ollut kaikelta osin oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten asemakaavaa laadittaessa yleiskaavan sisältövaatimuksia tulee noudattaa soveltuvin osin. Maakuntakaavassa eli Uusimaa-kaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle.
Käytännössä oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuminen asemakaavaa laadittaessa on tarkoittanut, että asemakaavan ohessa on oltava yleispiirteinen suunnitelma ja selvitykset, joilla varmistetaan asemakaavan sisällön olevan maankäytön kontekstin osalta MRL:n edellyttämällä tavalla perusteltu ja vaikutusten arviointi on riittävän laaja. Tätä asemakaavan muutosta hyväksyttäessä on ollut käytettävissä em. oikeusvaikutteisena laadittu yleiskaava 2040:n julkisesti nähtävillä ollut yleiskaavaehdotus, jossa kyseinen kaavamuutos alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, sekä tarkempi Hyrylän keskustan yleissuunnitelma. Aineistoon on viitattu kaavaselostuksessa ja hyväksytty asemakaavanmuutos on kummankin em. laajemman suunnitelman mukainen. Käytettävissä olleen yleiskaava 2040:n vaikutusten arvioinnin lisäksi tämä asemakaavan muutosaineisto sisältää erikseen mm. kaupallisten ja liikennevaiktuusten osalta laajat selvitykset. Näin ollen vaikutustenarviointi pääkäyttötarkoitusmerkinnän suhteen on ollut riittävän laajaa.
Valituksessa esitetään virheellisesti ja perustelematta, että korttelia 8095 ei olisi voitu merkitä C-merkinnällä. Kunnalla on laaja harkintavalta maankäyttöratkaisujen osalta perustuen kunnan kehittämistarpeeseen. Kaavaselostuksen sivulta 15 alkaen on kuvattu palvelukeskuskorttelin kaavallista ratkaisua. Perusteena on mainittu tavoite toteuttaa palvelukeskus, jonka toteuttamiseksi useita käyttötarkoituksia käsittävä C-käyttötarkoitusmerkintä on oikea myös Ympäristöministeriön laatiman oppaan 12 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset mukaisesti. Keskustatoimintojen käyttötarkoitusta on täsmennetty rakennusoikeutta määriteltäessä erikseen liikerakentamista ja kokoontumis- ja toimistotilarakentamista varten. Ohjaavien kaavatasojen osalta on todettava, että koska maakuntakaavassa sekä yleiskaava 2040:n ehdotuksessa alue on keskustatoimintojen aluetta, on asemakaavaa hyväksyttäessä ollut perusteltua osoittaa alueelle keskustatoimintojen kaavamerkinnällä korttelialueita.
Valituksen viitattu kohta 5
MRL 54 § Asemakaavan sisältövaatimukset
Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.]
Kaavaselostuksen liitteenä 3c oleva havainneaineisto ja kaavaselostuksessa olevat kuvat viitesuunnitelmasta osoittavat, että kaavamuutoksella luodaan viihtyisää ympäristöä. Palvelukeskus on suunnittelu Hyrylän keskustan osaksi ottaen huomioon alueen erityispiirteet parhaalla mahdollisella tavalla.Palvelukeskukseen rajautuvat yleiset alueet on mitoitettu ja käyttötarkoituksiltaan suunnittelu niin, että keskustaan syntyy viihtyisiä oleskeslualueita. Palvelukeskuksen suunnitelma perustuu hankintalain mukaiseen kilpailuvoittoon. Asemakaavan muutoksen myötä syntyvän ympäristön laatua esitetään havainneaineistolla. Aineisto on suunnittelu ammattitaitoisen arkkitehtitoimiston toimesta yhteistyössä kunnan eri valmisteluryhmien kanssa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen. Siten voi todeta, että on laaja hyväksyntä asemakaavan muutoksen tuottamalle ympäristön laadulle.
Valituksen viitattu kohta 6
Hyrylän ostoskeskusta ja pääkirjaston rakennusta ei ole merkitty suojeltaviksi, koska tälle ei ole katsottu olevan MRL:n mukaisia perusteita. Rakennuksilla ei ole katsottu olevan sellaisia rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia tai muita erityisiä arvoja, että niiden suojeleminen olisi perusteltua. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää olevan ostoskeskuksen purkamista. Maakuntamuseo tai ELY-keskus eivät ole edellyttäneet ostoskeskuksen säilyttämistä tai suojelemista asemakaavaprosessin aikana.
Toisaalta purkaminen mahdollistaa alueen käyttämisen paljon tehokkaammin ja parantaen vetovoimaa, kuten kaavaselostuksessa on todettu. Kulttuurihistoriallisia arvoja, rakennusten suojelemisen tai suojelematta jättämisen perusteet on kuvattu kaavaselostuksessa sivuilla 47-50. Ostoskeskukselle on lainvoimainen purkulupa.
Valituksen viitattu kohta 7
Maanalaisen pysäköintilaitoksen sisään- ja ulosajoramppi on Autoasemankadun vieressä sijoitettu korttelin pääjulkisivun edustalle. Kaavamääräyksen mukaisesti ajoluiskan maanpäällinen tukimuurin tulee noudattaa korttelin 8095 arkkitehtuuria värityksen ja materiaalien osalta, joita puolestaan on kaavamääräyksin määritelty C-4-korttelinalueen osalta. Näin syntyy rakennustaiteelliselta tasoltaan hyvä ja yhtenäinen ratkaisu, vaikka kyse on vain ajoneuvoluiskasta.
Kevyen liikenteen reitti ei risteä rampin ajoneuvoliikenteen kanssa. Liikenteen toimivuus ja turvallisuus on tutkittu kaavaselostuksen liitteissä 3d ja 4a-4d esitetysti. Asemakaavanmuutos sisältää riittävän liikenneverkon ja sen mitoituksen liikenteen toimivuuden takaamiseksi. Ratkaisu perustuu toimivaan ja liikenneturvallisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Ratkaisu on liikenneturvalisuuden osalta riittävälä tasolla ja näin ollen täyttää MRL 54§:n vaatimukset.
Valituksen viitattu kohta 8
Maankäyttö- ja rakennuslain 50 § Asemakaavan tarkoitus
Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.
Pyöräpaikkojen sijoittumista ei ole esitetty asemakaavakartalla, koska toteutuksen osalta halutaan jättää vielä tässä vaiheessa eri vaihtoehtoja auki ja voimassa olevassa lainsäädännössä ei edellytetä pyöräpaikkojen sijoittumisen esittämistä asemakaavakartalla. Kaavamääräyksissä pyöräpaikkojen sijoittumisesta on määrätty, että niitä voi toteuttaa tontille ja viereiseille katualueille. Asemakaavassa on varattu osin tavanomaisesta leveämpiä polkupyöräilyn ja jalankulun alueet sekä katualueet, että näillekin voidaan sijoittaa polkupyörien pysäköintipaikkoja. Rakennusluvassa ja katusuunnitelmissa tarkemmin ratkaistaan, miten polkupyörien pysäköinti järjestetään. Asemakaavan muutos on MRL 50 §:n mukainen.
Valituksen viitattu kohta 9
Perustuslain 6 § Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Valituksessa ei ole esitetty, miten asemakaavamuutos olisi maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vastainen.
Asemakaavan muutokseen kohdistuvat yleiskaavan sisältövaatimukset oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuvilta osin on katettu käyttäen ohjeena tämän asemakaavan muutoksen hyväksymisen aikaan yleiskaava 2040:n julkisesti nähväillä ollutta ehdotusta ja erikseen Hyrylän keskustaan laadittua yleissuunnitelmaa, joiden avulla on osoitettu tehdyn asemakaavan muutoksen maankäytölliset perusteet, konteksti ja siten maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on noudatettu. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuessa luonnollisesti paras mahdollinen laajemman kokonaisuuden sisältämä suunntelma on jo melkein hyväksymisvaiheessa oleva, oikeusvaikutteisena laadittu yleiskaava, kuten tämän asemakaavan muutoksen tapauksessa on ollut.
Asemakaavoja on Hyrylän keskustaan laadittu useiden vuosikymmenien ajan ylempiin kaavatasoihin perustuen ja kussakin asemakaavassa ratkaistaan mm. rakennusoikeuden määrät vain ko. kaavan rajauksen sisäpuolisella alueella kunkin kaavoitusalueen maankäytölliset perusteet ja alueen ominaispiirteet huomioiden. Suunnittelu – ja kaavoitusalueet muodostavat yksilöllisen kokonaisuuden muun muassa rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan osana kaupunkirakennetta. Näin on myös palvelukeskuksen kaavassa.
Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaate ei automaattisesti tarkoita, että esim. vierekkäiset korttelit asemakaavoitetaan samalla tehokkuudella tai että maanomistajille tulisi olosuhteista riippumatta osoittaa asemakaavassa samansuuruinen rakennusoikeus. Lähtökohdat ja maankäytön tarpeet kunnan kannalta voivat olla toisistaan poikkeavat eri kortteleissa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että tulevia asemakaavan muutoksia tehtäessä esim. tehokkuuden nostamisen edellytyksiä tutkittaessa muissa kortteleissa, voidaan vaikutuksia tutkien tehdä tarvittavat muutokset myös liikenneverkkoon.
MRL 9 § edellyttää selvittämään vaikutukset riittävällä laajuudella. Kaavan suunnittelualueen laajuus on lähtökohdaisesti kaavoittajan harkinnassa eikä maakäyttö- ja rakennuslaissa ole määräyksiä asemakaava-alueen vähimmäispinta-alasta. Suunnittelualueen on oltava laajuudeltaan sellainen, että kaavan vaikutukset voidaan sen puitteissa arvioida ja se muodostaa tarkoituksenmaisen suunnittelukokonaisuuden. Asemakaavamuutosta ei voi pitää lainvastaisena vain suunnittelualueen suppeuden vuoksi sen muodostaessa tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden eikä suunnittelualuetta voida tässä tapauksessa näin ollen pitää liian suppeana.
Asemakaavamuutos ei ole maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vastainen.
Valituksen viitattu kohta 10
Kaava-asiakirjoissa esitetty kuvaus “Pääkirjaston rakennuksessa oleva toiminta voi jatkua edelleen ja siten kulttuuri- ja sivistyksen palvelutaso on keskustassa hyvä” pitää paikkansa. Asemakaavanmuutos ei juurikaan muuta ko. korttelialueen määräyksiä tai sen toteuttamisedellytyksiä. Autopaikat toteutetaan nykykäytäntöön nähden toisin, mutta muutoin kaavamutuos ei tuonut tähän kortteliin merkittäviä muutoksia. Korttelialueen käyttötarkoitus, rakennusoikeus, kerrosluku yms. mahdollistavat nykyrakennuksen ja -toimintojen säilyttämisen. Linja-autoaseman siirtyminen Tuusulanväylän itäpuolelle heikentää joukkoliikenteellä liikkuvien osalta kirjastopalveluiden saavutettavuutta, mutta toisaalta samalla muutoksella parannetaan uuden linja-autoaseman yhteyteen tulevien palveluiden saavutettavuutta niiden osalta, jotka kulkeva joukkoliikenteellä. Asemakaavan muutos on siten maakuntakaavan suunnittelumääräyksien ja MRL:n mukainen.
Valituksen viitattu kohta 11
Asemakaavan muutosehdotuksessa ei ollut määräystä liiketilojen sallimisesta kyseisessä korttelissa, vaan kyse on Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueesta (YL-10).Asemakaavamuutokseen lisättiin ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen määräys: “Kortteliin voi toteuttaa enintään 20 % rakennusoikeudesta liiketiloina.”
Lisäys ei ole olennainen muutos eikä siten edellytä asemakaavamuutosehdotuksen uudelleen julkisesti nähtäville asettamista. Näin on tulkittava, koska sallitun liiketilan määrä on pieni - erityisesti tämän asemakaavanmuutoksen liiketilan sallivaan rakennusoikeuteen suhteutettuna - ja se ei lisää kokonaisrakennusoikeutta eikä tällä lisäyksellä ole kokonaisuuden kannalta merkittävää vaikutusta.
Korttelin autopaikkojen sijoittuminen on määrätty asemakaavamääräyksessä. Autopaikkoja voidaan sijoittaa sopimuksella myös korttelin ulkopuolelle.
Valituksen viitattu kohta 12
Nykyisen pääkirjaston korttelin osalta asemakaavan muutoksessa edellytetään autopaikkoja toteutettavaksi 1 ap/80 kem2. Mopojen tai polkupyörien pysäköintipaikkojen vähimmäismääriä ei ole määritelty asemakaavamääräyksellä.
Kaavamääräyksellä edellytetyt autopaikat ovat kunnan harkittavissa ja käytännön tarve suurelti riippuvainen kaavojen ulkopuolisista asioista mm. joukkoliikenteen tasosta ja rakennuksiin sijoittuvien toimintojen vetovoimasta. MRL ei edellytä suoranaisesti pysäköintipaikkojen määrittelyä. Tulee ottaa huomioon, että pääkirjaston kortteli on jo pystytty järjestämään myös mopo- ja polkupyöräpysäköinnin osalta eikä kaavamuutos muuta edellytyksiä tämän osalta. Koska korttelin pinta-ala ei juuri muutu, ei pysäköinnin järjestämismahdollisuuskaan juuri muutu. Näin ollen edellytykset liikenteen järjestämiselle myös mopo- ja polkupyörien osalta täyttyvät eikä kaavamuutos muuta näiden edellytysten täyttymistä.
Asemakaavamuutoksessa on määritelty kullekin korttelialueelle vähimmäisautopaikkamäärät. Näiden sijoittelun osalta on annettu vapauksia, jotta keskusta-alueella suuren rakenteellisen pysäköintilaitoksen edut saadaan hyödynnettyä joustavasti.
Kaavamuutoksen vaikutustenarvioinnissa ja kaavaselostuksen liitteinä 4a-d olleissa selvityksissä on arvioitu kaavamuutoksen vaikutuksia liikenteen järjestämiselle. Havainneaineisto osoittaa varattujen alueiden olevan riittäviä kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. Kaavaselostuksen pysäköinti-kappaleessa on kerrottu pysäköinnin järjestämisestä ja mitoitusperusteista.
Valituksen viitattu kohta 13
Asemakaavanmuutoksella muodostetut korttelit ovat yhden maanomistajan omistuksessa. Ei ole perusteltua väittää, että maanomistajia ei kohdeltaisi yhdenvertaisesti.
Lisäksi, kun otetaan huomioon suhteellisen pieni liiketilan osuus ja yhteiskäyttöisten autopaikkojen erittäin suuri määrä, ei ole katsottu olevan tarvetta hienosäätää autopaikkavaatimusta erikseen liiketilojen osalta. Käytännössä kiinteistöissä asioivat yhteiskäyttävät autopaikkoja ja suuren pysäköintilaitoksen yhteydessä suuruuden ekonomia vähentää yksittäisten kiinteistöjen tai toimintojen autopaikkatarvetta.
Valituksen viitattu kohta 14
Pääkirjastoon liittyvä viimeisin lainvoimainen rakennuslupa (18-0052-R) mukaan rakennettu kerrosala on 3522 m2. Asemakaavan muutoksen myötä rakennusoikeutta on siten riittävästi nykyisen rakennuksen säilyttämiseksi. Näin ollen kaavaselostus ei ole ristiriidassa kaavakartan kanssa.
Valituksen viitattu kohta 15
Korttelien 8096 (Aunela) ja 8097 (Taidekasarmi) korttelien rakennusoikeus vastaa likimäärin toteutunutta. Selostuksessa on yleispiirteisesti kerrottu, että rakennusoikeus vastaa toteutunutta, mistä saa mielikuvan, että se vastaa neliölleen toteutunutta.Asemakaava on tästä huolimatta myös näiden korttelien osalta MRL:n sisältövaatimusten mukainen. Rakennusoikeutta voi toteuttaa esimerkiksi kellaritasolla.
Asemakaavan muutoksessa esitetyt korttelialueiden käyttötarkoitukset perustuvat maakuntakaavaan, yleiskaava 2040:n ehdotukseen sekä keskusta-alueelle laadittuun yleissuunnitelmaan. Koska maakuntakaavassa sekä yleiskaava 2040:n ehdotuksessa alue on keskustatoimintojen aluetta, on asemakaavaa hyväksyttäessä ollut perusteltua osoittaa alueelle keskustatoimintojen kaavamerkinnällä korttelialueita. Lisäksi keskustatoimintojen käyttötarkoitusmerkintä on perusteltu, kun otetaan huomioon rakennusten suojelutarve. Mitä monipuolisemmin vaihtoehtoja on, sitä varmemmin rakennus pysyy käytössä ja sen säilyminen asiallisessa kunnossa on varmempaa.
Ympäristövaikutuksia arvioitaessa on näiden kahden C-korttelialueen osalta otettu huomioon liikennemäärien vaihteluvälit, mutta tämän erottelu liikenneverkon mallinnuksessa ei ole relevanttia näiden kortteleiden suhteellisen pienestä liikennevaikutuksesta ja keskusta-alueen koko liikennemäärästä johtuen.
Liikenteen järjestämiseen, pysäköintipaikkojen riittävyyteen ja maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun liittyen auto-, mopo- ja polkupyöräpaikkojen osalta kts. kohdat 12 ja 13.
Valituksen viitattu kohta 16
Erityistä kulttuurihistoriallista arvoa olevat rakennukset on merkitty suojeltaviksi. Suojeltujen rakennusten yhteyteen on jätetty asemakaavan muutoksessa tilaa, jotta rakennukset saadaan kaupunkikuvallisesti edustavalla tavalla esille. Rakennuskannan erityisiä arvoja on siten vaalittu ja nämä otettu suunnittelussa hyvin huomioon. Lainvoimaisen kaavan Y-11 -aluetta on pienennetty vähäisesti, eikä ratkaisulla ole vaikutusta rakennuksen tai alueen suojeluun ja samalla on parannettu alueen käyttöä mm. Jalankulkua ja pyöräilyä.
Olevan puusto säilyttämistä ei ole edellytetty Tykkimiehenpolun varrella, koska näiden puiden kaupunkikuvallista arvoa ei ole pidetty erityisenä.
Valituksen viitattu kohta 17
Tuusulanväyäln itäpuolella olevan Rykmentin puistotien varteen on asemakaavoitettu linja-autoasaemalle tila asemakaavassa Rykmentinpuiston keskus nro 3565. Linja-autoaseman toimintaa ollaan siirtämässä tähän uuteen sijaintiin. Katuverkossa on tämän asemakaavan mutuoksen mitoituksessa osalta varauduttu pysäkkien sijoittamiseen sekä Tuusulanväylän, Autoasemankadun, Koskenmäentien alueelle. Pysäkkien sijoittelu ei lähtökohtaisesti ole asemakaavassa päätettävä asia. Kaavatyössä tehdyissä liikenteellisissä selvityksissä (kaavaselostuksen liitteet 4a-d ja 4j) on tutkittu (eikö) autoliikenteen ohella kävely, pyöräily ja julkisen liikenteen toiminta- ja kehittömisedellytykset ja täten asemakaav täyttää MRL §54 säädökset.
LPA-20 -korttelialueele on kaavakartassa merkitty sulkeisiin kortteleiden numerot “(8028, 8095, 8096, 8097).” Merkintää ei kaavamerkinnöissä ole kuvattu, mutta C- ja YL-korttelialueiden määräyksissä kerrotaan yksiselitteisesti miten ko. korttelialueiden pysäköinti voidaan järjestää. Pysäköintijärjestelyt on kuvattu kaavaselostuksen sivulla 14 seuraavasti:
Pysäköintialue (LPA-20)
Autopaikkojen korttelialue on merkitty kirjaston pohjoispuolelle kortteliin 8028. Alueelle voi toteuttaa pintapysäköintikentän. Alueelle on mahdollista toteuttaa pysäköintipaikkoja kortteleiden 8028 (kirjasto), 8095 (palvelukeskus), 8097 (Aunela) ja 8098 (Taidekasarmi) käyttöön. Autopaikkoja mahtunee enimmillään alueelle noin 70 kpl.
Autopaikkojen sijoittumista tälle korttelialueelle eri keskustakorttelien toimintojen kesken ei ole tarkoitus ohjata asemakaavalla vaan sopimuksin.
Valituksen viitattu kohta 18
Vaikutusten arviointiraportissa kuvataan virkistäytymismahdollisuuksien säilyvän pitkälti ennallaan, koska asemakaavan muutoksella Esikunnanpuiston osalta ei kaavamuutos johda melutasojen muutokseen - alueen melutaso on jo virkistysalueiden melutasojen ohjearvojen yläpuolella. Suojaviheralueeksi alueen merkitseminen ei rajoita sen käyttöä tai siihen kohdistuvia huoltotoimenpiteitä. Suojaviheraluekin voi olla edustava, kuten nykyinen Esikunnanpuisto on.
Kuten valituksessa todetaan, Esikunnanpuiston säilyttäminen käyttötarkoitukseltaan virkistyskäytössä olisi edellyttänyt meluntorjuntatoimenpiteitä. Kaavamuutos ei toisaalta niidenkään toteuttamista rajoita.
Tuusulan yleiskaava 2040 työssä on selvitetty virkistysalueet ja -reitit ja viheryhteydet. Asemakaav-alue sijoittuu lähelle, noin 100 m päähän Hyrylän keskustaan rajautuvaa yleiskaavassa esitettyä virkistyaluetta, joka liittyy Tuusulanjärven ja jokilaakson virkistys- ja viheraluekokonaisuuteen. Asemakaava ei osoiteta nykyisiä puistoja rakentamiseen.
Valituksen viitattu kohta 19
MRL 54 c § Pohjakartan hyväksyminen
Jos asemakaavan pohjakartta täyttää sille asetetut vaatimukset, kaavoitusmittauksen valvojan on hyväksyttävä kartta ja kartalle on tehtävä merkintä hyväksymisestä.
Kaavan pohjakartta täyttää sille asetetut MRL 54a §:n mukaiset vaatimukset. Asemakaavakartta allekirjoitetaan MRL 54c §:n mukaiseti kaavoitusmittauksen valvojen toimesta kaavan saatua lainvoiman.
Valituksen viitattu kohta 20
Asemakaavan muutoksella on lisätty ajoneuvoliittymäkieltomerkintä kortteleihin 8007, 33078 ja 8027. Tuusulanväylään rajoittuvien kortteleiden liittymien järjestämistä tämä ei kuitenkaan muuta, koska aiemmin Tuusulanväylän ollessa LT-merkinnällä maantien aluetta, ei kortteleihin oltu osoitettu tonttiliittymänuolilla liittymien toteuttamismahdollisuuksia. Ilman liittymänuolia, ei maantieltä voida toteuttaa liittymiä. Katualueelta toisaalta liittymän voi toteuttaa kaavan puitteissa, ellei sitä ole erikseen tonttiliittymäkiellolla estetty. Aiemminkaan ei siis voinut toteuttaa liittymiä Tuusulanväylälle suoraan tonteilta.
Korttelin 8007 osalta muutos on samankaltainen. Kortteli on aiemmin rajoittunut vain jalankululle ja polkupyöräilylle varattuun “pp”-merkinnällä olleeseen katualueeseen. Näin ollen korttelista ei ole voinut toteuttaa liittymää luoteeseen Koskenmäentielle. Asemakaavan muutoksen jälkeen Koskenmäentien alueelta on poistettu pp-merkinnällä oleva alue, mutta edelleen estetty liittymän toteuttaminen käyttäen liittymäkieltomerkintää.
Kummassakin tapauksessa tonttiliittymäkielto on tarpeen liikenteen sujuvuuden ja -turvallisuuden takaamiseksi.
Kaikki em. kiinteistöjen omistajat on osallistettu kaavaprosessin aikana kuten MRL edellyttää.
Valituksen viitattu kohta 21
Maankäyttö- ja rakennuslain 50 § Asemakaavan tarkoitus
Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.
Jalankulun ja pyöräilyn kaistat voidaan osoittaa katualueelle, mikä on tavanomaista liikenteen järjestämistä. Mitoitus on tutkittu kaavaa valmisteltaessa ja asemakaavaselostuksen liitteenä 4j on esitetty suunnitelma katualueen käytöstä. Suunnitelman mukaisesti toteutettaessa asemakaavan muutoksen myötä toteutuu riittävän viihtyisä ja turvallinen ympäristö. Hyryläntien katualueelle on osoitettu suunnitelmassa kaikki toiminnat omille kaistoilleen ja niiden risteämät toimivaksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi.
Ei ole turvallisuuden kannalta poikkeuksellista keskustoissa, että ajoneuvoliittymä risteää jalankulun ja pyöräilyn kaistojen kanssa, eikä ole mahdollista erottaa kaikkia liikkumismuotoja täydellisesti toisistaan.
Polkupyörille voidaan rakentaa pysäköintipaikkoja asemakaavan muutoksen puitteissa korttelialueelle tai katualueelle,
Polkupyöräpaikkojen sijainnin määrittäminen asemakaavan muutosta laadittaessa ei ole välttämätöntä.
Bussipysäkit voidaan toteuttaa asemakaavan muutoksen alueelle niin ikään ilman, että niiden paikat on määritelty asemakaavassa. Kaavaselostuksen liitteen 4j toiseksi viimeisellä sivulla olevalla kartalla on esitetty kaavamuutosta valmisteltaessa suunnitellut bussipysäkkien paikat “LA-pysäkki”-merkinnällä.
Sekä polkupyörien pysäköintipaikat että bussipysäkit ja moni muu katualueille sovitettava toiminto tai alue suunnitellaan katusuunnitelmaa laadittaessa ja sen yhteydessä on oma osallistamisvaiheensa.
Valituksen viitattu kohta 22
MRL 54 § määrää, että “Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.” MRL 39 § määrää yleiskaavan sisältövaatimuksista. Palvelukeskuksen asemakaavamuutosta laadittaessa on soveltuvin osin otettu huomioon, mitä yleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon. MRL:n mukaan huomioon otettavat asia ovat: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Asemakaavan muutosta laadittaessa on noudatettu em. säädäntöä. Asemakaavan muutosta laadittaessa on ollut käytettävissä yleiskaava 2040:n julkisesti nähtävillä ollut ehdotus sekä erillinen Hyrylän keskustan yleissuunnitelma. Asemakaavan muutos on laadittu tutkien laajasti vaikutukset ja maankäytöllinen konteksti. Kaavaselostuksen kohdassa 4 (s. 57 alkaen) on kuvattu ohjaavien maankäyttöpäätösten sisältöä ja esitetty asemakaavan muutoksen suhdetta näihin. Asemakaavan muutos on laadittu MRL 54 §:n mukaisesti.
Valituksen viitattu kohta 23
Maankäyttö- ja rakennuslain 91 b § Maankäyttösopimukset
Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä.
Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä.
Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista.
Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopimus tulee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedottaa osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla.
Valtuustossa 7.2.2022 annettiin tiedoksi Hyrylän palvelukeskushankkeen tilannekatsaus. Tämän yhteydessä valtuusto päätti, että jatkosuunnittelussa selvitetään, miten palvelukeskuksen läheisyyteen pystytään sijoittamaan Autoasemankadulle tai Pysäkikujalla linja-autoliikenteen pysäkki. Valtuuston jäsenen esittämässä ja hyväksytyssä päätöksen muotoilussa on viitattu sopimukseen. Ei ole sellaista maankäyttöä ohjaava sopimusta, joka asettaisi asemakaavan sisällölle ehtoja. Tuusulan kunta oli tehnyt 7.2.2022 mennessäTuusulan kunnan ja HOK-Elannon välisen aiesopimuksen ja Palvelukeskushankkeeseen liittyen hankesopimuksen. Nämä eivät sido maankäytöstä päättämistä eivätkä ole MRL 91 b §:n mukaisia maankäyttösopimuksia. Hyrylän palvelukeskuksen kaavamuutos ei ole ristiriidassa MRL 91 b §:n kanssa.
Valituksen viitattu kohta 24
Hyväksyttyyn asemakaavan muutokseen asemakaavan muutosehdotuksen julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset eivät olleet olennaisia. Muutokset olivat:
- LPA-20 -korttelialuetta muokattiin siten, että alueelle saa toteuttaa muuntajan, jonka tulee olla julkisivujensa osalta punatiilen värinen tai taiteen esittelypintaa. Lisäksi lisättiin määräys, jonka mukaan alueelle saa toteuttaa enintään +65 mpy tasolle yltävän mainospylonin.
- Katualueiden rajauksia korjattiin muutamia senttejä.
- Vaikutusten arviointia päivitettiin (mm. liittymien toimivuustarkastelut, kaupalliset vaikutukset sekä kaavatalouslaskelma).
- C-4 -korttelialueen määräyksiä täsmennettiin;
- Lisättiin mahdollisuus varioida metallisäleen suunnan ohella tiheyttä keinona saada huoltopihan julkisivuun elävyyttä.
- Lisättiin täsmennys, että autopaikkojen sijoittaminen muuallekin kuin kaavan määräämille alueille on mahdollista, kunhan asiasta on sovittu rasite- tai yhteisjärjestelysopimuksin.
- Tykkimiehenpolun puoleiselle julkisivulle tulee sijoittaa integroitavaa taidetta tai taiteen esittämiselle tilaa. Kaavaehdotuksessa edellytettiin kumpaakin.
- au-1 -osa-alueen määräyksestä poistettiin korkotason määrittävä virke, koska jatkosuunnittelun aikana todettiin hyväksi ratkaisuksi porrastaa tämän osa-alueen korkoja.
- Hyryläntien puoleisten korttelin kulmiin merkittiin näkemäalueet liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Näkemä-alueilla julkisivujen tulee olla läpi nähtävissä maanpinnasta 2 m korkeudelle olevalla osuudella.
- C-5 -korttelialueen määräykseen lisättiin maininta, että autopaikkoja voi toteuttaa muuallekin kuin C-4 ja LPA-20 -kortteleihin, kunhan asiasta on sovittu rasite- tai yhteisjärjestelysopimuksin.
- Määriteltiin liikennemeluntorjunnan vähimmäistaso myös kaavassa: Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuvan melutason sisällä tulee alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvot: kokoontumistiloissa 35 dB sekä liike- ja toimistohuoneissa 45 dB.
- Liitteeksi 4j valmistui kunnallistekniikan yleissuunnitelmaluonnos. Kaikki yleissuunnitelman asiakirjat ovat saatavilla mm. tämän kaavan verkkosivulta. Lyhennelmä on liitetty kaavaselostuksen liitteeksi.
Edellä mainitut muutokset ovat olleet luonteeltaan pienehköjä ja osin jopa teknishenkisiä eivätkä missään nimessä ollennaisia, jotka olisivat edellyttäneet asemakaavan asettamista uudelleen nähtäville. Pyydämme tältä osin katsomaan myös vastaukset kohtiin 3 ja 11.
Valituksen viitattu kohdat 25 ja 26
Maankäyttö- ja rakennuslain 65 § 2 mom. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa
Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 67 § Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä
Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on viipymättä lähetettävä tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Jos kirjelmässä, jossa pyyntö on esitetty, on useita allekirjoittajia, voidaan tieto kaavan hyväksymisestä lähettää vain ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ensimmäinen allekirjoittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille.
Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen nähtävillä ollessaa saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditut vastineet 19.9.2022. Kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen asia eteneni valtuuston käsiteltäväksi. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 3.10.2022. Valtuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen tieto asemakaavan hyväksymispäätöksestä julkaistiin kunnan tietoverkossa ja postitettiin kirje valituksen jättäneelle. Kirjeessä oli tieto kaavan hyväksymispäätöksestä ja kunnan antama vastine hänen jättämään muistutukseen.Valtuuston päätöksen tiedoksiantokohdasta puuttuu tieto, että niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat sitä pyytäneet, toimitetaan tieto kaavan hyväksymisestä. Tästä puutteesta huolimatta näin on toimittu.
Valituksen viitattu kohta 27
Tuusulan kunta katsoo, että laadittu asemakaavan muutos toteutuksen myötä rakentuu riittävän viihtyisä ja turvallinen ympäristö. Tämä on osoitettu kaavan liitteenä olevilla liikennealueiden suunnitelmilla ja havainnemateriaalilla. Tältäkin osin asemakaavan muutos on laadittu MRL:n 54 §:n mukaisesti.
Valituksen viitattu kohta 28
Jätetty valitus on ilmeisen perusteeton, joten oikeudenkäyntikuluja ei tule määrätä korvattavaksi valituksen jättäneelle.
Valituksen täydennyksen sivu 1
Tuusulan kunta ei katso, että valittajan esittämällä tavalla katselmus tulisi järjestää. Kaikki asemakaavan muutoksesta päätettäessä tarpeellinen tieto on ollut kaava-asiakirjoissa esillä. Kaava-asiakirjoissa on riittävät lähtötiedot nykytilanteesta ja vaikutusten arviointi on kattava ja täyttää MRL:n vaatimukset.
Valituksen täydennyksen sivut 3 ja 4
Valituksessa ei esitetä, miten C-4 eli palvelukeksuksen korttelialueelle johtava ajoluiska olisi ongelmallinen liikenteellisesti tai maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Liikenteellinen toimivuus on selvitetty kaavaselostuksen liitteissä 4a-c ja 4j. MRL ei edellytä, että asemakaavassa tulisi kaikki rakenteet esittää tontille. Laadittu asemakaavan muutos on yksiselitteinen. Asemakaavalla ei päätetä huoltovastuusta. Todetaan kuitenkin, että ajoluiskan sijoittamisesta katualueelle kuten muidenkin palvelukeskuksen katualueelle ulottuvien rakenteiden osalta tullaan laatimaan yhteisjärjestelysopimus ja tarvittavat rasitteet perustetaan ennen toteuttamista. Yhteisjärjestelysopimuksen laatimisesta on kerrottu kaavaselostuksen sivulla 55.
Kaupunkikuvalliseen väitteeseen liittyen ajoluiskaan on vastattu edellä lausunnon kohdassa seitsemän.
Rampin vierelle toteutettavien suojamuurien korkeutta ei ole määritelty asemakaavan muutoksen määräyksissä, koska se ei ole tarpeen. Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan toteutettaessa ratkaisu on luonnollisesti riittävän turvallinen. Perspektiivikuva on havainnollinen, koska katselukohta on suunnilleen silmänkorkeudelta, joten se vastaa hyvin tarkoitustaan suunnitelman toteutuksen etukäteistä hahmottamista. Ajoluiskan suojakaiteen korkeus on riittävällä tarkkuudella oikean korkuinen ajatellen kaiteen käyttöturvallisuutta. Esimerkiksi putoamiskorkeudella alle 3 metriä on kaiteen korkeuden oltava vähintään 70 cm ja putoamiskorkeudella 3–6 m kaiteen korkeuden on oltava 1 metri. Näitä mittoja havainnekuva vastaa riittävästi, jotta kaupunkikuvallinen vaikutus tulee havainnollistetuksi. Havainneaineisto on laadittu käyttäen realistisia rakennusten ja rakenteiden korkotietoja.
Koskenmäenpolun ja Lotanpolun kautta rajoittuville kiinteistöille toteutuva huoltoajo on ajoittaista. Em. katualueet on mitoitettu siten, että tällainen huoltoajo tai talvikunnossapito on mahdollista ilman, että jalankulku tai polkupyöräliikenne estyy tai muodostuu turvattomaksi.
Pyörien pysäköintipaikkojen kysymykseen on vastattu edellä kohdissa 12-13. Asemakaava on riittävän yksityiskohtainen.
Valituksen täydennyksessä esitetään, että Autoasemankadun ja korttelin 8096 liittymiskohta olisi ongelmallinen. Kortteli 8096 ei rajoitu Autoasemankatuun. Korttelin 8096 ajoneuvoliikenne on järjestetty MRL:n edellyttämällä tavalla muutoin katuverkon kautta. Korttelin 8095 osalta sen sijaan todetaan, että ajoneuvoliikenteen sisään- ja ulosajo on mahdollista rakentaa katualueelle. Asemakaava perustuu liikenneteeman selvityksiin (kaavaselostuksen liitteet 4a-c ja 4j), joissa on selvitetty ja suunniteltu katualueen mitoitukset siinä tarvittaville toiminnoille. Siten voi todeta, että kaavan suunnitelmaratkaisu on perusteltu, eikä ole ongelmallinen.
Valituskirjelmän täydennyksessä toistetaan sivulla neljä lisäksi edellä jo käsiteltyjä seikkoja. Tuusulan kunta viittaa puolestaa edellä annettuihin lausunnon kohtiin ja toteaa, että asemakaavan muutos on laadittu MRL 54 §:n mukaisesti ja täyttää perustuslain 6 §:n vaatimukset yhdenvertaisesta kohtelusta.
Valituksen täydennyksen sivu 5
Hyryläntien varressa olevat kaksi puuriviä eivät ole kaupunkikuvallisesti sellainen MRL:n tarkoittama erityinen arvo, että ne tulisi säilyttää nykyisenlaisena. Asemakaavan muutoksessa on edellytetty säilyttämään suuri osa toisen puurivin puista kaavakarttaan merkitysti.
Taajamien keskustoihin on mahdollista asemakaavoittaa liikekeskuksia tai tämän asemakaavan muutoksen korttelin 8095:lle esitetyllä tavalla palvelukeskuksia. Vastaavia esimerkkejä on maassamme paljon ja kauppakeskukset ovat olleet viime vuosina yksi ratkaisuista järjestää kaupallisia palveluja. Hyrylän keskustan yleissuunnitelmassa on osoitettu myös mahdolliseksi tavoitella kivijalkaliiketilaa keskustan kortteleihin. Siten tämä asemakaavan muutos luo edellytykset osaltaan toimivalle ja tarkoituksenmukaiselle toiminnalle keskustassa sekä jättää tilaa myös muille mahdollisille kehittämistoimenpiteille tarvittaessa alueella.
Kaupallisessa keskustassa kauppakeskuksen rakentamisen määrän voi todeta sopivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi sekä selostuksen liitteenä olevan kaupallisen selvityksen myötä että kaavan viitesuunnitelman perusteella. Palvelukeskuksen sijainti taajamarakenteessa on oikea keskustan elävöittämisen kannalta.
Valituksen täydennyksen sivu 6
Valituskirjelmässä ei ole esitetty mitkä tekijät liikenneselvityksissä sisältäisivät epävarmuustekijöitä. Laaditut selvitykset ovat ammattitaitoisesti laadittuja, perustuvat nykyliikennemäärätietoon ja liikenteen määrän kasvuarvioon. Niissä on tutkittu arvioiduilla liikennemäärillä liikenneverkon toimivuutta sekä koko keskusta-alueen tasolla että yksittäisten liittymien osalta. Selvitykset ovat riittäviä ja täyttävät MRL:n asettamat vaatimukset vaikutusten arvioinnin osalta.
Liikenneturvallisuuden osalta on otettava huomioon, että asemakaavalla luodaan edellytykset toteuttaa mm. turvallinen liikenneverkko. Kuten kaavan liitteessä 4j on esitetty katuverkon yleissuunnitelmatasoinen aineisto osoittaa, asemakaavan muutoksessa määritellyt katualueet ovat riittävät turvallisen liikenneverkon toteuttamista varten. Yksityiskohdat mm. liittymäalueiden ratkaisujen osalta päätetään katusuunnitelmien hyväksymisen myötä.
Asemakaavan muutos täyttää tältäkin osin MRL:n 54 §:n sisältövaatimukset.
Valituksen täydennyksen sivu 9
Korkeusasemien määrittelyyn ja havainneaineistoon liittyvän väitteen osalta kts. perustelujen kohta kaksi.
Viihtyisän ympäristön rakentumisen edellytyksen osalta kts. perustelujen kohta viisi.
Korttelin 8007 liittymäkieltoon liittyen kts. kohta 20.
Lopuksi
Hyrylän palvelukeskus -asemakaavan muutos on laadittu kaikilta osin perustuslain ja erityislainsäädännön mukaisesti. On valitettavaa, että valituskäsittely viivyttää Hyrylän keskustan, kunnan palveluidentarjonnan ja kaupallisen verkon kehittämisen kannalta merkittävän hankkeen toteuttamisen aloittamista. Tuusulan kunta edellyttää, että tämän huomioon ottaen Helsingin hallinto-oikeus käsittelee tämän valitusasian kiireellisesti.