Valmistelija
Teija Hallenberg, kaavasuunnitelija, teija.hallenberg@tuusula.fi
Perustelut
HYRYLÄN VANHASTA PALOASEMASTA TOIMINTAKESKUS, ALOITE
Valtuusto § 81 29.8.2016
Jussi Salonen esitti hänen ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen:
”Vanhasta paloasemasta kylän keskelle toimintakeskus Hyrylän nykyinen paloasema tyhjentyy, kun uusi Tuusulan–Keravan paloasema valmistuu ensi kesäkuussa 2017. Paloasema kuuluu parhaillaan asemakaavoitettavan Suutarintien alueeseen. On todennäköistä, että paloaseman tyhjennyttyä kestää muutama vuosi, kunnes alueen rakentaminen alkaa ja paloasema on purettava. Ehdotamme, että Tuusulan kunta ottaa vanhan paloaseman Rapsikanmaellä väliaikaiskäyttöön Hyrylän keskustan elävöittämiseksi, palvelujen parantamiseksi ja kuntalaisten erilaisten harrastusmahdollisuuksien kasvattamiseksi. Paloasemalla on kahdeksan tilavaa paloautojen tallia, paljon toimistotilaa ja varastoja, kokonaispinta-alaa noin 2.000 m2. Vanha paloasema soveltuisi mainiosti sellaisenaan, vähäisin käyttäjien tekemillä remonteilla monipuoliseksi harrastuspiirien, järjestöjen, kyläläisten ja kenties pieniksi yritystiloiksi. Auto/moottori/mopopaja, puutyöverstas, partiolaisten koloja, taiteilijoille suurta työtilaa, naapureille harrastetiloja – kaikki keskellä kylää yhteen paikkaan keskitettynä. Mestasta luopumisen jälkeen paloasemasta voisi tulla tarvittaessa myös nuoriso- ja pajatyön tiloja. Vanhan elinkaarensa lopussa olevan, purkua odottavan kiinteistön väliaikaisella käytöllä on monia hyviä etuja. Tilat ovat edullisia, käyttö elävöittää keskustaa ja tekee myös tulevan Tuusulanjoenlaakson/Suutarintien aluetta tunnetuksi. Väliaikaiskäyttö on vakiintunut aluebrändäyksen väline; Kangas Jyväskylässä, Väliaikainenhietaranta Tampereella. Paloaseman väliaikaiskäyttöönotto on suunniteltava ja toteutettava uusilla kuntalaisia aktivoivilla ja kunnan työntekijöiden työtaakkaa vähentävillä tavoilla, yhteistyöverkostolla ja työtä/vastuuta kuntalaisille antaen. Tällainen toimintatapa kehittää myös kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja uskoa Tuusulan kunnan uudistumiskykyyn – yhteistyössä.”
Päätös Aloite päätetiin lähettää kunnanhallituksen valmisteltavaksi.
__________
Kkl § 73/10.5.2017
Aloitetta keskustelutettiin tilakeskuksen, museotoimen ja elinkeinopalveluiden yhteistyönä. Kyseisiltä toimijoilta on saatu aiheeseen seuraavat lausunnot:
Jaana Koskenranta: ”Paloaseman osalta mietin, että ihan jees – voisi olla kivaa tilaa toiminnalle ja kunta voi ja sen pitää tukea vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta, mutta onnistuuko se kuntavetoisesti? Onko meillä keinoja synnyttää ja tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta? Kunnan omin resurssein ei liene mahdollista tuon kaltaista tilapäistä toimintakeskusta luoda, koska ne toiminnot, jotka pystymme näillä resursseilla järjestämään ovat kä- sittääkseni jo paikkansa löytäneet. Ts. ei ole syytä siirtää olemassa olevaa toimintaa olemassa olevista paikoista uuteen paikkaan. Mutta löytyisikö joku kolmas sektori, joka innostuisi asiasta? ”
Elinkeinopäällikkö Marko Kauppinen: ”Paloaseman ottaminen väliaikaiseen, yrittäjyyttä hyödyttävään käyttöön on järkevää, mutta vaatii kunnan lisäksi uskottavan ja mielenkiintoisen partnerin. Olen ollut pitkin vuotta yhteyksissä esimerkiksi StartUpSaunaa lähellä olevaa UrbanMilliä ja heidän kanssaan olen läpikäynyt ajatusta pyrkiä löytämään Tuusulasta tila, jossa erityisesti tuotannolliset startupit voisivat siirtää hautomovaiheen jälkeen pilottivalmistustuotantoaan jonnekin järkevään paikaan. Ruotsissa tällaisia tiloja jo on, Suomessa ei vielä. Voisiko paloasema olla tällaisen toiminnan mahdollistaja, jossa tila annetaan käyttöön esimerkiksi 3d-printtaamista (UrbanMillissä toimiva alan yritys etsi Tuusulasta tilaa, mutta sellaista ei löytynyt heidän tarpeilleen, koska yhteisöllisyys puuttui, samoin hyvä sijainti) ja muita uuden tuotannon muotoja kokeileville yrityksille? Jotta tällainen olisi toimiva konsepti Tuusulassa, niin se edellyttää hyvää lokaatiota, mutta myös tilaa, jossa yhteisöllinen toiminta on mahdollista. Lisäksi toivon, että näistä yrityksistä tulisi jatkossa niitä tuusulalaisia kasvuyrityksiä, jotka hankkivat toiminnan kasvaessa tontin täältä ja työllistävät samalla kuntalaisia uusilla aloilla. Nämä toimijat eivät tarvitse uusia, remontoituja tiloja, vaan pikemminkin tällaisen toiminnan imagoon kuuluu vanhojen, uutta elämää etsivien kiinteistöjen hyödyntäminen. Tässä mielessä vanha paloasema olisi erittäin varteenotettava vaihtoehto. Kustannuksia ei kunnalle juuri aiheudu, pois lukien kiinteistön ylläpitoon liittyvät.”
Hyrylän paloasemasta Tilakeskus toteaa seuraavaa: ”Paloasemarakennukseen ei ole juurikaan satsattu resursseja, vaan tehty lähinnä toiminnan kannalta katsottuna välttämättömiä ylläpitäviä korjaustoimenpiteitä uutta paloasemaa odoteltaessa. Saattaminen jotakin toista toimintaa varten, ts. käyttötarkoituksen muuttaminen ja siihen luvan hakeminen, vaatii tarkempaa rakennuksen korjaustarpeiden selvittämistä ja rakenteiden tutkimista sekä tilojen soveltuvuuden toiminnallista arviointia suhteessa uuteen käyttötarkoitukseen. Tilakeskuksen käsitys on, että peruskorjattaessa korjausasteeksi muodostuu yli 100 %. Tällöin hanke on käytännössä kannattamaton ja korjauksista seuraava vuokrataso muodostunee esimerkiksi vapaaehtoistoiminnalle liian suureksi rasitteeksi. Haitta-aineitakin tilat varmasti sisältävät (autojen säilytystä, huoltohalli, asbesti ajankohdan mukaisissa materiaaleissa yms.), tosin haitta-ainekartoitus on tehtävä joka tapauksessa viimeistään ennen purkutöihin ryhtymistä. Tilakeskus ehdottaa, että paloasema myydään purettavaksi asuntorakentamisen tieltä osana tulevan urakoitsijan hankkeita.”
Ohessa kuntokartoituksen yhteenveto vuodelta 2012, siis yli 4 vuoden takainen tilanne. Vantaalla 16.4.2012 RAKSYSTEMS ANTICIMEX INSINÖÖRITOIMISTO OY Elina Väänänen YmpI AMK, RI YAMKop Tutkimukset kohdistuivat Hyrylän paloaseman laajennusosaan. Rakennuksen julkisivujen betonipinnoilla, lähinnä rakennuksen kulmissa havaittiin betoniterästen korroosiovaurioita, jotka aiheuttavat betonin murtumisen. Lisäksi julkisivujen elastisten saumojen käyttöikä on päättynyt ja saumat ovat kovettuneet sekä lohkeilleet, mikä mahdollistaa kosteuden pääsyn rakenteeseen. Rakennuksen ikkunat ovat pääasiassa tyydyttävässä kunnossa, lukuun ottamatta ikkunoiden puuosien maalipintoja, jotka hilseilevät monin paikoin. Suositellaan julkisivujen kuntotutkimusta, jotta betonirakenteiden kunto ja oikea korjaustapa saadaan selville. Lisäksi suositellaan ikkunoiden puuosien huoltomaalausta, jotta puuosat eivät pääse vaurioitumaan puutteellisen pinnoitteen vuoksi. Rakennuksen vesikate on ikääntynyt ja katteen läpivientien tiiveyksissä havaittiin puutteita. Vuotokohtia on havaittu monin paikoin 2. kerroksen alas lasketun katon pinnoilla ja ontelolaatan saumakohdassa. Katteen ikääntyminen huomioiden, ensisijaisesti suositellaan vesikatteen uusimista ja toissijaisesti vesikatteen korjaamista. 2.kerroksen alas laskettua kattoa avattiin, vaurioituneiden kattolevyjen yläpuolella ei havaittu merkittäviä kosteusjälkiä tai muita viitteitä yläpohjarakenteen kosteus- ja mikrobivaurioitumisesta. Akustiikkalevyistä otettiin vaurioituneilta kohdilta 2 näytettä materiaalin mikrobianalyysiin, vaurioon viittaavaa mikrobikasvua ei todettu. Rakennuksen sisäpinnoilla ei havaittu 1. tai 2. kerroksessa pintakosteudentunnistimella kosteutta eikä muuta rakenteiden vaurioitumiseen viittaavaa. Kellarikerroksessa havaittiin pintakosteudentunnistimella yhden huonetilan lattiassa hieman kohonneita kosteusarvoja ja tilassa mikrobiperäistä hajua. Tilan vaurioituneet materiaalit suositellaan poistettavan eikä uusiksi pinnoitteiksi suositella tiiviitä materiaaleja, jotta mahdolliset vähäiset kosteudet maaperästä pääsevät haihtumaan rakenteesta. 1. kerroksen ulkoseiniin tehtiin yhteensä 6 rakenneavausta, lisäksi väliseinän kuntoa tarkastettiin yhden rakenneavauksen kautta. Rakenneavausten yhteydessä ulkoseinärakenteissa havaittiin kosteus- ja mikrobivaurio rakenneavauksen 4 kohdalla. Rakenneavaus sijaitsee laajennusosan etusivun puolella, takapäädyn puoleisen sivun kulmassa. Samaisen kulman kohdalla, päädyn puolella, rakennetta on korjattu, mutta etusivun puolella korjausta ei havaintojen mukaan ole tehty. Suositellaan rakenteen avaamista laajemmin ja vaurioituneiden materiaalien poistamista ja korvaamista uusilla materiaaleilla.
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Aloitteen eteenpäin viemiseksi paloaseman tilaa olisi syytä harkita tuotannollisten start upien pilotointitilana, jolloin sen nykyinen kunto sekä väliaikainen käyttö ei aseta toiminnalle minkäänlaisia esteitä. Rakennus voitaisiin näin ollen antaa sellaisenaan esimerkiksi elinkeinopalveluiden käyttöön, joka puolestaan järjestäisi sinne edellä mainittua start up-toimintaa yhteistyössä pk-seudulla toimivien hautomoiden sekä Keuken kanssa. Kustannus kunnan kannalta on minimaalinen eikä erillisiä vuokrasopimuksia ulkoisten toimijoiden kanssa tarvittaisi. Tuuskotoon suunnitellun yrittäjyys- ja harrastetilan rinnalla tällainen tuotannollinen pilotointitila lisäisi Tuusulan vetovoimaa potentiaalisten kasvuyritysten sijoittumispaikkana, toimien samalla myös kohtaamistilana uudenlaisille yrittäjyyden ja teknologioiden muodoille. Paloaseman väliaikaiskäyttöä pilotointitilana voitaisiin näin ollen käynnistää alkusyksystä järjestettävällä hackathon-tapahtumalla, jonka järjestämisestä Tuusulassa on kiinnostunut ArcticStartUp.
Lisätiedot: tilakeskuksen päällikkö Ritva Lappalainen, p. 040 314 3550, museoamanuenssi Jaana Koskenranta, p. 040 314 3460 ja elinkeinopäällikkö Marko Kauppinen, p. 040 314 3019.
Ehdotus Kkj
Kuntakehityslautakunta päättää
– antaa yllä olevan selvityksen aloitteen johdosta
– ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää
– katsoa valtuutettu Jussi Salosen 29.8.2016 § 81 esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tulleen käsitellyksi.
Päätös
Kuntakehityslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
__________
Kuntakehityslautakunta 10.4.2019
Tuusulan kunnanvaltuusto on 8.10.2018 hyväksynyt Suutarintien asemakaavan muutoksen, jossa alueelle osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialuetta, palvelurakennusten korttelialuetta sekä Jokipuiston lähivirkistysaluetta ja katualueita. Vanhan paloaseman rakennukset sijoittuvat Suutarintien asemakaavan muutosalueen asuinkerrostalojen korttelialueelle.
Paloaseman toiminta on siirretty Kerava-Tuusulan paloasemalle syksyllä 2017, jonka jälkeen toiminnasta vapautuneet tilat ovat olleet pääosin tyhjillään. Paloasemarakennus on elinkaarensa lopussa, jonka vuoksi sille on myönnetty purkulupa 17.5.2017. Purkutyöt on tarkoitus päättää 3.6.2020 mennessä.
Vanhan paloaseman purkua on perusteltu mm. sillä, että kohteen mahdollisille tilapäisille käyttötarkoituksille ja niiden edellyttämille parannustöille ei löydy riittävästi taloudellista perustetta. Rakennuksesta on tehty kuntoarvio, minkä mukaan se on erittäin huonokuntoinen ja sen säilyttäminen tai kunnostaminen muuhun käyttöön ei ole taloudellisesti kannattava. Myöskään mahdollisille tilapäisille käyttötarkoituksille ja niiden edellyttämille parannustöille ei löydy riittävästi taloudellista perustetta.
Tuusulan valtuuston tekemästä Suutarintien asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöksestä valitettiin, eikä asemakaava siten ole vielä lainvoimainen. Valitus on vireillä Helsingin hallinto-oikeudessa.
Suutarintien asemakaava on laadittu yhteistyössä rakennuttajan kanssa, ja alueen toteuttaminen on suunniteltu käynnistyvän heti asemakaavan saatua lainvoiman. Ennen rakennustöiden käynnistymistä vanha paloasemarakennus tulee olla purettu.
Lisätiedot: kaavasuunnittelija Teija Hallenberg, p. 040 314 3039