Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 12.8.2024 pyytänyt Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta) lausuntoa Järvenpään kaupungin hakemuksesta Haarajoen padon purkamisesta sekä Kaitarannankosken pohjapadon rakentamisesta ja uoman kunnostamisesta Järvenpäässä. Lausuntoa on pyydetty 18.9.2024 mennessä. Lausunnolle on saatu lisäaikaa 14.10.2024 asti. Asian diaarinumero aluehallintovirastossa on ESAVI/3634/2023. Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat sähköisesti nähtävillä osoitteessa ylupa.avi.fi.
Hakemus
Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 27.1.2023. Hakemuksella haetaan vesilain 587/2011 mukaista lupaa toiminnalle. Samassa haetaan vesilain 2 luvun 13 §:n tarkoittamaa käyttöoikeutta.
Järvenpään kaupunki, padon omistava perikunta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja WWF Suomi ovat sopineet yhteistyösopimuksella Keravanjoen keskiosalla sijaitsevan Haarajoen padon purkamisesta ja Kaitarannankosken alueen kunnostamisesta. Padon purku- ja kunnostushankkeen tarkoituksena on turvata riittävät vedenkorkeudet joen yläjuoksulla uuden pohjapadon avulla, mahdollistaa kalannousu joen latvaosiin poistamalla vanha patorakenne ja patosilta, kunnostaa koskialue kalojen lisääntymis- ja elinalueeksi sekä turvata edellytykset vesivoiman tuotannon jatkumiselle rakentamalla uuden pohjakynnyksen yhteyteen vedenjohtamisrakenteet nykyisen siltarakenteen eteläpuolella olevalle juoksutusrakenteelle saakka sekä sulku- ja ohijuoksutusrakenteet.
Hankkeen toteuttamisaikatauluksi arvioidaan heinä-elokuu 2025. Arvioitu ruoppausmassan määrä on 250 m3ktr ja samassa poistetaan alueella oleva noin 220 m2 kokoinen niemeke, joka arvioidaan 330 m3ktr suuruiseksi. Hankealue sijaitsee kiinteistöillä 186-401-876-3 (yhteinen vesialue) ja 186-401-17-227. Hankkeen työmaaliikenne joudutaan ohjaamaan myös kiinteistön 186-401-17-331 kautta, josta reitti joen rantaan kulkee kiinteistöllä sijaitsevan ladon vierestä. Haarajoen myllyn patosilta kuuluu kokonaisuudessaan kiinteistön 186-401-17-227 perikunnan omistukseen (sama kiinteistö molemmilla rannoilla).
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski- Uudenmaan ympäristölautakunta
- päättää antaa Järvenpään kaupungin hakemuksesta Etelä- Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Ympäristölautakunnan lausunto
Ruoppauksen toteuttaminen ja maamassojen kaivuu
Hakemuksessa esitetään, että ruoppausmassat kuivatetaan geotuubeissa ensisijaisesti hankealueen välittömässä läheisyydessä tai toissijaisesti ne voidaan kuljettaa muualle Järvenpään kaupungin osoittamaan kuivatuspaikkaan. Massojen kuivattamisesta hankealueen välittömässä läheisyydessä sovitaan erikseen maanomistajan kanssa.
Hakemuksessa esitetty ruoppausmassojen välivarastointi ja/tai kuivatusalue jää hyvin ohjeelliseksi, eikä hakemuksessa ole esitetty seikkoja, joista käytettävän kuivatuspaikan sijainti on riippuvainen. Ruoppausmassoja ei tulisi välivarastoida joen välittömään läheisyyteen, ettei ruoppausmassaa tai siitä valuvia vesiä valu hallitsemattomasti takaisin vesistöön.
Hakemuksesta ei selviä kuinka monta geotuubia on käytössä, millainen määrä ruoppausmassaa voidaan samanaikaisesti kuivattaa, kuinka pitkään massojen kuivattamisessa kestää tai kuinka suuren pinta-alan massojen kuivattaminen tarvitsee. Kuivatusalueen soveltuvuudessa pitää ottaa huomioon se, että geotuubit tulee asettaa sellaiselle tiiviille alustalle, jossa geotuubien asettelu voidaan tehdä turvallisesti.
Hakemuksesta ei selviä, miten ruoppausmassojen siirto toteutetaan, siirretäänkö ruoppausmassa suoraan geotuubeihin, joudutaanko ruoppausmassat tai osa massasta välivarastoimaan eikä sitä, kuinka ruoppausmassat siirretään ruoppauspaikalta välivarastointialueelle. Runsaan vesipitoisen ruoppausmassan kuljettamisessa massojen leviämis- ja valuntariski, joten ruoppausmassoja ei tulisi kuljetuttaa tarpeettoman pitkiä matkoja kuivatusalueelle. Tämä tulee myös huomioida kuivatusaluetta valittaessa.
Hakemuksessa ei ole tarkempaa tietoa geotuubeista purkautuvan veden keräämisestä tai johtamisesta. Geotuubeista purkautuvat vedet tulee kerätä suunnitelmallisesti, ja sijainnin mukaan vedet tulee johtaa hallitusti takaisin vesistöön tai esimerkiksi käyttää imulaitteistoa. Mikäli arvioidaan, että vedet voidaan johtaa takaisin vesistöön, johdettavien vesien laatua tulisi tarkkailla niin, että voidaan varmistua, ettei kiintoainesta tai haitallisia yhdisteitä pääse johdettavaan veteen.
Hakemuksen mukaisesti, sedimenttitutkimustulosten perusteella ruoppausmassat joko ensisijaisesti hyötykäytetään Järvenpään kaupungin rakennushankkeissa tai toissijaisesti loppusijoitetaan erikseen sovittavaan, luvitettuun vastaanottopaikkaan. Tehdyissä sedimenttitutkimuksissa kahdesta kohtaa otettiin osanäytteitä, joista molemmista kohdista osanäytteistä koostettiin erilliset näytteet. Toisessa, Myllypadon, näytteessä kromi ylittää PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) asetetun ylemmän ohjearvon. Ruoppausmassojen käsittely tulee toteuttaa suunnitellusti niin, että pilaantuneet sedimentit käsitellään erillään ja maiden loppusijoituspaikka tulee arvioida perusteellisesti ja loppusijoituskohteen tulee olla käsiteltävän massan laadun mukaisen vaatimuksen täyttävä.
Hakemuksessa esitetään, että kaivetut maamassat pyritään hyötykäyttämään Järvenpään kaupungin hankkeissa. Tällä varmaankin viitataan niemekkeeseen ja siitä poisteettaviin maamassoihin, joita mitä ilmeisemmin ei käsitellä samalla tavalla kuin ruoppausmassoja. Hakemuksessa on aiemmin puhuttu vain ruoppausmassojen välivarastointi- tai kuivatusalueesta eikä näin ollen ole mainintaa niemekkeestä kaivettavalle arvioidulle 330 m3ktr maamassan käsittelylle. Mikäli kaivettuja maamassoja välivarastoidaan alueella, tulee maamassojen välivarastointi tehdä suunnitelmallisesti niin, ettei siitä aiheudu sortumisvaaraa eikä massasta irtoava kiintoaines valu esimerkiksi sadeveden mukana hallitsemattomasti hulevesiverkostoon tai takaisin vesistöön. Lisäksi, koska maamassat pyritään hyötykäyttämään muissa hankkeissa, massojen välivarastoinnin kesto jää epäselväksi. Massojen varastointiin liittyen tulee antaa tarpeelliset määräykset niin, ettei massojen varastointi aiheuta haittaa ja ettei massojen luonteen luokittelu varastoinnin aikana muutu. Massojen varastoinnissa ja hyödyntämisessä tulee huomioida kaivettujen maa-ainesten (YM muistio 3.7.2015) jäteluonteen keskeiset arviointiperusteet.
Luonto ja ympäristö
Kyseessä on tärkeä ja merkittävä hanke, joka toteutuessaan poistaa Keravanjoen viimeisen vaellusesteen. Tämän jälkeen vaelluskalojen nousureitti ulottuu mereltä Keravanjoen latvaosiin asti.
Vuollejokisimpukoiden osalta ympäristölautakunta toteaa, että hankkeen yhteydessä mahdollisesti toteutettava simpukoiden siirto on tärkeää tehdä ylävirtaan suunnitelmaselostuksen mukaisesti. Alavirtaan siirrettäessä ei voida varmistaa, etteivät hankealueella tehtävistä toimenpiteistä koituvat haitat, kuten lisääntynyt kiintoaines, vaaranna vuollejokisimpukoiden elinympäristöä. Alavirran puolella on myös haastavaa arvioida turvallinen siirtoetäisyys, minne purku- ja rakennustöiden aikaiset haittavaikutukset eivät ulotu.
Simpukoiden siirtosuunnitelmassa on todettu, että simpukoiden lajit tunnistetaan noston yhteydessä, jonka jälkeen muut kuin rahoitetut vuollejokisimpukat palautetaan löytöpaikalleen. Vaikka muut simpukkalajit eivät ole rauhoitettuja, hanketöistä koituu haittaa myös niille. Simpukoiden siirron osalta jatkosuunnittelussa tulee arvioida, olisiko perusteltua vuollejokisimpukoiden lisäksi siirtää joesta myös muita simpukoita - varsinkin, jos ne on joka tapauksessa jo nostettu ylös joesta tunnistusta varten.
Vuollejokisimpukoiden lisäksi hankealueella esiintyy joitakin luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteissä II ja IV(a) mainittuja lajeja, joista haitallisimmin hanke vaikuttanee kirjojokikorentoon (Ophiogomphus cecilia). Kunnostustoimet saattavat heikentää pysyvästi kirjojokikorennon lisääntymismahdollisuuksia. Suunnitelmaselostuksessa on mainittu muutamia tapoja, kuinka hankkeen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää ja lajin lisääntymismahdollisuuksia edesauttaa. Tarvittaessa on konsultoitava Uudenmaan ELY-keskusta asian tiimoilta.
Hakemuksessa esitetään, että veden sameutta ja kiintoainepitoisuutta seurataan viikoittain töiden aikana hankealueen yläjuoksun puolelta, työalueen alapuolelta Kaitarannankoskesta sekä uomaa pitkin noin kilometrin päästä hankealueesta alajuoksulle. On syytä harkita ehdotettua tiheämpää näytteenottoa, jolloin kaivutyöt voitaisiin tarvittaessa keskeyttää haitallisen samentumisen takia. Asiakirjoissa ei ole käsitelty kovin kattavasti, mitä vaikutuksia betonin purulla tai pohjapadon rakentamisella voi olla jokeen elinympäristönä. Betoni saattaa sisältää esim. raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, joiden mahdollisia haittavaikutuksia joen vedenlaatuun ei ole tuotu esille. Vesien tarkkailun osalta tulee arvioida, onko mitattavia parametrejä näiltä osin lisättävä, esimerkiksi pH-mittaus voisi olla tarpeen.
Hankkeen vaikutusta Keravanjoen vedenkorkeuteen esitetään tarkkailtavan jatkuvatoimisilla mittareilla ennen töiden aloitusta, pohjapadon rakentamisen aikana sekä töiden päätyttyä kahdelta mittauspisteeltä hankealueen yläpuolella. Kolmannen seurapisteen perustaminen hankealueen alapuolelle voisi olla tarpeen, jolloin saadaan tietoa vedenkorkeuden vaihtelun mahdollisista muutoksista myös alajuoksulla.
Ympäristölautakunta muistuttaa, että on tärkeää arvioida rakentamisen aikaisia riskitilanteita, esim. työkoneiden mahdolliset öljypäästöt, sekä kuvata niihin varautuminen.