Kasvatus- ja sivistyslautakunta, kokous 23.3.2021

Perustelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on 2.3.2021 § 13 päättänyt pyytää kasvatus- ja sivistyslautakunnalta lausunnon Tuusulan järjestösuunnitelmasta 2021-2025. Lausunto pyydetään jättämään 5.4.2021 mennessä. 

Perustelut järjestösuunnitelmalle

Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti,​ sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (Kuntalaki 1§). Kunta ei kuitenkaan ole tehtävässään yksin. Asukkaiden hyvinvointi ja hyvinvoinnin vahvistamisen edellytykset rakentuvat  yhteistyössä eri toimijoiden ja yksilön itsensä kanssa.

Tuusulan kuntastrategian valtuustokauden 2017-​2021 tavoitteena on edistää tuusulalaisten hyvinvointia,​ arjen sujuvuutta,​ elämän vireyttä ja elämänlaadun paranemista (valtuustokauden tavoite 7) ja olla edelläkävijä osallisuuden edistämisessä ja yhteisöllisessä toiminnassa uudistaen samalla toimintatapojaan,​ kehittämällä kumppanuuksia ja verkostojohtamista (valtuustokauden tavoite 30.). Yksi keskeisimmistä kumppaneista asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä on 3. sektorin toimijat: järjestöt,​ yhdistykset ja seurat.Tuusulassa toimii noin 500 järjestöä,​ yhdistystä ja seuraa. Näistä noin puolet on antanut tietonsa kunnan yhdistysrekisteriin. Järjestöt,​ yhdistykset ja seurat edistävät toiminnassaan asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä,​ mahdollistavat harrastus-​ja vapaaehtoistoimintaa,​ tuottavat erilaisia palveluita ja edistävät asukkaiden terveyttä,​ hyvinvointia ja työllisyyttä.

Tuusulan kunta ja alueella toimivat 3. sektorin toimijat tekevät yhteistyötä monella saralla monin eri tavoin. Kunnan ja 3. sektorin toimijoiden yhteistyöfoorumina toimii mm. järjestöfoorumi,​ jonka koollekutsujana kunta toimii. Foorumi kokoontuu kahdesti vuodessa rakentamaan kunnan ja 3. sektorin toimijoiden yhteistyötä. Järjestöfoorumin lisäksi Tuusulassa järjestetään mm. sote-​järjestöjen Järjestötreffejä yhteistyössä Keski-​Uudenmaan yhdistysverkoston kanssa,​ kunnan kulttuuritoimen ja kulttuurijärjestöjen Kulttuurikahvilaa sekä kunnan vapaa-​aikapalveluiden ja urheilu-​ ja liikuntaseurojen säännöllisiä yhteistyötapaamisia. Tuusulan kunta tiivisti syksyllä 2020 järjestöyhteistyön koordinointia ja perusti järjestötiimin. Tiimiin nimettiin eri yhdistyskategorioiden vastuu-​ ja yhteyshenkilöt. Tiimiä koordinoidaan kuntatoimialan osallisuustyön yksiköstä.

Tuusulassa on myös toteutettu järjestökysely sekä työskennelty yhdessä kyselyssä nimettyjen kehittämiskohteiden parissa Järjestöfoorumissa. Tuusulassa toimivat järjestöt nimesivät toiminnan haasteiksi toimintatiloihin liittyvät vaikeudet,​ aktiivisia toimijoiden löytäminen,​ jäsenmäärän lisäämiseen ja jäsenhankintaan liittyvät haasteet. Myös taloudelliset resurssit ovat useissa yhdistyksissä riittämättömät. 

Järjestösuunnitelma ja sen tavoitteet

Tuusulassa tunnistettiin myös tarve laatia pidemmän tähtäimen suunnitelma kunnan ja 3. sektorin toimijoiden kumppanuudelle. Kuntastrategian vuoden 2020 tavoitteena on ollut laatia ja viedä käytäntöön järjestöstrategian linjaukset ja käynnistää vapaaehtoistoiminnan koordinointi. Tavoitteena on ollut myös tukea kehittämisverkostojen ja järjestöjen yhteistyötä sekä organisoida vapaaehtoistoiminnan koordinointia. Järjestösuunnitelman (järjestöstrategia) laadinta käynnistyi jo vuoden 2019 aikana,​ mutta työn loppuunsaattaminen hidastui koronaepidemiasta johtuvista syistä.

Järjestösuunnitelman yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta järjestöjen rooleista paikallisina toimijoina ja vaikuttajina. Järjestösuunnitelma asettaa toimenpiteitä järjestöjen esittämiin tukitarpeisiin esim. koulutusten lisäämiseen,​ vahvistaa järjestöjen vahvuuksia sekä antaa työkaluja järjestöjen tunnistamiin heikkouksiin kuten yhteistyön puutteeseen eri toimijoiden välillä. 

Patentti-​ ja rekisterihallituksen (PRH) tietokannassa on Tuusulan kotipaikkakunnaksi ilmoittanut noin 500 rekisteröityä yhdistystä. Lisäksi Tuusulassa toimii lukuisia rekisteröimättömiä ja ylikunnallisia yhdistyksiä ja järjestöjä sekä asukkaiden vapaita yhteenliittymiä. Tuusulan omaan yhdistysrekisteriin on ilmoitettu noin 250 yhdistystä,​ jotka on luokiteltu kansanterveysyhdistyksiin,​ eläkeläisyhdistyksiin,​ koti-​ ja kouluyhdistyksiin,​ kotiseutu-​ ja asukasyhdistyksiin,​ kulttuurijärjestöihin,​ liikunta-​ ja urheiluseuroihin,​ maanpuolustusjärjestöihin,​ mielenterveysyhdistyksiin,​ nuorisoyhdistyksiin,​ poliittisiin yhdistyksiin ja yrittäjäyhdistyksiin. 

Järjestösuunnitelma sisältää tietoa Tuusulan alueella toimivista järjestöistä ja niiden tavoitteista ja toimenpideohjelman tuleville vuosille. Suunnitelma toimii myös työkaluna järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi sekä elinvoiman ja monitahoisen osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Järjestösuunnitelmaa on rakennettu Järjestöfoorumissa syksyllä 2019 ja talvella 2020,​ järjestökyselyn saatujen vastausten sekä poikkeusajan Erätauko-​dialogin pohjalta. Tuusulan järjestötiimi on valmistellut järjestösuunnitelmaa kahdessa kokouksessa syksyn 2020 aikana.  

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Sivistyksen toimialueen lautakunnat näkevät yhdistystoiminnan ja kunnan yhteistyön kehittämisen tärkeinä. Järjestösuunnitelma kokoaa kattavasti tiedon alueella toimivista järjestöistä ja niiden tavoitteista.  

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta sanoo, että kulttuuritoiminnan tehtävänä on mm. vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin. Kulttuurilain tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtina ovat demokratia, asukaslähtöisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä kulttuurinen moninaisuus ja vuoropuhelu. Tämä tavoite tulee esiin myös seuraavissa: laki yleisistä kirjastoista, laki taiteen perusopetuksesta ja museolaki.  

Liikuntalain määritelmässä voidaan karkeasti erotella kunnan ja vapaan kansalaistoiminnan tehtävät. Siinä missä yhdistykset ovat kansalaistoiminnan kivijalka toimintaa järjestäessään, tarvitsevat yhdistykset tiloja ja edellytyksiä sen järjestämiselle. Avustustoiminnalla pyritään huomioimaan yhdistystoiminnan kustannustekijöitä ja toiminnan laajuutta. Voidaan myös ajatella, että yksi terveyden ja hyvinvoinnin tärkeimpiä tehtäviä on auttaa yhteisöjä kehittymään ja yhdistyksiä kehittämään toimintaansa. Kunta voi ohjata resurssia myöntämällä edullisia tiloja ja jakamalla avustuksia.  

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen osalta keskeisiä on yhteistyö vanhemmuutta, kasvatusta ja hyvinvointia tukevien järjestöjen kanssa. Opetuksen tilat muodostavat myös suuren osan yhdistysten käytössä olevista tiloista. 

Järjestötoiminta on vapaata kansalaistoimintaa ja siinä on sen arvo.  Monelle jäsenyys järjestössä ei ole keskeinen kysymys. Toimiminen ja vaikuttaminen ovat. On oltava tarkkana, ettemme tuo/luo esteitä kansalaistoiminnalle tai edesauteta sitä, että todellinen toimija hämärtyy. Urheiluseuran harjoituksissa käyvä ja jäsenmaksun maksava ei useinkaan koe olevansa yhdistyksen jäsen.  Poliittisen yhdistyksen toimijalle se on selvyys.  

On tärkeätä arvioida, onko kunnan ylipäätään tarpeen ohjata järjestötoimintaa? Sehän on tärkeä toimija erityisesti vapaana kansalaistoimintana. Tämä nousee erityisesti esiin pohdittaessa kumppanuussopimuksia kunta- ja järjestöyhteistyöhön. Tällaiset sopimukset eivät suosi projektimuotoista toimintaa, pop-up-tapahtumia eikä matalan kynnyksen toimintaa. Yhdistysten perustoiminta ei voi olla kunnan vastuulla. Yhdistyksillä on haasteita löytää jo perustoimihenkilöitä esim. pj ja sihteeri. Mistä löytyy yhteyshenkilö yhteistyön lisäämiseksi? Järjestösuunnitelmassa esitetty järjestötiimi on hyvä ja sen kokoonpano on tärkeää, mutta on pidettävä huolta siitä, ettei rakenne muodostu järjestöille liian raskaaksi. 

Järjestösuunnitelman visiota toivotaan muokattavan muotoon; Tuusula on järjestöystävällinen kunta, ei järjestöystävällisin kunta. Näemme, että kunnassa ei tarvita erillistä järjestökoordinaattoria, vaan yhteistyö ja järjestötiimi ovat avainasemassa. Viestintää, yhteydenpitoa ja koko kolmannen sektorin toiminta-aluetta koskevaa koordinointia voisi olla enemmän. Tiiminä koordinoitava kuntatason toiminta voi pitää tehtävät mielekkäinä eivätkä ne kasaantuisi yhdelle henkilölle. 

Iso osa Tuusulan kunnan järjestötoimijoista on kulttuuri-, vapaa-aika- tai nuorisoalan toimijoita. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää kaikista järjestöille myönnettävistä avustuksista 70 %. Kasvatus- ja sivistyslautakunta myöntää toiminta-avustukset yleishyödyllistä työtä tekeville seuroille ja yhdistyksille varhaiskasvatuspalveluihin varatun avustussumman osalta. Tämän avustuksen tarkoituksena on tukea ja järjestää toimintaa kotona oleville perheille. 

Tiloihin ja niiden varaamiseen liittyvät tarpeet, avustustoiminta taloudelliset tekijät ovat arkea yhdistyksissä ja palvelualueilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta otti käyttöön uudet avustuksien jakoperusteet vuoden 2020 alusta lukien. Esimerkiksi vapaa-aikapalveluiden toiminta-avustuksien valmistelussa on tehty kuntayhteistyötä, Kerava otti vastaavat, ylikunnallisuutta koskevat kaavat käyttöön 2021 alusta lukien ja Järvenpää valmistelee muutosta ensi vuoden alusta. Avustusmuotoja on lisätty ja hakemisen kynnystä on madallettu. Tämän toivoisi olevan kehityssuunta, mikäli muilla toimialoilla ja kuntavetoisesti kehitystyötä jatketaan. On hyvä käydä kokonaisuutta läpi ja tutustua jo oleviin perusteisiin ja jakotapoihin.  

Avustustietopankkiehdotus nähdään hyvänä. Ilman sitä on vaikea toteuttaa ”yhden luukun periaatetta”. Avustusprosessia tulisi kehittää yhteneväksi ja jouhevaksi. Päätösprosessissa on edelleen käytettävä asiantuntijoita. Yksi avustuksia koskeva jatkotyö tulee olla avustuskelpoisuuden määrittely ja on myös hyvä varmistaa, että yhden luukun periaate toimii sujuvasti, yhdistys ja hakija tietää, mitä avustuksia on haettavissa ja mikä avustus on juuri omaa yhdistystä koskeva avustus. Tuusulassa. Kannatamme tilojen varaamiseen liittyvien järjestelmien kartoittamista. Tilojen varaaminen, avustusten haku muu asiakaspalvelu tulee olla sujuvaa, hakuprosessit hakijoille helppoja ja yksinkertaisia. Yhdistyksille tarkoitettu verkkosivu on jo osin olemassa, yhteystiedot, avustukset ja ehkä tiedotteet voisivat muodostaa sivuston rungon tulevaisuudessa. 

Sote- ja hytetoimijat, liikunta- ja nuorisoseurat, eri yhdistykset ja yhteisöt ovat kaikki yhteisen työn äärellä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sosiaalisten suhteiden edistäminen, kohtaamisten lisääminen, lahjakkuuksien tukeminen, osallistuminen ja oppiminen, opettelu ja osaaminen ovat tätä työtä. Tutustumalla yhdistyksien toimintaan ja tavoitteisiin, ideologisiin lähtökohtiin voidaan viitekehystä perustellusti laajentaa vapaaseen kansalaistoimintaan ja sen tukemiseen. Ikään, sukupuoleen, taitotasoon, rajoitteisiin, erityistarpeisiin tai toimintamuotoon katsomatta. 

Ehdotus

Esittelijä

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa asiaselostuksessa esitetyn lausunnon Tuusulan järjestösuunnitelmaan 2021-2025.

__________

Puheenjohtajan avattua keskustelun, puheenjohtaja Salonen esitti seuraavaa muutosta lausuntoon: 

Poistetaan virke: Näemme, että kunnassa ei tarvita erillistä järjestökoordinaattoria, vaan yhteistyö ja järjestötiimi ovat avainasemassa. 

Lisätään poistetun virkkeen tilalle: Kasvatus- ja sivistyslautakunta tukee suunnitelmassa esitettyä näkemystä vapaaehtoistyön koordinaattorista esimerkiksi kunnan osallisuustiimin 22.3.2021 tekemän luonnoksen mukaisella toimenkuvalla.

JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTORIN TOIMENKUVA/LUONNOS

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori työskentelee osana Tuusulan kunnan osallisuustiimiä. Koordinaattorin tehtäviin kuuluu mm.

• Tuusulassa tapahtuvan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi yhdessä kuntaorganisaation palvelualueiden, järjestötiimin ja yhteistyötahojen kanssa
• järjestösuunnitelman toteuttaminen ja arviointi
• Tuusulan kunnan vapaaehtoistoiminnan (Tuusulan lähettiläät, viherkummit, talkoot) mallien kehittäminen, toiminnan koordinointi ja organisointi tiiviissä yhteistyössä palvelualueiden ja järjestötiimin kanssa
• yhteisten toimintatapojen luominen
• verkostojen luominen ja yhteistyö niissä (mm. ruoka-apu)
• vapaaehtoisten rekrytointi ja sitouttaminen
• vapaaehtoistoimijoiden perehdytys ja toiminnassa tukeminen
• vapaaehtoistoiminnan ja -toimijoiden koulutus
• yhdistysten tukeminen, neuvonta ja opastus
• kampusten olohuonetoiminnan koordinointi yhteistyössä 3. ja 4. sektorin kanssa
• Avustusasiat (mm. aukijulistaminen, vertailut, esitykset, maksatukset) ja taloushallinto
• vapaaehtoisten ja yhdistysten viestintä ja markkinointi (mm. uutiskirjeet, verkkosivut, sosiaalinen media)
• osallistuminen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta käytävään keskusteluun
• tapahtumien järjestäminen, koordinaatio ja toteutus
   

Jäsenet Ahonen ja Laitila kannattivat puheenjohtaja Salosen muutosesitystä. Lautakunta hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

Päätös

Lautakunta päätti yksimielisesti antaa asiasta alla olevan muutetun lausunnon.

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Sivistyksen toimialueen lautakunnat näkevät yhdistystoiminnan ja kunnan yhteistyön kehittämisen tärkeinä. Järjestösuunnitelma kokoaa kattavasti tiedon alueella toimivista järjestöistä ja niiden tavoitteista.  

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta sanoo, että kulttuuritoiminnan tehtävänä on mm.vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin. Kulttuurilain tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtina ovat demokratia, asukaslähtöisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä kulttuurinen moninaisuus ja vuoropuhelu. Tämä tavoite tulee esiin myös seuraavissa: laki yleisistä kirjastoista, laki taiteen perusopetuksesta ja museolaki.  

Liikuntalain määritelmässä voidaan karkeasti erotella kunnan ja vapaan kansalaistoiminnan tehtävät. Siinä missä yhdistykset ovat kansalaistoiminnan kivijalka toimintaa järjestäessään, tarvitsevat yhdistykset tiloja ja edellytyksiä sen järjestämiselle. Avustustoiminnalla pyritään huomioimaan yhdistystoiminnan kustannustekijöitä ja toiminnan laajuutta. Voidaan myös ajatella, että yksi terveyden ja hyvinvoinnin tärkeimpiä tehtäviä on auttaa yhteisöjä kehittymään ja yhdistyksiä kehittämään toimintaansa. Kunta voi ohjata resurssia myöntämällä edullisia tiloja ja jakamalla avustuksia.  

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen osalta keskeisiä on yhteistyö vanhemmuutta, kasvatusta ja hyvinvointia tukevien järjestöjen kanssa. Opetuksen tilat muodostavat myös suuren osan yhdistysten käytössä olevista tiloista. 

Järjestötoiminta on vapaata kansalaistoimintaa ja siinä on sen arvo. Monelle jäsenyys järjestössä ei ole keskeinen kysymys. Toimiminen ja vaikuttaminen ovat. On oltava tarkkana, ettemme tuo/luo esteitä kansalaistoiminnalle tai edesauteta sitä, että todellinen toimija hämärtyy. Urheiluseuran harjoituksissa käyvä ja jäsenmaksun maksava ei useinkaan koe olevansa yhdistyksen jäsen. Poliittisen yhdistyksen toimijalle se on selvyys.  

On tärkeätä arvioida, onko kunnan ylipäätään tarpeen ohjata järjestötoimintaa? Sehän on tärkeä toimija erityisesti vapaana kansalaistoimintana. Tämä nousee erityisesti esiin pohdittaessa kumppanuussopimuksia kunta- ja järjestöyhteistyöhön. Tällaiset sopimukset eivät suosi projektimuotoista toimintaa, pop-up-tapahtumia eikä matalan kynnyksen toimintaa. Yhdistysten perustoiminta ei voi olla kunnan vastuulla. Yhdistyksillä on haasteita löytää jo perustoimihenkilöitä esim. pj ja sihteeri. Mistä löytyy yhteyshenkilö yhteistyön lisäämiseksi? Järjestösuunnitelmassa esitetty järjestötiimi on hyvä ja sen kokoonpano on tärkeää, mutta on pidettävä huolta siitä, ettei rakenne muodostu järjestöille liian raskaaksi. 

Järjestösuunnitelman visiota toivotaan muokattavan muotoon; Tuusula on järjestöystävällinen kunta, ei järjestöystävällisin kunta. Kasvatus- ja sivistyslautakunta tukee suunnitelmassa esitettyä näkemystä vapaaehtoistyön koordinaattorista esimerkiksi kunnan osallisuustiimin 22.3.2021 tekemän luonnoksen mukaisella toimenkuvalla (alla). Viestintää, yhteydenpitoa ja koko kolmannen sektorin toiminta-aluetta koskevaa koordinointia voisi olla enemmän. Tiiminä koordinoitava kuntatason toiminta voi pitää tehtävät mielekkäinä eivätkä ne kasaantuisi yhdelle henkilölle. 

Iso osa Tuusulan kunnan järjestötoimijoista on kulttuuri-, vapaa-aika- tai nuorisoalan toimijoita. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää kaikista järjestöille myönnettävistä avustuksista 70 %. Kasvatus- ja sivistyslautakunta myöntää toiminta-avustukset yleishyödyllistä työtä tekeville seuroille ja yhdistyksille varhaiskasvatuspalveluihin varatun avustussumman osalta. Tämän avustuksen tarkoituksena on tukea ja järjestää toimintaa kotona oleville perheille. 

Tiloihin ja niiden varaamiseen liittyvät tarpeet, avustustoiminta taloudelliset tekijät ovat arkea yhdistyksissä ja palvelualueilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta otti käyttöön uudet avustuksien jakoperusteet vuoden 2020 alusta lukien. Esimerkiksi vapaa-aikapalveluiden toiminta-avustuksien valmistelussa on tehty kuntayhteistyötä, Kerava otti vastaavat, ylikunnallisuutta koskevat kaavat käyttöön 2021 alusta lukien ja Järvenpää valmistelee muutosta ensi vuoden alusta. Avustusmuotoja on lisätty ja hakemisen kynnystä on madallettu. Tämän toivoisi olevan kehityssuunta, mikäli muilla toimialoilla ja kuntavetoisesti kehitystyötä jatketaan. On hyvä käydä kokonaisuutta läpi ja tutustua jo oleviin perusteisiin ja jakotapoihin.  

Avustustietopankkiehdotus nähdään hyvänä. Ilman sitä on vaikea toteuttaa ”yhden luukun periaatetta”. Avustusprosessia tulisi kehittää yhteneväksi ja jouhevaksi. Päätösprosessissa on edelleen käytettävä asiantuntijoita. Yksi avustuksia koskeva jatkotyö tulee olla avustuskelpoisuuden määrittely ja on myös hyvä varmistaa, että yhden luukun periaate toimii sujuvasti, yhdistys ja hakija tietää, mitä avustuksia on haettavissa ja mikä avustus on juuri omaa yhdistystä koskeva avustus. Tuusulassa. Kannatamme tilojen varaamiseen liittyvien järjestelmien kartoittamista. Tilojen varaaminen, avustusten haku muu asiakaspalvelu tulee olla sujuvaa, hakuprosessit hakijoille helppoja ja yksinkertaisia. Yhdistyksille tarkoitettu verkkosivu on jo osin olemassa, yhteystiedot, avustukset ja ehkä tiedotteet voisivat muodostaa sivuston rungon tulevaisuudessa. 

Sote- ja hytetoimijat, liikunta- ja nuorisoseurat, eri yhdistykset ja yhteisöt ovat kaikki yhteisen työn äärellä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sosiaalisten suhteiden edistäminen, kohtaamisten lisääminen, lahjakkuuksien tukeminen, osallistuminen ja oppiminen, opettelu ja osaaminen ovat tätä työtä. Tutustumalla yhdistyksien toimintaan ja tavoitteisiin, ideologisiin lähtökohtiin voidaan viitekehystä perustellusti laajentaa vapaaseen kansalaistoimintaan ja sen tukemiseen. Ikään, sukupuoleen, taitotasoon, rajoitteisiin, erityistarpeisiin tai toimintamuotoon katsomatta. 

JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTORIN TOIMENKUVA/LUONNOS

Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori työskentelee osana Tuusulan kunnan osallisuustiimiä. Koordinaattorin tehtäviin kuuluu mm.

• Tuusulassa tapahtuvan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi yhdessä kuntaorganisaation palvelualueiden, järjestötiimin ja yhteistyötahojen kanssa
• järjestösuunnitelman toteuttaminen ja arviointi
• Tuusulan kunnan vapaaehtoistoiminnan (Tuusulan lähettiläät, viherkummit, talkoot) mallien kehittäminen, toiminnan koordinointi ja organisointi tiiviissä yhteistyössä palvelualueiden ja järjestötiimin kanssa
• yhteisten toimintatapojen luominen
• verkostojen luominen ja yhteistyö niissä (mm. ruoka-apu)
• vapaaehtoisten rekrytointi ja sitouttaminen
• vapaaehtoistoimijoiden perehdytys ja toiminnassa tukeminen
• vapaaehtoistoiminnan ja -toimijoiden koulutus
• yhdistysten tukeminen, neuvonta ja opastus
• kampusten olohuonetoiminnan koordinointi yhteistyössä 3. ja 4. sektorin kanssa
• avustusasiat (mm. aukijulistaminen, vertailut, esitykset, maksatukset) ja taloushallinto
• vapaaehtoisten ja yhdistysten viestintä ja markkinointi (mm. uutiskirjeet, verkkosivut, sosiaalinen media)
• osallistuminen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta käytävään keskusteluun
• tapahtumien järjestäminen, koordinaatio ja toteutus