Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, kokous 25.10.2022

Perustelut

Suomen romanipoliittinen ohjelma (ROMPO3) on voimassa vuosina 2023–2030. Rompo3 perustuu EU:n strategiseen puiteohjelmaan romanien yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja osallistumisesta. Suomi EU:n jäsenmaana on sitoutunut puiteohjelman tavoitteisiin ja pyrkii edistämään romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta eri elämänalueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valmistellut ohjelman yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. 

Rompo3 -ohjelman läpileikkaavina tavoitteina on yhdenvertaisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä syrjinnän poistaminen puuttumalla romanivastaisuuteen. Nämä painopisteet ohjaavat romanipoliittisten toimenpiteiden valtavirtaistamista. Rompo3- ohjelmassa on myös neljä sektoraalista tavoitekokonaisuutta liittyen koulutukseen, työllisyyteen, asumiseen sekä terveyteen. Rompo3 sisältää myös toimenpiteitä, joilla vahvistetaan romanien sosiaalisia, kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Rompo3 on toteutettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja toimenpiteiden oikein kohdentaminen toteutuu elinkaarimallin avulla.

Euroopan komission ohjeistuksen mukaisesti täytäntöönpanosta raportoidaan kahden vuoden välein. Komissio seuraa edistymistä hyödyntäen Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselyjä ja kansalaisyhteiskunnan antamaa palautetta. Nykyisestä EU:n 10-vuotissuunnitelmasta tehdään EU-tason perusteellinen väliarviointi ja Suomen osalta väliarviointi on kirjattu myös osaksi Rompo3 -ohjelmaa.

Suomen romanipoliittinen ohjelma vuosille 2023–2030 on vuorossaan kolmas romanipoliittinen ohjelma (Rompo3). Rompo3 -ohjelma perustuu Euroopan unionin neuvoston suositukselle romanien yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja osallistumisesta (2021/C 93/01). 

Monet Rompo3 -ohjelman toimenpiteistä jatkuvat edellisiltä toimintakausilta (Rompo1 -ohjelma (2009–2017) sekä Rompo2 -ohjelma (2018–2022)). Nykyisessä ohjelmassa on rajattu toimenpiteiden määrää ja siten priorisoitu joitakin kokonaisuuksia. Rompo2 -ohjelmakauteen verrattuna suurin muutos on hyvinvointialueuudistus. Uudistuksen yhteydessä on noussut esille tarve huomioida romanikulttuurin erityispiirteet myös uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteessa.

Rompo3 -ohjelmassa keskiöön on noussut alueellisesti toteutettavat toimenpiteet.
Edellisellä kaudella toteutetut selvitykset ja tutkimukset mahdollistavat tietoon perustuvan, alueellisesti kattavien ja konkreettisten toimenpiteiden suunnittelun. Näin pyritään turvaamaan alueellinen yhdenvertaisuus romaniväestön keskuudessa. Alueille suuntautuvien toimenpiteiden vuoksi entistä suurempi rooli valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) lisäksi tulee olemaan alueellisilla romaniasiain neuvottelukunnilla (Aronk) sekä kuntien ja kaupunkien paikallisromanityöryhmillä (PRT).

Rompo3 -ohjelman suunnittelun toteutuksessa on mahdollistettu laaja eri tahojen osallistuminen yhteiskehittämisen prosessiin. Prosessin toivotaan olevan esimerkki muille toimijoille, sillä romaneiden on oltava mukana heitä koskevien asioiden suunnittelussa ja toteutuksessa eri yhteistyöverkostoissa.

Tuusulan kunnan lausunto

Tuusulan kunta kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta.

Ohjelman läpileikkaavana ajatuksena on romanien oikeuksien toteutuminen ja syrjinnän poistaminen. Yhdenvertaisuus, osallisuus ja osallistuminen tulevat ohjelmassa selkeästi esille erilaisin toimenpitein. 

Romanipoliittisessa ohjelmassa asetetaan useita tavoitteita, joiden toimeenpanijana kunnat nähdään itsenäisinä toimijoina tai yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa:

• Romanit osallistetaan yhdenvertaisuussuunnitelmien kehittämiseen eri aloilla ja alueilla. Kuntatason tarkastelulla varmistetaan, että romanit on huomioitu suunnitelmissa ja edistetään huomioimista erityisesti niillä alueilla, joissa romaneja asuu.  
• Parannetaan lastensuojelussa ja lastensuojelun jälkihuollossa olevien romanilasten ja -nuorten asemaa (perhekeskukset)
• Kehitetään paikallista ja valtakunnallista romaninuorisotyötä romaninuorten harrastusmahdollisuuksien ja osallisuuden parantamiseksi. Mitataan säännöllisesti nuorten osallisuuskokemuksia osallisuusindikaattoreilla.
• Selvitetään nuorten näkökulmasta mielekkäitä osallistumisen tapoja (esimerkiksi Digiraati).  Kehitetään romanilapsille ja -nuorille uusia osallisuutta vahvistavia vaikuttamiskanavia perinteisenä pidettyjen tapojen rinnalle hyödyntäen esimerkiksi koulujen ja nuorisotyön välistä yhteistyötä.
• Lisätään romaninuorille suunnattua koulutusta ja opastusta oman talouden hallintaan, asumiseen sekä perhe-elämän taitoihin. Kehitetään malli, jolla romaninuoret tavoitetaan ja jonka kautta mahdollisimman moni romaninuori saa elämänhallintataitoja.
• Varmistetaan yhdenvertainen saavutettavuus digitaalisissa palveluissa lisäämällä romaniväestölle suunnattua digitaitokoulutusta.
• Selvitetään toiminnallisesti ja moniammatillisesti ja yhteistyössä romanijärjestöjen kanssa romaniperheiden palvelutarpeet, palveluihin hakeutumisen esteet ja palvelujen saatavuus. Kehitetään romanitaustaiset huomioivaa ammatillista perhetyötä.
• Varmistetaan, että romaniperheiden tilanne huomioidaan ja juurrutetaan tulevaisuuden sote-keskusten perhekeskustoiminnassa. Viedään romaniperheet ja perhekeskustoiminta osaksi AVIn seurantajärjestelmää.
• Lisätään ikääntyvän romaniväestön parissa toimivien välistä yhteistyötä toimenpiteiden valtavirtaistamiseksi.
• Kehitetään toimintatapoja, jotka estävät romanivanhusten putoamisen digitaalisesta palvelujärjestelmästä
• Ikääntyvien romanien asuminen huomioidaan osana ikäihmisten asumisohjelmaa
• Huomioidaan moniperustainen syrjintä vammaisten romanien palvelujen saatavuudessa ja kehitetään vammaisten romanilasten vanhemmille vertaistukiryhmiä sekä muita erilaisia tuen muotoja. Tuodaan vammaisten romanien asiat osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa moniperustaiseen syrjintään liittyen.
• Tuodaan sovittelumenetelmä osaksi sosiaalisen tuen ja palvelumallien kehittämistä rikoksiin osallistuvien keskuudessa
• Romanien parissa tehtävän, päihde-, väkivalta- ja vankityötapojen valtakunnallinen kehittäminen ja koordinointi sekä asian parissa työskentelevien ja vertaistoimijoiden kouluttaminen
• Järjestetään yhteistyössä romanijärjestöjen kanssa perheleirejä, joissa romanihuoltajat voivat asiantuntijoiden kanssa keskustella lapsiinsa liittyvistä kysymyksistä (esim. kasvatus ja koulutus).
• Sisällytetään varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön täydennyskoulutukseen kulttuurinen moninaisuus, myös romanikulttuuri.
• Huomioidaan romanilasten ja -nuorten tarpeet oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kehittämisessä ja tehostetaan oppilaiden henkilökohtaista opinto-ohjausta perusopetuksessa.
• Kehitetään valtakunnallinen toimintamalli romanien koulutuspolkujen tukemiseksi korkeakoulutukseen ja 2. asteen opintoihin, hyödyntäen DIAKn ROMAKO-hankkeessa saatuja kokemuksia ja muualta kerättyä tietopohjaa, kiinnittäen huomiota eri aloille laaja-alaisesti suuntautumiseen.
• Koulutusmahdollisuuksista tiedottaminen. Kannustetaan romaneita suorittamaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja valtakunnallisesti sekä suunnataan vapaan sivistystyön oppilaitosten (esim. ja kansalaisopistojen) tarjontaa romaniväestölle.
• Kehitetään tukitoimenpiteitä romanien työelämään tutustumisen (TET) jaksojen mahdollistamiseksi
• Järjestetään valtakunnallisesti ja koordinoidusti vuosittaiset koulutustilaisuudet työvoimaviranomaisille romanien työelämätilanteeseen liittyen.
• Asumisneuvontaa tulee hyödyntää romanien asumiseen liittyvissä asioissa, ohjata romanitaustaisia asukkaita sen käyttäjiksi. Toimenpiteessä tulee huomioida eri ikäiset romanit.
• Asuntotoimijoille tulee välittää tietoa yhdenvertaisuuden käsitteestä ja huomioida romanien asumiseen liittyvät haasteet kuntien ja alueiden yhdenvertaisuussuunnitelmissa.
• Lisätään asumisen toimijoiden yhdenvertaisuusosaamista sekä valmiuksia käsitellä asumisen ongelmia sovittelun keinoin.
• Toimintakauden/toimenpiteiden lopussa tehdään vaikuttavuusarviointi toimenpiteisiin osallistuneiden keskuudessa/toimenpideympäristössä.
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla siten, että romaniväestölle kohdennetaan hankkeita ja toimenpiteitä, joissa huomioidaan ravitsemus- ja liikuntatottumukset-, päihteet sekä henkinen hyvinvointi.
• Eri ikäisille romaninaisille suunnataan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevia ja parantavia sekä terveysongelmia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
• Kehitetään valtakunnallinen mentorointiohjelma nuorten musiikkiharrastuksen tukemiseksi.
• Suunnitellaan ja toteutetaan erillisrahoituksella valtakunnallinen romanikielen etäopetushanke 2023–2030. Romanikielen perusopetusta täydentävää opetusta voidaan antaa etäyhteyksiä hyödyntäen perusopetuksessa sekä etäopetuksena lukiokoulutuksessa. Kunnat voivat hakea valtionavustusta perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävän romanikielen opetuksen järjestämiseen.
• Hyödynnetään sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet romanikielen monipuoliseen käyttämiseen. Toteutetaan romanikielinen keskustelupalsta sosiaalisessa mediassa. Toimitetaan lapsille ja nuorille suunnattuja romanikielisiä videoita ja muuta aineistoa romaniperheiden käyttöön.
• Tunnistetaan ja tunnustetaan romanien osallisuus ja toimijuus seurakuntatyössä

Julkisen vallan, ja kuntien osana sitä, on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Viranomaisten keinot ennaltaehkäistä ja puuttua rasismiin sekä edistää hyviä väestösuhteita liittyvät eri hallinnonalojen rasismin vastaiseen politiikkaan, yhdenvertaisuuden edistämiseen, resurssiohjaukseen, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten tukemiseen, rasismia koskevan tiedon keräämiseen sekä toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat eri väestöryhmien kuten eri kieli- ja uskonnollisten ryhmien, saamelaisten, romanien ja maahanmuuttajaryhmien oikeuksien edistämiseen. Tuusulan kunnassa käynnistyy loppuvuodesta 2022 kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman uudistustyö. Rompo3 ohjelmassa esiin nostetut asiat on mahdollista ottaa osaksi tätä suunnitelmatyötä. Suunnitelmien pohjalta tulee ryhtyä toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Onkin tärkeää, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on vastuu yhdenvertaisuussuunnittelusta, ja molempien tavoitteita tulisi sovittaa yhteen tavoitteiden yhteneväisyyden vuoksi.

Ohjelma ja tavoitteisto on laadittu elinkaarimallilla: eri teemoja on käsitelty ikäryhmittäin lapset, nuoret, perheet ja työikäinen väestö sekä ikääntyvä romaniväestö. Tämä tukee hyvin tavoitteita kohdentaa toimenpiteet selkeästi oikealle kohderyhmälle sekä selkeyttää toimeenpanoa ja toteutumisen seurantaa. Elinkaarimalli tuo teemat lähemmäksi ihmistä ja siten suunnitteluprosessissa teemoja on ollut helpompi lähestyä.

Rompo3 -ohjelmaa tulee toteuttaa sekä kunnissa että hyvinvointialueilla, tämä lisää työn määrää erilaisissa hallinnollisissa rakenteissa. Ohjelma tähtää hyvällä tavalla moniammatilliseen ja toimialasektorit ylittävään yhteistyöhön. Tämä muutos vastaa tarpeeseen romaniasioiden valtavirtaistamiseen osaksi suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja. 

Kuntia koskevien 31 tavoitteen toteutuminen kuntien toiminnassa edellyttää tavoitteiston huomioimista kuntien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmissa ja -kertomuksissa sekä muissa toimintaa ohjaavissa strategisissa asiakirjoissa ja suunnitelmissa. Ohjelman tavoitteisto tulisi myös huomioida talousarvioita laadittaessa kuntien eri toimialueilla ja poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Tavoitteita on paljon ja niiden edistämisessä on tarpeen edetä porrastetusti. Pitkä ohjelmakausi mahdollistaa tämän.

Ohjelman mukaan osallisuuden indikaattoreita tulee käyttää toimenpiteistä raportoidessa. Osallisuusindikaattoreita käytetään mm. Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallissa. Indikaattorit mittaavat kokemusta, mutta myös muutosta osallisuuden kokemuksessa. Tämän vuoksi kysymyspatteristoa tulisi käyttää toimenpiteiden aloituksen yhteydessä ja verrata tuloksia toimenpiteen päättyessä. Tarkastelun kohteena on erityisesti romanien yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä osallistuminen julkisen vallan ja instituutioiden rakenteissa. Näin tuodaan esille tärkeitä tarkastelukulmia romanien elämään Suomessa. 

Osallisuuden kokemusta mitataan THLn kehittämällä osallisuusindikaattorilla (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS). Osallisuusindikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka kartoittavat vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä ja toimintamahdollisuuksia. Väittämien vastaukset sijoittuvat jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa osattomuuden kokemusta ja toinen osallisuuden kokemusta. 

Osallisuusindikaattoreita ollaan ottamassa käyttöön Tuusulan kunnan toiminnan mittaamisessa ja arvioinnissa. Mittaristo soveltuu varmasti hyvin myös Rompo3 -ohjelman tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin kunnissa. 

Tuusulan kunta kehittää aktiivisesti vuorovaikutusta asukkaittensa ja asiakkaittensa kanssa osallisuusmallinsa mukaisesti. Kuntien käytössä olevia kuulemisen muotoja on kehitettävä siten, että ne mahdollistavat myös romanien osallisuuden eri aloilla ja eri teemoihin liittyen.

Ehdotus

Esittelijä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

• antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta vuosille 2023-2030.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.