Perustelut
Tuusulan valtuusto on 20.06.2022 § 81 päättänyt pyytää tarkastuslautakunnan laatiman vuoden 2021 arviointikertomuksen havainnoista toimialueiden ja hallituksen selvitykset. Selvitykset tulee valtuuston päätöksen mukaan toimittaa niin, että ne voidaan käsitellä lokakuun loppuun mennessä pidettävässä valtuuston kokouksessa. Lisäksi selvitykset on toimitettava myös tarkastuslautakunnalle.
Asukasluvun kehitys
Arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota Tuusulan väkiluvun kehitykseen viimeisten vuosien aikana ja sen ennustamisen haasteisiin.
Tuusulan asukasluku oli vuoden 2021 päättyessä 39 718. Kasvua edellisvuoteen oli 2,4 prosenttia. Väkiluku on kasvanut 7 761 henkilöllä (24%) vuodesta 2000. Vaihtelu vuosittaisessa väestönkehityksessä on ollut hyvin suurta ajanjakson aikana. Luonnollinen väestönlisäys (syntyneet - kuolleet) lisäsi Tuusulan väestöä voimakkaasti vuosien 2000-2009 aikana, mutta 2010-luvulla luonnollinen väestönlisäys väheni. Vuonna 2012 alkanut syntyvyyden lasku taittui vuonna 2020 ja syntyvyys kasvoi edelleen vuoden 2021 aikana, jolloin syntyi 364 lasta. Myös kuolleiden määrä kasvoi aiemmista. Vuonna 2021 kuoli 300 tuusulalaista.
Vuonna 2021 Tuusulaan muutti 3460 henkeä ja täältä muutti pois 2665 henkeä kuntien välisen nettomuuton ollessa positiivista toista vuotta perätysten. Tuusulan muuttovoitot kasvoivat merkittävästi (653 henkeä) vuonna 2021. Tuusulan muuttovetovoima on vahvistunut korona-pandemian aikana vuosina 2020-2021 suhteessa pääkaupunkiseutuun.
Tuusula on saanut erittäin suuria muuttovoittoja Vantaalta. Tuusula saa merkittäviä muuttovoittoa myös Helsingistä ja Espoosta, joista saadut muuttovoitot kasvoivat vuosien 2020 ja 2021 aikana. Tuusula kärsii merkittäviä muuttotappioita Järvenpäälle, Hyvinkäälle ja korkeakoulukaupungeille.
Tuusula on kärsinyt suuria muuttotappioita nuorten 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä vuosina 2015-2021. 2010-luvulla muuttotappiot ovat olleet merkittävästi suurempia kuin 2000-luvulla. Vuosien 2020-2021 aikana vuosit-taiset muuttotappiot jäivät 2010-luvun tasoa alhaisemmaksi.
Tuusula saa erittäin suuria muuttovoittoja 25-44-vuotiaista ja lapsista. Tuusulan muuttovoitot 25-44-vuotiaiden ikäryhmästä alenivat merkittävästi 2010-luvulla, mutta 2020-luvulla muuttovoitot ovat olleet lähes samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Tuusula kärsii kohtuullisia muuttotappioita yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä. Muuttotappiot yli 45-vuotiaiden ikäryhmässä kasvoivat 2010-luvulla ja ovat pysyneet suhteellisen samoilla tasoilla 2020-luvun aikana.
Tuusula kärsi kotimaisissa kieliryhmissä 227 henkilöä muuttotappiota vuosien 2010-2021 aikana. 2010-luvun alussa kunta sai merkittäviä muuttovoittoja kotimaisista kieliryhmistä, mutta kärsi tämän jälkeen merkittäviä muuttotappioita vuosikymmenen aikana. Tuusulan muuttotappiot olivat minimaalisia vuoden 2020 aikana ja ovat kääntyneet erittäin merkitseviksi muuttovoitoiksi vuoden 2021 aikana.
Tuusula sai vieraskielisestä väestöstä maan sisältä muuttovoittoa 1 015 henkilöä vuosina 2010-2020. Muutto-voitot olivat suuria etenkin vuosina 2016-2021. Tuusulan vieraskielisen väestön kasvu perustui etenkin viron ja venäjän kielisten määrän kasvuun.
Tuusulan muuttoliikkeen tasapaino perustui vuosina 2015-2020 vieraskielisiin muuttajiin. Vuonna 2021 koti-maiskielisistä tulleet muuttovoitto määrät ovat olleet huomattavasti korkeammat kuin vieraskielisistä saadut.
Tuusulan väkiluvun kasvu on jatkunut vahvana vuoden 2022 aikana. Toukokuussa ylittyi 40 000 asukkaan raja.
Hyte-lautakunnan selvitys
- Tuusula laatii vuosittain väestösuunnitteen. Vuonna 2021 laadittu suunnite koski vuosia 2021-2045. Laskelmia kunnan tulevasta väestönkehityksestä tarvitaan, jotta palvelutuotannon, investointien ja verotulojen osalta voidaan varautua tulevaan.
- Väestösuunnitteet ovat kunnan päätöksiin, suunnitelmiin ja valintoihin perustuvia väestönkehityksen suunnitelmia. Väestöennusteet, kuten Tilastokeskuksen laatima väestöennuste, ovat menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestönkehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua.
- Tuusulan väestösuunnite laaditaan sekä koko kunnan tasolla, että tarkentuen kunnan eri alueille. Suunnitteessa laaditaan myös ikäryhmäkohtaiset tarkastelut. Kunnalle on laadittu kuusi vaihtoehtoista väestösuunnitetta vuonna 2022. Trendiennusteen kasvu perustuu aiempien vuosien kehitykseen ja se ei huomioi kunnan tulevaisuuden suunnitelmia. Tavoite-ennusteissa huomioidaan kunnan tahtotila kasvaa uusien asuinalueiden siivittämänä.
- Lokakuussa 2022 valmistuu MDIn laatimana selvitys Tuusulan väestönkehityksestä, sisäisten alueiden profiileista ja asumisen skenaarioista. Tämä selvitys tulee vastaamaan tarkastuslautakunnan toiveeseen väestönkehityksen ja muuttoliikkeen tarkemmasta analysoinnista.
Koronan jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset ja koronan hyvinvointivaikutukset
Tarkastuslautakunnan suosituksiin on kirjattu varautuminen koronan jälkihoidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Korona-pandemian vaikutuksia tuusulalaisten hyvinvointiin on arvioitu vuodesta 2021 laaditussa hyvinvointikertomuksessa.
Hyte-lautakunnan selvitys
- Tuusulan laatima koronaexit-suunnitelman toteuttaminen on edennyt suunnitellusti vuonna 2022. Suunnitelman avulla pyritään koronapandemian haittavaikutusten vähentämiseen eri-ikäisten tuusulalaisten keskuudessa.
- Varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on käytettävissä merkittäviä valtionavustuksia koronapandemiasta johtuvien hyvinvoinnin ja oppimisen erojen paikkaamiseksi vuosina 2021 ja 2022 ja uusin valtionavustushakemus koskee vuotta 2023.
- Vuosina 2021 ja 2022 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta kohdensi jakamansa järjestöavustukset erityisesti koronapandemiasta johtuvan syrjäytymisen ehkäisyyn, syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten osallisuuden edistämiseen, yhteisöllisyyteen ja eri ikäisten kohtaamiseen sekä heikommassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen. Avustusten kohdentamista koronan jälkihoitoon on syytä harkita myös vuonna 2023.
- Kunnan korona-exit –toteutuksessa ja vuoden 2023 talousarvion laadinnassa on tarpeen kiinnittää huomiota koronapandemian haittavaikutusten vähentämiseen eri-ikäisten tuusulalaisten keskuudessa, ikäihmisten kasvavaan määrään ja heidän hyvinvointiaan vahvistavaan yhteisölliseen toimintaan ja asumiseen sekä hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksiin palveluiden yhteensovittamisessa ja saavutettavuudessa.
- Tuusulalainen hyvinvoinnin edistäjän palkitsemista tullaan jatkamaan myös tulevina vuosina.
- Keusote-kuntien allianssimallin toteuttaminen on jatkunut ja jatkuu edelleen hyvinvointialueiden käynnistäessä toimintansa.
Kuntalaisten ja sidosryhmien osallistumismahdollisuudet
Tuusula on tehnyt määrätietoista kehittämistyötä asukkaiden ja yhteisöjen osallisuuden vahvistamiseksi. Tuusula otti käyttöön oman osallisuusmallin, loi asukasosallisuuden rakenteita ja otti käyttöön uusia yhdessätekemisen toimintatapoja poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä.
Osallistuva budjetointi on ollut Tuusulassa käytössä kuntatasoisesti vuodesta 2018. Ensimmäinen toteutus (2018) oli alueellinen 40 000 euron budjetilla, viimeiset neljä kierrosta (2019, 2020, 2021, 2022) on toteutettu 100 000 euron budjetilla. Tuusulan osbu-prosessia on kehitetty vuosittain ja kehitystyö on jatkuvaa. Prosessia on myös tutkittu vuosien varrella useissa opinnäytetöissä. Tuusula on osallistuvan budjetoinnin edelläkävijä Suomessa. Osallistuvan budjetoinnin prosessin merkitys on suurempi, kuin 100 000 euron budjetointi.
Tuusulan osallistuvan budjetoinnin tavoitteet
- Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen
- Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen (sitoutuminen kotikuntaan)
- Yhdenvertaisuuden edistäminen
- Ymmärryksen lisääminen kunnan toiminnasta, esim. projektien läpivieminen, aikataulutus, kustannusten muodostuminen
- Vuorovaikutuksen lisääminen kuntaorganisaation ja asukkaiden välillä
- Tuusulan osallisuusmallin jalkauttaminen
- Yhteiskehittäminen ja osbu-projektien toteuttaminen edistävät organisaation eri toimialojen ja yksiköiden vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, opitaan tekemään yhteistä työtä.
- Vahvistaa Tuusulan brändiä: edelläkävijyys, dynaamisuus ja osallisuus
Tuusulan osallistuvan budjetoinnin periaatteet
- Päätösvalta aidosti asukkailla. Ideoita rajataan mahdollisimman vähän (kunnan päätösvallassa ja budjetin rajoissa oleva asia).
- Kaikkiin ideoihin annetaan vastaus ja arvioidaan sen toteutettavuutta.
- Prosessin kaikkien vaiheiden läpinäkyvyys
- Vuorovaikutus organisaation ja asukkaiden kanssa
- Osallistumisen helppous
- Asukkaat voivat halutessaan osallistua koko prosessiin (ideointi-ehdotusten yhteiskehittäminen-markkinointi-äänestäminen-toteutus).
- Strategian mukaisuus
- Saavutettavuus
Tuusulalaisten luottamus osallistuvan budjetoinnin prosessiin ja omiin vaikuttamismahdollisuuksiin on hyvällä tasolla. Suurin osa asukkaista kokee osbun tervetulleena tapana vaikuttaa kunnan asioihin sekä tulee jatkossakin osallistumaan siihen (N. Salminen, 2022). Osallistuminen lisää asukkaiden ymmärrystä kunnan asioista ja luo tunnetta siitä, että voi vaikuttaa kunnassa. Osallistuva budjetointi lisää organisaation asiantuntijoiden ymmärrystä asukkaiden ja alueiden tarpeista. Osallistuva budjetointi edistää verkostoitumista ja kumppanuuksia yritysten ja yhteisöjen kanssa.
Osallistuvan budjetoinnin tunnettuus on lisääntynyt, tosin äänestysaktiivisuuden kasvu kääntyi vuonna 2022 laskuun. Äänestysprosentti laski 15% vuodesta 2021. Markkinoinnilla on iso merkitys äänestystulokseen. Äänestyksen aktiivisin ryhmä on keski-ikäiset naiset, lasten ja nuorten osuus on Tuusulassa keskimääräistä pienempi.
Asukkaiden ideat ovat kehittyneet vuosien aikana yhteisöllisemmiksi ja realistisemmiksi. Ideat ja äänestäminen jakautuvat koko kunnan alueelle. Eniten äänestetään oman asuinalueen ideoita. Keskimääräinen äänestäjä äänestää kahdella eri alueella (oma asuinalue ja Koko Tuusula on suosituin yhdistelmä).
Alueellisten budjettien pienuus ohjaa ideoita ja yhteiskehittämistä pieniin projekteihin (penkit, kukkaset). Äänestyksessä pienet ja halvat asuinalueen ideat saavat eniten ääniä. Osa henkilöstöstä ja asukkaista kokee nämä nappikaupaksi ja näennäisvaikuttamiseksi. Henkilöstön näkökulmasta työmäärä on pienissä projekteissa helposti yhtä suuri kuin isommissa. Toteutusten kustannusarviot toteutuvat nykyään alkuvuosia paremmin.
Henkilöstön tietoisuus osallistuvan budjetoinnin prosessista ja sen tavoitteista on kasvanut. Osallistuva budjetointi mielletään vielä helposti osallisuustiimin työksi, ei koko kunnan yhteiseksi työksi. Haastavia ovat osbu-toteutukset joilla ei ole kuntaorganisaatiossa selkeää ’isäntää’ tai kopin ottajaa. Osa henkilöstöstä kokee osbu-prosessin työlääksi ja toteutettavat projektit ”ylimääräiseksi työksi”. Osa henkilöstöstä taas kokee osbun välineeksi toteuttaa asukkaiden ideoita ja olla vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Osbujen toteutukseen tulee varata työaikaresurssia (osana seuraavan vuoden toimintasuunnitelmia)
Hyte-lautakunnan selvitys
- Tuusulan hyte-lautakunta on syyskuun 2022 kokouksessa linjannut Tuusulan osallistuvan budjetoinnin kehitysaskelia. Prosessia ehdotetaan kehitettäväksi toteutettujen osbu-kierrosten ja tehtyjen havaintojen perusteella. Ajatuksena on toteuttaa kuntatasoinen osbu kahden vuoden välein budjetilla 200 000 € (2023-2024). Muutos on kustannusneutraali toteutusten ja niiden kustannusten jakaantuessa kahdelle vuodelle.
- Isompi äänestyssumma mahdollistaisi isommat ja vaikuttavammat projektit. Asukkaiden näkökulmasta isompi äänestyssumma herättää laajempaa kiinnostusta.
- Osallistuvan budjetoinnin prosessin piteneminen saattaa heikentää asukkaan osallisuuden kokemusta. Etenkin lasten kokemusmaailmassa kaksi vuotta on pitkä aika.
- Kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden näkökulmasta työläitä pikkuprojekteja voidaan vähentää, kun projektien kustannusten alarajaa voisi budjetin kasvattamisen myötä nostaa (esim. 5 000 €). Prosessin toteutuksen jakaminen kahdelle vuodelle lieventää kiirettä ja antaa viranhaltijoille enemmän valmistelu- ja toteutusaikaa. Voittoon äänestettyjen toteutusten suunnitelmallisuus paranee, kun toteutukset pystyisi sisällyttämään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan.
- Tarkastuslautakunnan suosituksissaan esittämä väitteet toteutusten loppuunsaattamisten puutteista ja siitä, että läheskään kaikki äänestyksessä eniten ääniä saaneet projektit eivät toteudu eivät pidä paikkaansa. Kaikkien äänestyksestä toteutukseen edenneiden projektien toteutusten seurannat ovat avoimesti luettavissa Tuusulan osallistumisalustalla osallistu.tuusula.fi.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota osallisuus- ja hyte-työn resurssien riittävyyteen, joka koetaan haasteellisena suhteessa työlle asetettuihin tavoitteisiin. Lisäresursseja vaatii myös uusien toimintatapojen edellyttämä tuki muulle organisaatiolle, samoin kuin ikäihmisten hyte-palveluiden koordinointi ja toteutus. Myös henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota arviointikertomuksessa.
Edeltäjänsä tavoin tarkastuslautakunta suosittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalle oman vuosittaisen toimintakertomuksen laatimista. Tämä voisi osaltaan selkeyttää paitsi lautakunnan työtä, myös lisätä avoimuutta kuntalaisten suuntaan
Dialogisuuden lisäämisessä on edetty hyödyntämällä Erätauko-dialogeja sekä luottamushenkilöiden että kunnan henkilöstön keskuudessa. Myös talkooprosessien kehittämiseen on panostettu, mutta markkinointia ja viestintää tulee tältä osin vielä parantaa.
Hyte-lautakunnan selvitys
- Osallisuus- ja hyte-työn resursointi kunnassa edellyttää tarkastelua. Hyte-lautakunta on talousarvioesityksessään vuodelle 2023 esittänyt vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävän perustamista vuosille 2023-2024 (perintöraha)
- Henkilöstön työhyvinvointiin tullaan panostamaan entistä enemmän ja hyvinvoinnin kehittymistä seurataan säännöllisesti
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan toimintakertomus on nykyisellään osa kuntatoimialan toimintakertomusta. Tarkastuslautakunnan suositus oman vuosittaisen toimintakertomuksen laatimisesta tullaan käymään läpi talouspalveluiden kanssa tarkoituksenmukaisimman ratkaisun löytämiseksi.
- Dialogisuuden lisäämistä on jatkettu vuoden 2022 aikana ja sitä tullaan jatkamaan myös vuoden 2023 aikana.
- Talkooprosessien markkinointia ja viestintää tullaan kehittämään suosituksen pohjalta.