Kunnanhallitus, kokous 8.4.2024

§ 139 Puistokylä, asemakaava nro 3589, kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen

TUUDno-2021-825

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Tiina Simons
Ulla Kinnunen
Risto Kanerva

Perustelut

Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 29.4 - 31.8.2021. Kasvu ja ympäristö/kaavoitus pyytää kasvatus- ja sivistyslautakunnalta lausuntoa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.8.2021 mennessä.
 

Suunnittelun tavoitteet ja suunnittelualue 

Puustellinmetsän eteläpuolelle sijoittuvalle alueelle suunnitellaan monipuolista asuinaluetta, jonka sekoitettu rakenne vaihtelee kerrostaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää katuyhteyden rakentamista Fallbackantielle alueen kytkemiseksi Tuusulanväylään.

Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, Rykmentinpuistossa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Puustellinmetsään, lännessä urheilukeskukseen ja etelässä Palkkitien teollisuusalueeseen. Suunnittelualueen itäpuolinen alue on asemakaavoittamatonta luonnontilaista metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä.
 

Suunnittelun taustatietoa

Alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista hiekkakangasta ja talousmetsää. Alue on toiminut aikaisemmin varuskunnan harjoitusalueena, johon on sijoittunut harjoitusalueen lisäksi ampumarata. Ampumaradan maaperä on myöhemmin kunnostettu. Alueen länsireunalla sijaitsee vanha ortodoksihautausmaa. Varuskunnan toiminnan lakattua alue on ollut vilkkaassa virkistyskäytössä. Alueelle on laadittu vuonna 2019 reittisuunnitelma, jonka tavoitteena on luoda pohja monipuolisen ja houkuttelevan reittiverkoston saamiseksi. Virkistysmahdollisuuksia tarjoaa polku-ja latuverkoston lisäksi frisbeegolf-rata, jolle kunta on myöntänyt maa-alueen käyttöoikeuden 31.10.2022 saakka. 

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa ja asemakaavoittamaton. Puistokylän asemakaava on merkitty kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2021.


Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Lausunnon ydinkohdat 

  • Puistokylän suunnittelussa tulee arvioida uudelleen Rykmentinpuiston osayleiskaavan tavoitteita asuntotuotannon määrästä ja laadusta sekä toisaalta luonto- ja virkistysalueiden suhdetta asuntotuotantoon.  

  • OAS:an tavoitteet ja suunnitelmassa mainitut asuntotuotannon lisäämiseen liittyvät toimenpiteet ovat ristiriidassa keskenään. 

  • Luonnon ja virkistyksen tarjoaman potentiaalin tulee ohjata Rykmentinpuiston alueen kehitystyötä. Se tulee nähdä Tuusulan vahvana vetovoimatekijänä, ja tavoitteeksi tulee asettaa yhtenäisen ja keskuspuistomaisen alueen tarjoaminen kuntalaisten liikkumiseen. 

  • Rykmentinpuisto on urheilukeskuksen laajentumissuunta. 

  • Urheilukeskuksen liikenteen ja turvallisuuden sekä saavutettavuuden haasteet lisääntyvät kävijämäärien kasvaessa 

  • Ampumahiihtostadionin toimintaedellytykset tulee turvata 

  • Vihreä asuinympäristö kannustaa tutkimusten mukaan liikkumaan. Puistokylän tulee tarjota kuntalaisten liikkumista ja hyvinvointia edistäviä palveluita 

  • Ortodoksinen sotilashautausmaa kaava-alueen laidalla on muinaismuistoaluetta eikä sitä tule kaavoittaa. 
     

Lautakunta näkee, että Puistokylän rakentamista OAS:ssa esitetyillä tavoitteilla tulee tarkastella uudelleen ja esittää, että alueen suunnittelua jatketaan ja koko Rykmentinpuiston alueen kehittäminen tapahtuu enemmän nykyisiä tarpeita vastaavaksi luontoa ja liikkumista kunnioittaen. Suunnittelusta vastaavan tahon tulee huolehtia, ja kunnan varmistaa ohjeistamalla, että kehitystyötä johtaa myös Rykmentinpuiston metsän, luonnon, lähivirkistyksen ja ulkoilun kehittämisen tarjoama potentiaali.  

Asuinalueiden suunnittelun reunaehdoiksi tulee asettaa virkistysreittien ja palveluiden säilyttäminen tai välitön uudelleen sijoittaminen sekä etupainotteinen rakentaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että ”Puistokylän asemakaava-alueella erityisenä tavoitteena on osayleiskaavan mukaisesti mahdollistaa alueella asuinrakentaminen sovittamalla se alueen virkistysarvoihin. Tämän lisäksi huomioidaan pohjavesialueelle sijoittumisesta johtuvat erityispiirteet sekä tavoitellaan alueesta mahdollisimman vähäpäästöistä ja kestävää.”. Lautakunta esittää, että alueen suunnittelua ohjaava, lainvoimainen osayleiskaava päivitetään huomioimaan paremmin ulkoilun ja luonnon merkitys alueella jo asuville ja sinne muuttaville asukkaille.  

Tuusulan kunta kehittää urheilukeskusta määrätietoisesti. Urheilukeskuksen tarpeet tulee huomioida ympärillä kehittyvän yhdyskuntarakenteen vuoksi erityisesti Rykmentinpuistossa. Esitetyllä suunnittelualueella sijaitsee merkittävä luontoliikunta- ja virkistyspalveluita sisältävä kokonaisuus ja välittömässä läheisyydessä urheilukeskus, joka yhdistyy alueen monipuolisiin virkistysreitteihin. Sikokallion ladulla vieraili kaudella 2020-2021 n. 100 000 kävijää. Hyrylän alueella sijaitsee kaksi frisbeegolfrataa, joista toinen sijaitsee suunnittelualueella. Rykmentinpuiston radalla oli 70 000 kävijää vuonna 2020. Urheilukeskuksen ampumahiihtostadion on yksi harvoja lajin suorituspaikkoja Etelä-Suomessa ja tärkeä osa paikallista identiteettiä, vanhan varuskunta-alueen henkeä ja näkyvä osa Tuusulan monipuolista vapaaehtoistyötä. Urheilukeskuksessa vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa kävijää ja lähivuosien liikuntapaikkainvestoinnit kasvattavat käyttäjämääriä entisestään. Tuusulan kunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin ampumahiihtotoiminnan säilyttämiseksi urheilukeskuksessa yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa huolehtimalla ensisijaisesti turvallisuuden ja melun hallinnasta sekä tarvittavasta luvitusmenettelystä. Turvalliseen toimintaan liittyvät asiat tulee selvittää huolellisesti ja osoittaa riittävät suojarakenteet sekä tarvittavat ympäristön tutkimukset alueella. Selvitys kannattaa laatia sellaisen tahon kanssa, joka on erikoistunut ampumaratoihin ja niiden toimintaan. Urheilukeskus tarvitsee kehittyäkseen ja kasvavaa väestömäärää palvellakseen lisää tilaa ja ainoa mahdollinen laajentumissuunta on Rykmentinpuisto.  

Suunnitelman yhtenä tavoitteena on, että alueella ”eheytetään olemassa olevia virkistysyhteyksiä ja luodaan uusia sekä parannetaan viheralueverkostoa”. Jos suunnitelmaa ei muuteta, viheralueverkosto alueella heikkenee merkittävästi. 

Urheilukeskus on noin kymmenen hehtaarin kokoinen alue. Alueen sisäistä liikennettä, toimintojen sijoittelua ja turvallisuuta parannetaan jatkuvasti. Talviaikaan tykkilumen tekoon tarvitaan tilaa ja toiminnasta aiheutuu meluhaittoja asutusalueelle. Latujen hoito toteutetaan pääosin yöaikaan, koska yöajat ovat otollisimmat lumetuksen suhteen. Suunnitelmissa on lisätä lumetuskaluston kapasiteettia, jotta pystytään luomaan entistä paremmat olosuhteet talviurheilulle ja liikunnalle. Nykyisen lumetuskentän käyttö loppui talveen 2020/2021, ja jatkossa tavoitteena on tehdä ensilumi ampumahiihtostadionilla sekä sen läheisyydessä. Tämä lisää meluhaittoja suunnitelmissa olevalle Puistokylän alueelle. Tulevan Olympiakylän suhteen on hyvä tiedostaa em. asiat ja ongelmat. Ulkoilureitit, kevyen liikenteen yhteydet ja pääsy urheilukeskukseen sujuvasti Rykmentinpuiston suunnasta on jo nyt aiheuttanut ongelmia. Siltoja ja alikulkutunneleita tarvitaan lisää ja liikenteellisiä solmukohtia tulee rakentaa sujuvan ja turvallisen toiminnan varmistamiseksi alueella. 

Vihreä asuinympäristö kannustaa liikkumaan ja Rykmentinpuiston metsästä on viime vuosina tullut merkittävä ulkoilukohde. Lainvoimainen ja suunnittelua ohjaava osayleiskaava (2013) ei riittävästi huomioi luonnon ja lähivirkistyksen lisääntynyttä tarvetta ja kasvua. Ulkoilun ja luonnon läheisyys asuinalueilla on syy muuttaa niille ja jäädä asumaan, ja se tulee tiedostaa kaava-alueiden suunnittelussa. Edellytykset virkistysalueiden ja -reittien kehittämiselle heikkenevät, mikäli asiaa ei suunnittelussa huomioida. Kyse ei ole vain kaupunkikuvasta vaan kuntalaisten terveydestä. 

Luonto- ja virkistysolosuhteiden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta, lähes 10 vuotta sitten laadittu Rykmentinpuiston osayleiskaava on päivityksen tarpeessa. Puiston yksi kerrallaan toteutuvat alueprojektit poistavat sieltä kaiken sen, millä on asukkaille merkitystä; lähiluonnon, metsät, polut, rauhoittumisen paikat ja seutukunnallisestikin houkuttelevat ulkoilupalvelut. Urheilukeskuksen toiminnoille tulee varata alueita myöhempää kehittämistä ja tulevia sukupolvia varten. Puistokylän suunnitelmalla kunta voittaa vähän ja menettää paljon.  

Mikäli Rykmentinpuiston alueelle päädytään suunnittelemaan asuinalueita, on osallistumis- ja arviointiprosessin mukaisesti syytä laatia kaavaluonnos / -luonnoksia. Tämä vaihe tulee toteuttaa kuntalaisia vahvasti osallistaen ja urheilukeskukselle ja ympäristölle asetettuja tavoitteita silmällä pitäen. Luonnosvaiheen aikana on myös hyvä mahdollisuus päivittää lainvoimaista osayleiskaavaa. Luonnoksessa tulee ottaa kantaa koko osayleiskaavaan ja alueen kokonaiskehitykseen. Rykmentinpuiston osayleiskaava toteutuu vähitellen ja on vaara, että myös ei-toivotut asiat tapahtuvat lopulta itsekseen. Yksi näistä asioista on suunnitelmassa esitetty ajoliikenneväylä Rykmentinpuiston läpi, jonka sijaintia ja vaikutuksia tulee arvioida kriittisesti. 

Lautakunta on asemakaavalausunnoissaan ottanut kantaa yleisesti ulkoilu- ja virkistysreittien rakentamiseen. Ne tulisi rakentaa etupainotteisesti ja kunnallisteknisten töiden yhteydessä. Niiden rakentaminen jälkikäteen on vaikeampaa ja asuinalueiden sisäiset polut ja ulkoiluraitit jäävät saarekemaisiksi ilman kokonaissuunnittelua. 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

__________

Puheenjohtajan avattua keskustelun, Eeva-Liisa Nieminen esitti lisättäväksi lausunnon toiseen kappaleeseen sanat "ulkoilu- ja virkistysalueena". Kappale muutettuna:

"Lautakunta näkee, että Puistokylän rakentamista OAS:ssa esitetyillä tavoitteilla tulee tarkastella uudelleen ja esittää, että alueen suunnittelua jatketaan ulkoilu- ja virkistysalueena ja koko Rykmentinpuiston alueen kehittäminen tapahtuu enemmän nykyisiä tarpeita vastaavaksi luontoa ja liikkumista kunnioittaen. Suunnittelusta vastaavan tahon tulee huolehtia, ja kunnan varmistaa ohjeistamalla, että kehitystyötä johtaa myös Rykmentinpuiston metsän, luonnon, lähivirkistyksen ja ulkoilun kehittämisen tarjoama potentiaali."

Jäsen Alanko kannatti tehtyä muutosesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia ratkaistaan äänestämällä. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Eeva-Liisa Niemisen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat jäsenet Åvall, Koivunen, Nätkynmäki, Väänänen, Laitila, Hellgren, Ahonen, Raevuori, Salonen
  • ei-äänen antoivat jäsenet Alanko ja Nieminen

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä, 2 ei-ääntä, 2 poissa. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

 

Päätös

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti antaa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

Valmistelija

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi
Risto Kanerva
Ulla Kinnunen

Perustelut

Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 29.4 - 31.8.2021. Kasvu ja ympäristö/kaavoitus pyytää kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.8.2021 mennessä.
 

Suunnittelun tavoitteet ja suunnittelualue 

Puustellinmetsän eteläpuolelle sijoittuvalle alueelle suunnitellaan monipuolista asuinaluetta, jonka sekoitettu rakenne vaihtelee kerrostaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää katuyhteyden rakentamista Fallbackantielle alueen kytkemiseksi Tuusulanväylään.

Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, Rykmentinpuistossa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Puustellinmetsään, lännessä urheilukeskukseen ja etelässä Palkkitien teollisuusalueeseen. Suunnittelualueen itäpuolinen alue on asemakaavoittamatonta luonnontilaista metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä.
 

Suunnittelun taustatietoa

Alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista hiekkakangasta ja talousmetsää. Alue on toiminut aikaisemmin varuskunnan harjoitusalueena, johon on sijoittunut harjoitusalueen lisäksi ampumarata. Ampumaradan maaperä on myöhemmin kunnostettu. Alueen länsireunalla sijaitsee vanha ortodoksihautausmaa. Varuskunnan toiminnan lakattua alue on ollut vilkkaassa virkistyskäytössä. Alueelle on laadittu vuonna 2019 reittisuunnitelma, jonka tavoitteena on luoda pohja monipuolisen ja houkuttelevan reittiverkoston saamiseksi. Virkistysmahdollisuuksia tarjoaa polku-ja latuverkoston lisäksi frisbeegolf-rata, jolle kunta on myöntänyt maa-alueen käyttöoikeuden 31.10.2022 saakka. 

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa ja asemakaavoittamaton. Puistokylän asemakaava on merkitty kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2021.


Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Lausunnon ydinkohdat

  • Puistokylän suunnittelussa tulee arvioida uudelleen Rykmentinpuiston osayleiskaavan tavoitteita asuntotuotannon määrästä ja laadusta sekä toisaalta luonto- ja virkistysalueiden suhdetta asuntotuotantoon.
  • OAS:an tavoitteet ja suunnitelmassa mainitut asuntotuotannon lisäämiseen liittyvät toimenpiteet ovat ristiriidassa keskenään.
  • Luonnon ja virkistyksen tarjoaman potentiaalin tulee ohjata Rykmentinpuiston alueen kehitystyötä. Se tulee nähdä Tuusulan vahvana vetovoimatekijänä, ja tavoitteeksi tulee asettaa yhtenäisen ja keskuspuistomaisen alueen tarjoaminen kuntalaisten liikkumiseen.
  • Rykmentinpuisto on urheilukeskuksen laajentumissuunta.
  • Urheilukeskuksen liikenteen ja turvallisuuden sekä saavutettavuuden haasteet lisääntyvät kävijämäärien kasvaessa
  • Ampumahiihtostadionin toimintaedellytykset tulee turvata
  • Vihreä asuinympäristö kannustaa tutkimusten mukaan liikkumaan. Puistokylän tulee tarjota kuntalaisten liikkumista ja hyvinvointia edistäviä palveluita
  • Ortodoksinen sotilashautausmaa kaava-alueen laidalla on muinaismuistoaluetta eikä sitä tule kaavoittaa.
     

Lautakunta näkee, että Puistokylän rakentamista OAS:ssa esitetyillä tavoitteilla tulee tarkastella uudelleen ja esittää, että alueen suunnittelua jatketaan ja koko Rykmentinpuiston alueen kehittäminen tapahtuu enemmän nykyisiä tarpeita vastaavaksi luontoa ja liikkumista kunnioittaen. Suunnittelusta vastaavan tahon tulee huolehtia, ja kunnan varmistaa ohjeistamalla, että kehitystyötä johtaa myös Rykmentinpuiston metsän, luonnon, lähivirkistyksen ja ulkoilun kehittämisen tarjoama potentiaali.

Asuinalueiden suunnittelun reunaehdoiksi tulee asettaa virkistysreittien ja palveluiden säilyttäminen tai välitön uudelleen sijoittaminen sekä etupainotteinen rakentaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että ”Puistokylän asemakaava-alueella erityisenä tavoitteena on osayleiskaavan mukaisesti mahdollistaa alueella asuinrakentaminen sovittamalla se alueen virkistysarvoihin. Tämän lisäksi huomioidaan pohjavesialueelle sijoittumisesta johtuvat erityispiirteet sekä tavoitellaan alueesta mahdollisimman vähäpäästöistä ja kestävää.”. Lautakunta esittää, että alueen suunnittelua ohjaava, lainvoimainen osayleiskaava päivitetään huomioimaan paremmin ulkoilun ja luonnon merkitys alueella jo asuville ja sinne muuttaville asukkaille.

Tuusulan kunta kehittää urheilukeskusta määrätietoisesti. Urheilukeskuksen tarpeet tulee huomioida ympärillä kehittyvän yhdyskuntarakenteen vuoksi erityisesti Rykmentinpuistossa. Esitetyllä suunnittelualueella sijaitsee merkittävä luontoliikunta- ja virkistyspalveluita sisältävä kokonaisuus ja välittömässä läheisyydessä urheilukeskus, joka yhdistyy alueen monipuolisiin virkistysreitteihin. Sikokallion ladulla vieraili kaudella 2020-2021 n. 100 000 kävijää. Hyrylän alueella sijaitsee kaksi frisbeegolfrataa, joista toinen sijaitsee suunnittelualueella. Rykmentinpuiston radalla oli 70 000 kävijää vuonna 2020. Urheilukeskuksen ampumahiihtostadion on yksi harvoja lajin suorituspaikkoja Etelä-Suomessa ja tärkeä osa paikallista identiteettiä, vanhan varuskunta-alueen henkeä ja näkyvä osa Tuusulan monipuolista vapaaehtoistyötä. Urheilukeskuksessa vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa kävijää ja lähivuosien liikuntapaikkainvestoinnit kasvattavat käyttäjämääriä entisestään. Tuusulan kunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin ampumahiihtotoiminnan säilyttämiseksi urheilukeskuksessa yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa huolehtimalla ensisijaisesti turvallisuuden ja melun hallinnasta sekä tarvittavasta luvitusmenettelystä. Turvalliseen toimintaan liittyvät asiat tulee selvittää huolellisesti ja osoittaa riittävät suojarakenteet sekä tarvittavat ympäristön tutkimukset alueella. Selvitys kannattaa laatia sellaisen tahon kanssa, joka on erikoistunut ampumaratoihin ja niiden toimintaan. Urheilukeskus tarvitsee kehittyäkseen ja kasvavaa väestömäärää palvellakseen lisää tilaa ja ainoa mahdollinen laajentumissuunta on Rykmentinpuisto.

Suunnitelman yhtenä tavoitteena on, että alueella ”eheytetään olemassa olevia virkistysyhteyksiä ja luodaan uusia sekä parannetaan viheralueverkostoa”. Jos suunnitelmaa ei muuteta, viheralueverkosto alueella heikkenee merkittävästi.

Urheilukeskus on noin kymmenen hehtaarin kokoinen alue. Alueen sisäistä liikennettä, toimintojen sijoittelua ja turvallisuuta parannetaan jatkuvasti. Talviaikaan tykkilumen tekoon tarvitaan tilaa ja toiminnasta aiheutuu meluhaittoja asutusalueelle. Latujen hoito toteutetaan pääosin yöaikaan, koska yöajat ovat otollisimmat lumetuksen suhteen. Suunnitelmissa on lisätä lumetuskaluston kapasiteettia, jotta pystytään luomaan entistä paremmat olosuhteet talviurheilulle ja liikunnalle. Nykyisen lumetuskentän käyttö loppui talveen 2020/2021, ja jatkossa tavoitteena on tehdä ensilumi ampumahiihtostadionilla sekä sen läheisyydessä. Tämä lisää meluhaittoja suunnitelmissa olevalle Puistokylän alueelle. Tulevan Olympiakylän suhteen on hyvä tiedostaa em. asiat ja ongelmat. Ulkoilureitit, kevyen liikenteen yhteydet ja pääsy urheilukeskukseen sujuvasti Rykmentinpuiston suunnasta on jo nyt aiheuttanut ongelmia. Siltoja ja alikulkutunneleita tarvitaan lisää ja liikenteellisiä solmukohtia tulee rakentaa sujuvan ja turvallisen toiminnan varmistamiseksi alueella.

Vihreä asuinympäristö kannustaa liikkumaan ja Rykmentinpuiston metsästä on viime vuosina tullut merkittävä ulkoilukohde. Lainvoimainen ja suunnittelua ohjaava osayleiskaava (2013) ei riittävästi huomioi luonnon ja lähivirkistyksen lisääntynyttä tarvetta ja kasvua. Ulkoilun ja luonnon läheisyys asuinalueilla on syy muuttaa niille ja jäädä asumaan, ja se tulee tiedostaa kaava-alueiden suunnittelussa. Edellytykset virkistysalueiden ja -reittien kehittämiselle heikkenevät, mikäli asiaa ei suunnittelussa huomioida. Kyse ei ole vain kaupunkikuvasta vaan kuntalaisten terveydestä.

Luonto- ja virkistysolosuhteiden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta, lähes 10 vuotta sitten laadittu Rykmentinpuiston osayleiskaava on päivityksen tarpeessa. Puiston yksi kerrallaan toteutuvat alueprojektit poistavat sieltä kaiken sen, millä on asukkaille merkitystä; lähiluonnon, metsät, polut, rauhoittumisen paikat ja seutukunnallisestikin houkuttelevat ulkoilupalvelut. Urheilukeskuksen toiminnoille tulee varata alueita myöhempää kehittämistä ja tulevia sukupolvia varten. Puistokylän suunnitelmalla kunta voittaa vähän ja menettää paljon.

Mikäli Rykmentinpuiston alueelle päädytään suunnittelemaan asuinalueita, on osallistumis- ja arviointiprosessin mukaisesti syytä laatia kaavaluonnos / -luonnoksia. Tämä vaihe tulee toteuttaa kuntalaisia vahvasti osallistaen ja urheilukeskukselle ja ympäristölle asetettuja tavoitteita silmällä pitäen. Luonnosvaiheen aikana on myös hyvä mahdollisuus päivittää lainvoimaista osayleiskaavaa. Luonnoksessa tulee ottaa kantaa koko osayleiskaavaan ja alueen kokonaiskehitykseen. Rykmentinpuiston osayleiskaava toteutuu vähitellen ja on vaara, että myös ei-toivotut asiat tapahtuvat lopulta itsekseen. Yksi näistä asioista on suunnitelmassa esitetty ajoliikenneväylä Rykmentinpuiston läpi, jonka sijaintia ja vaikutuksia tulee arvioida kriittisesti.

Lautakunta on asemakaavalausunnoissaan ottanut kantaa yleisesti ulkoilu- ja virkistysreittien rakentamiseen. Ne tulisi rakentaa etupainotteisesti ja kunnallisteknisten töiden yhteydessä. Niiden rakentaminen jälkikäteen on vaikeampaa ja asuinalueiden sisäiset polut ja ulkoiluraitit jäävät saarekemaisiksi ilman kokonaissuunnittelua.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara tuulehmuvi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Heidi Hagman
Marjo-Kaisa Konttinen

Perustelut

Perustelut

Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 29.4 - 31.8.2021. Kasvu ja ympäristö/kaavoitus pyytää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalta lausuntoa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.8.2021 mennessä.

Suunnittelun tavoitteet ja suunnittelualue 
Puustellinmetsän eteläpuolelle sijoittuvalle alueelle suunnitellaan monipuolista asuinaluetta, jonka sekoitettu rakenne vaihtelee kerrostaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää katuyhteyden rakentamista Fallbackantielle alueen kytkemiseksi Tuusulanväylään.

Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, Rykmentinpuistossa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Puustellinmetsään, lännessä urheilukeskukseen ja etelässä Palkkitien teollisuusalueeseen. Suunnittelualueen itäpuolinen alue on asemakaavoittamatonta luonnontilaista metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä.

Suunnittelun taustatietoa
Alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista hiekkakangasta ja talousmetsää. Alue on toiminut aikaisemmin varuskunnan harjoitusalueena, johon on sijoittunut harjoitusalueen lisäksi ampumarata. Ampumaradan maaperä on myöhemmin kunnostettu. Alueen länsireunalla sijaitsee vanha ortodoksihautausmaa. Varuskunnan toiminnan lakattua alue on ollut vilkkaassa virkistyskäytössä. Alueelle on laadittu vuonna 2019 reittisuunnitelma, jonka tavoitteena on luoda pohja monipuolisen ja houkuttelevan reittiverkoston saamiseksi. Virkistysmahdollisuuksia tarjoaa polku-ja latuverkoston lisäksi frisbeegolf-rata, jolle kunta on myöntänyt maa-alueen käyttöoikeuden 31.10.2022 saakka. 

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa ja asemakaavoittamaton. Puistokylän asemakaava on merkitty kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2021.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan lausunto
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä alueen suunnittelua jatkettaessa ja Rykmentinpuiston aluetta kehitettäessä tulee huomioida nykyiset alueen tarpeet sekä luonnon, virkistyksen, ulkoilun ja liikunnan tarjoamat mahdollisuudet asukkaiden virkistykselle ja hyvinvoinnille. Lautakunta toteaa, että tutkimuksissa on osoitettu ympäristön olevan yhteydessä asukkaan hyvinvointiin, esimerkiksi viheralueiden ja metsässä oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä. 
Alueella sijaitsevat ulkoilumaastot, luonto ja reitit tukevat osaltaan asukkaiden fyysistä hyvinvointia tarjoamalla lähivirkistysalueita ja laajempia retkeily- ja luontoalueita asukkaille. Lautakunnan huolena onkin, että alueen luontoarvot, virkistyskäyttö ja hyvinvointivaikutukset eivät toteudu, jos aluetta kaavoitetaan liian tehokkaasti. Toisaalta lähellä luontoa oleva, vehreä asuinympäristö ja lähellä olevat ulkoilumaastot sekä harrastuspaikat ovat tärkeitä tekijöitä asuinpaikkaa valittaessa. 

Rykmentinpuiston alueella sijaitsevat ulkoilureitit tukevat paitsi asukkaiden fyysistä hyvinvointia, tarjoavat myös kaikille asukkaille tasapuolisen mahdollisuuden ulkoiluun sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta urheilukeskus ympäristöineen on paikka, jossa yhteisöllisyyden ja kohtaamisten syntyminen on mahdollista. 

Puistokylän osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä alueella sijaitsee urheilukeskus kattavine virkistys- ja ulkoiluverkostoineen. Alueella sekä kuntalaiset että lähikunnista tulevat ihmiset liikkuvat aktiivisesti mm. frisbeegolf-radalla pelaten. Kunta kehittää urheilukeskuksen aluetta suunnitelmallisesti. On tärkeää, että urheilukeskuksen ja sitä ympäröivän alueen ja toimintojen tarpeet huomioidaan. Rykmentinpuiston aluetta suunniteltaessa onkin jätettävä riittävästi tilaa urheilukeskuksen laajentumiselle. Asuinalueen rajaus on tehtävä niin, että frisbeegolfrata ja hiihtoladut säilyvät muuttumattomina.

Lautakunta esittää, että suunniteltua liikenneyhteyttä ei toteuteta Fallbackantielle vaan liikenne ohjattaisiin Puistotien kautta itäiselle ohikulkutielle. Lautakunta perustelee esitystään sillä, että katuyhteys Fallbackantielle katkaisisi ulkoilureitit. Myös Sahankulman risteys olisi rakennettava uudelleen liikenneturvallisuuden takaamiseksi. 

Alue on kuntalaisille tärkeä ja sen vuoksi asukkaiden tulee voida osallistua alueen suunnitteluun, päädytään sitten asuinrakentamiseen tai alueen muunlaiseen kehittämiseen. 
 

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää 

  • antaa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

Marjo-Kaisa Konttinen

Perustelut

Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 29.4 - 31.8.2021. Kasvu ja ympäristö/kaavoitus pyytää vammaisneuvostolta lausuntoa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.8.2021 mennessä.

Suunnittelun tavoitteet ja suunnittelualue 
Puustellinmetsän eteläpuolelle sijoittuvalle alueelle suunnitellaan monipuolista asuinaluetta, jonka sekoitettu rakenne vaihtelee kerrostaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää katuyhteyden rakentamista Fallbackantielle alueen kytkemiseksi Tuusulanväylään.

Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, Rykmentinpuistossa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Puustellinmetsään, lännessä urheilukeskukseen ja etelässä Palkkitien teollisuusalueeseen. Suunnittelualueen itäpuolinen alue on asemakaavoittamatonta luonnontilaista metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä.

Suunnittelun taustatietoa
Alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista hiekkakangasta ja talousmetsää. Alue on toiminut aikaisemmin varuskunnan harjoitusalueena, johon on sijoittunut harjoitusalueen lisäksi ampumarata. Ampumaradan maaperä on myöhemmin kunnostettu. Alueen länsireunalla sijaitsee vanha ortodoksihautausmaa. Varuskunnan toiminnan lakattua alue on ollut vilkkaassa virkistyskäytössä. Alueelle on laadittu vuonna 2019 reittisuunnitelma, jonka tavoitteena on luoda pohja monipuolisen ja houkuttelevan reittiverkoston saamiseksi. Virkistysmahdollisuuksia tarjoaa polku-ja latuverkoston lisäksi frisbeegolf-rata, jolle kunta on myöntänyt maa-alueen käyttöoikeuden 31.10.2022 saakka. 

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa ja asemakaavoittamaton. Puistokylän asemakaava on merkitty kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2021.


Vammaisneuvoston lausunto 

Vammaisneuvoston mielestä alueen suunnittelua jatkettaessa ja Rykmentinpuiston aluetta kehitettäessä tulee huomioida nykyiset alueen tarpeet sekä luonnon, virkistyksen, ulkoilun ja liikunnan tarjoamat mahdollisuudet asukkaiden virkistykselle ja hyvinvoinnille. Vammaisneuvosto toteaa, että tutkimuksissa on osoitettu ympäristön olevan yhteydessä asukkaan hyvinvointiin, esimerkiksi viheralueiden ja metsässä oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä. 

Alueella sijaitsevat ulkoilumaastot, luonto ja reitit tukevat osaltaan asukkaiden fyysistä hyvinvointia tarjoamalla lähivirkistysalueita ja laajempia retkeily- ja luontoalueita asukkaille. Neuvoston huolena on, että alueen luontoarvot, virkistyskäyttö ja hyvinvointivaikutukset eivät toteudu, jos aluetta kaavoitetaan liian tehokkaasti. Toisaalta lähellä luontoa oleva, vehreä asuinympäristö ja lähellä olevat ulkoilumaastot sekä harrastuspaikat ovat tärkeitä tekijöitä asuinpaikkaa valittaessa. 

Rykmentinpuiston alueella sijaitsevat ulkoilureitit tukevat paitsi asukkaiden fyysistä hyvinvointia, tarjoavat myös kaikille asukkaille tasapuolisen mahdollisuuden ulkoiluun sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta urheilukeskus ympäristöineen on paikka, jossa yhteisöllisyyden ja kohtaamisten syntyminen on mahdollista. 

Puistokylän osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä alueella sijaitsee urheilukeskus kattavine virkistys- ja ulkoiluverkostoineen. Alueella sekä kuntalaiset että lähikunnista tulevat ihmiset liikkuvat aktiivisesti mm. frisbeegolf-radalla pelaten. Kunta kehittää urheilukeskuksen aluetta suunnitelmallisesti. On tärkeää, että urheilukeskuksen ja sitä ympäröivän alueen ja toimintojen tarpeet huomioidaan. Rykmentinpuiston aluetta suunniteltaessa onkin jätettävä riittävästi tilaa urheilukeskuksen laajentumiselle. Asuinalueen rajaus on tehtävä niin, että frisbeegolfrata ja hiihtoladut säilyvät muuttumattomina.

Vammaisneuvosto esittää, että suunniteltua liikenneyhteyttä ei toteuteta Fallbackantielle vaan liikenne ohjattaisiin Puistotien kautta itäiselle ohikulkutielle. Neuvosto perustelee esitystään sillä, että katuyhteys Fallbackantielle katkaisisi ulkoilureitit. Myös Sahankulman risteys olisi rakennettava uudelleen liikenneturvallisuuden takaamiseksi. 

Neuvosto painottaa, että ympäristössä tulisi korostua esteettömyys, palvelujen saavutettavuus sekä osallistumismahdollisuudet. Mahdollisten asumisratkaisujen tulee tarjota turvallisuutta, terveyttä ja osallistumista edistäviä ratkaisuja, jotka parantavat erityisesti vammaisten ja ikääntyvien ihmisten elämänlaatua. Esteetön asuinalue on helppo hahmottaa ja siellä on helppo liikkua. Fyysisen esteettömyyden lisäksi tulee huomiota kiinnittää kognitiiviseen ja aistiesteettömyyteen sekä alueen käytettävyyteen. Yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin kannustava asuinympäristö on hyvä kaikille väestöryhmille varsinkin nyt, kun yksinäisyyden on todettu lisääntyneen eri väestöryhmissä. Levähdyspaikat ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät kaikkien asukkaiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Alue on kuntalaisille tärkeä ja sen vuoksi asukkaiden tulee voida osallistua alueen suunnitteluun ja kehittämiseen. 

Ehdotus

Esittelijä

Marjo-Kaisa Konttinen

Vammaineuvosto päättää 

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon. 

 

_____________________________________________

Puheenjohtajan avattua keskustelun jäsen Kalpio ehdotti,  että liikenteen ohjaamista Falbackantielle Palkkitien kautta tutkittaisiin.

Lisäksi jäsen Vesterinen esitti, että aluetta rakennettaessa pitää esteettömät pysäköintitilat taata, jotta urheilukeskuksen palvelut ovat kaikille käytettävissä. Neuvosto hyväksyi tehdyt esitykset yksimielisesti.

Päätös

Vammaisneuvosto päätti antaa alla olevan muutetun lausunnon.

 

Vammaisneuvoston lausunto 

Vammaisneuvoston mielestä alueen suunnittelua jatkettaessa ja Rykmentinpuiston aluetta kehitettäessä tulee huomioida nykyiset alueen tarpeet sekä luonnon, virkistyksen, ulkoilun ja liikunnan tarjoamat mahdollisuudet asukkaiden virkistykselle ja hyvinvoinnille. Vammaisneuvosto toteaa, että tutkimuksissa on osoitettu ympäristön olevan yhteydessä asukkaan hyvinvointiin, esimerkiksi viheralueiden ja metsässä oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä. 

Alueella sijaitsevat ulkoilumaastot, luonto ja reitit tukevat osaltaan asukkaiden fyysistä hyvinvointia tarjoamalla lähivirkistysalueita ja laajempia retkeily- ja luontoalueita asukkaille. Neuvoston huolena on, että alueen luontoarvot, virkistyskäyttö ja hyvinvointivaikutukset eivät toteudu, jos aluetta kaavoitetaan liian tehokkaasti. Toisaalta lähellä luontoa oleva, vehreä asuinympäristö ja lähellä olevat ulkoilumaastot sekä harrastuspaikat ovat tärkeitä tekijöitä asuinpaikkaa valittaessa. 

Rykmentinpuiston alueella sijaitsevat ulkoilureitit tukevat paitsi asukkaiden fyysistä hyvinvointia, tarjoavat myös kaikille asukkaille tasapuolisen mahdollisuuden ulkoiluun sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta urheilukeskus ympäristöineen on paikka, jossa yhteisöllisyyden ja kohtaamisten syntyminen on mahdollista. 

Puistokylän osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä alueella sijaitsee urheilukeskus kattavine virkistys- ja ulkoiluverkostoineen. Alueella sekä kuntalaiset että lähikunnista tulevat ihmiset liikkuvat aktiivisesti mm. frisbeegolf-radalla pelaten. Kunta kehittää urheilukeskuksen aluetta suunnitelmallisesti. On tärkeää, että urheilukeskuksen ja sitä ympäröivän alueen ja toimintojen tarpeet huomioidaan. Rykmentinpuiston aluetta suunniteltaessa onkin jätettävä riittävästi tilaa urheilukeskuksen laajentumiselle. Asuinalueen rajaus on tehtävä niin, että frisbeegolfrata ja hiihtoladut säilyvät muuttumattomina. Lisäksi aluetta rakennettaessa pitää esteettömät pysäköintitilat taata, jotta urheilukeskuksen palvelut ovat kaikille käytettävissä.

Vammaisneuvosto esittää, että liikenteen ohjaamista Falbackantielle Palkkitien kautta tutkittaisiin. 

Neuvosto painottaa, että ympäristössä tulisi korostua esteettömyys, palvelujen saavutettavuus sekä osallistumismahdollisuudet. Mahdollisten asumisratkaisujen tulee tarjota turvallisuutta, terveyttä ja osallistumista edistäviä ratkaisuja, jotka parantavat erityisesti vammaisten ja ikääntyvien ihmisten elämänlaatua. Esteetön asuinalue on helppo hahmottaa ja siellä on helppo liikkua. Fyysisen esteettömyyden lisäksi tulee huomiota kiinnittää kognitiiviseen ja aistiesteettömyyteen sekä alueen käytettävyyteen. Yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin kannustava asuinympäristö on hyvä kaikille väestöryhmille varsinkin nyt, kun yksinäisyyden on todettu lisääntyneen eri väestöryhmissä. Levähdyspaikat ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät kaikkien asukkaiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Alue on kuntalaisille tärkeä ja sen vuoksi asukkaiden tulee voida osallistua alueen suunnitteluun ja kehittämiseen. 

 

Valmistelija

Marjo-Kaisa Konttinen

Perustelut

Perustelut

Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 29.4 - 31.8.2021. Kasvu ja ympäristö/kaavoitus pyytää ikäihmiste neuvostolta lausuntoa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.8.2021 mennessä.

Suunnittelun tavoitteet ja suunnittelualue 
Puustellinmetsän eteläpuolelle sijoittuvalle alueelle suunnitellaan monipuolista asuinaluetta, jonka sekoitettu rakenne vaihtelee kerrostaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää katuyhteyden rakentamista Fallbackantielle alueen kytkemiseksi Tuusulanväylään.

Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Tuusulassa, Rykmentinpuistossa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Puustellinmetsään, lännessä urheilukeskukseen ja etelässä Palkkitien teollisuusalueeseen. Suunnittelualueen itäpuolinen alue on asemakaavoittamatonta luonnontilaista metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä.

Suunnittelun taustatietoa
Alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista hiekkakangasta ja talousmetsää. Alue on toiminut aikaisemmin varuskunnan harjoitusalueena, johon on sijoittunut harjoitusalueen lisäksi ampumarata. Ampumaradan maaperä on myöhemmin kunnostettu. Alueen länsireunalla sijaitsee vanha ortodoksihautausmaa. Varuskunnan toiminnan lakattua alue on ollut vilkkaassa virkistyskäytössä. Alueelle on laadittu vuonna 2019 reittisuunnitelma, jonka tavoitteena on luoda pohja monipuolisen ja houkuttelevan reittiverkoston saamiseksi. Virkistysmahdollisuuksia tarjoaa polku-ja latuverkoston lisäksi frisbeegolf-rata, jolle kunta on myöntänyt maa-alueen käyttöoikeuden 31.10.2022 saakka. 

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa ja asemakaavoittamaton. Puistokylän asemakaava on merkitty kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2021.


Ikäihmisten neuvoston lausunto 

Ikäihmisten neuvoston mielestä alueen suunnittelua jatkettaessa ja Rykmentinpuiston aluetta kehitettäessä tulee huomioida nykyiset alueen tarpeet sekä luonnon, virkistyksen, ulkoilun ja liikunnan tarjoamat mahdollisuudet asukkaiden virkistykselle ja hyvinvoinnille. Neuvosto toteaa, että tutkimuksissa on osoitettu ympäristön olevan yhteydessä asukkaan hyvinvointiin, esimerkiksi viheralueiden ja metsässä oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä. 

Alueella sijaitsevat ulkoilumaastot, luonto ja reitit tukevat osaltaan asukkaiden fyysistä hyvinvointia tarjoamalla lähivirkistysalueita ja laajempia retkeily- ja luontoalueita asukkaille. Neuvoston huolena on, että alueen luontoarvot, virkistyskäyttö ja hyvinvointivaikutukset eivät toteudu, jos aluetta kaavoitetaan liian tehokkaasti. Toisaalta lähellä luontoa oleva, vehreä asuinympäristö ja lähellä olevat ulkoilumaastot sekä harrastuspaikat ovat tärkeitä tekijöitä asuinpaikkaa valittaessa. 

Rykmentinpuiston alueella sijaitsevat ulkoilureitit tukevat paitsi asukkaiden fyysistä hyvinvointia, tarjoavat myös kaikille asukkaille tasapuolisen mahdollisuuden ulkoiluun sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta urheilukeskus ympäristöineen on paikka, jossa yhteisöllisyyden ja kohtaamisten syntyminen on mahdollista. 

Puistokylän osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä alueella sijaitsee urheilukeskus kattavine virkistys- ja ulkoiluverkostoineen. Alueella sekä kuntalaiset että lähikunnista tulevat ihmiset liikkuvat aktiivisesti mm. frisbeegolf-radalla pelaten. Kunta kehittää urheilukeskuksen aluetta suunnitelmallisesti. On tärkeää, että urheilukeskuksen ja sitä ympäröivän alueen ja toimintojen tarpeet huomioidaan. Rykmentinpuiston aluetta suunniteltaessa onkin jätettävä riittävästi tilaa urheilukeskuksen laajentumiselle. Asuinalueen rajaus on tehtävä niin, että frisbeegolfrata ja hiihtoladut säilyvät muuttumattomina.

Neuvosto painottaa, että ympäristössä tulisi korostua esteettömyys, palvelujen saavutettavuus sekä osallistumismahdollisuudet. Mahdollisten asumisratkaisujen tulee tarjota turvallisuutta, terveyttä ja osallistumista edistäviä ratkaisuja, jotka parantavat erityisesti ikääntyvien ihmisten elämänlaatua. Esteetön asuinalue on helppo hahmottaa ja siellä on helppo liikkua. Fyysisen esteettömyyden lisäksi tulee huomiota kiinnittää kognitiiviseen ja aistiesteettömyyteen sekä alueen käytettävyyteen. Yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin kannustava asuinympäristö on hyvä kaikille väestöryhmille varsinkin nyt, kun yksinäisyyden on todettu lisääntyneen eri väestöryhmissä. Levähdyspaikat ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät kaikkien asukkaiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Alue on kuntalaisille tärkeä ja sen vuoksi asukkaiden tulee voida osallistua alueen suunnitteluun ja kehittämiseen. 

Ehdotus

Esittelijä

Marjo-Kaisa Konttinen

Ikäihmisten neuvosto päättää

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon. 

__________________________________________

Puheenjohtajan avattua keskustelun jäsen Petäjäniemi ehdotti, että lausuntoon lisätään frisbeegolfin ja ulkoilureittien lisäksi myös suunnistus. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

Lisäksi jäsen Mäkinen ehdotti, että lausuntoon kirjataan, että katuyhteyden rakentamisessa Fallbackantielle on taattava liikenneturvallisuus. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

Päätös

Ikäihmisten neuvosto päätti

  • antaa alla olevan mukaisen lausunnon

 

Ikäihmisten neuvoston lausunto 

Ikäihmisten neuvoston mielestä alueen suunnittelua jatkettaessa ja Rykmentinpuiston aluetta kehitettäessä tulee huomioida nykyiset alueen tarpeet sekä luonnon, virkistyksen, ulkoilun ja liikunnan tarjoamat mahdollisuudet asukkaiden virkistykselle ja hyvinvoinnille. Neuvosto toteaa, että tutkimuksissa on osoitettu ympäristön olevan yhteydessä asukkaan hyvinvointiin, esimerkiksi viheralueiden ja metsässä oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä. 

Alueella sijaitsevat ulkoilumaastot, luonto ja reitit tukevat osaltaan asukkaiden fyysistä hyvinvointia tarjoamalla lähivirkistysalueita ja laajempia retkeily- ja luontoalueita asukkaille. Neuvoston huolena on, että alueen luontoarvot, virkistyskäyttö ja hyvinvointivaikutukset eivät toteudu, jos aluetta kaavoitetaan liian tehokkaasti. Toisaalta lähellä luontoa oleva, vehreä asuinympäristö ja lähellä olevat ulkoilumaastot sekä harrastuspaikat ovat tärkeitä tekijöitä asuinpaikkaa valittaessa. 

Rykmentinpuiston alueella sijaitsevat ulkoilureitit tukevat paitsi asukkaiden fyysistä hyvinvointia, tarjoavat myös kaikille asukkaille tasapuolisen mahdollisuuden ulkoiluun sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta urheilukeskus ympäristöineen on paikka, jossa yhteisöllisyyden ja kohtaamisten syntyminen on mahdollista. 

Puistokylän osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä alueella sijaitsee urheilukeskus kattavine virkistys- ja ulkoiluverkostoineen. Alueella sekä kuntalaiset että lähikunnista tulevat ihmiset liikkuvat aktiivisesti mm. frisbeegolf-radalla pelaten tai suunnistaen. Kunta kehittää urheilukeskuksen aluetta suunnitelmallisesti. On tärkeää, että urheilukeskuksen ja sitä ympäröivän alueen ja toimintojen tarpeet huomioidaan. Rykmentinpuiston aluetta suunniteltaessa onkin jätettävä riittävästi tilaa urheilukeskuksen laajentumiselle. Asuinalueen rajaus on tehtävä niin, että esimerkiksi frisbeegolfrata, hiihtoladut ja ulkoilumaastot säilyvät muuttumattomina.

Neuvosto tähdentää, että katuyhteyden rakentamisessa Fallbackantielle on huomioitava, että alueella on turvallista liikkua ja alueelle saapuminen sekä alueelta poistuminen on turvallista ja sujuvaa. 

Neuvosto painottaa, että ympäristössä tulisi korostua esteettömyys, palvelujen saavutettavuus sekä osallistumismahdollisuudet. Mahdollisten asumisratkaisujen tulee tarjota turvallisuutta, terveyttä ja osallistumista edistäviä ratkaisuja, jotka parantavat erityisesti ikääntyvien ihmisten elämänlaatua. Esteetön asuinalue on helppo hahmottaa ja siellä on helppo liikkua. Fyysisen esteettömyyden lisäksi tulee huomiota kiinnittää kognitiiviseen ja aistiesteettömyyteen sekä alueen käytettävyyteen. Yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin kannustava asuinympäristö on hyvä kaikille väestöryhmille varsinkin nyt, kun yksinäisyyden on todettu lisääntyneen eri väestöryhmissä. Levähdyspaikat ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät kaikkien asukkaiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Alue on kuntalaisille tärkeä ja sen vuoksi asukkaiden tulee voida osallistua alueen suunnitteluun ja kehittämiseen. 

Valmistelija

Jouni Määttä

Perustelut

Puistokylän asemakaava, luonnosvaihtoehdot

Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2021 ja alueella järjestettiin kaavakävely 28.8.2021. ​Lisäksi pidettiin yleisötilaisuus Teams-yhteydellä, jonka yhteydessä järjestettiin pienryhmäkeskustelut Padlet-alustalla. Osallisilta pyydettiin mielipiteitä kaavan tavoitteista, kaavatyössä huomioon otettavista asioista ja mahdollisista vaikutuksista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin useita kymmeniä mielipiteitä ja lausuntoja. Suunnitelmia vastustavaan adressiin on kerätty reilusti yli 2000 nimeä. Valtaosassa saaduista mielipiteistä suhtauduttiin kielteisesti alueen kaavoittamisesta asuinkäyttöön. Alueen virkistyskäyttöarvot tuotiin useassa mielipiteessä esille. Useassa mielipiteessä on otettu kantaa myös koko Rykmentinpuiston osayleiskaava-alueeseen.

Mielipiteiden määrästä ja samankaltaisista sisällöistä johtuen on vastineet laadittu viidelle eri aihealueelle jotka ovat: 1. Puistokylä osana Rykmentinpuistoa, 2. Metsät ja ulkoilu, 3. Urheilukeskus ja ampumahiihto, 4. Rykmentinpuiston osayleiskaavan ajantasaisuus, 5. Tuusula on maaseutua, ei kaupunki.

Nyt laadituissa luonnosvaihtoehdoissa on pyritty huomioimaan mielipiteissä ja lausunnoissa esitettyjä asioita, mahdollistaen kuitenkin merkittävä rakentaminen osayleiskaavan hengessä. Luonnosvaihtoehtojen eroavaisuuksia ovat mm. luonnonmukaisen metsäalueen määrä, virkistysreittien huomioiminen sekä urheilukeskuksen ja ampumahiihdon toimintaedellytysten parantaminen. Rakentamiseen osoitettavan alueen huomattava pienentäminen tai rakentamatta jättäminen johtaisi niin merkittävästi osayleiskaavasta poikkeavaan ratkaisuun, että sellaista vaihtoehtoa ei ole esitetty. Vaihtoehtojen pääpaino on tässä vaiheessa aluerajauksessa, laajuudessa ja sijainnissa. Alueen sisäisen korttelirakenteen ja tehokkuuden suunnittelu tarkentuu myöhemmin. Nyt esitetyissä luonnosvaihtoehdoissa rakentamistehokkuuteen on otettu alustavasti kantaa esittämällä alueen keskeiselle alueelle tehokkaampaa ja muualle väljempää rakentamista. Tämä ratkaisu poikkeaa osayleiskaavan ja aikaisemmin laadittujen asemakaavaluonnosten tehokkuudesta. Seuraavassa suunnitteluvaiheessa laaditaan tarkennetut luonnokset yhdelle tai kahdelle valituista vaihtoehdoista.

Maankäyttövaihtoehto 1a ja 1b

  • korttelialue laajenee länteen päin, lähemmäksi vanhoja kasarmirakennuksia
  • idässä korttelialueen linjauksen johdosta säästyy enemmän metsää
  • kaakkoisnurkassa säästyy metsää, vaihtoehdossa b myös latu
  • korttelialueiden pintaala 168 000 m2 (90% aiempaan asemakaavaluonnokseen verrattuna)

Maankäyttövaihtoehto 2

  • korttelialue siirtyy pohjoisen ja idän suuntaan
  • rakentamatonta aluetta jää etelään ja kaakkoon
  • jättää kehitettävää lähivirkistysaluetta urheilukeskuksen puolelle
  • korttelialueiden pintaala 158 000 m2 (85% aiempaan asemakaavaluonnokseen verrattuna)

Maankäyttövaihtoehto 3

  • korttelialue siirtyy etelän ja lännen suuntiin
  • metsäaluetta säästyy pohjoisessa ja koillisessa
  • säilyttää laajimman yhtenäisen metsäisen alueen Unkkallion ja Puustellinmetsän suuntaan
  • korttelialueiden pintaala 137 000 m2 (75% aiempaan asemakaavaluonnokseen verrattuna)

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola

Kuntakehityslautakunta päättää

  •     asettaa Puistokylän luonnosvaihtoehdot julkisesti nähtäville MRA 30§:n mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri teki Margita Winqvistin ja Mika Mäki-Kuhnan ja kannattamana muutosehdotuksen asian palauttamiseksi valmisteluun: Esitämme asian palauttamista valmisteluun siten, että ennen luonnosvaihtoehtojen asettamista julkisesti nähtäville laaditaan kolme vaihtoehtoa, joista kaikki perustuvat vaihtoehto 2:een. Ensimmäinen 2A on esityksen mukainen. 2B, jossa rakentaminen on tiivistä ja matalaa. 2C vaihtoehdossa korttelialueiden pinta-ala on selvästi pienempi ja rakentaminen sijoittuu lähinnä vanhan ampumaradan alueelle.

Lautakunta hyväksyi palautusehdotuksen yksimielisesti.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun siten, että ennen luonnosvaihtoehtojen asettamista julkisesti nähtäville laaditaan kolme vaihtoehtoa, joista kaikki perustuvat vaihtoehto 2:een. Ensimmäinen 2A on esityksen mukainen. 2B, jossa rakentaminen on tiivistä ja matalaa. 2C vaihtoehdossa korttelialueiden pinta-ala on selvästi pienempi ja rakentaminen sijoittuu lähinnä vanhan ampumaradan alueelle.

Kokouskäsittely

Jäsen Tytti Nikkanen saapui asian käsittelyn aikana klo 20:29.

Valmistelija

Jouni Määttä

Perustelut

Kuntakehityslautakunnan päätöksen mukaisesti aiemmin esitetyistä luonnosvaihtoehdoista päädyttiin kehittämään vaihtoehtoa 2, jossa asemakaavaluonnokseen verrattuna korttelialue siirtyy pohjoisen ja idän suuntaan jättäen rakentamatonta aluetta etelän ja kaakon puolelle. Lisäksi vaihtoehto jättää kehitettävää lähivirkistysaluetta urheilukeskuksen puolelle.

Vaihtoehdon 2 pohjalta on laadittu kolme vaihtoehtoa A, B ja C, jotka poikkeavat toisistaan aluerajauksen ja rakentamistehokkuuden osalta. Vaihtoehto A on lähinnä alkuperäistä vaihtoehtoa 2, B:n osalta rakentaminen on tiivistä ja matalaa, ja vaihtoehto C:n pinta-ala on huomattavasti muita vaihtoehtoja pienempi. Vaihtoehtojen pinta-ala ja rakentamisen määrä ovat seuraavat:

  • Vaihtoehto A: 104 700 m2, 60 000 k-m2
  • Vaihtoehto B: 103 100 m2, 50 000 k-m2
  • Vaihtoehto C: 70 700m2, 41 000 k-m2

Aiemman kokouksen päätösehdotuksena oli laittaa silloiset vaihtoehdot nähtäville, ja nähtävilläolon jälkeen laatia sisäisen korttelirakenteen ja tehokkuuden tarkempi suunnittelu yhdelle tai kahdelle vaihtoehdoista. Nyt käsiteltävissä vaihtoehdoissa edellä mainittua tarkempaa suunnittelu on jo tehty, ja suunnitelmissa on alustavasti esitetty jokaisen vaihtoehdon osalta ajateltu talotyyppijakauma ja rakennusoikeuden jakaantuminen niiden kesken.

Rakentaminen on vaihtoehdossa A monipuolista koostuen alueen keskiosan kerrostalojen lisäksi myös yhtiömuotoisista pari- ja rivitaloista sekä omakotitaloista.  Myös vaihtoehdossa B rakentaminen on monipuolista, pois lukien kuitenkin kerrostalot. Vaihtoehdossa C rakentaminen koostuu yhtiömuotoisista pari- ja rivitaloista. Liitteenä olevan viitesuunnitelman lopussa on esitetty esimerkkiratkaisuja eri talotyypeille.  

Kuntakehityslautakunnan toive vaihtoehdon C laatimisesta pinta-alaltaan huomattavasti pienempänä käynnisti pohdinnan alueen yhdistämisestä eteläpuoliseen katuverkkoon. Liikenteen johtaminen Palkkitielle johtaisi vaihtoehdon C kohdalla tehottomaan katuverkkoon, joten pohdintaan otettiin Meira Novan kiinteistön luoteispuoleinen katulinjaus. Vaihtoehdon C kohdalla katsottiin, että kyseinen linjaus on ainoa oikea, mutta tämän pohdinnan jälkeen haluttiin tuoda vaihtoehtoihin A ja B mukaan molemmat katulinjaukset. Vaihtoehdoissa A ja B on ensisijainen yhteys olemassa olevaan katuverkkoon suunnittelualueen eteläpuolelle osoitettu Palkkitien kautta. Vaihtoehdossa C liittyminen eteläpuolisen liikenneverkkoon on esitetty Meira Novan kiinteistön luoteispuolelta Kuntoilijantielle, Kuntoilijantietä Palkkitielle ja siitä edelleen Fallbackantielle. Vaihtoehtojen A ja B osalta molemmat linjausvaihtoehdot ovat mahdollisia, joten vaihtoehdoista on laadittu myös alavaihtoehdot A2 ja B2. Edellä mainituista linjausvaihtoehdoista johtuen asemakaava-alueen rajausta on laajennettu. Asemakaava-alueen rajaus tarkentuu lopullisesti luonnosten nähtävilläolon jälkeen valittavan vaihtoehdon mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on päivitetty tämän hetkinen asemakaava-alue. Nyt esillä oleva rajaus laajentaa asemakaavatyötä siten, että uuden asemakaavan laatimisen lisäksi muutetaan myös voimassa olevia asemakaavoja. Muutos koskee Urheilupuiston (3493) ja Raviradan alueen (3423) asemakaavoja.

Vaihtoehtoissa on esitetty viitteellisenä myös osayleiskaavan mukaisia tulevia alueita (Onkakallio ja Sammalkallio)

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola

Kuntakehityslautakunta päättää asettaa Puistokylän luonnosvaihtoehdot julkisesti nähtäville MRA 30§:n mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, Liisa Sorri teki muutosesityksen asian palauttamiseksi valmisteluun Margita Winqvistin kannattamana:

Esitämme asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että yksi vaihtoehto on kaavoitussuunnitelman rakentamisen alarajan mukainen 20 000 k-m2. Nyt käsittelyssä olevien vaihtoehtojen pienin rakentamismäärä on 41 000 k-m2. Kuntakehityslautakunta, käsitellessään kokouksessaan 13.10.2021 kaavoitussuunnitelmaa 2022-2025, päätti muuttaa Puistokylän rakentamisen määrää esitetystä 60 000 k-m2 haarukkaan 20 000 – 60 000 k-m2. Kunnanhallitus päätti samalla tavalla 1.11.2021, samoin valtuusto 13.12.2021. Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin on niputettu 5 aihealueeseen. Ilman vastinetta jää siis paljon mielipiteissä esitettyjä näkemyksiä. Kuntalaisilla on oikeus saada vastine jättämäänsä mielipiteeseen. Vastineissa toistuu perustelu, että kaavalla ei voi muuttaa osayleiskaavassa tehtyjä ratkaisuja. Tämä ei pidä paikkaansa. Perustellusta syystä voi muuttaa. Perusteina voivat olla mm. osayleiskaavan vanhentuminen, liikuntareittien ja -paikkojen merkityksen korostuminen, luontoon ja ympäristöön sekä ilmansuojeluun liittyvien arvojen tärkeys. Mielipiteissä ja muiden lautakuntien ja neuvostojen lausunnoissa korostettiin Rykmentinpuiston/Puistokylän luonnon ja liikuntareittien tärkeyttä alueen ihmisille, urheilukeskuksen toimintojen turvaamista (mm. ampumahiihto, frisbeegolf-rata), urheilukeskuksen mahdollisen laajentumistarpeen mahdollistamista, vihreää asuinympäristöä ja sen merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Laatimalla vaihtoehto, jossa on asuinrakentamista 20 000 k-m2 nähdään, turvaako se paremmin näitä mielipiteensä jättäneiden kuntalaisten ja lautakuntien tärkeinä pitämiä asioita ja arvoja.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Liisa Sorrin ehdotusta kannattavat EI. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Mika Mäki-Kuhna, Tytti Nikkanen, Antti Seppälä, Marianna Simo, Johanna Sipiläinen, Sanna Takala, Eemi Vaherlehto, Aki Aaltonen ja Jari Immonen. Liisa Sorrin ehdotusta kannattivat Jari Raita ja Margita Winqvist. Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 10–3 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti asettaa Puistokylän luonnosvaihtoehdot julkisesti nähtäville MRA 30§:n mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten.

 

Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät asiassa eriävän mielipiteen.

 

Eriävä mielipide

Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät asiassa seuraavan eriävän mielipiteen:

Kkl 17.8.2022 § 61 Puistokylä

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Esitimme asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että yksi vaihtoehto olisi ollut kaavoitussuunnitelman rakentamisen alarajan mukainen 20 000 k-m2. Nyt nähtäville asetettavien vaihtoehtojen pienin rakentamismäärä on 41 000 k-m2. Mielestämme myöskään kuntalaisten jättämiä mielipiteitä ja lautakuntien/neuvostojen näkemyksiä ei ole otettu tarpeeksi huomioon.

Nyt nähtäville asetettavien vaihtoehtojen esitetyt rakentamisen pinta-alat ja rakentamisen määrät ovat

A                    104 700 m2                         60 000 k-m2

B                    103 100 m2                         50 000 k-m2

C                    70 700 m2                          41 000 k-m2

Kuntakehityslautakunta, käsitellessään kokouksessaan 13.10.2021 kaavoitussuunnitelmaa 2022-2025, päätti muuttaa Puistokylän rakentamisen määrää esitetystä 60 000 k-m2 haarukkaan 20 000 – 60 000 k-m2. Kunnanhallitus päätti samalla tavalla 1.11.2021, samoin valtuusto 13.12.2021.

Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin on niputettu 5 aihealueeseen. Vastineissa toistuu perustelu, että asemakaavalla ei voi muuttaa osayleiskaavassa tehtyjä ratkaisuja. Tämä ei pidä paikkaansa. Perustellusta syystä voi muuttaa. Perusteina voivat olla mm. yleiskaavan vanhentuminen, liikuntareittien ja -paikkojen merkityksen korostuminen, luontoon ja ympäristöön sekä ilmansuojeluun liittyvien arvojen tärkeys.

Mielipiteissä ja muiden lautakuntien ja neuvostojen lausunnoissa korostettiin Rykmentinpuiston/Puistokylän luonnon ja liikuntareittien tärkeyttä alueen ihmisille, urheilukeskuksen toimintojen turvaamista (mm. ampumahiihto, frisbeegolf-rata), urheilukeskuksen mahdollisen laajentumistarpeen mahdollistamista, vihreää asuinympäristöä ja sen merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Laatimalla vaihtoehto, jossa on asuinrakentamista 20 000 k-m2 olisi nähty, turvaisiko se paremmin näitä mielipiteensä jättäneiden kuntalaisten ja lautakuntien tärkeinä pitämiä asioita ja arvoja.

Liisa Sorri

Margita Winqvist

Valmistelija

Markus Torvinen
Hannamari Halinen tuuhalinha
Risto Kanerva
Ulla Kinnunen

Perustelut

Kasvu ja ympäristö/Kaavoitus pyytää kasvatus- ja sivistyslautakunnalta lausuntoa Puistokylän, kaava nro 3589, luonnosvaiheesta. Palautetta laadituista vaihtoehdoista voi jättää 30.9.2022 klo 16 asti. 

Puistokylän suunnittelu on edennyt luonnosvaiheeseen. Alueelle on laadittu kolme vaihtoehtoa A, B ja C, jotka poikkeavat toisistaan aluerajauksen ja rakentamistehokkuuden osalta. Aineisto on nähtävillä 1.9. – 30.9.2022. 

Rykmentinpuiston Puistokylään suunnitellaan monipuolista asuinaluetta, jonka sekoitettu rakenne vaihtelee kerrostaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää katuyhteyden rakentamista Fallbackantielle alueen kytkemiseksi Tuusulanväylään.  

Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Puustellinmetsään, lännessä urheilukeskukseen ja etelässä Palkkitien teollisuusalueeseen. Suunnittelualueen itäpuolinen alue on asemakaavoittamatonta luonnontilaista metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä. 


Sivistyksen lautakuntien lausunto:

Käsitykset hyvästä asuinympäristöstä ovat vuosien varrella muuttuneet. 

Sivistyksen lautakunnat toistavat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan antamansa näkökulmat (toukokuu 2022) ja perustelut ja toteavat luonnosvaiheen ehdotuksesta: 

Puistokylän asemakaavan luonnosvaiheen kaavavaihtoehdoissa ei ole riittävästi huomioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatuja kommentteja, joita oli runsaasti ja jotka miltei poikkeuksetta päätyivät alueen säilyttämiseen kokonaan tai lähes kokonaan luonnonläheisenä virkistysalueena ja urheilukeskuksen laajentumisalueena.  

Sivistyksen lautakunnat pitävät Rykmentinpuiston osalta ehdottoman tärkeänä, että ulkoilun- ja virkistyksen palveluita ja yhdyskuntarakenteen muuta kehittämistä koskeva tilanne saataisiin kunnassa selkeäksi, tilanteeseen, johon voitaisiin yhdessä sitoutua. Aluetta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Nyt esillä olevia vaihtoehtoja on vaikea arvioida tai kommentoida lautakuntien aiemman, OAS:n lausunnon pohjalta.  

  • Vuonna 2013 hyväksytyn osayleiskaavan toteutumismahdollisuudet ovat nekin muuttuneet, kun osa pientaloalueista on poistettu ja alueiden rakentamistapa näyttää osayleiskaavan tavoitteista poiketen muuttuneen siten, että esimerkiksi kukkulakyläideaa ja olemassa olevia luontoarvoja ja viheryhteyksiä ei ole jo rakennetuissa osissa pystytty tai haluttu säilyttää ja suojella.  

  • Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivittämisessä on arvioitava uudelleen tavoitteita asuntotuotannon määrästä ja laadusta ja luonto- ja virkistysalueiden suhdetta asuntotuotantoon. Tarkastelussa tulee huomioida erityisesti tuusulalaisten ja tänne muuttamista harkitsevien tarpeet sekä alueen veto- ja pitovoimatekijät.  

  • Koko alueen ulkoilu- ja virkistyspaikat ja -reitit on suunniteltava kokonaisuutena, sitovana ja toteutettava ne etupainotteisesti kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. 

  • Rykmentinpuistossa tulee jatkossakin olla yhtenäinen virkistysalue kuntalaisten käyttöön. 


Sivistyksen lautakunnat esittävät, että  

Puistokylästä laaditaan vaihtoehto D, joka sisältää Puistokylän asuinalueen lisäksi koko osayleiskaava-aluetta koskevan luonto- ja virkistyskäytön suunnitelman. Laadittava suunnitelma varmistaa yhtenäisen keskuspuiston Rykmentinpuistossa sekä katkeamattomat yhteydet muiden kaava-alueiden suuntiin ja tarvittavat laajentumissuunnat mm. Urheilukeskuksen tulevaa kehittämistä varten.  

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Puistokylän kaavan nro 3589 luonnosvaiheesta asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

- - -

Puheenjohtajan avattua keskustelun, jäsen Korpinen esitti muutosehdotuksena Puistokylä, luonnosvaihe, kaava nro 3589, lausuntoon: Kasvatus- ja sivistyslautakunta esittää, että koska alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä, Puistokylästä laadittujen vaihtoehtojen B ja C jatkokehittelyssä tulee huomioida sivistyksen lautakuntien esiin nostamat epäkohdat ulkoilu- ja virkistysalueiden sekä Urheilukeskuksen laajentumisalueen huomioimiseksi. Lisäksi esitämme, että koko osayleiskaava-alueelle laaditaan luonto- ja virkistyskäytön suunnitelma, joka varmistaa yhtenäisen keskuspuiston Rykmentinpuistossa sekä katkeamattomat yhteydet muiden kaava-alueiden suuntiin.

Jäsenet Huuhtanen ja Siimes kannattivat jäsen Korpisen muutosehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia ratkaistaan äänestämällä. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Korpisen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä

·       jaa-äänen antoivat Tuija Reinikainen, Marko Ceder, Martti Väyrynen, Virva Saari

·       ei-äänen antoivat Emmi Sirniö, Kyösti Lehtonen, Pasi Huuhtanen, Sanna Lehtonen, Topi Korpinen, Ulla Siimes

·       tyhjän äänen antoivat Elisa Laitila, Kirsi Loponen

.       poissa Kari Kinnunen 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä, 6 ei-ääntä ja 2 tyhjää ääntä ja yksi poissa. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen lautakunnan päätökseksi.

Päätös

Kasvatus- ja sivistylautakunta päätti antaa Puistokylän kaavan nro 3589 luonnosvaiheesta muutosesityksen mukaisen lausunnon.

Sivistyksen lautakuntien lausunto:

Käsitykset hyvästä asuinympäristöstä ovat vuosien varrella muuttuneet. 

Sivistyksen lautakunnat toistavat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan antamansa näkökulmat (toukokuu 2022) ja perustelut ja toteavat luonnosvaiheen ehdotuksesta: 

Puistokylän asemakaavan luonnosvaiheen kaavavaihtoehdoissa ei ole riittävästi huomioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatuja kommentteja, joita oli runsaasti ja jotka miltei poikkeuksetta päätyivät alueen säilyttämiseen kokonaan tai lähes kokonaan luonnonläheisenä virkistysalueena ja urheilukeskuksen laajentumisalueena.  

Sivistyksen lautakunnat pitävät Rykmentinpuiston osalta ehdottoman tärkeänä, että ulkoilun- ja virkistyksen palveluita ja yhdyskuntarakenteen muuta kehittämistä koskeva tilanne saataisiin kunnassa selkeäksi, tilanteeseen, johon voitaisiin yhdessä sitoutua. Aluetta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Nyt esillä olevia vaihtoehtoja on vaikea arvioida tai kommentoida lautakuntien aiemman, OAS:n lausunnon pohjalta.  

  • Vuonna 2013 hyväksytyn osayleiskaavan toteutumismahdollisuudet ovat nekin muuttuneet, kun osa pientaloalueista on poistettu ja alueiden rakentamistapa näyttää osayleiskaavan tavoitteista poiketen muuttuneen siten, että esimerkiksi kukkulakyläideaa ja olemassa olevia luontoarvoja ja viheryhteyksiä ei ole jo rakennetuissa osissa pystytty tai haluttu säilyttää ja suojella.  

  • Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivittämisessä on arvioitava uudelleen tavoitteita asuntotuotannon määrästä ja laadusta ja luonto- ja virkistysalueiden suhdetta asuntotuotantoon. Tarkastelussa tulee huomioida erityisesti tuusulalaisten ja tänne muuttamista harkitsevien tarpeet sekä alueen veto- ja pitovoimatekijät.  

  • Koko alueen ulkoilu- ja virkistyspaikat ja -reitit on suunniteltava kokonaisuutena, sitovana ja toteutettava ne etupainotteisesti kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. 

  • Rykmentinpuistossa tulee jatkossakin olla yhtenäinen virkistysalue kuntalaisten käyttöön. 

 

Kasvatus- ja sivistyslautakunta esittää, että koska alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä, Puistokylästä laadittujen vaihtoehtojen B ja C jatkokehittelyssä tulee huomioida sivistyksen lautakuntien esiin nostamat epäkohdat ulkoilu- ja virkistysalueiden sekä Urheilukeskuksen laajentumisalueen huomioimiseksi. Lisäksi esitämme, että koko osayleiskaava-alueelle laaditaan luonto- ja virkistyskäytön suunnitelma, joka varmistaa yhtenäisen keskuspuiston Rykmentinpuistossa sekä katkeamattomat yhteydet muiden kaava-alueiden suuntiin.

 

Puheenjohtaja Reinikainen jätti eriävän mielipiteen päätökseen.

Eriävä mielipide:

Puistokylästä tulee laatia sellainen vaihtoehto, joka sisältää Puistokylän asuinalueen lisäksi koko osayleiskaava-aluetta koskevan luonto- ja virkistyskäytön suunnitelman. Laadittava suunnitelma varmistaisi yhtenäisen keskuspuiston Rykmentinpuistossa sekä katkeamattomat yhteydet muiden kaava-alueiden suuntiin ja tarvittavat laajentumissuunnat mm. Urheilukeskuksen tulevaa kehittämistä varten.  Lautakunnan enemmistö päätti kuitenkin kokoomuksen Topi Korpisen muutosesityksen pohjalta, että Puistokylän kaavoitusta kehitettäisiin jo aiemmin esitettyjen B ja C -vaihtoehtojen pohjalta. Mielestäni esityksen tekijän ja sitä kannattaneiden olisi tullut kuunnella ensin asukkaiden mielipiteitä, koska tiesivät seuraavana päivänä tulossa olevasta asukasillasta, jossa Puistokylän kaavoitusta käsitellään.  

Valmistelija

Heidi Hagman

Perustelut

Kasvu ja ympäristö/Kaavoitus pyytää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalta lausuntoa Puistokylän, kaava nro 3589, luonnosvaiheesta. Palautetta laadituista vaihtoehdoista voi jättää 30.9.2022 klo 16 asti. 

Puistokylän suunnittelu on edennyt luonnosvaiheeseen. Alueelle on laadittu kolme vaihtoehtoa A, B ja C, jotka poikkeavat toisistaan aluerajauksen ja rakentamistehokkuuden osalta. Aineisto on nähtävillä 1.9. – 30.9.2022. 

Rykmentinpuiston Puistokylään suunnitellaan monipuolista asuinaluetta, jonka sekoitettu rakenne vaihtelee kerrostaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää katuyhteyden rakentamista Fallbackantielle alueen kytkemiseksi Tuusulanväylään.  

Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Puustellinmetsään, lännessä urheilukeskukseen ja etelässä Palkkitien teollisuusalueeseen. Suunnittelualueen itäpuolinen alue on asemakaavoittamatonta luonnontilaista metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä. 

Hyte-lautakunnan lausunto:

Puistokylän asemakaavan luonnosvaiheen kaavavaihtoehdoissa ei ole riittävästi huomioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatuja kommentteja, joita oli runsaasti ja jotka miltei poikkeuksetta päätyivät alueen säilyttämiseen kokonaan tai lähes kokonaan luonnonläheisenä virkistysalueena ja urheilukeskuksen laajentumisalueena. Hyte-lautakunta toistaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan antamansa näkökulmat (kesäkuu 2021) ja perustelut ja toteaa luonnosvaiheen ehdotuksesta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä alueen suunnittelua jatkettaessa ja Rykmentinpuiston aluetta kehitettäessä tulee huomioida nykyiset alueen tarpeet sekä luonnon,​ virkistyksen,​ ulkoilun ja liikunnan tarjoamat mahdollisuudet asukkaiden virkistykselle ja hyvinvoinnille.

Lautakunta toteaa,​ että tutkimuksissa on osoitettu ympäristön olevan yhteydessä asukkaan hyvinvointiin,​ esimerkiksi viheralueiden ja metsässä oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä.  Alueella sijaitsevat ulkoilumaastot,​ luonto ja reitit tukevat osaltaan asukkaiden fyysistä hyvinvointia tarjoamalla lähivirkistysalueita ja laajempia retkeily-​ ja luontoalueita asukkaille. Lautakunnan huolena onkin,​ että alueen luontoarvot,​ virkistyskäyttö ja hyvinvointivaikutukset eivät toteudu,​ jos aluetta kaavoitetaan liian tehokkaasti. Toisaalta lähellä luontoa oleva,​ vehreä asuinympäristö ja lähellä olevat ulkoilumaastot sekä harrastuspaikat ovat tärkeitä tekijöitä asuinpaikkaa valittaessa.  Rykmentinpuiston alueella sijaitsevat ulkoilureitit tukevat paitsi asukkaiden fyysistä hyvinvointia,​ tarjoavat myös kaikille asukkaille tasapuolisen mahdollisuuden ulkoiluun sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta urheilukeskus ympäristöineen on paikka,​ jossa yhteisöllisyyden ja kohtaamisten syntyminen on mahdollista.  Puistokylän alueella sijaitsee urheilukeskus kattavine virkistys-​ ja ulkoiluverkostoineen. Alueella sekä kuntalaiset että lähikunnista tulevat ihmiset liikkuvat aktiivisesti kehittyviä fasiliteetteja hyödyntäen. Kunta kehittää urheilukeskuksen aluetta suunnitelmallisesti ja on tärkeää,​ että urheilukeskuksen ja sitä ympäröivän alueen ja toimintojen tarpeet huomioidaan. Rykmentinpuiston aluetta suunniteltaessa onkin jätettävä riittävästi tilaa urheilukeskuksen laajentumiselle ja esim. hiihtolautuverkosto säilyy tai kehittyy. Myös alueen liikenneyhteydet tulee suunnitella siten, että ulkoilureittien kehittyminen on mahdollista ja liikenneturvallisuus paranee. Alue on kuntalaisille tärkeä ja sen vuoksi asukkaiden tulee voida osallistua alueen suunnitteluun,​ päädytään sitten asuinrakentamiseen tai alueen muunlaiseen kehittämiseen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta pitää Rykmentinpuiston osalta ehdottoman tärkeänä, että ulkoilun- ja virkistyksen palveluita ja yhdyskuntarakenteen muuta kehittämistä koskeva tilanne saataisiin kunnassa selkeäksi ja tilanteeseen, johon voitaisiin yhdessä sitoutua. Aluetta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Nyt esillä olevia vaihtoehtoja on vaikea arvioida tai kommentoida lautakunnan aiemman, OAS:n lausunnon pohjalta.  

  • Vuonna 2013 hyväksytyn osayleiskaavan toteutumismahdollisuudet ovat muuttuneet, kun osa pientaloalueista on poistettu ja alueiden rakentamistapa näyttää osayleiskaavan tavoitteista poiketen muuttuneen siten, että esimerkiksi kukkulakyläideaa ja olemassa olevia luontoarvoja ja viheryhteyksiä ei ole jo rakennetuissa osissa pystytty tai haluttu säilyttää ja suojella.  
  • Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivittämisessä on arvioitava uudelleen tavoitteita asuntotuotannon määrästä ja laadusta ja luonto- ja virkistysalueiden suhdetta asuntotuotantoon. Tarkastelussa tulee huomioida erityisesti tuusulalaisten ja tänne muuttamista harkitsevien tarpeet sekä alueen veto- ja pitovoimatekijät.  

  • Koko alueen ulkoilu- ja virkistyspaikat ja -reitit on suunniteltava kokonaisuutena, sitovana ja toteutettava ne etupainotteisesti kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. 

  • Rykmentinpuistossa tulee jatkossakin olla yhtenäinen virkistysalue kuntalaisten käyttöön. 

Hyte-lautakunta esittää, että Puistokylästä laaditaan vaihtoehto D, joka sisältää Puistokylän asuinalueen lisäksi koko osayleiskaava-aluetta koskevan luonto- ja virkistyskäytön suunnitelman. Laadittava suunnitelma varmistaa yhtenäisen keskuspuiston Rykmentinpuistossa sekä katkeamattomat yhteydet muiden kaava-alueiden suuntiin ja tarvittavat laajentumissuunnat mm. Urheilukeskuksen tulevaa kehittämistä varten.  

Ehdotus

Esittelijä

Heidi Hagman

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

  • antaa asiaselostuksen mukaisen lausunnon Puistokylän kaavaluonnoksesta.

_____

Puheenjohtajan avattua keskustelun jäsen Hellgrén esitti lausunnon ensimmäisen kappaleen poistamista. Esitystä ei kannatettu. Lisäksi jäsen Hellgrén esitti toista kappaletta täydennettävän sanoilla Puistokylän asemakaava-aluetta seuraavasti  Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä alueen suunnittelua jatkettaessa ja Puistokylän asemakaava-aluetta ja Rykmentinpuiston aluetta kehitettäessä... Lisäksi jäsen Hellgrén esitti, että lausetta Myös alueen liikenneyhteydet tulee suunnitella siten, että ulkoilureittien kehittyminen on mahdollista ja liikenneturvallisuus paranee täydennetään täydennetään "alueella sijaitsevan Frisbegolfradan on mahdollista säilyä". Lautakunta päätti yksimielisesti lisätä esitetyt täydennykset lausuntoon.

Kunnanhallituksen edustaja Lepojärvi esitti lisättävän seuraavat täydennykset lausuntoon: "Kaikissa asemakaavaluonnoksen vaihtoehdoissa (A-C) on jäänyt huomioimatta, että itse rakentamista tiivistämällä viheralueita olisi mahdollista säilyttää enemmän."  ja  "Alueen suunnittelussa on huomioitava alueen tulevien asukkaiden ikärakenne, lähiliikunnan mahdollisuudet ja leikkipaikat lapsiperheille." Lautakunta päätti yksimielisesti lisätä esitetyt täydennykset lausuntoon.

Jäsen Hellgrén esitti jäsen Ruotsalaisen kannattamana lauseen "Hyte-lautakunta esittää, että Puistokylästä laaditaan vaihtoehto D, joka sisältää Puistokylän asuinalueen lisäksi koko osayleiskaava-aluetta koskevan luonto- ja virkistyskäytön suunnitelman." poistamista lausunnosta. 

Koska oli tehty kannatettu esitys, jossa esitettiin Puistokylästä laadittavan vaihtoehdon D poistamista, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät ”jaa” ja jos ”ei” voittaa, poistetaan vaihtoehdon D laatiminen hyte-lautakunnan lausunnosta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Juntunen, Sarenius-Salmenkivi, Lehtinen, Rathgeber, Viiru, Palomäki ja jäsen Hellgrénin esitystä kannattivat jäsenet Hellgrén, Keränen ja Ruotsalainen.Puheenjohtaja totesi äänestyksen päättyneen äänin 6-3. Hyte-lautakunnan päätös tehtiin esittelijän ehdotuksen mukaisesti. 

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti antaa Puistokylä, luonnosvaihe, kaavanro 3589 seuraavan lausunnon: 

Puistokylän asemakaavan luonnosvaiheen kaavavaihtoehdoissa ei ole riittävästi huomioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatuja kommentteja, joita oli runsaasti ja jotka miltei poikkeuksetta päätyivät alueen säilyttämiseen kokonaan tai lähes kokonaan luonnonläheisenä virkistysalueena ja urheilukeskuksen laajentumisalueena. Hyte-lautakunta toistaa Puistokylän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan antamansa näkökulmat (kesäkuu 2021) ja perustelut ja toteaa luonnosvaiheen ehdotuksesta:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan mielestä alueen suunnittelua jatkettaessa ja Puistokylän asemakaava-aluetta ja Rykmentinpuiston aluetta kehitettäessä tulee huomioida nykyiset alueen tarpeet sekä luonnon,​ virkistyksen,​ ulkoilun ja liikunnan tarjoamat mahdollisuudet asukkaiden virkistykselle ja hyvinvoinnille.

Lautakunta toteaa,​ että tutkimuksissa on osoitettu ympäristön olevan yhteydessä asukkaan hyvinvointiin,​ esimerkiksi viheralueiden ja metsässä oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä.  Alueella sijaitsevat ulkoilumaastot,​ luonto ja reitit tukevat osaltaan asukkaiden fyysistä hyvinvointia tarjoamalla lähivirkistysalueita ja laajempia retkeily-​ ja luontoalueita asukkaille. Lautakunnan huolena onkin,​ että alueen luontoarvot,​ virkistyskäyttö ja hyvinvointivaikutukset eivät toteudu,​ jos aluetta kaavoitetaan liian tehokkaasti. Toisaalta lähellä luontoa oleva,​ vehreä asuinympäristö ja lähellä olevat ulkoilumaastot sekä harrastuspaikat ovat tärkeitä tekijöitä asuinpaikkaa valittaessa.  Rykmentinpuiston alueella sijaitsevat ulkoilureitit tukevat paitsi asukkaiden fyysistä hyvinvointia,​ tarjoavat myös kaikille asukkaille tasapuolisen mahdollisuuden ulkoiluun sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta urheilukeskus ympäristöineen on paikka,​ jossa yhteisöllisyyden ja kohtaamisten syntyminen on mahdollista.  Puistokylän alueella sijaitsee urheilukeskus kattavine virkistys-​ ja ulkoiluverkostoineen. Alueella sekä kuntalaiset että lähikunnista tulevat ihmiset liikkuvat aktiivisesti kehittyviä fasiliteetteja hyödyntäen. Kunta kehittää urheilukeskuksen aluetta suunnitelmallisesti ja on tärkeää,​ että urheilukeskuksen ja sitä ympäröivän alueen ja toimintojen tarpeet huomioidaan. Rykmentinpuiston aluetta suunniteltaessa onkin jätettävä riittävästi tilaa urheilukeskuksen laajentumiselle ja esim. hiihtolautuverkosto säilyy tai kehittyy. Myös alueen liikenneyhteydet tulee suunnitella siten, että ulkoilureittien kehittyminen on mahdollista, alueella sijaitsevan Frisbegolfradan on mahdollista säilyä ja liikenneturvallisuus paranee.   Alue on kuntalaisille tärkeä ja sen vuoksi asukkaiden tulee voida osallistua alueen suunnitteluun,​ päädytään sitten asuinrakentamiseen tai alueen muunlaiseen kehittämiseen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta pitää Rykmentinpuiston osalta ehdottoman tärkeänä, että ulkoilun- ja virkistyksen palveluita ja yhdyskuntarakenteen muuta kehittämistä koskeva tilanne saataisiin kunnassa selkeäksi ja tilanteeseen, johon voitaisiin yhdessä sitoutua. Aluetta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Nyt esillä olevia vaihtoehtoja on vaikea arvioida tai kommentoida lautakunnan aiemman, OAS:n lausunnon pohjalta.  

  • Vuonna 2013 hyväksytyn osayleiskaavan toteutumismahdollisuudet ovat muuttuneet, kun osa pientaloalueista on poistettu ja alueiden rakentamistapa näyttää osayleiskaavan tavoitteista poiketen muuttuneen siten, että esimerkiksi kukkulakyläideaa ja olemassa olevia luontoarvoja ja viheryhteyksiä ei ole jo rakennetuissa osissa pystytty tai haluttu säilyttää ja suojella.  
  • Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivittämisessä on arvioitava uudelleen tavoitteita asuntotuotannon määrästä ja laadusta ja luonto- ja virkistysalueiden suhdetta asuntotuotantoon. Tarkastelussa tulee huomioida erityisesti tuusulalaisten ja tänne muuttamista harkitsevien tarpeet sekä alueen veto- ja pitovoimatekijät.  
  • Kaikissa asemakaavaluonnoksen vaihtoehdoissa (A-C) on jäänyt huomioimatta, että itse rakentamista tiivistämällä viheralueita olisi mahdollista säilyttää enemmän.  
  • Alueen suunnittelussa on huomioitava alueen tulevien asukkaiden ikärakenne, lähiliikunnan mahdollisuudet ja leikkipaikat lapsiperheille.
  • Koko alueen ulkoilu- ja virkistyspaikat ja -reitit on suunniteltava kokonaisuutena, sitovana ja toteutettava ne etupainotteisesti kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. 
  • Rykmentinpuistossa tulee jatkossakin olla yhtenäinen virkistysalue kuntalaisten käyttöön. 

 

Hyte-lautakunta esittää, että Puistokylästä laaditaan vaihtoehto D, joka sisältää Puistokylän asuinalueen lisäksi koko osayleiskaava-aluetta koskevan luonto- ja virkistyskäytön suunnitelman. Laadittava suunnitelma varmistaa yhtenäisen keskuspuiston Rykmentinpuistossa sekä katkeamattomat yhteydet muiden kaava-alueiden suuntiin ja tarvittavat laajentumissuunnat mm. Urheilukeskuksen tulevaa kehittämistä varten.  

Valmistelija

Risto Kanerva
Ulla Kinnunen
Markus Torvinen
Hannamari Halinen tuuhalinha

Perustelut

Kasvu ja ympäristö/Kaavoitus pyytää kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa Puistokylän, kaava nro 3589, luonnosvaiheesta. Palautetta laadituista vaihtoehdoista voi jättää 30.9.2022 klo 16 asti. 

Puistokylän suunnittelu on edennyt luonnosvaiheeseen. Alueelle on laadittu kolme vaihtoehtoa A, B ja C, jotka poikkeavat toisistaan aluerajauksen ja rakentamistehokkuuden osalta. Aineisto on nähtävillä 1.9. – 30.9.2022. 

Rykmentinpuiston Puistokylään suunnitellaan monipuolista asuinaluetta, jonka sekoitettu rakenne vaihtelee kerrostaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Alueen toteuttaminen edellyttää katuyhteyden rakentamista Fallbackantielle alueen kytkemiseksi Tuusulanväylään.  

Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassa Puustellinmetsään, lännessä urheilukeskukseen ja etelässä Palkkitien teollisuusalueeseen. Suunnittelualueen itäpuolinen alue on asemakaavoittamatonta luonnontilaista metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä. 


Sivistyksen lautakuntien lausunto:

Käsitykset hyvästä asuinympäristöstä ovat vuosien varrella muuttuneet. 

Sivistyksen lautakunnat toistavat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan antamansa näkökulmat (toukokuu 2022) ja perustelut ja toteavat luonnosvaiheen ehdotuksesta: 

Puistokylän asemakaavan luonnosvaiheen kaavavaihtoehdoissa ei ole riittävästi huomioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saatuja kommentteja, joita oli runsaasti ja jotka miltei poikkeuksetta päätyivät alueen säilyttämiseen kokonaan tai lähes kokonaan luonnonläheisenä virkistysalueena ja urheilukeskuksen laajentumisalueena.  

Sivistyksen lautakunnat pitävät Rykmentinpuiston osalta ehdottoman tärkeänä, että ulkoilun- ja virkistyksen palveluita ja yhdyskuntarakenteen muuta kehittämistä koskeva tilanne saataisiin kunnassa selkeäksi, tilanteeseen, johon voitaisiin yhdessä sitoutua. Aluetta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Nyt esillä olevia vaihtoehtoja on vaikea arvioida tai kommentoida lautakuntien aiemman, OAS:n lausunnon pohjalta.  

  • Vuonna 2013 hyväksytyn osayleiskaavan toteutumismahdollisuudet ovat nekin muuttuneet, kun osa pientaloalueista on poistettu ja alueiden rakentamistapa näyttää osayleiskaavan tavoitteista poiketen muuttuneen siten, että esimerkiksi kukkulakyläideaa ja olemassa olevia luontoarvoja ja viheryhteyksiä ei ole jo rakennetuissa osissa pystytty tai haluttu säilyttää ja suojella.  

  • Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivittämisessä on arvioitava uudelleen tavoitteita asuntotuotannon määrästä ja laadusta ja luonto- ja virkistysalueiden suhdetta asuntotuotantoon. Tarkastelussa tulee huomioida erityisesti tuusulalaisten ja tänne muuttamista harkitsevien tarpeet sekä alueen veto- ja pitovoimatekijät.  

  • Koko alueen ulkoilu- ja virkistyspaikat ja -reitit on suunniteltava kokonaisuutena, sitovana ja toteutettava ne etupainotteisesti kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. 

  • Rykmentinpuistossa tulee jatkossakin olla yhtenäinen virkistysalue kuntalaisten käyttöön. 


Sivistyksen lautakunnat esittävät, että  

Puistokylästä laaditaan vaihtoehto D, joka sisältää Puistokylän asuinalueen lisäksi koko osayleiskaava-aluetta koskevan luonto- ja virkistyskäytön suunnitelman. Laadittava suunnitelma varmistaa yhtenäisen keskuspuiston Rykmentinpuistossa sekä katkeamattomat yhteydet muiden kaava-alueiden suuntiin ja tarvittavat laajentumissuunnat mm. Urheilukeskuksen tulevaa kehittämistä varten.  

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Puistokylän kaavan nro 3589 luonnosvaiheesta asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

---

Kun keskustelu oli avattu, puheenjohtaja Mellin esitti muutosehdotuksena Puistokylä, luonnosvaihe, kaava nro 3589, lausuntoon: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää, että koska alueen rajausta voidaan vielä muuttaa suunnittelutyön edetessä, Puistokylästä laadittua vaihtoehtoa C tulee kehittää siten, että se huomioi sivistyksen lautakuntien esiin nostamat epäkohdat ulkoilu- ja virkistysalueiden sekä Urheilukeskuksen laajentumisalueen osalta. Lisäksi esitämme, että koko osayleiskaava-alueelle laaditaan luonto- ja virkistyskäytön suunnitelma, joka varmistaa yhtenäisen keskuspuiston Rykmentinpuistossa sekä katkeamattomat yhteydet muiden kaava-alueiden suuntiin.

 

Puheenjohtaja totesi, että koska muutosehdotus ei saanut kannatusta se raukesi kannattamattomana.

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti antaa Puistokylän kaavan nro 3589 luonnosvaiheesta asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

Valmistelija

Jouni Määttä

Perustelut

Puistokylän asemakaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 1.9. – 30.9.2022 välisenä aikana. Vaihtoehdoista saatiin 127 mielipidettä, joista merkittävin osa oli hanketta vastustavia. Esille nousseita aiheita olivat mm. metsän säilyttäminen, kerrostalojen vastustus, katuyhteyksien muuttaminen, rakentamisen osoittaminen kuluneille alueille ja Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivitystarve. Suunnittelua on jatkettu nähtävilläolon jälkeen vaihtoehdon B pohjalta. Suunnittelun jatkaminen perustuu lainvoimaisen osayleiskaavan, kaavoitussuunnitelman ja kaavoituksen työohjelman tavoitteisiin. Ehdotus toteuttaa mielipiteiden osalta alueen toteuttamista enintään kaksikerroksisena rakentamisena. Lisäksi korttelirakennetta on siirretty kauemmas Sikokalliolle johtavasta ladusta ja sijoitettu rakentamista kuluneelle alueelle. Suunnittelun aikana tehdyistä ratkaisuista on käyty keskusteluja sekä poliittisten päättäjien että kasvu ja ympäristö -toimialueen asiantuntijoiden kanssa. Kuntakehityslautakunnalle on esitelty suunnittelutilannetta kokouksen 19.4.2023 ilmoitusasioissa.

Asemakaavan suunnittelun aikana on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma ja selvitetty maaperän pilaantuneisuutta. Kunnallisteknisen yleissuunnittelun yhteydessä on pystytty tarkentamaan mm. alueen katuverkon, hulevesien käsittelyn sekä virkistys- ja ulkoilureittien ratkaisuja. Maaperätutkimusten mukaan alueella on aikaisemmista puhdistustoimenpiteistä huolimatta havaittu puhdistamista edellyttäviä alueita. Lisäksi Rykmentinpuiston alueella on nähtävilläoloajan jälkeen tehty luontoselvityksiä liito-oravista, jäkälistä ja sammalista. Suunnittelualueen rajausta on tarkistettu alueen länsireunalla ortodoksihautausmaan kohdalla ja puistoalueiden kohdalla alueen koillis- ja kaakkoisreunoilla. Alueen nimistö pohjautuu Nimistötoimikunnnan ehdotukseen, jossa Puistokylän asemakaavan nimistössä käytetään maitaan varuskunnalle luovuttaneiden tilallisten emäntien nimistä johdettuja nimiä. 

Puistokylän asemakaava laajentaa Hyrylän keskustaa ympäröivää asuinaluetta ja kehittää sekä vahvistaa Hyrylän roolia seudullisessa verkossa. Alue perustuu melko pienimittakaavaiseen ja matalaan rakenteeseen. Puistokylä muodostuu keskeisen aukion ympärille sijoittuvista asuinkortteleista, joiden sekoitettu rakenne vaihtelee rivitaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Rakennukset ovat puurunkoisia ja julkisivumateriaalina on puu. Korttelit ovat metsäisen viheralueen ympäröimiä.

Asemakaavalla muodostuu asuinrakennusten kerrosalaa noin 51 100 k-m2. Asuntokerrosala vastaa noin 1027 asukasta. Lisäksi muodostuu viheralueita ja katualueita. Kokonaismitoitus tällä kaava-alueella vastaa likimain aluetehokkuutta 0,16. Omakotitontteja ehdotuksessa on 67 kpl, joiden pinta-ala on keskimäärin 612 m2 ja rakennusoikeus keskimäärin 200 k-m2.

Puistokylästä on katuyhteys Puustellinmetsään ja Sulan Palkkitielle. Asemakaava mahdollistaa tulevaisuudessa yhteydet myös vielä kaavoittamattomien länsi- ja itäpuolten välillä. Kokoojakadut kohtaavat Puistokylän vehreällä keskusaukiolla. Suunnitelma perustuu kattaviin ja turvallisiin virkistyksen ja jalankulun sekä pyöräilyn reitteihin, jotka kytkeytyvät ympäröiviin verkostoihin liittäen yhteen mm. Rykmentinpuiston viheralueet ja urheilukeskuksen. Latuyhteyksiä parannetaan hiihtosilloilla. Suunnitelma sijoittuu osittain tärkeän pohjavesialueen päälle, jonka seurauksena hulevesien käsittelyyn ja imeytykseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Lisätiedot:

Jouni Määttä, projektipäällikkö, jouni.maatta@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä Puistokylän asemakaavan muutosehdotuksen, lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa Puistokylän asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun.

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri ehdotti Margita Winqvistin kannattamana asian jättämistä pöydälle.

Koska oli tehty kannatettu pöydällejättöehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa kannattavat äänestävät JAA ja Liisa Sorrin pöydällejättöehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa kannattivat Päivö Kuusisto, Erkka Jaakkola, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen ja Arto Lindberg.

Liisa Sorrin ehdotusta asian pöydälle jättämiseksi kannattivat Antti Heikkilä, Ringa Prauda-Rydgren, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist ja Jari Anttalainen. 

 

Puheenjohtaja totesi kuntakehityslautakunnan päättäneen äänin 7 - 6 jatkaa asian käsittelyä tässä kokouksessa. 

 

---

Tauko asian käsittelyn aikana klo 18:37 - 18:53.

---

Puheenjohtajan jatkettua keskustelua aiheesta Liisa Sorri teki ja Margita Winqvistin, Jari Anttalaisen ja Antti Heikkilän kannattamana ehdotuksen asian palauttamista valmisteluun seuraavasti:

Esitämme asian palauttamista, sillä

- rakentamisen alueen supistaminen, viisainta olisi rakentaa lähinnä hiekkaisen alueen, vanhan ampumaradan alueelle, jolloin saadaan säästettyä metsäalueita

- kuntalaisten mielipiteitä ei ole huomioitu kaavatyössä - omakotitonttien lisääminen - sopeuttaminen alueen luontoon ja ympäristöön

- tavoitellaan monimuotoisempaa rakentamista

 

Koska oli tehty kannatettu palautusehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa kannattavat äänestävät JAA ja Liisa Sorrin  ehdotusta asian palauttamiseksi valmisteluun kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa kannattivat Päivö Kuusisto, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen ja Arto Lindberg.

Liisa Sorrin ehdotusta asian palauttamiseksi valmisteluun kannattivat  Erkka Jaakkola,  Antti Heikkilä, Ringa Prauda-Rydgren, Liisa Sorri, Sanna Takala, Sanna Kervinen, Margita Winqvist ja Jari Anttalainen. 

 

Puheenjohtaja totesi kuntakehityslautakunnan päättäneen äänin 8 - 5 hyväksyä Liisa Sorrin palautusehdotuksen.

Kuntakehityslautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun edellä mainitun mukaisesti.

 

Valmistelija

  • Jouni Määttä, projektipäällikkö, jouni.maatta@tuusula.fi

Perustelut

Kuntakehityslautakunta on kokouksessaan 20.3.2024 § 25 päättänyt palauttaa asian ”Puistokylä, asemakaava nro 3589, kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen” valmisteluun. Pormestari on käyttänyt päätökseen otto-oikeutta päätöksellään 26.3.2024 § 25. Näin ollen asia tulee kunnanhallituksen käsittelyyn. 

Otto-oikeuden käyttäminen merkitsee sitä, että alemman viranomaisen käsittelemä asia siirtyy kokonaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Alemman viranomaisen tekemät ratkaisut eivät millään tavalla sido kunnanhallitusta. Kunnanhallituksella on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin alemmalla viranomaisella on ollut. Se on velvollinen tekemään asiassa päätöksen. Käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan tehdä uusi päätös; aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.

Puistokylän asemakaavan nähtäville asettaminen

Puistokylän asemakaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 1.9. – 30.9.2022 välisenä aikana. Vaihtoehdoista saatiin 127 mielipidettä, joista merkittävin osa oli hanketta vastustavia. Esille nousseita aiheita olivat mm. metsän säilyttäminen, kerrostalojen vastustus, katuyhteyksien muuttaminen, rakentamisen osoittaminen kuluneille alueille ja Rykmentinpuiston osayleiskaavan päivitystarve. Suunnittelua on jatkettu nähtävilläolon jälkeen vaihtoehdon B pohjalta. Suunnittelun jatkaminen perustuu lainvoimaisen osayleiskaavan, kaavoitussuunnitelman ja kaavoituksen työohjelman tavoitteisiin. Ehdotus toteuttaa mielipiteiden osalta alueen toteuttamista enintään kaksikerroksisena rakentamisena. Lisäksi korttelirakennetta on siirretty kauemmas Sikokalliolle johtavasta ladusta ja sijoitettu rakentamista kuluneelle alueelle. Suunnittelun aikana tehdyistä ratkaisuista on käyty keskusteluja sekä poliittisten päättäjien että kasvu ja ympäristö -toimialueen asiantuntijoiden kanssa. Kuntakehityslautakunnalle on esitelty suunnittelutilannetta kokouksen 19.4.2023 ilmoitusasioissa.

Asemakaavan suunnittelun aikana on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma ja selvitetty maaperän pilaantuneisuutta. Kunnallisteknisen yleissuunnittelun yhteydessä on pystytty tarkentamaan mm. alueen katuverkon, hulevesien käsittelyn sekä virkistys- ja ulkoilureittien ratkaisuja. Maaperätutkimusten mukaan alueella on aikaisemmista puhdistustoimenpiteistä huolimatta havaittu puhdistamista edellyttäviä alueita. Lisäksi Rykmentinpuiston alueella on nähtävilläoloajan jälkeen tehty luontoselvityksiä liito-oravista, jäkälistä ja sammalista. Suunnittelualueen rajausta on tarkistettu alueen länsireunalla ortodoksihautausmaan kohdalla ja puistoalueiden kohdalla alueen koillis- ja kaakkoisreunoilla. Alueen nimistö pohjautuu Nimistötoimikunnnan ehdotukseen, jossa Puistokylän asemakaavan nimistössä käytetään maitaan varuskunnalle luovuttaneiden tilallisten emäntien nimistä johdettuja nimiä. 

Puistokylän asemakaava laajentaa Hyrylän keskustaa ympäröivää asuinaluetta ja kehittää sekä vahvistaa Hyrylän roolia seudullisessa verkossa. Alue perustuu melko pienimittakaavaiseen ja matalaan rakenteeseen. Puistokylä muodostuu keskeisen aukion ympärille sijoittuvista asuinkortteleista, joiden sekoitettu rakenne vaihtelee rivitaloista kytkettyihin pientaloihin ja erillispientaloihin. Rakennukset ovat puurunkoisia ja julkisivumateriaalina on puu. Korttelit ovat metsäisen viheralueen ympäröimiä.

Asemakaavalla muodostuu asuinrakennusten kerrosalaa noin 51 100 k-m2. Asuntokerrosala vastaa noin 1027 asukasta. Lisäksi muodostuu viheralueita ja katualueita. Kokonaismitoitus tällä kaava-alueella vastaa likimain aluetehokkuutta 0,16. Omakotitontteja ehdotuksessa on 67 kpl, joiden pinta-ala on keskimäärin 612 m2 ja rakennusoikeus keskimäärin 200 k-m2.

Puistokylästä on katuyhteys Puustellinmetsään ja Sulan Palkkitielle. Asemakaava mahdollistaa tulevaisuudessa yhteydet myös vielä kaavoittamattomien länsi- ja itäpuolten välillä. Kokoojakadut kohtaavat Puistokylän vehreällä keskusaukiolla. Suunnitelma perustuu kattaviin ja turvallisiin virkistyksen ja jalankulun sekä pyöräilyn reitteihin, jotka kytkeytyvät ympäröiviin verkostoihin liittäen yhteen mm. Rykmentinpuiston viheralueet ja urheilukeskuksen. Latuyhteyksiä parannetaan hiihtosilloilla. Suunnitelma sijoittuu osittain tärkeän pohjavesialueen päälle, jonka seurauksena hulevesien käsittelyyn ja imeytykseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Ehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä Puistokylän asemakaavan muutosehdotuksen, lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa Puistokylän asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • hyväksyä Puistokylän asemakaavan muutosehdotuksen, lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa Puistokylän asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.
  • velvoittaa kuntakehityslautakuntaa selvittämään, onko kaavaehdotusta mahdollista muokata enemmän ympäristöön sopivaksi, kuitenkin suunniteltu rakentamisen laajuus huomioiden, eikä siihen merkittäviä muutoksia tehden. Selvitys on annettava kunnanhallitukselle 31.8.2024 mennessä. 
     

Eriävä mielipide

  • Anna Yltävä, Elisa Laitila ja Kati Lepojärvi jättivät päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

    Kunnanhallitus 8.4.2024 § 139

    ERIÄVÄ MIELIPIDE


    Puistokylän asemakaavaehdotus olisi pitänyt palauttaa takaisin valmisteltavaksi

    1. rakennettavan alueen supistamiseksi pääosin vanhan ampumaradan kuluneelle maa-alueelle arvokkaan metsäalueen säästämiseksi,
    2. monimuotoisen, myös uudentyyppisen tiiviin ja luontoa säästävän asumisen mahdollistamiseksi, kaava- ja kuntatalous huomioiden sekä
    3. kuntalaisten mielipiteiden ja lautakuntien lausuntojen huomioimiseksi paremmin.

Kokouskäsittely

Käsittelyn aikana esittelijä muutti pohjaehdotusta siten, että pohjaehdotukseen lisättiin 3. kohta. Muutettu pohjaehdotus kuului seuraavasti:

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä Puistokylän asemakaavan muutosehdotuksen, lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet
  • asettaa Puistokylän asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.
  • velvoittaa kuntakehityslautakuntaa selvittämään, onko kaavaehdotusta mahdollista muokata enemmän ympäristöön sopivaksi, kuitenkin suunniteltu rakentamisen laajuus huomioiden, eikä siihen merkittäviä muutoksia tehden. Selvitys on annettava kunnanhallitukselle 31.8.2024 mennessä. 

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, jäsen Anna Yltävä esitti asian palauttamista valmisteluun jäsen Lepojärven kannattamana. 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu palautusehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat muutettua pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Yltävän tekemään palautusehdotusta, äänestävät "EI". 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin

  • 8 "JAA"ääntä (Outi Huusko, Kalle Ikkelä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna,  Lilli Salmi, Johanna Sipiläinen, Mika Timonen)
  • 4 "EI"-ääntä (Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Ari Nyman, Anna Yltävä)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutetun pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Elisa Laitila, Kati Lepojärvi ja Anna Yltävä jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Toimitetut kirjalliset perustelut eriävään mielipiteeseen on liitetty pöytäkirjaan.
​​​​
Kuntakehitysjohtaja Sirén ja projektipäällikkö Jouni Määttä selostivat asiaa kokouksessa. Kaavoituspäällikkö Anne Olkkola toimi asiantuntijana. 

Käsittelyn aikana pidettiin tauko 17.59- 18.12.

Kaavoituspäällikkö Anne Olkkola ja projektipäällikkö Jouni Määttä poistuivat kokouksesta klo 18.58 asian käsittelyn jälkeen. 

Tiedoksi

kaavoitus

Liitteet