Perustelut
Lausuntopyyntö
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa on vireillä otsikon mukainen ympäristölupahakemus. Toiminta sijoittuu Tuusulan kunnassa Hyrylässä kiinteistöille 858-401-3-354 ja 858-401-3-355, osoitteeseen Palkkitie 3, 04300 Tuusula. Kunnanhallituksen lausunto pyydetään toimittamaan 15.3.2024 mennessä. Kunnanhallituksen lausuntoa varten kaavoitus ja kunnallistekniikka ovat valmistelleet lausunnon, jota kunnan liikenneinsinööri on täydentänyt omalla osuudellaan.
Muut lausunnot
Lausuntopyyntö on lähetetty suoraan myös Tuusulan kunnan kaavoitukseen ja maankäyttöön, Tuusulan Vedelle, Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymälle sekä Tuusulan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Lisäksi maankäyttöä on kuultu erikseen naapurikiinteistön omistajan asemassa.
Toiminta / hankekuvaus
Parma Oy on laittanut 16.6.2022 Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan vireille ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 §:n mukaisen hakemuksen luvanvaraisen toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Samalla Parma Oy hakee ympäristönsuojelulain 68 §:n mukaista oikeutta johtaa jätevettä (tehtaan piha-alueen hulevedet mukaan lukien betonijätteen käsittely- ja varastoalueen hulevedet) toisen alueella olevaan ojaan.
Parma Oy:n toiminnalla on Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa 9.6.2020 § 69. Tehtaalla valmistetaan rakentamisessa käytettäviä ontelolaattoja (noin 1 000 000 m²/vuosi). Tuotantoon tarvittava betoni (200 000 m³/vuosi) valmistetaan tehtaan omalla betoniasemalla. Merkittävin tuotannosta syntyvä jäte on ylijäämäbetoni, joka varastoidaan ja murskataan tehdasalueen kaakkoisosassa siihen varatulla alueella. Tehdas vastaanottaa oman ylijäämäbetonin lisäksi Parma Oy:n Nurmijärven tehtaan tuotannosta tulevaa betonijätettä. Murskattua ylijäämäbetonia käytetään mm. uusiokiviainesmateriaalina prosessissa. Nykyinen lupa mahdollistaa vastaanottamaan ja murskaamaan vuodessa 10 000 tonnia Nurmijärven tehtaalta tulevaa betonijätettä sekä murskaamaan vuodessa enintään 35 000 tonnia Hyrylän tehtaan tuotannosta syntyvää betonijätettä. Laitoksella saa varastoida kerrallaan enintään 40 000 tonnia murskattua ja murskaamatonta betonijätettä. Tällä hetkellä luvan mukainen betonitehtaan työaika on ma-pe klo 4.00–24.00 ja tarvittaessa myös viikonloppuisin. Murskausta saa luvan mukaisesti tehdä arkisin klo 7.00–21.00 enintään 20 viikkoa vuodessa. Betonitehtaan toiminnassa voi hyödyntää lentotuhkaa enintään 7 500 tonnia vuodessa ja betonimursketta enintään 12 000 tonnia vuodessa.
Parma Oy hakee ympäristöluvan lupamääräyksen 1 muuttamista siten, että betonitehtaassa työskenneltäisiin vuorokauden ympäri arkisin ja myös viikonloppuisin. Yöaikaan ja viikonloppuisin ulkona olevat toiminnot liittyisivät ainoastaan lastaukseen ja varastointitoimiin. Betonin murskausta tehtäisiin enintään 120 päivää vuodessa arkisin klo 7-21. Lupamääräykseen 2 haetaan muutosta siten, että vastaisuudessa betonijätettä Parma Oy:n Nurmijärven tehtaalta voisi vastaanottaa ja murskata 15 000 tonnia vuodessa sekä Hyrylän tehtaan tuotannossa syntyvää ylijäämäbetonia murskata 40 000 tonnia vuodessa. Lupamääräykseen 3 esitetään muutosta siten, että laitoksella saisi varastoida kerrallaan enintään 40 000 tonnia murskattua ja 40 000 tonnia murskaamatonta betonia. Lupamääräykseen 5 haetaan muutosta siten, että tehtaan toiminnassa voitaisiin hyödyntää betonimursketta enintään 55 000 tonnia vuodessa. Lentotuhkalle ja masuunikuonalle, jotka ovat luokiteltu tuotteiksi, ei esitetä käyttörajoituksia.
Tiedot toiminnasta ja sen aiheuttamista päästöistä on esitetty lupahakemuksessa. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuu mm. melu- ja pölypäästöjä sekä pintavesipäästöjä. Hakemuksessa on arvioitu toiminnan päästöjä sekä vaikutuksia ja riskejä ympäristöön.
Kaavatilanne ja -määräykset sekä maankäytöllinen tilanne
Toiminta sijoittuu Tuusulan kunnassa Hyrylässä kiinteistöille 858-401-3-354 ja 858-401-3-355, osoitteeseen Palkkitie 3, 04300 Tuusula, lainvoimaisen Palkkitie - Huoltotie -asemakaavan alueelle. Kaavan numero on 3417.
Palkkitie - Huoltotie -asemakaavassa Parman betonitehdas sijoittuu betonituotetehtaan korttelialueelle (T-8). Määräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa 1 §:n yleismääräyksestä poiketen betonituotetehtaan ja siihen liittyen valmiiden betonituotteiden varastoalueen, betonijätteiden varastoalueen, betonijätteiden murskausta ja teollisuuskokonaisuuden edellyttämää energian tuotantoa.
Tonttia koskee lisäksi määräys veden hankinnan kannalta tärkeästä pohjavesialueesta (pv-19) sekä lisämääräykset/yleismääräykset 1,2,4 ja 5.
Sammaloja sijoittuu pääosin asemakaavoittamattomalle osalle Rykmentinpuiston aluetta, jossa maankäyttöä ohjaa Rykmentinpuiston osayleiskaava. Rykmentinpuiston osayleiskaavassa Sammaloja sijoittuu lähivirkistysalueelle (VL). Määräyksen mukaan lähivirkistysalue varataan yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun. Alueella sallitaan ulkoilua tai muuta yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide on luvanvaraista kuten maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty.
Sammaloja on merkitty lähivirkistysalueelle vesiallas -merkinnällä (wa). Määräyksen mukaan merkintä osoittaa ohjeellisesti rajatun alueen, jolle voidaan tarkemmassa suunnittelussa osoittaa kosteikko. Kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava maisemalliset ja virkistykselliset arvot.
Sammalojan koillispäädyssä, lähestyttäessä Tuusulan itäväylää, Sammaloja sijoittuu lyhyeltä matkaa lainvoimaisen Rykmentinportin yritysalueen asemakaavan alueelle. Asemakaavan numero on 3544.
Rykmentinportin yritysalueen asemakaavassa Sammaloja sijoittuu lähivirkistysalueelle (VL) sekä ohjeelliselle hulevesien viivytykseen ja hallintaan varatulle alueen osalle (hule-1).
Betonitehtaan alue sijoittuu lisäksi vireillä olevan Palkkitien asemakaava ja asemakaavamuutos -kaavahankkeen alueelle. Hankkeen kaavanumero on 3614. Hanke on osallistumis- ja arviointivaiheessa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää työpaikka-alueen laajentamista Palkkitien ja Fallbackantien kulmaan sekä Palkkikujan päätyyn. Lisäksi tarkastellaan kunnan varikkoselvityksestä riippuen yhtenä vaihtoehtona varikon mahdollista sijoittumista Kuntoilijantien varteen. Palkkitien katualueen muutostarpeet selvitetään lisääntyvän yritystoiminnan sekä Rykmentinpuistosta jatkossa tulevan henkilöautoliikenteen huomioimiseksi. Parman betonitehtaan koillispuolisen alueen käyttötarkoitusta tarkastellaan vastaamaan sen nykykäyttöä yhdyskuntatekniikan alueena.
Palkkitie tulee lähivuosina yhdistymään ja jatkumaan Rykmentinpuiston alueelle suunniteltuun Puistokylän asuinalueeseen. Kaavatyö on etenemässä ehdotusvaiheeseen ja kaavatyön numero on 3589. Palkkitien katualueen muutostarpeiden selvittäminen jatkuu, jotta mm. lisääntyvän yritystoiminnan tuottama liikenne sekä Rykmentinpuistosta jatkossa mahdollisesti tuleva liikenne otetaan kadun suunnittelussa huomioon.
Kaikki edellä mainitut kaavat ja niiden määräykset sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmat liitetään lausuntoon Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle toimittaviksi.
Liikennevaikutukset
Hankkeen liikennevaikutusten tarkastelussa Palkkitie -katu on keskeisessä asemassa. Palkkitie -katu on nykyisin teollisuusalueen 1+1 -kaistainen kokoojakatu, jossa ajoneuvoliikenteen osalta liikkuu pääasiassa paikalliseen maankäyttöön liittyvää henkilöauto- ja raskasta liikennettä sekä jalankulkua ja pyöräilyä. Kadulla liikkuu myös Tuusulan urheilukeskukseen liittyvää kauttakulkua Palkkitie-Kuntoilijantie -kaduilla. Kadun liikennemäärä on nykyisin noin 2 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on nykyisin noin 25 %-26 %. Kadulla on ajoradasta erotettu jalankulun ja pyöräilyn väylä sekä katuvalaistus. Ajoradan leveys on pääasiassa 8 metriä ja nopeusrajoitus 40 km/h. Palkkitie ja Palkkikuja ovat yhdessä Fallbackantien kanssa osa erikoiskuljetusten verkkoa, jossa kuljetusten vapaan tilan mittavaatimus on 6 x 6 x 35 metriä.
Kadulle on laadittu yleissuunnitelma vuonna 2023, jossa tarkasteltiin kadun kehittämistä tilanteessa, jossa Palkkitieltä avataan katuyhteys koillisen-/pohjoisen suuntaan kohti Rykmentinpuiston aluetta ja Palkkitien alueen maankäyttö kehittyy. Katuyhteyden avaamisen sekä paikallisen maankäytön kehittämisen ennakoidaan lisäävän Palkkitiellä erityisesti henkilöautoliikennettä sekä jalankulkua ja pyöräilyä. Teollisuusalueen maankäytön kehittäminen vaikuttaa puolestaan kadulla liikkuvaan raskaamman liikenteen määrään. Moottoriajoneuvoliikenteen määrän kasvun osalta yleissuunnitelmassa tarkasteltiin tilannetta, jossa kadun liikennemäärä olisi hieman alle 4 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yleissuunnitelman havaintojen perusteella Palkkitien liikenteen kasvuun liittyvät haasteet keskittyvät paikallisesti erityisesti Palkkitien ja Fallbackantien liittymään, jossa varaudutaan liikennevalo-ohjauksen toteuttamiseen. Muutoin Palkkitien katukäytävän kehittämistoimet tulee kohdentaa liikkumisen turvallisuutta ja selkeyttä parantavaan katutilan jäsentelyyn, katu- ja tonttiliittymien järjestelyjen parantamiseen sekä raskaalle liikenteelle mitoitettavan katuverkon rajaamiseen.
Kunnanhallituksen lausunto
Palkkitien asemakaava ja asemakaavamuutos -kaavahankkeella (3614) ei arvioida olevan osallistumis- ja arviointivaiheen perusteella vaikutusta betonitehtaan alueeseen eli kiinteistöihin 858-401-3-354 ja 858-401-3-355. Parman betonitehtaan koillispuolella on Tuusulan kunnan omistama suikale puistoaluetta (P), jonka käyttötarkoitus tullaan esittämään muutettavaksi suojaviheralueeksi (EV) vastaamaan paremmin suikaleen nykyistä käyttöä yhdyskuntatekniikan alueena. Sammalojaan käyttötarkoituksen muutoksella ei ole vaikutusta. Palkkikujan päätyyn tarkasteltava työpaikka-alueen laajennos ei yllä Sammalojan alueelle.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämien ympäristölupamuutosten tulee osaltaan huomioida ja noudattaa alueen maankäyttöä ohjaavaa osayleiskaavaa tai lainvoimaista asemakaavaa ja sen määräyksiä.
Esitetyt muutokset murskauksen, varastoinnin ja toiminta-aikojen laajentamiseen eivät ole betonitehtaan aluetta koskevan asemakaavan ja sen määräysten vastaisia. Niillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Palkkitie -kadun liikenteelliseen toimintaan. Sammalojan käyttö hulevesien johtamiseen pohjavesialueen ulkopuolelle on betonitehtaan aluetta koskevan asemakaavan määräysten mukaisesti mahdollista.
Betonitehtaan toiminnasta vastaavan/Parma Oy:n tulee huolehtia, että betonitehtaan toiminnan muutokseen liittyvät ratkaisut noudattavat asemakaavaa ja sen määräyksiä ja toiminnan muutoksille haetaan tarvittavat viranomaisluvat.
Lupahakemuksen liitteenä olevassa AFRY:n ympäristöriskien ja vaikutusten arvioinnissa todetaan kappaleessa 5.2., että ojasta ei löytynyt karttatarkastelun perusteella selkeää pintayhteyttä alueen vesistöihin, joten pH -vaikutus jää hyvin paikalliseksi, eikä vaikuta esim. lähivesien kalastoon.
Arvio pintayhteydettömyydestä on puutteellinen ja virheellinen. Sammaloja on valtaoja, joka on yhteydessä ja laskee Myrtinojaan ja edelleen Keravalla. Sammaloja on Rykmentinpuiston alueen keskeisiä kuivatusreittejä. Tämän lausunnon liitteenä on ote Sammalojan ja alueen ojien sijainneista ja vinovalovarjosteesta, josta ilmenee ojapainanteet ja niiden yhteydet.
Sammalojan alueen maankäyttöä suunnitellaan parhaillaan Rykmentinpuiston keskiosan yleissuunnitelmalla, jolla luodaan pääperiaatteet alueen suunnittelulle. Jo osayleiskaavaa laadittaessa Sammaloja on tunnistettu pääkuivatusreitiksi, jonka varrelle sijoittuu hulevesialtaita. Sammalojalla on näin ollen merkittävä rooli alueen hulevesien käsittelyssä ja virkistyskäytössä.
Lupahakemuksen liitteenä olevassa AFRY:n ympäristöriskien ja vaikutusten arvioinnissa todetaan kappaleessa 5.3. ettei hulevesipäästöillä ole vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen. Samassa yhteydessä todetaan, että Sammalojan alueen tuleva maankäyttö ja uudet asuinalueet muuttavat alueen käyttötarkoitusta, mutta betonituotetehtaan pH -vaikutus Sammalojaan ei haittaa tulevaa maankäyttöä.
Sammaloja ympäristöineen on Rykmentinpuiston virkistysaluetta ja monelta osin vilkkaassa ulkoilukäytössä. Sammalojan alueen maankäytön on ennustettu tulevaisuudessa kehittyvän alueen osayleiskaavaan merkityllä tavalla. Sammalojan varsinainen alue on osoitettu Rykmentinpuiston osayleiskaavassa säilytettäväksi virkistysalueena (VL), ja sen (jopa välittömään) läheisyyteen on ennustettu toteutuvaksi tehokas asuinalue (A-1), tiivis asuinalue (A-2) ja julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY-2). Osayleiskaavan määräyksen mukaan alueet varataan pienkerrostaloille ja rivitaloille (A-1), pienkerrostaloille, rivitaloille ja kytketyille pientaloille (A-2) sekä koululle (PY-2).
Parman betonitehtaan hulevedet ovat aiempina vuosina pH -arvon muutoksen ohella samentaneet Sammalojan vettä betonitehtaalta koilliseen. Samentunut vesi on ollut väritykseltään vaaleaa/harmahtavaa. AFRY:n arvioinnissa kappaleessa 5.2. nostetaan esiin, että samentumista voidaan tehokkaasti hallita kappaleessa 6 esitettyjen hulevesienhallintatoimien kautta.
AFRY toteaa kappaleessa 6, että varsinkin vuoden 2023 keväällä rakennettujen kahden lisäpadon jälkeen kiintoaineksen poistotoimet voidaan arvioida riittäväksi. AFRY:n mukaan Sammalojassa ei ole ollut nähtävissä kauempana kohteesta samentumista.
Veden samentumisella on suora vaikutus ympäristön viihtyisyyteen. Samentunut vesi on vähintään visuaalinen ympäristöhäiriö.
Ympäristölupaviranomaisen on päätöksessään huomioitava niin nykyisen kuin mahdollisesti myönnettävän lisääntyvän jäteveden ja sen ojaan laskemisen vaikutus Sammalojaan ja alueen maankäyttöön. Jäteveden laskemisella toisen ojaan ei tule heikentää tai ohjata osayleiskaavan mukaista maa-alueiden kehittämistä eikä alueiden nykyistä tai tulevaa viihtyisyyttä ja arvostusta.
Jos jäteveden laskeminen Sammalojaan on sallittava/sallitaan, on luvan myöntävän viranomaisen asetettava sallivan luvan ehdoksi sellaiset pysyvät ja riittävät velvoitteet ja toimet, joilla Sammalojan veden samentuminen ja haitallinen pH-arvon muutos estetään.
Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuu mm. melu- ja pölypäästöjä sekä pintavesipäästöjä. Kunnanhallitus katsoo, että niiden hallitseminen on kaiken kaikkiaan mahdollista ympäristölupaprosessin yhteydessä ja edellyttää riittävien ympäristölupamääräysten asettamista. Kunnanhallituksella ei ole muuta huomautettavaa hakemuksen johdosta.