Valtuusto, kokous 9.10.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 139 Maapoliittisen ohjelman päivitys

TUUDno-2023-1770

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tuija Palkki, maankäyttöinsinööri, tuija.palkki@tuusula.fi
Lauri Tölli, maankäyttöinsinööri, lauri.tolli@tuusula.fi

Perustelut

Lähtökohdat maapoliittisen ohjelman päivittämiselle

Tuusulan kunnanvaltuusto on edellisen kerran 9.3.2020 § 11 päättänyt maapoliittisista tavoitteista ja keinoista Tuusulan kunnassa. 

Tuusulan pormestariohjelma 2021–2025 toimii Tuusulan kuntastrategian pohjana. Pormestariohjelma tavoittelee koko Tuusulan elinvoiman kasvattamista poistamalla kasvun esteitä ja sääntelyä kaavoista, maapoliittisesta ohjelmasta ja rakennusjärjestyksestä. Pormestariohjelma edellyttää selvittämään mahdollisuutta laajentaa maankäyttösopimusten käyttöä maapoliittisessa ohjelmassa ja jakamaan syntyvän rakennusoikeuden kannustavammin kunnan ja maanomistajien kesken. Strategiatyön jatkona maapoliittisen ohjelman kehittäminen on asetettu valtuustotasoiseksi vuositavoitteeksi. 

Maapolitiikasta yleisesti

Kunnalle kuuluu maapolitiikan harjoittaminen alueellaan. Maapolitiikalla tarkoitetaan kunnan maanhankintaa ja luovutusta sekä maankäytön kehittämistä. Maankäytön ja kaavoituksen yhteinen tavoite on maankäyttöpolitiikallaan ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä toivottuun suuntaan sekä huolehtia siitä, että maata on oikeana ajankohtana saatavissa kohtuuhintaan sopivilta paikoilta eri käyttötarkoituksia varten.

Päivittämistarpeet ja keskeisimmät muutokset

Maapoliittiseen ohjelmaan päivitetään maapolitiikan tavoitteet vastaamaan Tuusulan kunnan strategian linjauksia.

Ohjelmaan sisällytetään myös muita päivityksiä, esimerkiksi XS-kaavamuutosten sopimusperiaatteet poistetaan, mahdollistetaan lisäkauppahinnan tai -korvauksen sekä uuden tonttijaon tuomien kustannusten periminen tuoreesta kaavasta poiketessa sekä linjataan sopimuksiin edellytys maanomistajan suostumukseen maaperätutkimusten tekemiseen kaavoitettavalla alueella. Ohjelman mukaisesti tontinluovutuksissa sekä maankäyttösopimuksissa huomioidaan mahdolliset taideohjelmat sekä kulloinkin voimassa oleva asuntopoliittinen ohjelma.

Maankäyttösopimusten sopimusperiaatteet

Päivitetyn maapoliittisen ohjelman mukaan ensimmäisen asemakaavan alueilla kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä voidaan tehdä maankäyttösopimus niissä tapauksissa, kun alue rajoittuu kunnan omistamaan kaavoitettavaan maa-alueeseen, kyseessä on aiemmin rakennettu hajarakennuspaikka tai taaja-asutusalue, tai alue on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeä alue. Yksityisen maanomistajan alueelle kohdistuvan kaavoitushankkeen on oltava kunnalle kokonaistaloudellisesti perusteltua. 

Maankäyttösopimuskorvausten maksuperusteita tarkistetaan. Sopimuskynnys ensimmäisillä asemakaava-alueilla on 100 k-m², ja jos alueella sijaitsee asuinrakennus, 500 k-m². Jos kiinteistöllä jo sijaitsevan asuinrakennuksen kerrosala on yli 400 k-m², sopimuskynnys kyseisellä kiinteistöllä on rakennetun asuinrakennuksen kerrosala + 100 k-m². Sopimuskynnyksen ylittävältä osuudelta maanomistaja maksaa sopimuskorvausta vähintään 50 % ja korkeintaan 70 % asemakaavan tuomasta arvonnoususta. Kulloinkin perittävä korvausprosentti riippuu alueen kehittämisestä kunnalle aiheutuneista kustannuksista.

Maankäyttösopimuskorvauksen määrittämiseksi käytetään hankkeen aloittamisen mukaista kiinteistöjaotusta.

Ohjelmaan sisällytetään kannuste täydennysrakentamiseen asunto-osakeyhtiöille, joilta voidaan periä maankäyttösopimuskorvausta 35 % alueen arvonnoususta. Muilta osin asemakaavamuutoksissa korvausten laskuperusteihin ei tule muutoksia.

Maapoliittisen ohjelman soveltaminen vireillä olevissa sopimuskohteissa

Niissä hankkeissa, joissa on jo tehty käynnistämissopimus ja jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisätty kaavoitussuunnitelmaan, käytetään maanomistajalle suotuisampaa laskentamallia uudesta tai vanhasta maapoliittisesta ohjelmasta maankäyttösopimuskorvauksia määriteltäessä.​ 

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Hämäläinen, maankäyttöpäällikkö, paivi.hamalainen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä maapoliittisen ohjelman
  • että uusi maapoliittinen ohjelma tulee voimaan heti
  • että niissä keskeneräisissä kaavoitushankkeissa, joissa on jo tehty käynnistämissopimus ja jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisätty kaavoitussuunnitelmaan, käytetään maanomistajalle suotuisampaa laskentamallia uudesta tai vanhasta maapoliittisesta ohjelmasta maankäyttösopimuskorvauksia määriteltäessä.

 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Käsittely siirtyy ylimääräiseen kokoukseen.

Kokouskäsittely

Käsittelyn aikana puheenjohtaja totesi asian siirtyvän käsiteltäväksi ylimääräiseen kokoukseen

Valmistelija

Tuija Palkki, maankäyttöinsinööri, tuija.palkki@tuusula.fi
Lauri Tölli, maankäyttöinsinööri, lauri.tolli@tuusula.fi

Perustelut

Lähtökohdat maapoliittisen ohjelman päivittämiselle

Tuusulan kunnanvaltuusto on edellisen kerran 9.3.2020 § 11 päättänyt maapoliittisista tavoitteista ja keinoista Tuusulan kunnassa. 

Tuusulan pormestariohjelma 2021–2025 toimii Tuusulan kuntastrategian pohjana. Pormestariohjelma tavoittelee koko Tuusulan elinvoiman kasvattamista poistamalla kasvun esteitä ja sääntelyä kaavoista, maapoliittisesta ohjelmasta ja rakennusjärjestyksestä. Pormestariohjelma edellyttää selvittämään mahdollisuutta laajentaa maankäyttösopimusten käyttöä maapoliittisessa ohjelmassa ja jakamaan syntyvän rakennusoikeuden kannustavammin kunnan ja maanomistajien kesken. Strategiatyön jatkona maapoliittisen ohjelman kehittäminen on asetettu valtuustotasoiseksi vuositavoitteeksi. 

Maapolitiikasta yleisesti

Kunnalle kuuluu maapolitiikan harjoittaminen alueellaan. Maapolitiikalla tarkoitetaan kunnan maanhankintaa ja luovutusta sekä maankäytön kehittämistä. Maankäytön ja kaavoituksen yhteinen tavoite on maankäyttöpolitiikallaan ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä toivottuun suuntaan sekä huolehtia siitä, että maata on oikeana ajankohtana saatavissa kohtuuhintaan sopivilta paikoilta eri käyttötarkoituksia varten.

Päivittämistarpeet ja keskeisimmät muutokset

Maapoliittiseen ohjelmaan päivitetään maapolitiikan tavoitteet vastaamaan Tuusulan kunnan strategian linjauksia.

Ohjelmaan sisällytetään myös muita päivityksiä, esimerkiksi XS-kaavamuutosten sopimusperiaatteet poistetaan, mahdollistetaan lisäkauppahinnan tai -korvauksen sekä uuden tonttijaon tuomien kustannusten periminen tuoreesta kaavasta poiketessa sekä linjataan sopimuksiin edellytys maanomistajan suostumukseen maaperätutkimusten tekemiseen kaavoitettavalla alueella. Ohjelman mukaisesti tontinluovutuksissa sekä maankäyttösopimuksissa huomioidaan mahdolliset taideohjelmat sekä kulloinkin voimassa oleva asuntopoliittinen ohjelma.

Maankäyttösopimusten sopimusperiaatteet

Päivitetyn maapoliittisen ohjelman mukaan ensimmäisen asemakaavan alueilla kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä voidaan tehdä maankäyttösopimus niissä tapauksissa, kun alue rajoittuu kunnan omistamaan kaavoitettavaan maa-alueeseen, kyseessä on aiemmin rakennettu hajarakennuspaikka tai taaja-asutusalue, tai alue on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeä alue. Yksityisen maanomistajan alueelle kohdistuvan kaavoitushankkeen on oltava kunnalle kokonaistaloudellisesti perusteltua. 

Maankäyttösopimuskorvausten maksuperusteita tarkistetaan. Sopimuskynnys ensimmäisillä asemakaava-alueilla on 100 k-m², ja jos alueella sijaitsee asuinrakennus, 500 k-m². Jos kiinteistöllä jo sijaitsevan asuinrakennuksen kerrosala on yli 400 k-m², sopimuskynnys kyseisellä kiinteistöllä on rakennetun asuinrakennuksen kerrosala + 100 k-m². Sopimuskynnyksen ylittävältä osuudelta maanomistaja maksaa sopimuskorvausta vähintään 50 % ja korkeintaan 70 % asemakaavan tuomasta arvonnoususta. Kulloinkin perittävä korvausprosentti riippuu alueen kehittämisestä kunnalle aiheutuneista kustannuksista.

Maankäyttösopimuskorvauksen määrittämiseksi käytetään hankkeen aloittamisen mukaista kiinteistöjaotusta.

Ohjelmaan sisällytetään kannuste täydennysrakentamiseen asunto-osakeyhtiöille, joilta voidaan periä maankäyttösopimuskorvausta 35 % alueen arvonnoususta. Muilta osin asemakaavamuutoksissa korvausten laskuperusteihin ei tule muutoksia.

Maapoliittisen ohjelman soveltaminen vireillä olevissa sopimuskohteissa

Niissä hankkeissa, joissa on jo tehty käynnistämissopimus ja jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisätty kaavoitussuunnitelmaan, käytetään maanomistajalle suotuisampaa laskentamallia uudesta tai vanhasta maapoliittisesta ohjelmasta maankäyttösopimuskorvauksia määriteltäessä.​ 

Ehdotus

Esittelijä

Päivi Hämäläinen, maankäyttöpäällikkö, paivi.hamalainen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä maapoliittisen ohjelman
  • että uusi maapoliittinen ohjelma tulee voimaan heti
  • että niissä keskeneräisissä kaavoitushankkeissa, joissa on jo tehty käynnistämissopimus ja jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisätty kaavoitussuunnitelmaan, käytetään maanomistajalle suotuisampaa laskentamallia uudesta tai vanhasta maapoliittisesta ohjelmasta maankäyttösopimuskorvauksia määriteltäessä.

 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

 

 

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti

  • edellä mainituin muutoksin ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä maapoliittisen ohjelman
  • että uusi maapoliittinen ohjelma tulee voimaan heti
  • että niissä keskeneräisissä kaavoitushankkeissa, joissa on jo tehty käynnistämissopimus ja jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisätty kaavoitussuunnitelmaan, käytetään maanomistajalle suotuisampaa laskentamallia uudesta tai vanhasta maapoliittisesta ohjelmasta maankäyttösopimuskorvauksia määriteltäessä.

 

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

 

Jäsenet Liisa Sorri ja Margita Winqvist jättivät asiassa eriävän mielipiteen.

Eriävä mielipide

Kuntakehityslautakunta 20.9.2023

§ 87 Maapoliittisen ohjelman päivitys

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Esitimme maapoliittisen ohjelman palauttamista uuteen valmisteluun niin, että olisi pidetty ennallaan nyt voimassa olevan maapoliittisen ohjelman linjaus yksityisten maiden kaavoittamisesta. Sen mukaan kunnan tavoite on kaavoittaa asuntoalueita ensisijaisesti kunnan omistamalle maalle. Maankäyttösopimuksia uudelle alueelle on voitu tehdä, jos kyseessä on kunnan omistamaan maahan rajoittuva, jo rakennettu hajarakennuspaikka, kyseessä on aiemmin rakennettu taaja-asutusalue tai kyseessä on kunnan omistamaan maahan rajoittuva yhdyskuntarakentamisen kannalta perusteltu, pienehkö alue. Työpaikka-alueita on ollut mahdollista kaavoittaa myös kaavoitussopimuksilla.

Nykyinenkin ohjelma on siis jo mahdollistanut yksityisten maanomistajien maan kaavoittamisen. Vuoden 2022 kaavoitusohjelmassa oli 24 hanketta Etelä-Tuusulaan, joista 14 kaavassa mukana oli myös yksityisten omistamaa maata eli niiden kaavoittaminen edellytti maankäyttösopimuksia. Näistä 12 oli asuinalueiden kaavoja, joista noin puolella oli mukana yksityistä maata.

Nyt kuntakehityslautakunnasta kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon käsittelyyn menevässä maapoliittisessa ohjelmassa mahdollistetaan myös ns. ensimmäisen asemakaavan alueiden kaavoittaminen yksityisten maille. Mitään kaavoitettavan alueen kokorajoituksia ei ole. Toki valtuustolla on mahdollisuus päättää vuosittain mitkä alueet otetaan tulevan vuoden kaavoitussuunnitelmaan.

Kunnan omistaman maan kaavoittaminen on kunnan talouden kannalta kannattavampaa kuin maankäyttösopimusten tekeminen uusille asuinalueille. Tuusulassa on nyt käsittelyssä olevan kaavoitussuunnitelman 2024-2027 mukaan laskennallisesti asumisen kaavavarantoa yli 8 vuodeksi. Kun todennäköistä on, että tonttimyynti hidastuu joksikin aikaa, vielä ei olisi tarvetta yksityisten omistamien maiden ensimmäisen kaavan kaavoitukseen.

Pormestariohjelmaan on kirjattu, että selvitetään mahdollisuutta laajentaa maankäyttösopimusten käyttömahdollisuuksia maapoliittisessa ohjelmassa ja jakaa syntyvä rakennusoikeus kannustavammin kunnan ja maanomistajien kesken. Keväällä tehdyt esimerkkilaskelmat osoittivat, että maankäyttösopimusten laajentaminen koskemaan ensimmäisen asemakaavan alueita ei useinkaan ole kannattavaa kuntatalouden näkökulmasta. Uusia laskelmia ei ole lautakunnalle tuotu siitä, mikä vaikutus on maankäyttösopimusten korvausprosentin nostamisella 70 %:iin maan arvonnoususta, jotta alueen yhdyskuntarakentamisen kustannukset saadaan kustannettua.

Liisa Sorri

Margita Winqvist

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri teki Margita Winqvistin kannattamana seuraavan ehdotuksen asian palauttamiseksi valmisteluun siten että:

Esitän, että maapoliittinen ohjelma palautetaan uuteen valmisteluun niin, että pitäydytään nyt voimassa olevan maapoliittisen ohjelman linjauksessa yksityisten maiden kaavoittamisessa. Sen mukaan ”Kunnan tavoite on keskittää uusien työpaikka- ja asuntoalueiden ensimmäisen kaavan laatiminen ensisijaisesti kunnan omistamalle maalle.” Työpaikka-alueiden osalta voidaan edetä myös tekemällä maankäyttösopimuksia.” ”Rakentamattomilla ensimmäisen asemakaavan alueilla asemakaavoitusta ei käynnistetä ennen kuin kaavoitettavat alueet on hankittu pääosin kunnan omistukseen.” ”Ensimmäisen asemakaavan alueilla kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä voidaan kuitenkin tehdä maankäyttösopimus niissä tapauksissa, kun

  • Kyseessä on kunnan omistamaan maahan rajoittuva, jo rakennettu hajarakennuspaikka
  • Kyseessä on aiemmin rakennettu taaja-asutusalue
  • Kyseessä on kunnan omistamaan maahan rajoittuva yhdyskuntarakentamisen kannalta perusteltu, pienehkö alue”

Muiltakin osin ohjelma päivitetään vastaamaan tätä linjausta.

Pormestariohjelmassa on sovittu: ”Selvitämme mahdollisuutta laajentaa maankäyttösopimusten käyttömahdollisuuksia maapoliittisessa ohjelmassa ja jaamme syntyvän rakennusoikeuden kannustavammin kunnan ja maanomistajien kesken”.

Maankäytössä huhtikuussa 2023 tehtyjen laskelmien perusteella asuinalueiden ensimmäisen kaavan kaavatalous on kunnan kannalta jopa negatiivinen. Päätöksenteon tueksi olisi tarpeen tehdä laskelmat, miten kunnan ja maanomistajan hyötyyn vaikuttaisi maankäyttösopimuskorvauksen nostaminen max. 70 %:iin, jotta kunnallistekniikan kustannukset saadaan katettua.

Kuntakehityslautakunnan kokouksessa 13.9.2023 käsittelyssä olleessa kaavoitussuunnitelmassa 2024-2027 todetaan, että Tuusulassa on laskennallisesti asumisen kaavavarantoa yli 8 vuodeksi. Kun todennäköistä on, että tonttimyynti hidastuu joksikin aikaa, vielä ei ole tarvetta yksityisten omistamien maiden ensimmäisen kaavan kaavoitukseen.

Siksi esitän asian palauttamista valmisteluun niin, että tässä asiassa säilytetään nykyisen maapoliittisen ohjelman linjaus yksityisten omistamien maa-alueiden kaavoittamisesta. Tämä on perusteltua myös kunnan talouden kannalta.

 

Koska oli tehty kannatettu palautusehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Liisa Sorrin palautusehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Heikkilä, Antti Seppälä, Marianna Simo, Mika Timonen, Sanna Takala, Sanna Kervinen ja Arto Lindberg.

Liisa Sorrin palautusehdotusta kannattivat Liisa Sorri ja Margita Winqvist.

Tyhjää äänestivät Päivö Kuusisto ja Jari Anttalainen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 9–2 jatkaa asian käsittelyä kokouksessa. Tyhjiä ääniä oli 2.

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 2.1, poistetaan neljännestä lauseesta: ”muut virkistysalueet, lähiliikuntapaikat ja muu ympäristörakentaminen”, nämä eivät kuulu kunnallistekniikan investointeihin.

Sopimuskorvauksilla ei ole mahdollista kattaa kaikkea kunnan kehittymistä ja erityisen haasteelliseksi tämä muodostuu pohjois-Tuusulassa.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

 

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8–5 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 3.6, lisätään: Mikäli kunta muuttaa puiston tai muun yleisen alueen asemakaavaa kymmenen vuoden aikana kaavan lainvoimaisuudesta, maksetaan lisäkorvaus ko. alueen luovuttaneelle maanomistajalle siltä osin kuin syntyy arvonnousua.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8–5 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 4.2, viimeinen kappale muutetaan: kaavaluonnos on asetettu nähtäville (on selkeästi yksi ajankohta).

“Maankäyttösopimuksen sopimuskorvauksen määrittämisessä käytetään kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen mukaista kiinteistöjaotusta.”

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8–5 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 4.2, lisätään: Mikäli asemakaavan laatii konsultti, jonka kunta on hyväksynyt, ja maanomistaja vastaa kaavoituskustannuksista, niin nämä kustannukset huomioidaan maankäyttösopimusmaksussa.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8–5 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 4.3.1, ensimmäinen pampula, poistetaan sana “kaavoitettavaan” ja lisätään sana “tai” loppuun. Tämä muutos vähentää kappaleen monitulkintaisuutta.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8–5 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Sama muutos kahteen kohtaan:

  • kohta 4.3.1, viimeinen kappale, poistetaan: ”sama korvausprosentti koko kaava-alueelle”, koko kaava-alueen sama sopimuskorvauksen prosenttiosuus ei ole oikeudenmukainen (toisen maapohja kalliota, toisen savea, kunnallistekniikan kustannukset eri, samanlainen tapaus myös osittain kunnallistekniikan piirissä oleva alue).
  • kohta 4.4., toisen kappaleen neljäs lause poistetaan: ”sama korvausprosentti koko kaava-alueelle”, koko kaava-alueen sama sopimuskorvauksen prosenttiosuus ei ole oikeudenmukainen (toisen maapohja kalliota, toisen savea, kunnallistekniikan kustannukset eri, samanlainen tapaus myös osittain kunnallistekniikan piirissä oleva alue).

MRL § 91 a sanoo “Edellä 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisessä on maanomistajia kohdeltava yhdenvertaisesti.”. Kustannukset tulee arvioida jokaisen kiinteistön osalta ja jokainen maanomistaja vastaa kustannuksista joita hänen kiinteistön osalle tulee. Jos kiinteistöt ovat kovin erilaisia rakennettavuudeltaan, kohdellaan maanomistajia eriarvoisesti jos heille määrätään sama prosentti.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8–5 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 4.3.1 uuden kaavan osalta sopimuskynnys on 250 m2 rakennusoikeutta, kaavamuutoksen osalta 500 m2 rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten lisäksi.

Lain mukaan kehittämiskorvausta peritään vain yli 500 m2 osalta ja tätä määrää on yleisesti tulkittu myös maankäyttösopimusten osalta eri kunnissa. Sopimuksen porkkana pitäisi olla parempi kuin ei-sopimuksen, mutta ei missään nimessä vähempi, koska muuten se kannustaa olemaan sopimatta.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Heikkilä, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 7–6 hyväksyä esittelijän ehdotuksen. 

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kappale 4.3.2 ensimmäiseen kappaleeseen lisätään: Mikäli kunnalle ei synny yhdyskuntarakentamisesta merkittäviä kustannuksia niin sopimuskorvaus on 35 % (ei vain täydennysrakentamiskohteet).

Ei tule erikseen määritellä asukkaiden omistamia taloyhtiöitä tai muitakaan omistusmuotoja. Se asettaisi kuntalaiset eriarvoiseen asemaan.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Heikkilä, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 7–6 hyväksyä esittelijän ehdotuksen. 

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 4.4, muutetaan toisen kappaleen prosentit: ”35–70 %”, samat periaatteet, kun asuinalueilla, huomioidaan kohtien 4.3.1

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Heikkilä, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 7–6 hyväksyä esittelijän ehdotuksen. 

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 4.5.1, viimeinen kappale, muutetaan: “Merkittävät rahana maksettavat sopimuskorvaukset tai kauppahinnat on mahdollista jaksottaa maksueriin, esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamisaikatauluun.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8–5 hyväksyä esittelijän ehdotuksen.

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 4.5.7, ensimmäiseen kappaleeseen lisätään: kaikkien rakennuksien purkukustannukset huomioidaan arvonnousua alentavana tekijänä, toiseen kappaleeseen lisätään: voidaan vähentää puhdistamiskulut tapauskohtaisesti huomioiden vallitseva lainsäädäntö

Jos maan pilannutta oikeushenkilöä (esim konkurssi) ei ole enää olemassa, ei ole mahdollista veloittaa puhdistuskustannuksia alkuperäiseltä maan pilaajalta. Tällöin maan arvo voi olla negatiivinen nykyiselle maanomistajalle ja maankäyttösopimusta ei saada syntymään. Tämä tilanne aiheuttaa turhia aukkoa yhdyskuntarakenteeseen. Kirjauksessa tulee olla väljyyttä poikkeustilanteita varten. Jätehuoltolain aikana pilaantuneille maille löytyy pääsääntöisesti maksaja, mutta sitä aikaisemmin todennäköisesti ei löydy. Purkukustannusten jatkuvasti kiristyvä regulaatio nostaa kustannuksia ja siksi kaikki rakennukset tulee ottaa huomioon.

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Seppälä, Mika Timonen, Sanna Kervinen.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8–5 hyväksyä esittelijän ehdotuksen. 

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna teki Sanna Kervisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Muutosesitys maapoliittiseen ohjelmaan. Kohta 4.5.8, uusi kohta: uusien tonttien arvot kiinteistöverotuksessa ei nouse täyteen arvoon ennen kuin kunnallistekniikka on valmistunut (kunta ilmoittaa tonttihintakartat verottajalle)

 

Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestystavaksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Päivö Kuusisto, Antti Heikkilä, Marianna Simo, Liisa Sorri, Sanna Takala, Margita Winqvist, Jari Anttalainen ja Arto Lindberg.

Mika Mäki-Kuhnan muutosehdotusta kannattivat Mika Mäki-Kuhna, Leena Saukko, Antti Seppälä, Sanna Kervinen.

Jäsen Mika Timonen äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänin 8–4 hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Tyhjiä ääniä 1.

---

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Antti Heikkilä teki seuraavan lisäysehdotuksen:

Lisäys maapoliittisen ohjelman kohdan 2 viimeisen kappaleen loppuun ennen kohtaa 2.1.: "Tunnistamme myös asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle sijoittuvan rakentamisen merkityksen kunnan elinvoimalle ja mahdollistamme myös rakentamisen taajamien ulkopuolelle."

Kuntakehityslautakunta hyväksyi lisäyksen maapoliittiseen ohjelmaan yksimielisesti.

---

 

Kokoustauko asian käsittelyn jälkeen klo 17:36 - 17:44.

Valmistelija

Tuija Palkki, maankäyttöinsinööri, tuija.palkki@tuusula.fi
Lauri Tölli, maankäyttöinsinööri, lauri.tolli@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä liitteenä esitetyn maapoliittisen ohjelman
  • että uusi maapoliittinen ohjelma tulee voimaan heti
  • että niissä keskeneräisissä kaavoitushankkeissa, joissa on jo tehty käynnistämissopimus ja jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisätty kaavoitussuunnitelmaan, käytetään maanomistajalle suotuisampaa laskentamallia uudesta tai vanhasta maapoliittisesta ohjelmasta maankäyttösopimuskorvauksia määriteltäessä.

 

Päätös

Kunnanhallitus päätti 

  • edellä mainituin muutoksin ehdottaa valtuustolle että
     

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä liitteenä esitetyn maapoliittisen ohjelman muutosesitysten mukaisesti
  • että uusi maapoliittinen ohjelma tulee voimaan heti
  • että niissä keskeneräisissä kaavoitushankkeissa, joissa on jo tehty käynnistämissopimus ja jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisätty kaavoitussuunnitelmaan, käytetään maanomistajalle suotuisampaa laskentamallia uudesta tai vanhasta maapoliittisesta ohjelmasta maankäyttösopimuskorvauksia määriteltäessä.

Eriävä mielipide

Liisa Sorri jätti asiassa seuraavan eriävän mielipiteen:

Kunnanhallitus 25.9.2023 § 372

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Esitin asian palauttamista valmisteluun niin, että säilytetään nykyisen maapoliittisen ohjelman linjaus yksityisten omistamien maa-alueiden kaavoittamiseen. Perusteluina, että esitetty malli ei ole kunnan talouden kannalta perusteltu, jo nykyinen maapoliittinen ohjelma mahdollistaa yksityisten maiden kaavoittamisen muiden kuin niin sanottujen ensimmäisen kaavan alueilla ja kunnalla on toistaiseksi riittävästi kaavavarantoa ja kaavoitukseen sopivia alueita.

Vielä voimassa olevan maapoliittisen ohjelman mukaan ”Kunnan tavoite on keskittää uusien työpaikka- ja asuntoalueiden ensimmäisen kaavan laatiminen ensisijaisesti kunnan omistamalle maalle.” Työpaikka-alueiden osalta voidaan edetä myös tekemällä maankäyttösopimuksia.” ”Rakentamattomilla ensimmäisen asemakaavan alueilla asemakaavoitusta ei käynnistetä ennen kuin kaavoitettavat alueet on hankittu pääosin kunnan omistukseen.” ”Ensimmäisen asemakaavan alueilla kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä voidaan kuitenkin tehdä maankäyttösopimus niissä tapauksissa, kun

  • Kyseessä on kunnan omistamaan maahan rajoittuva, jo rakennettu hajarakennuspaikka
  • Kyseessä on aiemmin rakennettu taaja-asutusalue
  • Kyseessä on kunnan omistamaan maahan rajoittuva yhdyskuntarakentamisen kannalta perusteltu, pienehkö alue”


Pormestariohjelmassa on sovittu: ”Selvitämme mahdollisuutta laajentaa maankäyttösopimusten käyttömahdollisuuksia maapoliittisessa ohjelmassa ja jaamme syntyvän rakennusoikeuden kannustavammin kunnan ja maanomistajien kesken”.

Maankäytössä huhtikuussa 2023 tehtyjen laskelmien perusteella asuinalueiden ensimmäisen kaavan kaavatalous on kunnan kannalta jopa negatiivinen, maanomistajan kannalta selkeästi positiivinen.  Päätöksenteon tueksi olisi ollut hyvä tehdä vielä esimerkkilaskelmia, miten kunnan ja maanomistajan hyötyyn vaikuttaisi maankäyttösopimuskorvauksen nostaminen max. 70 %:iin. Tämä olisi mahdollista vain, jotta kunnallistekniikan kustannukset saadaan katettua. 

Nykyinenkin mapo on jo mahdollistanut yksityisten maanomistajien maan kaavoittamisen. Vuoden 2023 kaavoitusohjelmassa oli 25 kohdetta Etelä-Tuusulaan, joista 19 kaavassa mukana oli myös yksityisten omistamaa maata eli niiden kaavoittaminen edellytti maankäyttösopimuksia. Näistä 13 oli asuinalueiden kaavoja, joista kymmenessä oli mukana yksityistä maata. 

Esitetyssä linjauksessa yksityisten maiden kaavoittamisessa ei ole kyse vain pienestä muutoksesta, kuten on annettu ymmärtää. Tämän vuoden kaavoitusohjelman kärkihankkeeksi esitettiin kuntakehityslautakunnan kokouksessa Pähkinämäentien aluetta, joka on yksityisessä omistuksessa. Tuusulan yleiskaavaan lisättiin äänestyksen jälkeen useita yksityisten omistamia maa-alueita, vaikka yleiskaavassa oli ennestään riittävästi omakoti- ja pientalorakentamisen alueita. 

Kuntakehityslautakunnan kokouksessa 13.9.2023 käsittelyssä olleessa kaavoitussuunnitelmassa 2024-2027 todetaan, että Tuusulassa on laskennallisesti asumisen kaavavarantoa yli 8 vuodeksi. Kun todennäköistä on, että tonttimyynti hidastuu joksikin aikaa, vielä ei ole tarvetta yksityisten omistamien maiden ensimmäisen kaavan kaavoitukseen. 

Lisäksi kunnanhallituksen kokouksessa tehtiin äänestyspäätöksillä muutos/lisäysesityksiä, jotka vähentävät kunnalle tulevien maankäyttökorvausten määrää. Näitä olivat mahdollisuus huomioida maanomistajan käyttämän kaavoituskonsultin kohtuullisia kustannuksia maankäyttösopimusmaksuissa ja sopimuskynnysten korottaminen ensimmäisen kaavan alueilla 100 m2:stä 250 m2:iin rakennusoikeutta ja kaavamuutoksen osalta 500 m2:iin rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten lisäksi. Samoin väljennettiin mahdollisuutta ensimmäisen asemakaavan maankäyttösopimuksiin muutoksella, että alue rajautuu kunnan omistamaan maa-alueeseen kun pohjaesityksessä sen on rajauduttava kunnan omistamaan kaavoitettavaan maa-alueeseen.

Muutokset eivät mielestäni ole kunnan edun mukaisia vaan suosivat yksityisiä maanomistajia.

Liisa Sorri
 

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, Liisa Sorri esitti asian palauttamista valmisteluun. Sorrin palautusesitys raukesi kannattomana. Liisa Sorri esitti eriävän mielipiteen. 

Arto Lindberg esitti seuraavan muutosehdotuksen Mika Mäki-Kuhnan kannattamana: Poistetaan luvusta 4.3.2 Kaavamuutosalueet otsikosta Täydennysrakentaminen rakennetuille, asukkaiden omistamille asunto-osakeyhtiöille pois  "Asukkaiden omistamille". Sekä poistetaan sen kappaleen lauseesta "Asemakaavamuutoshankkeessa, jossa kaavoitetaan asunto-osakeyhtiön omistavien osakkaiden asuttamaa kohdetta, peritään sopimuskorvausta 35 % kaavamuutoksen tuomasta arvonnoususta",  kohta: "omistavien osakkaiden asuttamaa". Kunnanhallitus hyväksyi Lindbergin muutosehdotuksen yksimielisesti. 

Kunnanhallitus päätti, että mahdolliset äänestykset suoritetaan jokaisesta muutosehdotuksesta erikseen.

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: kohta 2.1, poistetaan neljännestä lauseesta: ”muut virkistysalueet, lähiliikuntapaikat ja muu ympäristörakentaminen”, nämä eivät kuulu kunnallistekniikan investointeihin. 

Sopimuskorvauksilla ei ole mahdollista kattaa kaikkea kunnan kehittymistä ja erityisen haasteelliseksi tämä muodostuu Pohjois-Tuusulassa.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mäki-Kuhnan tekemään muutosesitystä, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

  • 7 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Ari Nyman, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko)
  • 6 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)
     

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: kohta 3.6, lisätään: Mikäli kunta muuttaa puiston tai muun yleisen alueen asemakaavaa kymmenen vuoden aikana kaavan lainvoimaisuudesta, maksetaan lisäkorvaus ko. alueen luovuttaneelle maanomistajalle siltä osin kuin syntyy arvonnousua.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mäki-Kuhnan tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

  • 6 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko)
  • 7 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)
     

Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: kohta 4.2, viimeinen kappale muutetaan: 
“Maankäyttösopimuksen sopimuskorvauksen määrittämisessä käytetään OAS-vaiheen mukaista kiinteistöjaotusta.”

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

6 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko )
7 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna )

Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.
 

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana:kohta 4.2, lisätään: Mikäli asemakaavan laatii konsultti, jonka kunta on hyväksynyt, maanomistaja vastaa kohtuullisista kaavoituskustannuksista. Nämä kustannukset voidaan huomioida maankäyttösopimusmaksussa.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosesitystä, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

6 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko )
7 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna )

Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: kohta 4.3.1, ensimmäinen pampula, poistetaan sana “kaavoitettavaan” ja lisätään sana “tai” loppuun.

Tämä muutos vähentää kappaleen monitulkintaisuutta.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

6 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko)
7 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)

Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

 

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: sama muutos kahteen kohtaan:
-kohta 4.3.1, viimeinen kappale, poistetaan lause:
“Kaava-alueen kaikilta sopimuskumppaneilta peritään sopimuskorvausta samalla prosenttiosuudella.”

-kohta 4.4., toisen kappaleen neljäs lause poistetaan:
“Kaava-alueen kaikilta sopimuskumppaneilta peritään sopimuskorvausta samalla prosenttiosuudella”

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

6 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko)
7 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)

Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

 

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: Muutos: kohta 4.3.1 uuden kaavan osalta sopimuskynnys on 250 m2 rakennusoikeutta, kaavamuutoksen osalta 500 m2 rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten lisäksi.

Lain mukaan kehittämiskorvausta peritään vain yli 500 m2 osalta ja tätä määrää on yleisesti tulkittu myös maankäyttösopimusten osalta eri kunnissa. Sopimuksen porkkana pitäisi olla parempi kuin ei-sopimuksen, mutta ei missään nimessä vähempi, koska muuten se kannustaa olemaan sopimatta.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosesitystä, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

6 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko )
7 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)

Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: Kappale 4.3.2 ensimmäiseen kappaleeseen lisätään: "Mikäli kunnalle ei synny yhdyskuntarakentamisesta merkittäviä kustannuksia niin sopimuskorvaus on 35 %. (ei vain täydennysrakentamiskohteet)".

Ei tule erikseen määritellä asukkaiden omistamia taloyhtiöitä tai muitakaan omistusmuotoja. Se asettaisi kuntalaiset eriarvoiseen asemaan.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

6 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko )
7 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)

Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: kohta 4.4, muutetaan toisen kappaleen prosentit: ”35–70 %”, samat periaatteet, kun asuinalueilla, huomioidaan kohtien 4.3.1 

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

6 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko )
7 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä ja 7 EI-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

 

Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: kohta 4.5.1, viimeinen kappale, lisätään lauseen loppuun tummennettu kohta: “Merkittävät rahana maksettavat sopimuskorvaukset tai kauppahinnat on mahdollista jaksottaa maksueriin, esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamisaikatauluun.”

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

5 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Liisa Sorri, Outi Huusko)
8 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Ari Nyman, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Kati Lepojärvi, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)

Puheenjohtaja totesi muutosehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: kohta 4.5.7, poistetaan lause: “Purkukustannuksia ei huomioida ulkorakennusten tms. vähäisten rakennusten osalta tai mikäli rakennus on niin huonokuntoinen, että maanomistajan olisi jo pitänyt purkaa se tai se olisi purettava joka tapauksessa”

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

7 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Ari Nyman, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko)
6 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)

Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.


Puheenjohtajan jatkaessa keskustelua asiasta Mika Mäki-Kuhna esitti seuraavan muutosehdotuksen Lilli Salmen kannattamana: kohta 4.5.7 toinen kappale poistetaan (pilaantuneet maat) kokonaan sekä otsikosta sanat “ja pilaantuneen maan”.

Jos maan pilannutta oikeushenkilöä (esim konkurssi) ei ole enää olemassa, ei ole mahdollista veloittaa puhdistuskustannuksia alkuperäiseltä maan pilaajalta. Tällöin maan arvo voi olla negatiivinen nykyiselle maanomistajalle ja maankäyttösopimusta ei saada syntymään. Tämä tilanne aiheuttaa turhia aukkoa yhdyskuntarakenteeseen. Kirjauksessa tulee olla väljyyttä poikkeustilanteita varten. Jätehuoltolain aikana pilaantuneille maille löytyy pääsääntöisesti maksaja, mutta sitä aikaisemmin todennäköisesti ei löydy. Purkukustannusten jatkuvasti kiristyvä regulaatio nostaa kustannuksia ja siksi kaikki rakennukset tulee ottaa huomioon.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Mika Mäki-Kuhnan tekemään muutosehdotusta, äänestävät "EI". Suoritetussa äänestyksessä annettiin:

7 "JAA"ääntä (Anna Yltävä, Ari Nyman, Arto Lindberg, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Liisa Sorri, Outi Huusko)
6 "EI"-ääntä (Ari Koponen, Johanna Sipiläinen, Kalle Ikkelä, Laura Åvall, Lilli Salmi, Mika Mäki-Kuhna)

​​​​​Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Asiantuntijoina kokouksessa toimi maankäyttöpäällikkö Päivi Hämäläinen ja maankäyttöinsinööri Lauri Tölli ja Tuija Palkki.  

Valmistelija

  • Tuija Palkki, maankäyttöinsinööri, tuija.palkki@tuusula.fi
  • Lauri Tölli, maankäyttöinsinööri, lauri.tolli@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä liitteenä esitetyn maapoliittisen ohjelman
  • että uusi maapoliittinen ohjelma tulee voimaan heti
  • että niissä keskeneräisissä kaavoitushankkeissa,​ joissa on jo tehty käynnistämissopimus ja jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisätty kaavoitussuunnitelmaan,​ käytetään maanomistajalle suotuisampaa laskentamallia uudesta tai vanhasta maapoliittisesta ohjelmasta maankäyttösopimuskorvauksia määriteltäessä.

Päätös

Valtuusto päätti

  • jättää asian pöydälle. 

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun pormestari Kalle Ikkelä valtuutettu Arto Lindbergin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Varavaltuutettu Pekka Heikkinen vastusti asian jättämistä pöydälle, mutta Heikkisen käsittelyn jatkamista koskevaa ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Valtuusto päätti jättää asian pöydälle. 

Asian käsittelyn jälkeen pidettiin tauko klo 19.52-20.02. 


Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.