Valtuusto, kokous 9.10.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 133 Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, kuntayhtymän purkaminen

TUUDno-2023-1930

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Antti-Pekka Röntynen, hallintojohtaja, antti-pekka.rontynen@tuusula.fi

Perustelut

Tausta

Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä on 19 jäsenkunnan kuntayhtymä, jonka perussopimuksen mukaisena tehtävänä on järjestää päihdehuollon palveluita ensisijai-sesti jäsenkuntien asukkaille. Perussopimus on astunut voimaan 1.1.1997. Tätä tarkoitusta varten kuntayhtymä omisti ja operoi päihdehoitokeskusta Hyvinkäällä. Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alussa kuntayhtymän palvelutuotanto ja henkilöstö siirtyivät Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen ja kuntayhtymä jäi omistamaan Ridasjärven laitoskiinteistöä, jonka päihdehoitokeskuksen tiloja se vuokrasi hyvinvointialueelle.

Kuntayhtymän yhtymäkokous linjasi kokouksessaan 6.4.2022 § 5, että kuntayhtymän kiinteistöomaisuus tulee realisoida ja tämän jälkeen kuntayhtymän hallituksen on syytä esittää jäsenkunnille kuntayhtymän purkamista tai lopettamista muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntayhtymän yhtymäkokous päätti kokouksessaan 21.6.2023 § 7 hyväksyä kuntayhtymän kiinteistöä koskevan ostotarjouksen ja kehotti kuntayhtymän hallitusta valmistelemaan jäsenkuntien kanssa kuntayhtymän purkamissopimuksen loppuun ja saattamaan se viipymättä kiinteistön myynnin toteutumisen jälkeen jäsenkuntien valtuustojen päätettäväksi.

Kuntayhtymä on myynyt laitoskiinteistön 23.8.2023 päivätyllä kauppakirjalla ja kiinteistön omistusoikeus on siirtynyt ostajalle 1.9.2023. Laitoskiinteistön myynnin jälkeen kuntayhtymällä ei ole enää toimintaa.

Kuntayhtymän hallitus esittää jäsenkunnille kuntayhtymän purkamista ja purkamissopimuksen allekirjoittamista.

Kuntayhtymän purkaminen

Kuntalain 56 §:n mukaan kuntayhtymän perussopimuksessa on sovittava kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta. Perussopimuksen 22 §:ssä on määrätty kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksestä seuraavaa:

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoma-osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jä-senkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Kuntayhtymän jäsenkunnat voivat sopia purkamisesta ja sen yksityiskohdista erillisellä purkamissopimuksella, joka hyväksytään jäsenkuntien valtuustoissa.

Kuntayhtymä on jäsenkuntien kanssa valmistellut purkamissopimuksen perussopimuksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Purkamissopimuksen mukaan kuntayhtymä puretaan siten, että sen viimeinen tilikausi päättyy 31.12.2023 ja kuntayhtymän purkautuminen tapahtuu, kun viimeisen tilikauden tilinpäätös ja loppuselvitys on kaikissa jäsenkunnissa lainvoimaisella päätöksellä hyväksytty. Kuntayhtymän loppuselvitys aloitetaan välittömästi purkamissopimuksen voimaantultua ja tavoitteena on, että tilinpäätös ja loppuselvitys saataisiin jäsenkuntien käsiteltäväksi vuoden 2024 ensimmäisen puoliskon aikana.

Purkamissopimuksen mukaan loppuselvitys tehdään kuntayhtymässä ja siitä vastaa kuntayhtymän hallitus. Jäsenkuntien valtuustot päättävät loppuselvityksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Päätösesityksen liitteenä on diaesitys purkamisen edellyttämistä toimenpiteistä ja aikataulusta.

Purkamissopimuksen mukaan kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvitykseen eikä kuntayhtymän sitoumusten täyttämiseen jaetaan jäsenkunnille peruspääoma-osuuksien mukaisessa suhteessa. Tuusulan kunnan osuus peruspääomasta on 3,2 prosenttia. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Kuntayhtymän karkean arvion mukaan, huomioiden vielä odotettavissa olevat tulot, ylittävät kuntayhtymän varat selvityskulut ja vastuut n. 3,7 miljoonalla eurolla. Arvion mukaisesti Tuusulan kunta olisi saamassa tästä noin 118 000 euroa.

Jäljelle jääneet varat jaetaan kuntayhtymän purkautumisen jälkeen. Purkamissopimuksella jäsenkunnat valtuuttavat kuntayhtymän johtajana toimineen jakamaan varat jäsenkunnille ja tekemään muut tarvittavat lopputoimet.

Mikäli Kuntayhtymän purkamisen jälkeen ilmenee velvoitteita ja vastuita, joita ei loppuselvityksessä ole huomioitu, vastaavat Jäsenkunnat tällaisista vastuista ja velvoitteista kukin peruspääomaosuutensa mukaisessa suhteessa

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymän purkamisen ja liitteenä olevan purkamissopimuksen;
  • valtuuttaa kansliapäällikön tekemään purkamissopimukseen tarvittaessa teknisiä tai vähämerkityksellisiä muutoksia.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Hallintojohtaja Antti-Pekka Röntynen esitteli asiaa kokouksessa. 

Valmistelija

  • Antti-Pekka Röntynen, hallintojohtaja, antti-pekka.rontynen@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymän purkamisen ja liitteenä olevan purkamissopimuksen;​
  • valtuuttaa kansliapäällikön tekemään purkamissopimukseen tarvittaessa teknisiä tai vähämerkityksellisiä muutoksia.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.htm