Perustelut
Valmistelijat:
Päivi Klami, hallinto- ja kehittämispäällikkö, puh. 040 314 3374
Jari Luoma, vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö, puh. 040 314 3379
Marja-Liisa Palosaari, sosiaalipalvelujen päällikkö, puh. 040 314 3325
Susanna Pitkänen, johtajaylilääkäri, puh. 040 314 3601
Liisa Vaahtera, hallintosihteeri, puh. 040 314 3310
Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, puh. 040 314 4401
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalveluissa menojen toteuma on 68,4 % ja tulojen 55,6 %
Lastensuojelun rakennemuutoksen ansiosta sijaishuollon tarve väheni. Tammi-syyskuun aikana sijaishuollossa oli 112 lasta, 8 % vähemmän kuin edellisvuonna (122). Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä (20607) oli 17 % pienempi kuin edellisvuonna (2016: 24879). Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista pysyi alkuvuonna samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, 36 %, ei yltänyt talousarviossa asetettuun 40 %:n tavoitteeseen.
Vastaanotto- ja arviointiyksikön kiireellisen avohuollon tukitoimityöskentelyllä on vähennetty sijaishuollon hoitovuorokausia 13 lapsen osalta.
Tammi-syyskuussa on ollut jälkihuollon piirissä 78 lasta ja nuorta ja heistä 81 % oli kunnan oman tukipalvelun piirissä. Oman asumisvalmennusyksikön toiminta on käynnistetty elokuussa ja asumisvalmennuksessa voi olla kerrallaan enintään neljä nuorta. Ostopalvelujen piirissä ovat toisella paikkakunnalla asuvat jälkihuoltonuoret sekä ne asumispalvelujen tarpeessa olevat nuoret, joille ei voida järjestää riittävää jälkihuollon tukea omana toimintana.
Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle 1.1.2017 alkaen. Toimeentulotuen käsittely sujuu Kelassa alkuvuoden ruuhkien jälkeen lain edellyttämässä määräajassa. Harkinnanvaraista toimeentulotukea on haettu erityisesti vuokrarästeihin. Kelasiirrosta johtuen ehkäisevää toimeentulotukea maksettiin enemmän kuin edellisvuonna.
Toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä kunnassa vähentyi selvästi viime vuodesta. Kuukausittain tukea saavia talouksia tammi-syyskuussa oli keskimäärin 125 eli 75 % edellisvuotta vähemmän (500/kk).
Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa oli tammi-syyskuussa 48 asiakasta ja hoitovuorokausia oli 11511, 7 % vähemmän kuin vuonna 2016 (12326 vrk). Kunnan omassa asiakkaan kotiin vietävässä kotikuntouttajien palvelussa oli syyskuun loppuun mennessä 44 mielenterveyskuntoutujaa ja tuetun asumisen ostopalvelussa 15 asiakasta. Kotikuntouttajien järjestämään ryhmätoimintaan osallistuneita oli 33, joista 12:lle pelkkä ryhmätoiminta oli riittävä tukimuoto.
Mielenterveyskuntoutujien lisäksi päihde- tai muun sosiaalisen syyn perusteella palveluasumista ostettiin tammi-syyskuussa 15 asiakkaalle (v. 2016: 8) ja tuetun asumisen palvelua 31 asiakkaalle.
Alkuvuonna ostopalveluista kunnan omaan palveluun ja kevyempiin ostopalveluihin siirtyi edelleen asiakkaita. Kustannuksia vähentävä vaikutus on noin 15.000 euroa/kuukausi. Asumisen tukipalvelujen tarve on kasvava mielenterveys- päihde ja muiden sosiaalisten syiden vuoksi. Kasvu hoidetaan ensisijaisesti kunnan kahden kotikuntouttajan tukitoimilla.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut sekä työ- ja päivätoimintapalvelut on kilpailutettu. Lautakunta päättää palveluntuottajien valinnasta lokakuun kokouksessa.
Työttömien määrä on kääntynyt laskuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kuitenkin korkea. Elokuussa yli vuoden työttömänä olleita oli 523 (2016 668). Työttömyysprosentti oli elokuussa 6,7 (2016: 8,1 %).
Kunnan maksuvastuulla olevien työmarkkinatukea saaneiden määrä on edelleen korkea. Elokuun lopussa työmarkkinatuen saajia oli 383 (392/2016 ), joista 232 yli 300 päivää ja 151 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Kunnan rahoitusosuus työmarkkinatuesta oli elokuun lopussa 1 230 360 euroa. Elokuun osavuosikatsauksessa lisämäärärahaa työmarkkinatuen kuntaosuuteen myönnettiin 100.000 euroa.
Työttömien tilanteen seurantaa on laajennettu vuoden 2017 alusta yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja juuri työttömäksi jääneiden osalta. Tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä varhemmin aloitetuilla tukitoimilla.
Kelan kesäkuussa käyttöönottama 5 vuotta työttömänä olleille 60 –vuotiaille pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu takuueläkejärjestelmä ei vielä näy Tuusulassa työmarkkinatukimenoja vähentävänä.
Terveyspalvelut
Terveyspalveluiden tulojen toteuma on 69 % ja menojen 69 %
Tuusula osallistuu Keski-Uudenmaan kuntien lääkäri- ja sairaanhoitajan vastaanoton palvelusetelihankkeeseen(= valinnanvapauskokeilu), jossa Tuusulan hankeosuus valtion-avusta on 334 923 € ja omavastuuosuus 99 362 €. Asiakasvalintaportaali avattiin kuntalaisille 19.5.17. Syyskuun loppuun mennessä 633 tuusulalaista valitsi yksityisen palveluntuottajan. Näistä 3 % on alle kouluikäisiä, 7-64 vuotiaita 70 % ja yli 65 v 27 %. Vaihtajista 71 % on terveyspalvelujen satunnaiskäyttäjiä (0-2 käyntiä vuodessa), 28 % säännöllisesti tai paljon palveluja käyttäviä (3 – yli 10 x /v) ja 1 % päihde tai mielenterveysasiakkaita. Palveluntuottajille maksettavat kapitaatiokorvaukset määräytyvät asiakkaan iän, aikaisemman vastaanottopalveluiden käytön ja hoidollisuuden perusteella. 6-9 /2017 tuusulalaisten kapitaatiokorvauksia on maksettu yhteensä 40 800 €.
Tuusula päätti osallistumisestaan Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilun laajentamiseen suun terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön myönsi hankkeen laajentamiselle 1,1, milj. € valtionosuuden, josta kunnan vahvistamaton hankeosuus olisi 272 537 ja oma rahoitusosuus 54 507 €. Suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeilun sääntökirjaa on valmisteltu yhteistyössä kuntien ja hanketoimiston kanssa. Sääntökirja tulee sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi lokakuussa. Hanke käynnistyy vuoden loppuun mennessä.
Kuntalaisille tarjottavat sähköiset omahoitopalvelut ja omahoitokirjasto otettiin käyttöön maaliskuussa (vuosilisenssi 19 000 €). Hoitomallien päivityksissä huomioidaan mahdollisuus ohjata potilaita ja asiakkaita digitaaliseen terveystarkastukseen ja hyödyntämään verkkokursseja ja video-ohjeistuksia. Palveluun on kirjauduttu 420 kertaa, digitaalisia terveystarkastuksia on tehty 182 kertaa ja 107 käyttäjää osallistui sähköisiin valmennusohjelmiin. Kesäkuussa vastaanottopalvelujen, suun terveydenhuollon ja neuvolan palveluissa käyttöönotettuun sähköiseen asiakaspalautejärjestelmään (vuosilisenssi /laite n. 1000 €) on kirjautunut yli 2 413 palautetta. Seurattavien palvelujen nettosuositteluindeksi (NPS) on 66,41. (NPS +100 tarkoittaa, että kaikki vastaajat suosittelevat palveluja, NPS -100 tarkoittaa, että kaikki vastaajat arvostelevat palveluja).
Avopsykiatrisesta hoidossa odottaa 60 potilasta siirtoa perusterveydenhuollon hoitovastuulle. Hoitovastuun toteuttamiseksi ja MT potilaiden kotiin vietävien palveluiden laajentamiseksi talousarviossa 2017 perustettiin uusi psykiatrisen sairaanhoitajan toimi, jonka arvioitu vuosikustannukset on n. 48 000 €. Potilasturvallinen siirto edellyttää toimintamallin kehittämistä yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden toimijoiden kanssa. Toimintamalli on luotu ja potilassiirtoja valmistellaan. Pakolaisten terveystarkastuskäyntiä on tämän vuoden aikana ollut 43 käyntiä terveydenhoitajalla ja 26 käyntiä lääkärillä. Muiden erityisryhmien terveystarkastuksia on tänä vuona toteutunut yhteensä 237 tarkastusta 173 potilaalle.
HUS-kuvantaminen toteutti 17.8 - 1.10.2017 kunnan tilakeskuksen kanssa Tuusulan toimipisteen röntgenin remontin, jossa osin vanhentuneet röntgenlaitteet uusittiin ja toimitiloihin tehtiin mm. asiakkaan esteettömän kulun huomioiva remontti.
Apottitoimiston yhteistyö aloitettiin ja terveyspalveluista kehitystyöhön on kohdistettu lääkärin, hammaslääkärin ja sairaanhoitajan työpanosta yhteensä 1,2 henkilötyövuotta. Erityisryhmiin kohdennettuja terveystarkastuksia jatkettiin. Työttömien ja maahanmuuttajien hoitajan terveystarkastuksia toteutui 121 ja lääkärin vastaanottoja järjestettiin 66. Potilasryhmien erityistarpeiden vuoksi tarkastusten toteuttamiseen on tavanomaisesta vastaanottotapahtumista erotettu lääkärin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työpanosta yhteensä 1,3 htv.
Tuusulan lääkekeskuksen toimintatuotot 1-9 /2017 väheni 20 %:a vastaavaan viime vuoden ajankohtaan nähden. Tulokertymää vähentää Tuuskodon toiminnan siirtyminen Riihikodon asumispalveluyksiköihin, Järvenpään osasto 3:n muuttaminen asumispalveluyksiköksi, jossa lääkkeet tilataan avoapteekeista asukkaiden kustantamina sekä Järvenpään kaupungin JUST terveysaseman käyttöönotto. Toimenpiteet tehostivat Järvenpään lääkehuoltoa ja vähensivät Tuusulan toimituskertoja.
Kaikkien alakoululaisten lasten asetuksenmukaiset suun terveystarkastukset toteutetaan kouluvuoden aikana PopUp-hammashoitolatoimintana. Seitsemäs -luokkalaisten suun terveydenedistämistapahtumat ”Siisti suu – siisti kaveri” toteutettiin syyskuussa kaikilla yläkouluilla. Kahdeksas-luokkalaisten suun terveystarkastukset toteutetaan monihuonemallia ja kerralla kuntoon -mallia soveltaen.
Aikuisten suun terveydenhuollon hoitoon pääsy kiireettömään hoitoon oli kahden kuukauden tasolla. Ikäihmisten suun terveystarkastukset käynnistettiin hoivakodeissa hammaslääkäri – hammashoitaja – työparin toimesta. Suuhygienisti jalkautui hoivakoteihin ja käynnisti hoitohenkilökunnan koulutukset suunhoidosta.
Tuusulan ja naapurikuntien oppilaaksiottosopimuksiin perustuen Tuusulan koulujen ulkokuntalaisoppilasmäärä kasvaa vuoteen 2019 mennessä n. 150 oppilaalla. Oppilasmäärien kasvuun varaudutaan kouluterveyden- ja suunterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Mäntsälän oppilaaksiottosopimuksen kirjaustavan vuoksi terveyspalvelut ei pysty laskuttamaan 1.8.17 alkaen koulupsykologi ja -kuraattoripalveluista. Odotettavissa oleva tulonmenetys on n. 7000 €.
Perheiden terveyspalveluissa puheterapiaostot ylittyvät. Talousarviossa palveluihin on varattu 40 000 € kun samanaikaisesti palvelun tarvearvion perusteella maksusitoumuksia on myönnetty 160 952 €. Vastaavasti neuropsykologisiin tutkimuksiin ja kuntoutukseen on varattu 250 000 € ja myönnettyjen maksusitoumusten yhteissumma on 320 756 €. Huomionarvoista on, että osa kustannuksista siirtyy ensi vuoteen, koska palveluntuottajat eivät pysty ottamaan uusia asiakkaita ennen vuoden vaihdetta.
Valtionapulainsäädännön muutosrajoitin-järjestelmä vähentää Tuusulan kunnan valtionapuja sosiaali- ja terveysmenojen kasvaessa ennen 1.1.2019. Kunnan on siten tarkoituksenmukaista rajoittaa kasvua mm. siirtämällä toimintoja muille toimialoille jo ennen maakuntaan siirtymistä. Maakuntauudistuksen linjauksen mukaisesti koulupsykologit ja – kuraattorit jäävät kuntaan. Talousarvioon 2018 esitetään kyseisten ammattihenkilöiden siirtämistä kasvatus- ja sivistystoimialalle vuoden 2018 alusta. Siirtymisen toteuttamista valmistellaan.
Tuusulan valtuusto päätti 8.5.2017 Tuusulan ja Nurmijärven yhteisten työterveysyhtiöiden perustamisesta. Keski-Uudenmaan Työterveys Oy tuottaa omistajakuntien oman henkilöstön työterveyshuollon. Tuusulan omistuksessa on 45 osaketta, joiden kokonaismerkintähinta on 247 500 €. Uudenmaan Työterveys Oy vastaa omistajien työterveyden järjestämisvastuusta ja tuottaa markkinaehtoista työterveyspalveluja. Yhtiöstä Tuusulan osuus on 144 osaketta ja näiden kokonaismerkintähinta 160 000 €. Yhtiöhallitustoiminta on käynnistynyt ja yhtiöiden operatiivisen toiminnan aloittamiseen valmistaudutaan mm. laajentamalla työterveyshuollon toimintayksiköitä, yhtenäistämällä käyttöjärjestelmiä sekä rekrytoimalla henkilökuntaa ja valmistelemalla olemassa olevaa henkilökuntaa toiminnan muutoksiin. Varsinainen osakeyhtiömuotoinen toiminta käynnistyy 1.1.2018.
Sairaalapalvelut
Sairaalapalveluiden tulojen toteuma on 62,5 % ja menojen 73,9 %.
Akuutti jatkohoito- ja kuntoutusosaston remontti aloitettiin tammikuussa ja se on valmistunut. Remontti ei vaatinut väistötiloja, mutta siitä koitui jonkin verran haittaa päivittäiseen toimintaan. Potilaspaikkamäärä laski alimmillaan 28:n eikä ylipaikkoja ollut käytössä. Osaston kuormitus vuoden alusta on ollut keskimäärin 81,52 % ja keskimääräinen hoitoaika 7,58 päivää. Hoitojaksoja on ollut 985.
Akuuttikotihoidossa tammi-syyskuussa on toteutunut 392 hoitojaksoa ja tehty 3 321 hoitokäyntiä.
Vainajien tilaremontti valmistui huhtikuussa. Vainajien kylmiökapasiteetti kasvoi remontin myötä yhdeksästä paikasta viiteentoista.
Kiljavan sairaala toimii osana sairaalajatkohoidon ja kuntoutuksen alueellista palveluketjua. Tuusulan Kiljavan potilaspaikkakäyttö oli alkuvuodesta keskimäärin 2,1 paikkaa alle tavoitteen 14,4. Paikkakäyttö on ollut vajaata, koska veteraanikuntoutusjaksojen ja omaishoitajakuntoutusryhmien aloitus siirtyi syksyyn, intervallipaikkakäyttö on ollut aikaisempaa vähäisempää ja Kiljavan pitkäaikaishoitopaikkakäyttö laskussa. Heinäkuussa Kiljava laskutti palvelusopimuksen mukaisista käyttämättömistä potilaspaikoista yhteensä 51.313,50 euroa. Tasauslaskennan perusteella kunnan on mahdollista saada palautusta, mikäli potilaspaikkojen käyttö vuoden lopussa ylittää sopimustason. Syyskuun paikkakäyttöseurantatiedot eivät olleet käytettävissä raportin kirjoitushetkellä.
Fysiatrin yhteisvastaanottotoiminta käynnistettiin helmikuussa ja sitä jatketaan v. 2017 loppuun. Pilotin tuloksia arvioidaan yhdessä erikoissairaanhoidon ja Järvenpään vastaavan kokeilun tulosten kanssa vuoden lopussa, jolloin tehdään päätös toimintamuodon laajentamisesta ja vakiinnuttamisesta kaikkiin KU-kuntiin.
HUS palvelusuunnitelman talousarvio on kuntayhtymän ilmoittamalla tasolla (37,085 milj. euroa). Vuoden alussa maksettiin kalliin hoidon tasausmaksun ennakkoa 1,077 milj. euroa. Kalliin hoidon tasaukselle ei ole talousarviovarausta. HUS on kesäkuun hallituksessa ilmoittanut, että Tuusula saisi vuoden 2017 ylijäämäpalautusta n. 1,4 milj. euroa. Tuusula on maksanut palveluiden käytön perusteella jäsenkuntien maksuosuuden tasausta huhtikuussa 0,7 milj. euroa ja heinäkuussa 0,7 milj. euroa. Tuusulalla on ollut paljon kalliita hoitoja ja HUS on palauttanut kunnalle kalliin hoidon tasausta 0,3 milj. euroa kesäkuun tilanteen perusteella. Syyskuun lopussa jäsenmaksun maksuosuuden poikkeama talousarviosta oli 2,2 %, 0,8 milj. euroa. HUS on ilmoittanut, että loppuvuonna mahdollisesti tulee vielä n. 1 milj. euron ylijäämäpalautus. Summa tulee riippumaan HYKS:n tuloksesta, joten palautettavan summan suuruuteen ja siten mahdolliseen talousarvion ylitykseen liittyy edelleen epävarmuutta.
Vanhus- ja vammaispalvelut
Vanhus- ja vammaispalvelujen tulojen toteuma on 68% ja menojen 68,9 %.
Tuuskodon muutto Riihikallioon toteutui joulukuussa 2016 ja uuden talon vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa. Uuden tehostetun palveluasumisen Riihikodon toimintamalli vakiintuu vuoden 2017 aikana. Riihikalliossa on yhteensä 111 tehostettua palveluasumispaikkaa, joista osa on lyhytaikaishoidon käytössä.
Kunnan omien vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkojen sekä laitoshoitoyksiköiden käyttöaste pysyi korkeana koko viime vuoden. Vanhuspalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella talousarvion ja vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiselta. Tehostetun asumispalvelujen ostojen lisäys taittui alkuvuonna ja uusia sijoituksia pystyttiin tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille.
Vanhuspalvelujen osalta riski on olemassa, että suunta kääntyy syksyllä edellisvuosien tapaan ja ostopalvelut ylittävät talousarvion. Hälyttävänä merkkinä tästä on, että syyskuun aikana tehostetun palveluasumispaikan jonottajien määrä lisääntyi seitsemällä elokuusta. Talousarvion määrärahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo ennen vuoden 2017 alku ja tämä tulee rasittamaan vuoden 2018 taloutta. Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Tässä vaiheessa vuotta kuitenkin ennakoidaan, että tehtyjen kehittämisasioiden johdosta vanhuspalvelut pysyy osaltaan talousarviossa.
Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden lukumäärä on vähentynyt kesällä keväisistä luvuista ja on syyskuussa jo edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Kotihoidon käyntimäärien ja kahden hoitajan tekemien käyntien määrä kertoo kuitenkin, että kotihoidon asiakkaat ovat entistä hoidollisempia. Tilapäisen kotikäynnin asiakasmäärä on edellisvuoden tasolla. Maaliskuun alusta voimaan astuneiden kotihoidon kriteerien mukaisesti kotihoidon asiakkuus pyritään aloittamaan määräaikaisella arviointijaksolla, jonka kuluessa arvioidaan tarvittavan palvelun määrä ja toimenpiteet, joilla sitä voidaan pienentää/poistaa. Viitteitä tämän vaikutuksesta on nähtävissä.
Omaishoidon tuen saajien lukumäärä on alentunut merkittävästi vuoden aikana erityisesti yli 65-vuotiaiden omaishoidettavien osalta. Uusia omaishoidettavia tulee jatkuvasti palvelun piiriin, mutta palvelun piiristä poistuvien määrä on uusia suurempi.
Vanhuspalvelujen asiakasmääriä:
|
Palvelu
|
30.9.2016
|
TA2017
|
30.9.2017
|
|
Säännöllisen kotihoidon asiakkaita
|
280
|
280
|
260
|
|
- joista yli 75-v
|
203
|
241
|
191
|
|
Tehostettu palveluasuminen,
kunnan toiminta
|
77
|
111
|
111
|
|
Laitoshoito, kunnan palvelut
|
41
|
-
|
0
|
|
Tehostetun palveluasumisen ostot
|
95
|
113
|
104
|
|
- joista kotikuntakorvausasiakkaita
muu kunta maksaa Tuusulalle
Tuusula maksaa toiselle kunnalle
|
5
3
|
|
4
5
|
|
- palveluseteliasiakkaita
|
1
|
|
1
|
|
Tehostetun palveluasumisen
jonottaja
|
5
|
|
11
|
|
Laitoshoitopaikan jonottajat
|
0
|
|
0
|
|
Omaishoidon tuki 65-v. täyttäneet
|
97
|
103
|
89
|
|
Perhehoidon asiakkaita
-pitkäaikaisessa perhehoidossa
-lyhytaikaisessa perhehoidossa
|
0
0
|
5
10
|
2
6
|
Vanhuspalvelujen käynti- ja päiväsuoritteet
|
Palvelu
|
1-9/2016
|
TA2017
|
1-9/2017
|
|
Säännöllisen kotihoidon käynnit
|
100 160
|
132 000
|
105 774
|
|
Tilapäisen kotihoidon käynnit
|
1 013
|
|
947
|
|
Tehostetun palveluasumisenostojen päivät
|
24 218
|
37 600
|
26 372
|
Mobiilitoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton ja kotihoidon tiimien välisten järjestelyiden odotetaan lisäävän kotihoidon mahdollisuuksia hoitaa huonokuntoisia asiakkaita, kun välittömän työajan osuus nousee 50 %:sta 60 %:iin työjärjestelyjen optimoinnin avulla. Kotihoidon henkilöstön ajankäyttöä tehostamiseen on etsitty keinoja ja kartoitettu ongelmakohtia, jotka ovat esteenä asiakaskohtaisen välittömän työajan lisääntymiselle. Toiminnanohjausjärjestelmän, mobiilitoiminto-jen ja sähkölukkojen mahdollisuudet, koneellisen lääkkeiden annosjakelun, ateria- ja kauppakassipalvelujen muutosten tuomia mahdollisuuksia ei ole vielä saatu riittävästi hyödynnettyä. Henkilöstön jaksamiseen on panostettava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin suurten sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
Kesällä kotiutus-ja arviointiyksikkö oli remontissa, jonka aikana asiakaspaikat vähenivät. Tilanteeseen valmistauduttiin tehostamalla kotiutumista tukevaa työtä asiakkaan kodissa ja varhaisella puuttumisella ehkäistään toimintakyvyn hiipumista ja asiakkaan siirtymistä raskaampien palvelujen tarvitsijaksi. Etelä-Tuusulan ikäihmisten päivätoiminta siirtyi remontin alta väliaikaisesti Kellokoskelle Kustaa Aadolf-taloon. Alkuvuoden aikana on hahmoteltu kehittämistoimenpiteitä, joilla päivätoiminta yhdessä kotiutus- ja arviointiyksikön kanssa tukisi asiakkaiden kotona asumista aikaisempaan paremmin. Ikäihmisten päivätoiminta palasi pääterveysasemalle Hyrylään syyskuun lopussa.
Vammais- ja kehitysvammapalvelujen asiakasmäärät ovat lisääntyneet viime vuoden syyskuuhun verrattuna henkilökohtaisessa avussa ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa. Vaikeavammaisten palveluasumisen ja kehitysvammaisten henkilöiden autetun asumisen (ympärivuorokautinen henkilökunta) asiakasmäärä on vähentynyt jonkin verran. Muilta osin asiakasmäärät ovat lähellä viime vuoden tasoa.
Vammaispalvelujen asiakasmääriä:
|
Vammaispalvelut
|
30.9.2016
|
TA 2017
|
30.9.2017
|
|
Palvelunsaajat 31.12.
– Kuljetuspalvelu
– Henkilökohtainen apu
– Palveluasuminen,
joista asumisyksiköissä
|
500
109
51
26
|
500
115
50
26
|
520
127
46
26
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Palvelusaajat 31.12.
– Työ- ja päivätoiminta
- joista toimintakeskus Kettusessa
– Autettu asuminen
– Ohjattu asuminen
– Tuettu asuminen
– Pitkäaikainen perhehoito
– Lyhytaikainen perhehoito
– Pitkäaikainen laitoshoito
|
105
57
70
6
16
8
-
7
|
102
58
70
8
18
7
35
6
|
101
57
62
10
17
7
32
6
|
| |
|
|
|
|
Omaishoidettavat 31.12.
alle 18-vuotiaat
18–64-vuotiaat
Palveluseteli, omaishoidon vapaat
|
97
58
39
16
|
90
50
40
20
|
95
55
40
25
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kunnan omana toimintana toteutettavan kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksikön suunnittelu jatkuu yhteistyössä Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa. Asukasehdokkaiden haastattelut ovat päättyneet ja alustavat asiakasvalinnat on tehty kesäkuussa. Yksikkö valmistuu vuoden 2018 lopulla.
Henkilökohtaisen avun keskuksen valmistelu jatkuu yhdessä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Avustajakeskuksen toiminta käynnistyy vuoden 2018 alussa.
Kuljetuspalvelujen hankintaa selvitetään ja valmistellaan yhteistyössä Uudenmaan kuntien kanssa.
Kehittämis- ja hallintopalvelut
Kehittämis- ja hallintopalveluissa tulojen toteuma on % ja menojen %. Tulojen osalta osavuosikatsauksessa ennustetta on tarkistettiin.
Apotin käyttöönotto etenee Tuusulassa, kun kunta merkitsi Apotin osakkeita. Käyttöönottoon liittyvät merkintä- ja aikatauluneuvottelut saatiin valmiiksi toukokuussa 2017. Apotin käyttöönotto ja siihen liittyvät tehtävät on keskitetty Tuusulan Apotti-toimistoon. Hanketta tehdään yhteistyössä Oy Apotti Ab:n, järjestelmien toimittajien ja käyttäjien sekä tietojärjestelmäpalveluiden kanssa.
Suun terveydenhuolto liittyy kansalliseen potilastiedon arkistoon (KanTa) vuoden 2017 aikana. Palveluntuottajan tuotantovaikeuksista johtuen asia ei ole edennyt ja ICT-kustannukset ja -toimitukset painottuvat loppuvuoteen.
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toteuttamiseksi ja valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittymisen valmiutta lisätään osallistumalla kirjaamisen Kansa-kouluhankkeeseen. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa sekä kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin, niin että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia.
Tilakustannuksissa on varaus Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman väistötilatarpeisiin remontin takia. Kotiutus- ja arviointiyksikön remontti alkoi toukokuussa viikolla 19 ja sen on arvioitu valmistuvan lokakuun alkuun mennessä, tälle ajalle päivätoiminta tarvitsee väistötiloja.
Taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kuukausittain toimialan johtoryhmälle, sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Taloushallinnon järjestelmämuutokset sekä vuonna 2014 tehdyt henkilöstöhallinnon järjestelmämuutokset työllistävät edelleen toimialaa. Toukokuussa on otettu käyttöön uusi asiakirjahallintajärjestelmä CaseM. Hankinta - ja sopimusasiakirjoja siirretään myös sähköiseen TWeb-sopimusrekisteriin.
Toimialalla jatketaan palveluiden tuotteistamista ja tuotteistettujen palveluiden hintojen päivittämistä oman toiminnan kustannustietoisuuden ylläpitämiseksi sekä kuntalaskutuksen perusteiden tuottamiseksi.
Sote- ja maakuntauudistukseen valmistaudutaan kartoittamalla kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita sekä tehtäviä sekä osallistumalla valmistelua tekeviin työryhmiin.
Toimiala yhteensä
Tasaisen kulutuksen mukaan käyttö olisi 75 %. Kirjanpito suljetaan pian kuukauden alussa (6-8. pvä) toimialan toteumasta puuttuu palveluostojen kustannuksia jotka kirjautuvat seuraavalle kuukaudelle.
Huhtikuun osavuosikatsauksen yhteydessä toimialalle myönnettiin määrärahamuutoksia:
- vammaispalveluihin lisämäärärahaa 600 000
- Tuuskodon sisäiset vuokra vähennettiin - 67 500
- lääkekeskuksen tuloja vähennettiin - 30 000
- kehittämis- ja hallintopalvelujen tuloja lisättiin 2 100
Menomuutokset 532 500
Tulomuutokset 27 900
II osavuosikatsauksessa lisämäärahaa haettiin työmarkkinatuen kuntaosuuteen 0,1 milj. euroa ja tuloissa lisättiin kehittämis- ja hallintopalveluiden hanketuottoja 9 000 euroa. Hanketuotot tilitetään hanketoimistolle.
Sosiaali- ja terveystoimen koko toimialan tulojen toteuma on 66,4% ja menojen 70,7 % suhteessa muutettuun talousarvioon.
Sosiaalipalveluissa talouden riskinä on lastensuojelun määräraha, joka budjetoitiin vuoden 2016 talousarvion tasoon, joka ylittyi vuonna 2016. Alkuvuonna sijaishuollon tarve väheni,toisaalta kesäaikana tuli asiakkaita, joiden hoitoisuus edellyttää sijaishuoltoon sijoittamista ja perhehoito ei ole mahdollinen. Perhehoidon osuus ei yltänyt talousarvion tavoitteeseen.
Mielenterveyskuntoutujien osalta budjetti on myös vuoden 2016 talousarvion tasossa, vaikka tilinpäätöksessä menot ylittyivät. Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ostopalveluista siirtyminen kunnan omaan palveluun tai kevyempiin ostopalveluihin jatkui. Ympärivuorokautisen hoidon tarve oli pienempi kuin edellisvuonna.
Työmarkkinatuen määrärahasta vähennettiin arvio 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden siirtymisestä eläkkeelle hallitusohjelman mukaisesti 1.1.2017 alkaen, mutta eläkkeen maksatus siirtyi kesäkuuhun 2017. Tammi-elokuun aikana työmarkkinatukea saaneiden määrä on edelleen korkea. Osavuosikatsauksessa lisämäärärahaa haettiin 0,1 milj. euroa.
Terveyspalvelut toteutuvat tällä hetkellä talousarvion mukaisesti. Vastaanottopalveluissa lääkäripalvelujen ostot on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Lääkekeskuksen tulot eivät toteudu talousarvion mukaisina ja ennuste on vuoden 2016 tilinpäätöksen tasossa.
Vanhuspalvelujen tilanne näyttää alkuvuoden perusteella talousarvion ja vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaiselta. Tehostetun asumispalvelujen ostojen lisäys on alkuvuoden osalta taittunut ja uusia sijoituksia on pystytty tekemään Riihikodosta vapautuneille asumispaikoille.
Vanhuspalvelujen osalta syyskuun aikana tehostettuun palveluasumiseen jonottavien asiakkaiden määrä kasvoi seitsemällä asiakkaalla. Talousarvion määrärahat ostopalvelulisäyksiin täyttyivät jo ennen vuoden 2017 alkua. Henkilöstön suuret sairauspoissaolomäärät alkuvuoden aikana ovat johtaneet ennakoitua suurempaan sijaistarpeeseen ja henkilöstömenojen kasvuun. Tässä vaiheessa ennakoidaan, että tehtyjen kehittämisasioiden johdosta vanhuspalvelut pysyy osaltaan talousarviossa, mutta asiakasmäärän lisäys rasittaa vuoden 2018 taloutta.
Kehittämis- ja hallintopalveluiden osalta tuloennusteeseen lisätään 5 000 euroa.