Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 8.4.2025

§ 51 Tuusulan kunta, Kellokosken kaatopaikan sulkemisen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Tuusula

TUUDno-2025-525

Valmistelija

  • Antti Pösö, ympäristötarkastaja, antti.poso@tuusula.fi
  • Petra Kivistö, terveystarkastaja, petra.kivisto@tuusula.fi
  • Hanna Keinänen, ympäristösuunnittelija, hanna.keinanen@tuusula.fi

Perustelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa, Kellokosken kaatopaikan sulkemisen ympäristöluvasta ja toiminnan aloittamisluvasta. Lausunnossa on ilmoitettava asian diaarinumero ESAVI/4709/2025. Lausunnon määräaika on 14.4.2025. Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat sähköisesti osoitteessa https://ylupa.avi.fi. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää 

  • Antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
     

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto 

Kellokosken kaatopaikan käyttö on loppunut jo vuonna 1980 ja silloin se peitettiin melko ohuella maakerroksella. Nyt jätteet ovat alkaneet jo paikoin nousta esiin, joten on tarpeen estää vesien suotautuminen niiden läpi ja edelleen Keravanjokeen. Vanhan kaatopaikan sulkeminen peittämällä on perusteltua jatkokäytön ja kustannusten kannalta. Massanvaihto tulisi huomattavasti kalliimmaksi.  Aluetta ollaan kehittämässä virkistyskäyttöön ja paikalle on tulossa mm. frisbeegolfrata. Sulkemiseen on suunniteltu käytettävän lähialueiden rakentamisessa syntyviä ylijäämämaita, mikä vähentää maa-ainesten kuljettamista kauemmas, etenkin kun läheinen Nuppulinnan maankaatopaikka on jo lähes täynnä ja se on ollut vähäisellä käytöllä viime vuosina. 

Esiin kaivettavasta ja alueen keskelle sijoitettavasta jätetäytöstä tulisi pyrkiä seulomaan ja poistamaan näkyvät jätteet ja roskat. Vaarallisten jätteiden huolellinen poistaminen maaperästä on tärkeää, mikäli kaatopaikka aiotaan sulkea vaarattoman jätteen kaatopaikan pintarakennetta mukaillen, olettaen, että tällöin keinotekoinen eriste jää puuttumaan ja haitta-aineet eivät ole niin hyvin eristettyinä kuin vaarallisten jätteiden pintarakennetta noudattaen. Alueen maarakennus ja muotoilu tulee tehdä niin, että työn aikanakaan suotovesiä tai kiintoainetta ei pääse jätemaan läpi Keravanjokeen, eikä penkereihin muodostu sortumia, siirtymiä tai painaumia.  

Sulkemisen toiminta-ajat on hakemuksessa arvioitu pitkiksi, arkisin klo 6–22 ja mahdollisesti viikonloppuisin klo 8–20. Melu- ja liikennehaitan vähentämiseksi toiminta-aikojen tulisi olla lyhyemmät. Lähin asutus sijaitsee noin 150 metrin päässä. Jos polttoaineita säilytetään alueella, säiliöiden ja astioiden vuotojen hallinta tulee olla asianmukaisesti toteutettu ja imeytysainetta saatavilla. Myös mahdollisen tankkauspaikan maaperän suojaus tulee olla toteutettu niin, että ympäristön pilaantumisen vaaraa ei ole, eikä alueelta johdeta öljyisiä hulevesiä maastoon. 

Vesinäytteistä (TP1 ja TP2) analysoitaviin parametreihin tulisi lisätä esimerkiksi sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (COD), sulfaatti, typpi, fosfori ja öljyhiilivedyt. Hakemuksessa esitetään, että vakuutta ei tarvitsisi asettaa. Kunnallisiltakin toimijoilta on kuitenkin yleensä vaadittu vakuus, kun käsitellään jätteitä. 

Lisäksi tulee varmistaa kuuluvatko kaatopaikka-alueen eteläpuolella olevat kiinteistöt verkostoveden piiriin vai ovatko kiinteistöt oman talousvesikaivon varassa. Mikäli kiinteistöt ovat oman kaivon varassa, tulee talousvesikaivojen vesi tutkia ennen toiminnan aloittamista ja kaivovesien laatua tulee seurata kaatopaikan sulkemisen aikana sekä sen jälkeen. Kaivovesistä tulee tutkia pienen talousvesiasetuksen (401/2001) liitteen II taulukon 1 mukaisten muuttujien lisäksi ne muuttujat, joita on havaittu jätetäytössä tai sen ympärillä. 

Kuivina aikoina pölyämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pölyämisen torjunnassa ja sen vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida, että kaatopaikka-alueen maa-aines on osin todettu pilaantuneeksi, joten vähäiseksikin arvioitu pölyäminen voi olla tavanomaista haitallisempaa terveydelle. Alueen lähellä on asuinrakennuksia sekä työpaikkoja, joissa pölyäminen voi aiheuttaa mahdollista terveyshaittaa. 

Lähin herkkä kohde Torpparin päiväkoti sijaitsee kiinteistönrajoilta mitattuna hakemuksessa ilmoitettua lähempänä, samoin Nummenkylän pohjavesialue. Tarkennus mittaustavasta olisi ollut hyvä esittää hakemuksessa. 

Hakemuksen kappaleessa 6.2.2. on todettu, ettei kohdealueelta ole laadittu luontoselvityksiä. Kiinteistöltä on kuitenkin Tuusulan kunnan toimesta tilattu vuonna 2024 luontoselvitys, jonka osalta ainakin alustavat tulokset ovat valmistuneet jo syksyllä 2024. Lopullinen raportti on oletettavasti valmistumassa erittäin pian. Selvityksen alustavia tuloksia voi tiedustella Tuusulan kunnan kaavoituksesta. 

Luontoselvityksen alustavien tulosten mukaan kiinteistön 858-404-18-173 itäreunalla virtaa Keravanjokeen neljä vesilain 2:11 mukaista noroa, joiden luonnontilaa ei saa vaarantaa. Luonnontilaiset norot tulee tuoda hakemuksessa esiin sekä arvioida hankkeen vaikutuksia noroihin. Erityisesti huomioitavaa on, ettei norojen vesitasetta saa heikentää. Norot ovat lähtökohtaisesti usein kausikuivia, eli niissä ei välttämättä virtaa vettä ympäri vuoden, mutta maankäytön muutokset valuma-alueella eivät saa johtaa siihen, että veden virtaus noroihin heikentyy. Asemapiirustuksesta tai lupahakemuksesta ei käy riittävästi ilmi, minne hulevedet kaatopaikka-alueelta johdetaan hulevesialtaiden jälkeen. Hulevesien kulusta Keravanjokeen asti tulee esittää tarkempi piirustus. ELY-keskukselta tulee tarvittaessa pyytää lausunto hankkeen vaikutuksista noroihin. 

Tiedoksi

Aluehallintoviraston sähköinen asiointipalvelu (avi.fi/sahkoiset-lomakkeet). Diaarinumero ESAVI/4709/2025.