Valtuusto, kokous 11.11.2024

§ 105 Veroprosentit vuodelle 2025

TUUDno-2024-2040

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 28.10.2024

Valmistelija

Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Perustelut

Kunnalle suoritettavat verot ovat lain nojalla kunnan tulovero ja kiinteistövero. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta. Kuntalain mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verohallinnolle veroprosentit tulee ilmoittaa viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 18. päivänä.

Tuusulan verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton 23.9.2024 antamaan valtakunnalliseen arvioon ja sen kuntakohtaisiin tarkennuksiin, jäljempänä esitetyn mukaisesti.

Vuoden 2025 tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa 0,10 %-yksikön tarkkuudella. Kunnanvaltuustolle ehdotetaan määrättäväksi Tuusulan vuoden 2025 tuloveroprosentiksi 7,10 prosenttia.

Verotulojen kehitys Tuusulassa vuonna 2024

Verotulojen kehitys on vuonna 2024 vuotta 2023 alempi, kun aikaisempien vuosien verohännät ovat poistuneet. Vuoden 2024 talousarvioon nähden verotulokertymä on viimeisimmän kuntaliiton syyskuun ennusteen mukaan kunnallisveron osalta 0,2 miljoonaa euroa talousarviota pienempi. Yhteisöveron tuottoarviota oli talousarviossa leikattu 25% pienemmäksi, mutta yhteisöverojen tuotto näyttää toteutuvan ennusteen mukaan noin 1,5 miljoonaa euroa talousarviota parempana.  Kiinteistöveron tuottoennuste on noin 0,4 miljoonaa euroa talousarviota suurempi. Verotuloennuste on kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa euroa talousarviota parempi.

Verotulojen kehitysnäkymät

Kunnallisvero

Hallituksen esittämät veroperustemuutokset parantavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti reilulla 300 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä kasvattaa kunnallisveron tuottoa noin 340 miljoonalla eurolla. Eläketulovähennyksen pienentäminen kasvattaa kunnallisveron tuottoa arviolta noin 30 miljoonalla eurolla. Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus vastaavasti pienentää kunnallisveron tuottoa noin 40 miljoonalla eurolla.

Vuodesta 2025 alkaen on esitetty selvästi alennettuja työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksuja. Kyseessä olevat maksut ovat vähennyskelpoisia ja parantavat näin ollen kunnallisveron tuottoa arviolta noin 80 miljoonalla eurolla. Tämä ratkaisu ei ole veroperustemuutos ja se parantaa siten kunnallisveron tuottoa pysyvästi.

Tuusulan kunnallisverokertymään vaikuttavat keskeisesti yleisen talous- ja työllisyyskehityksen ohella muutokset väestön kasvussa sekä rakenteessa.

Tuusulan kunnallisverokertymään vaikuttavat keskeisesti yleisen talous- ja työllisyyskehityksen lisäksi muutokset väestön kasvussa sekä rakenteessa. Taloustilanteen mahdolliset negatiiviset muutokset vaikuttavat ennusteisiin.

Yhteisöverot

Kuntaliiton arvion mukaan yhteisöverojen kehitykseen liittyy tällä hetkellä epävarmuutta. Loppukesästä alkanut yhteisöveron verovuoden 2024 ennakkoverojen heikko kehitys on jatkunut syyskuun loppuun saakka. Loppuvuoden kehitys ei arvioiden mukaan näytä piristymisen merkkejä. Tämän perusteella kuntaliitto on alentanut sekä kuluvan että ensi vuoden yhteisöveron maksuunpano- ja tilitysennustetta noin 20 miljoonaa euroa per vuosi. Kehyskaudella veron tuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 3,7 prosentin vuosivauhtia. Tuusulan kunnalle kertyvien yhteisöverotulojen kehitys on pitkälti sidoksissa kunnassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten ja henkilöstön määrän kasvuun.

Yhteisöverojen kehitykseen vaikuttavat kunnassa toimivien yritysten liiketoiminnan kehitys sekä valtion ja kuntien väliset jako-osuuksien muutokset. Yhteisöveron jako-osuudet valtion vuoden 2025 talousarviossa ovat valtio 76,35 % ja kunnat 23,65 %.

Kiinteistöverot

Kiinteistöverojen osalta Kuntaliitto ennustaa koko maan tasolla 2,6 %:n kasvua vuodelle 2025. Kiinteistöveron kehitykse osalta kuntaliiton ennuste tukeutuu verohallinnon kiinteistötietoihin. Kasvua kuntien kiinteistöverotuloissa edelliseen vuoteen nähden on arviolta noin 60 miljoonaa euroa. Tuusulan vuoden 2025 kiinteistöverokertymän kasvuksi arvioidaan 3,0 %, kuntaliiton ennuste Tuusulan osalta on -0,3 % vuodelle 2025. Kuntaliitto ennustaa Tuusulan kiinteistöveroille vuosina 2026-2027 nollakasvua. Kunnan taloussuunnitelmassa on oletuksena 3,0 %:n kiinteistöveron kasvu vuosille 2026-2027.

Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumisen rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja voimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan on määrätty myös vero myös kaikista maa-alueista (myös asuinrakennusten tonteista), poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt ja rakentamattomat rakennuspaikat.

Yleisen veroprosentin vaihteluväli rakennusten osalta on 0,93–2,00. Kiinteistöverolain muutos tuli voimaan 1.1.2024 ja siinä maapohjan osalta vaihteluvälin alarajaksi määräytyi 1,30. Maapohjan kiinteistöveroprosentin yläraja on 2,00 prosenttia. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,41 - 1,00 %.

Rakentamattoman rakennuspaikan osalta kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 2,00 - 6,00 %. Lisäksi kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa (pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnat, mukaan lukien Tuusula) prosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti. Tämän seurauksena pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennusmaan veroprosentiksi tulee määrätä vähintään 3,93 %.

Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman kiinteistön, joka on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, kiinteistöveroprosentti voidaan päättää edellä esitettyä alemmaksi. Jos kunnanvaltuusto on määrännyt erillisen yleishyödyllisen yhteisön veroprosentin, sitä sovelletaan yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen lisäksi myös rakennuksen maapohjaan. Verohallinto päättää, täyttyvätkö yleishyödyllisyyden kriteerit, kunta päättää tässäkin tapauksessa vain kiinteistöveroprosentista.

Lain sallimat vaihteluvälit ja Tuusulan kunnan voimassa olevat kiinteistöverot on esitetty vielä kootusti taulukkomuodossa.

Kiinteistöveron nimi Lain sallima vaihteluväli Tuusulan nykyinen veroprosentti
yleinen kiinteistövero 0,93 - 2,00 1,15
maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30 - 2,00 1,30
vakituinen asuinrakennus 0,41 - 1,00 0,48
muu asuinrakennus 0,93 - 2,00 1,35
rakentamaton rakennuspaikka 2,00 - 6,00 6,00
yleishyödyllinen yhteisö 0,00 - 2,00 0,65


Tuusulan verolajien kehitys

Tuusulan kunnallisverokertymää on arvioitu uusimman, syksyn 2024 väestösuunnitteen mukaisesti. Tuusulan osalta vuoden 2025 ansiotulojen kasvu asettunee hieman koko maata korkeammalle tasolle kuntamme keskimääräistä nopeamman väestönkasvun vuoksi. Tuusulan kunnallisverotulokertymän arvioidaan kasvavan 8,5 miljoonaa euroa ja kunnallisverokertymän arvioidaan olevan 113,8 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 23.9.2023 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan uusimman väestösuunnitteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2024 lopun asukasluvuksi on arvioitu 42 168 ja  vuoden 2025 asukasluvuksi 42 180, jonka jälkeen väestön kasvu jatkuisi noin prosentin vuodessa.
  • Vuonna 2025 yhteisövero kasvaisi noin 5,2 %.
  • Kiinteistöveron kasvuoletus uudisrakentamiseen perustuen on 3,0 % vuonna 2025 ja on samaa tasoa myös jatkovuosina.


Tuusulan kunnan arvioitu yhteisöverokertymä vuoden 2025 talousarviossa on 8,0 miljoonaa euroa. Muutos on 1,9 miljoonaa euroa vuoden 2024 talousarvioon verrattuna.

Tuusulan kiinteistöverojen kasvu vuoden 2025 talousarviossa on 0,9 miljoonaa euroa vuoden 2024 talousarvioon verrattuna. Tuusulan vuoden 2024 kiinteistöverokertymän kasvuksi arvioidaan 5,6 % vuoden 2024 talousarvion tasosta.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että 

VALTUUSTO päättää 

  • hyväksyä kunnan veroprosentit vuodelle 2025 seuraavasti:
     

1. Kunnan tuloveroprosentti 7,10 %

2. Kiinteistöveroprosentit

  • rakennusten yleinen kiinteistövero 1,15 %
  • maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 %
  • vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,48 %
  • muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,35 %
  • rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 6,00
  • yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Valmistelija

  • Kari Ora, talousjohtaja, kari.ora@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä kunnan veroprosentit vuodelle 2025 seuraavasti:

1. Kunnan tuloveroprosentti 7,​10 %

2. Kiinteistöveroprosentit

  • rakennusten yleinen kiinteistövero 1,​15 %
  • maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 1,​30 %
  • vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​48 %
  • muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,​35 %
  • rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 6,​00
  • yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,​65.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Tiedoksi

Talouden ohjaus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.htm