Valtuusto, kokous 11.11.2024

§ 104 Palvelusopimus 2025-2027, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

TUUDno-2024-1488

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen mukaan ympäristökeskuksen sopijakuntien ympäristökeskukselta saamat ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palvelut määritellään palvelusopimuksessa, joka laaditaan talousarvioesityksen yhteydessä. Palvelusopimus tehdään kolmivuotisena ja tarkistetaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen ohjausryhmässä. Palvelusopimuksessa määritetään seuraavan vuoden kuntakohtaiset palvelut, jotka ovat perustana sopijakuntien maksuosuuksille.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmä on käsitellyt ympäristökeskuksen vuosien 2025–2027 palvelusopimusluonnosta ja sopijakuntien vuoden 2025 maksuosuuksia 16.5.2024 pitämässään kokouksessa. Kunnilta pyydettiin alustavat viranhaltijalausunnot 30.6. mennessä ja lausunnon antoivat Järvenpää, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Lausuntojen perusteella pysäköinninvalvonta poistettiin palveluvalikoimasta, sillä Järvenpää ilmoitti ettei lähde mukaan yhteiseen pysäköinninvalvontaan. 

Ehdotus ympäristökeskuksen palvelusopimukseksi vuosille 2025–2027 on liitteenä.

Ehdotus

Esittelijä

Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää

  • omalta osaltaan hyväksyä esityksen ympäristökeskuksen palvelusopimukseksi vuosille 2025–2027
  • pyytää palvelusopimusesityksestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien lausunnot
  • ehdottaa Tuusulan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen vuosille 2025–2027 ottamalla huomioon ympäristökeskuksen sopijakuntien siitä antamat lausunnot.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi

Perustelut

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen mukaan ympäristökeskuksen sopijakuntien ympäristökeskukselta saamat ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palvelut määritellään palvelusopimuksessa, joka laaditaan talousarvioesityksen yhteydessä. Palvelusopimus tehdään kolmivuotisena ja tarkistetaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen ohjausryhmässä. Palvelusopimuksessa määritetään seuraavan vuoden kuntakohtaiset palvelut, jotka ovat perustana sopijakuntien maksuosuuksille.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ohjausryhmä on käsitellyt ympäristökeskuksen vuosien 2025–2027 palvelusopimusluonnosta ja sopijakuntien vuoden 2025 maksuosuuksia 16.5.2024 pitämässään kokouksessa. Kunnilta pyydettiin alustavat viranhaltijalausunnot 30.6. mennessä ja lausunnon antoivat Järvenpää, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Lausuntojen perusteella pysäköinninvalvonta poistettiin palveluvalikoimasta, sillä Järvenpää ilmoitti, ettei lähde mukaan yhteiseen pysäköinninvalvontaan. 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta hyväksyi elokuussa palvelusopimuksen omalta osaltaan ja pyysi siitä sopijakuntien lausunnot. Lausunnot saatiin seuraavasti:

  • Järvenpään kaupunginhallitus 23.09.2024 § 215
  • Keravan kaupunginhallitus 16.9.2024 § 242
  • Mäntsälän kunnanhallitus 23.09.2024 § 168
  • Nurmijärven kunnanhallitus 09.09.2024 § 122


Sopijakuntien lausunnot ovat liitteinä.

 

Järvenpään kaupunki pitää hyvänä asiana, että kustannukset ovat nousseet maltillisesti kuluvaan vuoteen 2024 nähden vuoden 2025 talousarviossa. Järvenpään kaupunki edellyttää, että ympäristökeskus kiinnittää huomiota kustannuskehityksen hillitsemiseen ja maksuosuuden kasvuun myös tulevina vuosina.

Keravan kaupungin lausunnon mukaan ympäristökeskuksen tulee etsiä aktiivisesti säästökohteita ja tehostaa nykyistä toimintaa. Toiminnan tehostamista pitää tehdä esimerkiksi toteuttamalla vain välttämättömät valvontakäynnit siten, että valvontatoiminta on tarkoituksenmukaista. Ympäristökeskuksen tulee myös tutkia, voidaanko palvelumaksuja korottamalla vähentää kuntien maksutaakkaa. Pidemmällä aikavälillä toiminta on suunniteltava, niin, että kustannusten nousu rahoitetaan valvottavan kohteen suorittamalla valvontamaksuilla.

Lisäksi kaupunki vaatii ympäristökeskusta huomioimaan vesistöjen suojelussa myös Keravanjoen ja Keravan pienvesistöt.

Mäntsälän kunta hyväksyy osaltaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2025 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman vuosille 2025-2029 sekä palvelusopimuksen vuosille 2025-2027.

Nurmijärven kunta hyväksyy osaltaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2025 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2029 sekä palvelusopimuksen vuosille 2025–2027. Palvelusopimuksen osalta kunta toteaa, että ympäristökeskuksen tulee kiinnittää huomiota lupakäsittelyjen läpimenoaikoihin ja niiden nopeuttamiseen.

Sopimuskauden keston ja sopimusperiaatteiden osalta kunta esittää lausuntonaan, että sopijakunnat käyvät erilliset neuvottelut ja arvioivat mahdollisen jatkoselvityksen tarpeen.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää 

  • hyväksyä Keski-​Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen vuosille 2025–2027.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Kokouskäsittely

Mika Timonen saapui itse  kokouspaikalle klo 15.32 asian käsittelyn aikana. 
Anu Åberg saapui kokoukseen etäyhteydellä asian käsittelyn aikana klo 15.25. 
Hankekehityspäällikkö Härkönen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 15.25. 

Ympäristökeskuksen johtaja Leena Sjöblom selosti asiaa kokouksessa. 

Ehdotus

Valtuusto päättää 

  • hyväksyä Keski-​​Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen vuosille 2025–2027.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Tiedoksi

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/maksut/oikeudenkayntimaksuthallinto-oikeudessa.htm