Perustelut
Tausta
Pääkaupunkiseudulla kaupunkipyörät ovat tällä hetkellä käytössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilla. Pääkaupunkiseudun nykyisten kaupunkipyöräpalvelujen sopimuskaudet tulevat päätökseen samanaikaisesti vuonna 2025.
Helsingin seudun kunnat ovat aloittaneet yhteistyössä HSL:n kanssa uuden seudullisen kaupunkipyöräpalvelun hankinnan valmistelun ja tarvittavien selvitysten laatimisen. Tavoitteena on saada vuonna 2026 toimiva seudullinen kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa matkustajat voivat kulkea kaupunkipyörillä jäsenkuntien välillä kuntien rajoista riippumatta. Hanke on siirtynyt Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne OY:n (KLOY) vetovastuulle kesällä 2024, kun hanke on siirtynyt kaupunkipyöräpalvelun kilpailuttamisen valmisteluun ja toteutukseen.
Selvitysvaiheessa on ollut mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kirkkonummi, Siuntio, Tuusula, Kerava, Hyvinkää ja Nurmijärvi. Tuusulan kunta on lähtenyt HSL-kuntana työhön mukaan. Tuusulan kunnan osalta kaupunkipyöräjärjestelmään liittymisen edellytysten selvittäminen on kirjattu toimenpiteenä 12.11.2018 kunnanvaltuustossa hyväksyttyyn Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelmaan. Seudun yhteisen kaupunkipyöräjärjestelmän tarveselvitysvaihe, hankesuunnittelu sekä puitehankinnan valmistelu antavat mahdollisuuden tämän toimenpiteen toteuttamiseen.
Helsingin seudun liikenne (HSL) pyysi jäsenkunniltaan lausuntoja seudullisesta kaupunkipyöräpalvelusta vuonna 2021 osana HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmaa. Jäsenkuntien lausunnoissa tuli esiin, että HSL:ää on tarkoituksenmukaista käyttää hankkeen valmistelussa ja koordinoinnissa. Seudullinen ja yhtenäinen palvelu nähtiin toimivana ratkaisuna, mikäli palvelun ominaisuudet palvelevat sekä suurempia kaupunkeja että seudun pienempiä kuntia.
Seudullinen kaupunkipyöräjärjestelmä on nostettu yhdeksi MAL 2023 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman toimenpiteeksi. Toimenpiteellä on tarkoitus parantaa joukkoliikenteen matkaketjuja ja liityntäliikennettä.
Tarvittavat päätökset syyskuussa 2024
Ennen hankintavaiheen alkamista kunnan tulee tehdä päätös osallistumisesta kaupunkipyöräpalvelun hankintaan. Hankintaan osallistuvien kuntien tulee hyväksyä yhteistyösopimus Helsingin seudun kaupunkipyöräpalvelusta. Kuntien tulee yhteistyösopimuksen ehtojen mukaisesti sitoutua hankintamenettelyyn ja varautua alustavasti hankinnan kustannuksiin talousarviosuunnittelussaan. Kunnan tulee hyväksyä kuntakohtainen hankesuunnitelma. Hankinnan lopullinen potentiaalinen laajuus voidaan hankintailmoituksen asiakirjoihin määritellä vasta sen jälkeen, kun tiedossa ovat kunnat, jotka ovat päättäneet hyväksyä Yhteistyösopimuksen ja ovat sen allekirjoittaneet.
Hankinnan valmistelua varten kunnan tulee myös määritellä, millä laajuudella kunta on valmis antamaan mainontaoikeutta palveluntuottajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa kaupunkipyöräasemien yhteyteen tulevien ulkomainoslaitteiden sijoituspaikkoja ja määriä.
Kaupunkipyöräpalvelu
Kaupunkipyöräpalvelu on yleinen nimitys järjestelmälle, jossa pyöriä voi vuokrata lyhytaikaiseen käyttöön.
Kaupunkipyöräpalvelut toimivat yleensä siten, että pyöriä on saatavilla useilla kaupunkipyöräasemilla, jotka sijaitsevat yleensä joukkoliikenteen pysäkkien lähellä, kuntien ja kaupunkien keskustoissa sekä palveluiden, työpaikkojen ja asutuksen äärellä. Käyttäjät voivat yleensä käyttää pyörää tietyn aikaa kerrallaan ja palauttaa sen myös eri kaupunkipyöräasemalle, kuin mistä pyörä on vuokrattu.
Uuden kaupunkipyöräjärjestelmän hankinnassa erityisen tärkeitä ominaisuuksia ovat seudullisuus, järjestelmän toimivuus, helppokäyttöisyys ja taloudellinen tehokkuus. Palvelun tulee olla myös edullisesti saatavilla käyttäjille. Käyttäjän näkökulmasta on tärkeää, että yhdellä rekisteröitymisellä pääsee käyttämään samalla teknologialla ja toimintalogiikalla toimivaa kaupunkipyöräjärjestelmää koko seudulla. Tämä parantaa kaupunkipyöräjärjestelmän käyttökokemusta ja mahdollistaa palvelun sujuvan käytön mm. joukkoliikennematkan alku- ja loppupäässä.
Asiakkaille pyörien käyttöönotto tapahtuu automatisoidusti itsepalveluperiaatteella ja käytön hinnoittelumalleilla pyritään ohjaamaan lyhytaikaiseen käyttöön. Menettelyllä halutaan mahdollistaa pyörien jatkuva saatavuus vuorokauden ympäri ja korkea käyttöaste. Lähtökohtaisesti kaupunkipyöräkausi sijoittuu sulan maan aikaan, mutta kaupunkipyöräkauden tulee myös olla jatkettavissa talvikaudelle kaupunkipyöräpalvelua koskevan hankintasopimuksessa määriteltyjen optioehtojen mukaisesti.
Kuntien hankkimassa palvelussa, kukin kunta määrittää kaupunkipyörien asemaverkoston ja asemien tarkat sijainnit. Tällöin liikkumispalvelun aiheuttamat negatiiviset vaikutukset muulle liikenteelle, esimerkiksi jalankululle, voidaan minimoida. Palvelun hinnoittelulla liikkumispalvelu voidaan mahdollistaa laajasti kuntalaisille. Kunnilla on myös mahdollisuus vaikuttaa palvelun käyttökauden pituuteen, materiaalien kierrätykseen, käytettävään kalustoon sekä esimerkiksi sähköpyörien lataamiseen käytettävän sähkön ympäristöystävällisyyteen. Julkisrahoitteista kaupunkipyöräpalvelua voidaan sen luonteensa vuoksi pitää joukkoliikennepalveluna tai joukkoliikenteen tukipalveluna.
Yhteistyösopimus
Helsingin seudun kuntien yhteisen kaupunkipyöräpalvelun kilpailuttamisesta, toteuttamisesta ja ylläpidosta laaditaan yhteistyösopimus. Sopimusosapuolina ovat Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (KLOY), kunnat ja Helsingin seudun liikenne (HSL). Sopimuksessa määritetään kunkin osapuolen tehtävät ja vastuut sekä muita periaatteellisia, jo hankinnan valmisteluvaiheessa tarpeellisia asioita. Sopimusluonnos on asian liitteenä. Yhteistyösopimuksen hyväksyminen on edellytys sille, että kunta voi olla hankkeessa mukana.
Yhteistyösopimuksessa sovittaan, että Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (KLOY) kilpailuttaa vuosina 2024-2025 Helsingin seudun kunnille yhteisen kaupunkipyöräpalvelun suunnittelemisen, toteuttamisen ja ylläpidon.
Sopijaosapuolet sopivat mm. yhteistyöstä kaupunkipyöräjärjestelmän kilpailuttamisesta KLOY:n johdolla ja koordinoimana, yhteistyöstä sopimuskaudella, periaatteista ja yhteistyöstä koskien HSL:n tuottamia kaupunkipyöräjärjestelmälle sekä näiden kustannusjaosta sekä noudatettavista periaatteista kaupunkipyöräpalvelun kustannusten ja tulojen jaossa.
Kaupunkipyöräjärjestelmää varten perustetaan ohjausryhmä, joka koordinoi yhteistyötä. Ohjausryhmässä on mukana kuntien, HSL:n ja palvelutuottajan edustajat tavalla, joka sovitaan kaupunkipyöräpalvelusopimuksessa.
Kunnat toteuttavat Helsingin seudun kuntien yhteisen Kaupunkipyöräpalvelun kilpailuttamisen KLOY:n koordinoimana ja vetovastuulla, niin että valmisteluun osallistuvat Helsingin (KLOY ja Helsingin kaupunkiympäristön toimiala (KYMP)), Espoon, Vantaan ja HSL:n edustajat. HSL huolehtii, että hankkeen valmistelussa tehdyt linjaukset ja ratkaisut tulevat tietoon muiden kuntien valmistelutyössä niin, että kunnilla on tieto, osaaminen ja edellytykset ottaa ne huomioon omassa valmistelussaan.
Kuntien tehtävänä on mm. hankesuunnitelman ja kilpailutuksen toteuttamisen yhteydessä mm. päättää kaupunkipyöräpalvelun palvelutasosta ja kaupunkipyöräverkostosta, päättää palvelun yhteydessä mahdollisesti toteutettavasta mainosrahoitusta mahdollistavasta mainoslaitteiden sijoituspaikoista sekä päättää kaupunkipyöräpalvelun pääsponsoria koskevista tarjouspyynnön ehdoista.
Kaupunkipyöräjärjestelmän käyttömaksuja koskevasta hinnastosta sopijapuolet päättävät yhteistyössä keskenään ohjausryhmäkäsittelyn perusteella vuosittain niin, että käyttömaksut ovat samat koko Helsingin seudun palvelualueella. Kaupunkipyöräjärjestelmän käyttömaksuja voidaan muuttaa tilapäisesti tarpeen mukaan, esimerkiksi osana kaupunkipyöräjärjestelmän markkinointia, mikäli sopijapuolet näin sopivat ohjausryhmäkäsittelyn perusteella. Käyttömaksutulojen jakomalli on kirjattu yhteistyösopimukseen. Jaossa lähtökohta on, että lasketaan kunnittain yhteen kussakin kunnassa tapahtuneet kaupunkipyörän käyttöönotot ja palautukset, ja käyttömaksujen jako kunnille tehdään näiden kuntakohtaisten summien suhteessa.
Kunta päättää hankesuunnitelman ja tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelun yhteydessä, voiko palvelutuottaja saada kunnan alueella oleviin kaupunkipyöräasemiin liittyen mainoslaitteiden sijoituspaikkoja, joista kunnalle tulevilla mainostulokorvauksilla kunta voi saada alennusta kaupunkipyöräpalvelun palvelumaksuihin sen mukaan, kuin kaupunkipyöräpalvelusopimuksessa määritellään.
Yhteistyösopimukseen on kirjattu malli, jolla mainos- ja sponsoritulot jaetaan. Kunta saa hyväkseen omalle alueelleen mahdollisesti sijoitettaviksi hyväksymistään kaupunkipyöräjärjestelmään liittyvistä mainostauluista saatavat ja kaupunkipyörösopimuksen perusteella määräytyvät mainostulot. Kaupunkipyöräpalvelun pääsponsorin kaupunkipyöräbrändistä suorittama sponsorimaksu jaetaan kuntien kesken kussakin kunnassa kaupunkipyöräpalvelun käytössä olevien kaupunkipyörien määrän suhteessa.
Yhteistyösopimukseen on kirjattu malli järjestelmän yhteisten kustannusten jaosta. Lähtökohta on, että sopijapuolet eivät maksa toisilleen sopimuksen piiriin kuuluvien palvelujen tuottamisesta, ellei erikseen ole toisin sovittu. Se osa yhteisistä kustannuksista, joka ei jää HSL:n vastuulle, jaetaan kuntien kesken kussakin kunnassa olevien kaupunkipyörien määrän suhteessa.
Kukin kunta on vastuussa suoraan niistä ao. kuntaan kohdistuvista kaupunkipyöräjärjestelmän kustannuksista, jotka eivät ole palveluntuottajan vastuulla olevia kaupunkipyöräpalvelun kustannuksia.
Sopimusta voidaan muuttaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä ja samassa järjestyksessä kuin sopimus on tehtykin. Muutokset sopimukseen on tehtävä kirjallisesti. Kukin sopijapuoli saa purkaa sopimuksen kokonaan tai osittain, jos joku sopijapuoli on olennaisesti rikkonut sopimusvelvoitteitaan tai on ilmeistä, että olennainen sopimusrikkomus tulee tapahtumaan.
Hankesuunnitelma, Tuusula
Suunnittelussa olevasta Helsingin seudun kaupunkipyöräpalvelusta on laadittu kullekin kunnalle hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmassa käydään läpi hankkeen tausta, osapuolet ja vastuut hankkeen eri vaiheissa, aikataulu, tavoitteet, tarveselvitysvaiheen tulokset, suunnittelussa olevan kaupunkipyöräpalvelun ominaisuudet, kaupunkipyöräpalvelun vaikutukset, hankintamalli, omistusjärjestelyt sekä hankkeen kustannusarvio ja kaupunkipyöräsopimuskonsepti.
Kuntien vastuulla on yhteistyösopimukseen suoraan kirjatun ohella kaupunkipyöräasemien toteuttamiseen liittyvät infratyöt, suunnitella korvaavat kaupunkipyöräasema- ja mainoslaitepaikat esimerkiksi katutyömaiden takia, osallistua palvelun ohjausryhmätyöskentelyyn. Kunnat vastaavat myös normaalista palveluun liittyvästä kuntaviestinnästä. Kuntien vastuulla on vastata kaupunkipyöräpalvelua koskeviin kuntakohtaisiin kysymyksiin esimerkiksi asemapaikkoihin liittyen.
Tässä vaiheessa hyväksyttäväksi valmistellussa yhteistyösopimuksessa sovitaan palvelun aikaiset vastuut sillä tarkkuudella kuin ne nyt voidaan sopia. Lopullisesti vastuut kirjataan kaupunkipyöräpalvelun hankintasopimuksen asiakirjoissa.
Kuntien vastuulla olevista tehtävistä keskeinen on suunnitella ja määritellä tarkemmat kaupunkipyöräpalvelun pyöräasemien asemasijainnit viimeistään vuoden 2025 aikana, mikäli kaupunkipyöräpalvelu käynnistetään kunnassa 1.4.2026. Mahdollisesti myöhemmin puitesopimusta hyödyntävien kuntien on suunniteltava asemasijainnit palvelun aloittamista edeltävän vuoden aikana. Tämä tarkoittaa tarvittavan tilan osoittamista kaupunkipyöräasemille ja asemaverkoston tarkempaa suunnittelua. Joissain tapauksissa kuntien voi olla perusteltua toteuttaa kevyitä infratöitä, kuten asfaltointeja, kaupunkipyöräasemilla. Lähtökohtaisesti kaupunkipyöräasemat voidaan kuitenkin toteuttaa ilman merkittäviä infratöitä mille tahansa kovalle pinnalle (katualueet, piha-alueet, puistot, aukiot).
Kuntien vastuulla on määritellä, millä laajuudella kunta on valmis antamaan mainontaoikeutta palveluntuottajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa kaupunkipyöräasemien yhteyteen tulevien ulkomainoslaitteiden sijoituspaikkoja ja määriä. Mikäli kaupunkipyöräpalvelun rahoituksessa hyödynnetään pyöräasemien yhteyteen sijoittuvista mainoslaitteista saatuja mainostuloja, tulee näiden mainoslaitteiden sijoituspaikat määritellä jatkovalmistelussa niin että ne on merkitty lopullisiin tarjouspyynnön asiakirjoihin.
Seudullisen kaupunkipyöräpalvelun puitejärjestely on voimassa hankintalain salliman enimmäispituuden mukaisesti neljä (4) vuotta. Puitejärjestelyn perusteella tehtävä toteutussopimus (kaupunkipyöräpalvelua koskeva hankintasopimus) voi olla voimassa pidempään kuin neljä vuotta. Sopimuskauden pituudeksi hankesuunnitelmassa esitetään tässä vaiheessa joko 6 vuotta + 2 x 2 vuoden optiota tai 8 vuotta + 2 x 1 vuoden optiota. Sopimuskausi on päätettävä ennen lopullisen tarjouspyynnön julkaisua helmikuussa 2025. Mikäli kunta ei tee päätöstä kaupunkipyöräpalvelun toteutuksesta siten, että palvelu alkaa 1.4.2026 vaan myöhemmin, lyhenee sopimuskausi aloituksen myöhentämisen verran, koska tarkoitus on, että nyt kilpailutettava kaupunkipyöräpalvelu päättyy kaikissa kunnissa samanaikaisesti.
Hankkeen keskeisin seudullinen tavoite on synnyttää yhtenäinen, joukkoliikennettä täydentävä kestävä liikkumispalvelu. Hankkeen keskeiset tavoitteet HSL:lle on tukea HSL:n strategista tavoitetta sujuvien matkaketjujen mahdollistamisesta sekä kestävän liikkumisen ekosysteemin ja kestävien liikkumisvaihtoehtojen mahdollistamisesta.
Tuusulan kunnan strategisiassa hanke tukee kunnan kehittymistä kestävästi. Hanke toteuttaa valtuustokauden tavoitetta kehittää monipuolista ja sujuvaa liikkumista Tuusulassa ja seudulla. Hanke nykyisessä vaiheessaan toteuttaa vuonna 2018 hyväksytyn Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelman toimenpidettä selvittää kunnan liittymistä kaupunkipyöräjärjestelmään. Toteutuessaan hanke toteuttaa myös useaa muuta em. suunnitelmassa esitettyä tavoitetta Tuusulan pyöräliikenteen osalta.
Hankesuunnitelman perusteella kaupunkipyöräpalvelu soveltuu Tuusulassa mielekkäästi Hyrylän ja sen lähialueiden muodostamalle taajama-alueelle sekä Jokelan taajamaan. Kellokoski jää liian itsenäiseksi toimivan järjestelmän kannalta, kun Järvenpään kaupunki ei ole samassa järjestelmässä mukana. Hyrylän taajama kytkeytyy luontaisesti Keravan palvelualueeseen, matkan esimerkiksi rautatieasemalle ollessa noin 5 kilometriä. Jokela on kompakti rautatieaseman ympärille rakentunut taajama, jossa asutus ja työpaikat sijoittuvat enimmillään noin 2,3 km:n etäisyydelle asemasta.
Tarjouspyynnön valmistelussa käsitellään ja ratkaistaan vaatimukset kaupunkipyöräjärjestelmässä käytössä olevista pyörätyypeistä, joita voivat käytännössä olla mekaaninen normaali polkupyörä ja sähköavusteinen polkupyörä. Hankesuunnittelua pohjustaneen tarveselvitysten perusteella seudulla on kysyntää sekä mekaanisille että sähköavusteisille yhteiskäyttöpyörille. Sähköavusteisia pyörät ovat asiakkaille houkuttelevimpia ja mahdollistavat käytännössä pidemmät matkat. Sähköavusteiset pyörät mahdollistavat normaaleja pyöriä paremmin pyöräilyn myös kaiken ikäisille ja kuntoisille. Normaalit pyörät palvelevat puolestaan hyvin tiiviillä alueella, jossa liityntä- ja arkimatkat ovat pääsääntöisesti lyhyempiä.
Hankesuunnitelmassa palvelu ehdotetaan käynnistämään Tuusulassa 150 sähköavusteisella pyörällä ja 25 virtuaaliasemalla, jolloin pyörien määräksi asemaa kohden tulisi 6 pyörää. Hyrylään sijoittuisi ehdotuksessa 16 asemaa ja Jokelaan 9 asemaa. Mikäli kunta haluaa aloittaa vain toisesta taajamasta, suositellaan Hyrylään 100 pyörää tai Jokelaan 50 pyörää. Ehdotuksessa palvelua on ajateltu jatkossa mahdollisesti täydennettäväksi Hyrylässä 10 asemalla ja 50 pyörällä sekä Jokelassa 2 asemalla ja 10 pyörällä. Hankesuunnitelmassa esitetty palvelualue (kaupunkipyörien asemaverkko) kattaa maantieteellisesti suurimman osan tiiviisti asutuista alueista Hyrylässä ja sen lähialueilla sekä Jokelassa.
Lopullinen toteutusmalli ml. sähköavusteisia pyöriä ja pyöräasemien toteutusta koskevat ratkaisut ja valinnat tulee kuntien ja HSL:n yhteisessä valmistelussa määrittää viimeistään lopulliseen tarjouspyyntöön. Suunnitelma on, että mekaanisten ja sähköavusteisten polkupyörien käyttömaksut voidaan määrittää erilaisiksi.
Kaupunkipyöräjärjestelmän tietojärjestelmän vaatimukset tullaan määrittelemään kaupunkipyöräpalvelua koskevan hankintasopimuksen asiakirjoissa. Tietojärjestelmä mahdollistaa pyörien käytön itsepalveluperusteisesti. Kaupunkipyöräpalvelu on asiakkaiden käytettävissä mobiilisovelluksella. Kaupunkipyöräpalvelun taustajärjestelmä hankitaan palveluntuottajalta valmiina. Hankintasuunnitelmassa on kuitenkin hahmoteltu malli vaiheistamisesta sille, kuinka palveluntuottajan järjestelmä integroidaan HSL:n järjestelmiin, mikäli kaupunkipyöräpalvelun ohjausryhmä näkee, että integraatiosta on riittävän suuri hyöty.
Kaupunkipyöräpalvelun käyttömaksut ja niiden suuruus päätetään mukana olevien kuntien toimesta ja yhteistyössä HSL:n kanssa. Periaate yhteistyösopimuksen mallin luonnoksen perusteella on se, että käyttömaksut ovat samat koko kaupunkipyöräpalvelun alueella ellei esim. kampanjointimielessä tehdä tilapäisiä käyttömaksumuutoksia.
Kaupunkipyörien ja -asemien sekä muiden palveluun kuuluvien osien huolto, korjaukset ja varastointi kuuluvat hankittavaan palveluun. Palveluntuottajan vastuulle kuuluu mm. sähköpyörien akkujen vaihto, lataus ja lataussähkö. Palvelutuottajan huolehtii myös kaupunkipyöräasemien kunnossapidosta. Palveluntuottaja siirtää pyöriä kysyntää ennakoiden asemalta toiselle. Pyörien saatavuus on yksi tekijä, jolle asetetaan vähimmäisvaatimustaso. Hankintasopimuksen asiakirjoissa määritellään huoltotoiminnan ja operoinnin yksityiskohtaiset vaatimukset.
Kaupunkipyöräpalvelun asiakaspalvelusta vastaa palveluntuottaja. Asiakaspalvelutilanteita ovat mm. palautteet, akuutit asiakaspalvelutilanteet, maksut ja palautukset sekä vikailmoitukset. Asiakkaiden yhteydenottotapoja ovat vähintään puhelu, chat-viesti, sähköposti ja sovelluksen kautta tarjottava yhteydenotto. Asiakaspalvelun puhelinpäivystys on avoinna HSL:n asiakaspalvelun aukioloaikojen mukaisesti arkena, lauantaisin ja sunnuntaisin. Hankintasopimuksen asiakirjoissa määritellään asiakaspalvelun yksityiskohtaiset vaatimukset.
Hankesuunnitelmassa on käyty läpi kaupunkipyöräpalvelun vaikutuksia. Kaupunkipyöräpalvelun merkittävimmät hyödyt syntyvät terveys- ja ympäristövaikutuksista, taloudellisista hyödyistä sekä matka-aikasäästöistä. Muita hyötyjä ovat esimerkiksi kaupunkipyöräpalvelun luoma positiivinen mielikuva kunnasta asuinpaikkana, tilankäytön tehokkuus, sosiaalisen tasa-arvon lisääntyminen sekä kunnan elävöittäminen. Laadukas ja hyvin toimiva kaupunkipyöräpalvelu madaltaa kynnystä tehdä matkoja pyöräillen. Kaupunkipyöräpalvelu perustuu yhteiskäyttöön, joten se on myös resurssiviisas kulkumuoto, koska jokaisen ei tarvitse omistaa omaa pyörää. Liikkumattomuus on yksi Suomen merkittävimmistä yhteiskunnallisista haasteista. Kaupunkipyörät ovat kustannustehokas tapa lisätä kuntalaisten aktiivista arkiliikkumista mahdollistamalla polkupyörän käyttö yleisimmillä arkimatkoilla. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelulla on havaittu olevan potentiaalia korvata lyhyitä henkilöautomatkoja pyöräilyllä. Kaupunkipyörät ovat tuoneet myös ajallista ja rahallista säästöä käyttäjilleen nopeutuneiden matkojen ja edullisen pyörän käytön kautta. Kaupunkipyöräpalvelun avulla ennakoidaan saatavan esimerkiksi liikennesuunnittelua hyödyttävää tietoa mm. eniten käytetyistä reiteistä, tärkeimmistä joukkoliikenteen liityntäsuunnista sekä pyöräliikenteen potentiaalista.
Helsingin seudun kaupunkipyöräjärjestelmä tarjoaa synergiaetua kuntien välille. Selvimmin hyötyä tuottaa yhtenäinen palvelualue, jossa pyöriä on mahdollista käyttää samalla lipputuotteella kuntarajoista riippumatta. Vaikutusten paikallisessa arvioinnissa näkemys on se, että sekä Hyrylän että Jokelan taajamat soveltuvat kokonsa puolesta erinomaisesti kaupunkipyörille. Keravan lähtiessä mukaan palveluun Hyrylän ja Keravan palvelualueet ovat lähes yhtenäiset, jolloin järjestelmän potentiaali joukkoliikenteen liityntäkulkumuotona hyvän joukkoliikennetarjonnan ääreen on hyvä. Kaupunkipyörät voivat vaikuttaa positiivisesti Tuusulanjärven matkailuun. Hankittavassa palvelussa myös pidempiaikainen pyörän vuokraus tulee olemaan mahdollista (esim. 5 tuntia), jolloin vierailu kulttuuri-, virkistys ja urheilukohteissa mahdollistuu. Kaupunkipyöräpalvelusta on tuotettu kunnittain HEAT-laskelma (Health Economic Assessment Tool) kaupunkipyörähankinnan yhteiskuntataloudellisen arvon laskemiseksi. Laskelman taustalla on joukko oletuksia perustuen liikennemallinnukseen ja Helsingissä olevasta kaupunkipyöräpalvelusta tehtyihin tilastointeihin. Laskelman perusteella kaupunkipyöräjärjestelmä vähentäisi ennenaikaista kuolleisuutta Tuusulassa 0,017 henkilöllä vuosittain ja hiilidioksidipäästöjä 0,83 tonnilla vuodessa. Näiden mahdollisesti saavutettavien terveyshyötyjen osalta työkalu laskee laskennalliset 66 900 euron vuosittaiset säästöt kunnalle.
Hankintamenettely
Hankintamalliksi on valittu yhden palvelutuottajan puitejärjestely. Tällaisen mallin tarkoituksena on luoda edellytykset palvelulle, jossa kaupunkipyörämatka voi alkaa ja päättyä eri kuntien alueille.
Helsingin seudun kaupunkipyöräpalvelun puitejärjestely toteutetaan siten, että KLOY kilpailuttaa Yhteistyösopimuksessa sovittujen ehtojen mukaisesti julkisena hankintana kaupunkipyöräpalvelua koskevan puitejärjestelyn perustamisen. Tarjouspyynnössä haetaan koko Helsingin seudulle yhtä yhtenäistä integroitua kaupunkipyöräpalvelua niin, että tarjoajat antavat kuitenkin palvelulle erilliset kuntakohtaiset hinnat kunkin kunnan tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyvien määrittelyjen mukaisesti. Kilpailutuksessa valitaan yksi palveluntuottaja. Kilpailutuksen ratkettua ja KLOY:n puitejärjestelyn perustamista koskevan päätöksen tultua lainvoimaiseksi KLOY tekee puitesopimuksen tarjouskilpailun voittaneen palveluntuottajan kanssa. Kukin kunta voi tämän jälkeen tehdä päätöksen kaupunkipyöräpalvelun toteutuksesta kunnan alueella, eli puitejärjestelyn puitesopimukseen perustuvan hankintapäätöksen. Päätöksen jälkeen kunta tekee kaupunkipyöräpalvelun hankinnasta puitesopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisen toteutussopimuksen eli alueellisen kaupunkipyöräpalvelusopimuksen
Yhteistyösopimus määrittää, että kilpailutuksessa sovelletaan neuvottelumenettelyä. KLOY tekee osallistumishakemusten perusteella välipäätöksen neuvottelumenettelyyn valittavista tarjoajista ja tarjouskilpailun perusteella puitejärjestelyn perustamista koskevan päätöksen julkista hankintaa koskevana päätöksenä. Puitesopimus tehdään KLOY:n ja palvelutuottajan välillä.
KLOY voi tehdä Puitesopimuksen perusteella Helsinkiä koskevan hankintapäätöksen Kaupunkipyöräpalvelusta. Ehdot tälle päätökselle sisällytetään puitesopimukseen. Hankintapäätöstä vastaava Hankintasopimus tehdään sitten KLOY:n ja Palvelutuottajan välillä. Espoo ja Vantaa voivat vastaavasti Puitesopimuksen perusteella tehdä kuntakohtaiset omat hankintapäätökset Kaupunkipyöräpalvelusta puitesopimuksen perusteella. Ehdot tälle päätökselle sisällytetään puitesopimukseen. Hankintasopimukset tehdään Espoon ja Palvelutuottajan sekä Vantaan ja Palvelutuottajan välillä. Kauniainen, Kerava, Sipoo, Tuusula, Kirkkonummi, Siuntio, Nurmijärvi ja Hyvinkää, mikäli ovat hankinnassa mukana, voivat kukin itsenäisesti ja Puitesopimuksen ehtojen mukaisesti tehdä kuntakohtaiset hankintapäätökset Kaupunkipyöräpalvelusta Puitesopimuksen ehtojen mukaisesti. Ehdot tälle päätökselle sisällytetään puitesopimukseen. Hankintasopimukset tehdään erikseen kunkin kunnan ja palvelutuottajan välillä.
Yhteistyösopimuksessa on selvitetty, että kunnat eivät sopimuksen hyväksyessään ole sitoutuneet siihen, että tekisivät puitesopimuksen perusteella kuntakohtaisen hankintapäätöksen alueellisesta kaupunkipyöräpalvelusopimuksesta. Yhteistyösopimukseen sitoutunut kunta ei kuitenkaan seuraavan neljän vuoden aikana, jolloin puitesopimus on käytettävissä, hanki muuta kunnan järjestämää kaupunkipyöräpalvelua, jos kunta jää pois puitesopimuksen mukaisesta Helsingin seudun Kuntien yhteisestä kaupunkipyöräpalvelusta, ellei kunta voi asiasta erikseen sopia palveluntuottajan kanssa.
Hankkeen kustannusarvio ja kaupunkipyöräsopimuskonsepti
Hankkeen kustannukset palveluntuottajalle syntyvät palvelun investointikustannuksista (mm. pyörät, asemat) ja operointikustannuksista (mm. asiakaspalvelu, pyöriin liittyvät toimenpiteet). Kunnat maksavat palveluntuottajalle vuosittain korvauksen kaupunkipyöräpalvelun toteuttamisesta ja operoinnista alueellisten kaupunkipyöräsopimusten ehtojen mukaisesti.
Hankinta puitesopimuksen liitteenä olevissa alueellisissa kaupunkipyöräpalvelusopimuksissa lähtökohta on, että palveluntuottajan tulee aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kohdistaa kustannuksensa niin, että kukin kunta vastaa omista kustannuksistaan. Toisaalta kukin kunta saa vastaavasti yhteistyösopimuksen ja oman alueellisen kaupunkipyöräsopimuksensa perusteella myös hyväkseen omat tulonsa.
Seudun kaupunkipyöräpalvelun kustannuksista osa pyritään kattamaan palveluntuottajalle tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti läpinäkyvästi tulevilla sponsori- ja brändituotoilla, kun palveluntuottajalla on oikeus hankkia palvelulle yhteistyökumppani, joka voi hyödyntää palvelua ja sille antamaansa brändiä ja käytettävissä olevia mainostiloja niin pyörissä, asemilla kuin sovelluksessa. Edellä tarkoitetut sponsori- ja brändituloja koskevat ehdot ja niiden huomionottaminen palveluntuottajalle tulevina tuloina ja vähennyksenä tilaajien palvelumaksuissa selvitetään hankintasopimuksen asiakirjoissa.
Hankintasopimuksen asiakirjoissa myös määritetään, että palvelutuottaja osana tehtävää kaupunkipyöräpalvelusopimusta saa käyttöönsä kaupunkipyöräpalvelun toteuttamisen rahoitusta tukevia mainostaulujen sijoituspaikkoja, joista saatavia mainostuloja kunta voi tarjouspyynnössä määriteltyjen ehtojen mukaisesti kohdistaa vähentämään alueellisen kaupunkipyöräpalvelusopimuksen palvelumaksuja. Kunnan tulee lopulliseen tarjouspyyntöön määritellä mainoslaitteiden sijoituspaikat.
Asiakkaiden maksamat käyttömaksut kattavat osan hankkeen kustannuksista. Käyttömaksut jaetaan kuntien kesken yhteistyösopimuksen ehtojen mukaisesti.
Tuusulan hankesuunnitelmassa on esitetty esimerkinomainen vuosikustannusarvio hankkeesta kunnalle, kun palvelu toteutetaan sähköavusteisilla pyörillä suunnitelmassa esitetyllä tavalla, jossa Hyrylän alueella on 100 pyörää ja 16 asemaa ja Jokelan alueella on 50 pyörää ja 9 asemaa. Tässä vaiheessa kustannusarvioiden vaihteluväli on suuri. Bruttovuosikulu kunnalle arvioidaan olevan haarukassa 196 900 - 371 300 euroa, mikä on pyörää kohti noin 1 315-2 475 euroa. Kustannusarviossa ei sisällä ympärivuotisuutta, joka pyydetään erillisenä optiona. Hankesuunnitelmassa on esitetty myös nettokustannusarvio em. esimerkkitilanteelle. Siinä on mukana arvio mainos- sponsorimyynnin tuomasta edusta kunnalle (n. 100 000-180 000 €/vuosi) ja pyörien käytön asiakastulosta (n.15 000 €/vuosi). Nettokustannushaarukkana kunnalle on esitetty 2 000 - 256 500 €/vuosi.
Mikäli Tuusulan kunta lähtee hankintaan mukaan, Tuusula tekee lopulliset hankintapäätökset kaupunkipyöräjärjestelmästä vasta puitejärjestelyn toteuduttua ja kustannusten tarkennuttua. Tuusulan on mahdollista hankkia kaupunkipyöräpalvelu halutussa laajuudessaan puitejärjestelyn voimassaoloaikana (neljä vuotta) niin, että palvelusopimus päättyy yhtäaikaisesti seudun muiden palveluiden kanssa.