Perustelut
Hyrylän uuteen palvelukeskukseen liittyvät katusuunnitelman muutoshedotukset Hyryläntie plv 0-100, Koskenmäentie K2 plv 0-175, K3 plv 0-75, Autoasemankatu plv 0-130, Koskenmäenpolku, Pikkulotanaukio, Tykkimiehenpolku ja Tiilikasarminaukio katusuunnitelmaehdotukset Lotanpolku, Jääkärinpolku plv 0-30 (piir.no 2151-31…48) ovat olleet yleisesti nähtävillä 29.8-11.9.2024.
Lähtökohdat
Katusuunnitelmaehdotus koskee Hyrylän palvelukeskuksen rakentamisen johdosta tarpeellisia katujen suunnitelmamuutoksia. Suunnitelmaehdotus sisältää Hyryläntien, Koskenmäentien, Autoasemankadun, Koskenmäenpolun, Tykkimiehenpolun, Lotanpolun ja Jääkärinpolkun sekä Pikkulotan- ja Tiilikasarminaukiot rakentamisen suunnitelmakartan osoittamassa laajuudessa. Katusuunnitelma on tavoitetilan suunnitelma, joka on sovitettu olemassa oleviin katuihin sekä suunnitteilla olevaan palvelukeskukseen ja muiden liittyvien toimintojen tarpeisiin.
Katusuunnitelma perustuu asemakaavaan nro 3615, Hyrylän palvelukeskus, asemakaavan muutos, Tuusulan kunta, Hyrylän kylä. Asemakaava on tullut voimaan 19.6.2024. Suunnitelma ulottuu Koskenmäentien osalta myös pieniltä osin seuraaville asemakaava-alueille: 3204 Hyrylän pohjoinen keskusta, 3364 Koilliskeskus ja 002 Hyrylän keskustan rakennuskaava.
Liikenne- ja katutekniset ratkaisut
Hyryläntie (K1) ja jkp (J1)
Katusuunnitelma koskee Hyryläntietä noin 100 m matkalta välillä Tykkimiehenpolku (J3) – Koskenmäentie (K3). Ajoradan leveys on noin 8,6 metriä. Kadun länsireunalla on pysäköintitaskut 2,0 m. Sisään- ja ulosajo palvelukeskuksen pysäköintiin sekä palvelukeskuksen huoltopihan ulosajo tapahtuu Hyryläntien liittymän kautta. Liittymän leveys pysäköinnin osalta on 6,15 metriä, suunnat erottaa kapea 0,65m leveä saareke. Huoltoliikenteen liittymäleveys on 8,50 metriä, 2,0 m leveä saareke erottaa huolto- ja pysäköintiajot toisistaan. Katualueen leveys on noin 27,5…30 metriä. Kadun kaakkoisreunaan / palvelukeskuksen puolelle toteutetaan 3,50 m leveä yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä (J1) välille Tykkimiehenpolku (J3) ja Koskenmäenpolku (J2). J1-väylän uudisosuus liittyy nykyiseen Koskenmäentien alikulkujärjestelyyn palvelukeskuksen pohjoispuolella, eteläpuolella liitytään nykyiseen Hyryläntien jk+pp -väylään ennen Tykkimiehenpolkua. Yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä on palvelukeskuksen korttelin kohdalla erotettu ajoradasta 1,4 m leveällä kivetyllä erotusalueella.
Kadun luoteisreunan jk+pp väylä ja välialue säilyvät pääosin ennallaan, muutokset koskevat vain kiertoliittymän aluetta. Tämä suunnitelma liittyy nykyiseen jk+pp -väylään.
Kadun nopeusrajoituksena tulee olemaan 30 km/h. Pysäköinti on kadulla sallittu pohjoispuolen nykyisissä pysäköintitaskuissa.
Hyryläntien suojatieylitykset ovat Tykkimiehenpolun jatkeen korotettu suojatie sekä kiertoliittymään liittyvä suojatie.
Lisäksi yhdistetylle jalankulku- ja pyöräilyväylälle rakennetaan kaksi suojatietä: palvelukeskuksen ulosajon ajoliittymän kohdalle ja Koskenmäenpolun risteyskohtaan.
Koskenmäentie (K2) ja (K3), liittyvät jk+pp -väylät ja kiertoliittymä D=14
Koskenmäentie K2 ja K3 ovat kokoojakatuja. K2:n suunnittelualueen pituus on noin 175 m ja K3:n noin 75 m. Katujen muutoskohtaan sijoittuu kiertoliittymä Hyryläntien kokoojakatu kolmantena haarana ja jk+pp -väylä Koskenmäenpolku neljäntenä. Koskenmäentien ajoradan leveys on 7,0 m. Katualueen leveys vaihtelee; K2 osuudella 23 … 27 metriä ja K3 osuudella 25…45,90 metriä. Kiertoliittymän halkaisija on 14 m, yliajettavan kiveyksen leveys 4,5 m ja kiertotilan leveys 4,5 m.
Koskenmäentien K2 osuudella on molemmin puolin odotustilalliset katokselliset bussipysäkit. Seisontatilan leveys on eteläpuolella 3,0 metriä, pohjoispuolella 3,25 m. Pysäkkien välisellä katuosalla tienylitysratkaisuna on keskisaarekkeellinen suojatie. Kiertoliittymän risteysalueelle tehdään Koskenmäentien ylittävä keskisaarekkeellinen suojatie.
Molemmilla reunoilla kulkevat yhdistetyt jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat leveydeltään on 3,5 metriä. Kadun pohjoispuolen jk+pp -väylä erotetaan ajoradasta reunatuella ja erotuskiveyksellä. Etelän puolinen jk+pp -väylä on eroteltu ajoradasta välialueella.
Koskenmäentien K3 osuuden pohjoisreunalla kulkee reunakivellä ja erotuskiveyksellä erotettu 3,5 m leveä jk+pp väylä. Ajoradan eteläreunaan asennetaan tiekaide välille Koskenmäenpolku – nykyinen sillankaide. Nykyinen alikulun kohta säilyy ennallaan.
Kadun nopeusrajoitukseksi tulee 30 km/h ja kadulle asetetaan pysäköintikielto.
Autoasemankatu (K4)
Autoasemankatu on noin 230 m mittainen kokoojakatu, josta varsinainen uudisrakentaminen koskee noin 130 metrin mittaista osuutta ja muuttunut liikenteenohjaus koko pituutta. Kadun linjausta on uudistettu ottaen huomioon uusi palvelukeskushanke. Noin paalulta 80 on liittymä pintapysäköintialueelle sekä nykyiselle kirjastolle. Paalulla 90 on palvelukeskushankkeen pysäköintirampin liittymä. Noin paalulla 120 on nykyisen K-Supermarketin liittymä.
Kadun ajoradan leveys on vaihteleva. Kaistaleveys on 2,75 m… 6,0 metriä. Kadun itäreunalla kulkevan reunakivellä korotetun yhdistetyn jk+pp -väylän leveys on 3,50 m. Keskisaarekkeen leveys vaihtelee 1,5…4,0 metriin.
Autoasemankadulla suunnittelualueen etelä- ja pohjoispäässä tienylitysratkaisuna on keskisaarekkeellinen suojatie.
Kadun nopeusrajoituksena 30 km/h.
Koskenmäenpolku (J2) ja Pikkulotanaukio
Koskenmäenpolku on noin 160 m mittainen jk+pp -väylä, jolla sallitaan huoltoajo. Palvelukeskuksen huoltopihan sisäänajo tapahtuu Koskenmäenpolun puolelta, mitoitusajoneuvo on puoliperävaunuyhdistelmä. Nykyisen liikekiinteistön huoltoajo hoidetaan myös Koskenmäenpolun suunasta. Huoltoajoneuvot (mitoitusautona 12 m:n kuorma-auto) U-kääntävät Pikkulotanaukion reunassa. Huoltoliikenteen sisään- ja ulosajo on kiertoliittymään. Moottoripyörä- ja henkilöautoliikenne on kielletty.
Kiertoliittymän kiertotila erotetaan Koskenmäenpolusta asentamalla madallettu 3 cm reunakivi.
Jk+pp -väylän leveys on 6,10 ...8,10 m ja katualueen leveys 10,5m.
Pikkulotanaukio sijaitsee Koskenmäenpolun J2 ja Lotanpolun J4 kulmauksessa, rajautuen muilta osin pohjoisen suunnassa ja lännen suunnassa kortteliin 858-1-8007-7 (Lidl ja Jysk), itäsuunnassa Palvelukeskuksen pysäköintiramppiin ja eteläsuunnassa Palvelukeskuksen seinälinjaan. Katualueen rajan ja liikekiinteistön seinälinjan välissä on n. 4 metriä.
Tykkimiehenpolku (J3) ja Tiilikasarminaukio
Tykkimiehenpolku on noin 220 m mittainen yhdistetty jk+pp -väylä, joka toimii myös pelastusreittinä palvelukeskuksen alueelle. Tiilikasarmin aukiolle avautuu kirjaston nykyinen huoltoramppi ja aukio toimii huoltoajoneuvojen kääntymistilana. Väylää voi käyttää myös kirjaston huoltoajoreittinä. Tykkimiehenpolun katualueen leveys vaihtelee 10,0 ... 16,0 m
Lotanpolku (J4)
Lotanpolku sijoittuu palvelukeskusrakennuksen kaakkoispuoleisen seinälinjan ja pintapysäköintialueen väliin. Se yhdistää Koskenmäenpolun ja Pikkulotanaukion Tiilikasarmiaukioon ja Tykkimiehenpolkuun.
Lotanpolku on noin 90 m mittainen jk + pp -väylä, jonka katualueen leveys vaihtelee välillä 6,5–7,9 metriä. Lotanpolun suunnittelussa on huomioitu sen käyttö pelastustienä (paloauto) sekä nostopaikan tilavaraus ja pääsy nostopaikalle palvelukeskuksen seinustalle pintapysäköintialueelta. Huomioitu on myös kirjaston huoltoajotarve.
Jääkärinpolku (J5)
Suunnittelualueeseen kuuluu Esikunnanpuiston läpi kulkevan Jääkärinpolun koillispäästä noin 30 m mittainen väyläosuus. Jääkärinpolulla on leveyttä 3,85 metriä. Katualueen leveys on 6,5 metriä. Tykkimiehenpolulta rakennetaan historiallisten kasarmirakennusten väliin luiska sekä portaat. Portaiden leveys on 1,75 metriä ja luiskan 2,25 metriä.
Päällysteet ja istutukset
Palvelukeskusrakennusta ja palvelukeskuksen pintapysäköintialuetta ympäröivien katualueiden päällysteet ja istutukset on suunniteltu yhteistyössä palvelukeskushankkeen kanssa.
Hyryläntien suunnitelma-alueella ajorata sekä jalankulku- ja pyöräilyväylät päällystetään asfaltilla. Kiertoliittymään liittyvät suojatiesaarekkeet sekä erotusalue tehdään reunakivellä korotettuina päällystäen ruskealla betonikivellä. Kiertoliittymän yliajettava osuus tehdään harmaalla nupukivellä. Välikaistan katuvihreä on nurmetus ja nykyiset / istutetut lehtipuut. Palvelukeskuksen seinustalla katualueen puolella on tilavaraus palvelukeskushankkeen 1,10 m leveille istutuslaatikoille.
Koskenmäentien K2 ja K3 ajorata sekä jk+pp -väylät päällystetään asfaltilla. Ajoradan reunakivet ovat graniittia näkymä 12 cm paitsi madalletuissa kohdin 3 cm. Saarekkeiden kiveys ruskeaa betonikiveä, kiertoliittymän yliajettava kiveys nupukiveä. Kiertoliittymän yliajettavat reunakivet kallistetaan 0…3 cm näkymällä.
Välikaista nurmetetaan ja istutetaan uusia lehtipuita. Kiertosaarekkeeseen istutetaan perennoja sekä kolme uutta lehtipuuta. Kadun K3 eteläpuoli luiskataan nykyiseen alikulkuun, luiskaukseen istutetaan pensaita, kaksi lehtipuuta
Autoasemankadun ajorata sekä jk+ pp -väylät päällystetään asfaltilla, reunatuet toteutetaan luonnonkivellä. Välikaistan sekä keskisaarekkeen pintamateriaali on ruskeaa betonikiveä, paitsi nykyinen levitettävä saareke nykyisine lehtipuineen. Uuteen keskisaarekkeeseen leveimpään kohtaan istutetaan lehtipuu. Kadun itäpuolen nurmetus säilyy nykyisellään tai ennallistetaan nykyistä vastaavaksi.
Kadun eteläpuolelle rakennettavan pintapysäköintialueen rakenteet sekä tukimuuri ovat osittain Autoasemankadun katualueen puolella. Betonitukimuuri ja mustaksi maalattu metallipinnakaide sekä kaiteen ja kadun reunakiven väliset puu+ lehtipensasistutukset kuuluvat palvelukeskushankkeen suunnitteluun. Autoasemankadun reunan tiekaide on osa katusuunnittelua.
Kadun pohjoispuolelle Pikkulotanaukion reunaan rakennetaan uusi istutusalue, johon istutetaan uusia katupuita sekä matalaa kasvillisuutta.
Koskenmäenpolku päällystetään asfaltilla palvelukeskuksen huoltoliikenteen sisäänajoon saakka ja loppuosuus kivetään harmaalla betonikivellä. Pikkulotanaukio kivetään ruskealla betonikivellä, keskellä aukiota on istutusalue n. 60 m2. Istutus rajataan reunakivellä ja porraskivellä, kasveina on lehti- ja havupensasitutusta sekä istutetaan lehtipuu.
Koskenmäenpolun koillisreunalle vastapäätä huollon sisäänajoa levitetään istutusaluetta, kasveina perennoja sekä nykyiset lehtipuut. Reunakivi graniittia.
Koillisreunaan rakennetaan nupukivistä kuivatuskouru, joka viettää hulevesikaivoihin. Kouru sivuaa nykyistä liikekeskuksen katosta ja katoksen pilarilinjaa.
Tykkimiehenpolun päällysteenä on asfaltti sekä harmaa ja ruskea betonikivi. Tiilikasarminaukion pintamateriaali on ruskea betonikivi. Aukio rajautuu uuteen luonnonkivimuuriin, mikä on jatkoa nykyiselle Kulttuurikeskus Taidekasarmin kivimuurille. Nykyiset lehtipuut säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Luiskat nurmetetaan. Jääkärinpolun yhteydessä on erillinen lehtipensaiden ja perennaistutuksien istutusalue, jonka läheisyydessä on penkki. Aukiolle osoitetaan tilavaraus palvelukeskuksen polkupyöräpysäköinnille.
Palvelukeskuksen seinään on osoitettu mahdollinen taiteen sijoituspaikka.
Tykkimiehenpolku toimii myös pintavesien tulvareittinä, ja tätä varten eteläreunaan tehdään nupukivetty kuivatuskouru. Terveysaseman tontin kaavarajalle rakennetaan graniittinen reunakivi. Kiven näkymä on 12 cm istutuksien kohdilla ja 0..3 cm kulkuyhteyksien kohdilla.
Lotanpolun pinta toteutetaan betonikivilaatoituksena/-päällysteisinä. Kirjaston seinustalle tukimuurin viereen on osoitettu paikka Palvelukeskushankkeen pyöräpysäköinnille.
Jääkärinpolun jalankulku- ja pyöräilyväylän päällysmateriaalina on asfaltti. Portaiden pinta on graniittikiveä, jotka asennetaan betonirakenteeseen. Porraskiven leveys on 1,2 m. Yhteisötila Aunelan puoleinen luiska nurmetetaan. Taidekasarmin puolen nykyinen nurmetus ennallistetaan. Tykkimiehenaukiollekin avautuvan istutusaltaan kasvit ovat perennoja sekä lehtipensaita. Tukimuurin takainen osuus katualueen rajalle tasataan ja nurmetetaan.
Kuivatus
Suunnittelualueen katualueiden pintakuivatus toteutetaan hulevesiviemäriin liitettävin hulevesikaivoin. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärin ja Koskenmäentien pohjoisreunassa sijaitsevan avo-ojan kautta Tuusulanjärveen.
Katujen rakenteiden kuivatus toteutetaan salaojilla, jotka purkavat hulevesikaiviohin.
Palvelukeskusrakennuksen ja pintapysäköintialueen välissä sijaitsevan Lotanpolun kuivatus toteutetaan osittain palvelukeskushankkeen hulevesijärjestelmän kautta Autoasemankadun hulevesiviemäriin.
Valaistus
Kaduille rakennetaan led-valaistus.
Nähtävilläolon aikana jätettiin kolme muistutusta.
Muistutus 1, Kiinteistö Oy Tuusulan pysäkkikuja 1:
Kiinteistö Oy Tuusulan Pysäkkikuja I kiinteistöyhtiöön kuuluvat kiinteistöt ovat Pysäkkikuja I ja Koskenmäenpolku I .
Koskenmäenpolku 1 :Ile ko. kevyen liikenteen väylä on tärkeä, koska kiinteistön huoltoliikenne pitää pystyä ajamaan ko. väylällä. Huoltoliikenne on mm. isoja kuorma-autoja, joiden pitää päästä liikehuoneiston lähelle. Tämä on erittäin tärkeää myös talviseen aikaan.
Koskenmäenpolku on vilkas kävely ja pyöräilyväylä sekä kiinteistöjen pelastustie. Raskaalle liikenteelle on suunniteltu kääntöpaikkaa Pikkulotanaukoilla ja kääntymistä tulee haittaamaan palvelukeskuksen seinään asennettava katos sekä istutusallas. Kuorma-autolle jää erittäin vähän kääntymisvaraa ja on huomioitava myös kevytliikenne samanaikaisesti. Voisiko huoltoliikenne ajaa suoraan pintapysäköintialueen ajoväylälle, jolloin ei tarvitsisi peruutella kevyen liikenteen väylällä. Väylää käyttää myös koululaiset ym. ja peruutettaessa pitäisi jonkun vahtia, että peruuttavan auton taakse ei mennä.
Uuden palvelukeskuksen huoltoliikenteen sisäänajo Koskenmäenpolun päästä on hankalassa paikassa, koska jos iso kuorma-auto kääntyy kiertoliittymästä Koskenmäenpolulle ja siitä heti sisään huoltopihalle, vaatii se reilusti tilaa, jotta se taipuu sisäpihalle. Lisäksi kohdassa risteävät kävely —ja pyörätiet.
Koskenmäenpolulle tulisi sallia huoltoliikenne sekä lyhytaikaiset tavaranoudot. Koskenmäenpolun liikehuoneistojen käynnit tulee säilyttää esteettöminä.
LIDL edessä on suunniteltu luiskaus kohti LIDL:n pääsisäänkäyntiä.
Rankkasateella ym. hulevedelle ei ole riittävää hulevesikaivoa, jotta estetään huleveden pääsy myymälän tiloihin. Pitäisi olla pitkä hulevesikaivo, joka kerää valuvan huleveden. Suunnittelussa tulee huomioida olemassa olevan kiinteistön korkeusasemat ja pääsisäänkäynnit.
Talvella Pysäkkikujan kiinteistön kesäpihan aidoista osa poistetaan, jotta kesäpihan kohdalle voi varastoida hetkellisesti Pysäkkikujan lunta poiskuljetettavaksi. Nyt kohdalle on tulossa tasoero reunakivineen.
Mihin ko katualueella muutoin varastoidaan / työnnetään talvella lumet ? Talvella lumenauraus kaventaa oleellisesti Koskenmäenpolun väylää.
Pyydämme, että oheiset huomiomme huomioidaan suunnitelmassanne.
Vastine 1:
Koskenmäenpolun huoltoliikenteen tilanahtaus on tiedostettu katusuunnittelun aikana ja eri vaihtoehtoja on tarkasteltu. Läpiajoa palvelukeskusrakennuksen tai Jysk/Lidl -rakennuksen (kiinteistö 858-1-8007-7) pääovien editse ei kuitenkaan pidetty turvallisena vaihtoehtona, joten suunnittelun aikana päädyttiin vaihtoehtoon, jossa Koskenmäenpolun huoltoajon liikennöinti tapahtuu ainoastaan Hyryläntien suunnasta ja suuntaan ja huoltoautot kääntävät ympäri Pikkulotanaukiolla.
Katos kuuluu palvelukeskusrakennukseen. Sen alikulkukorkeus on hankkeen suunnitelmien mukaan 5 m. Kääntyminen Pikkulotanaukiolla on tarkasteltu 12 metrisen kuorma-auton ajourien mukaan. Kääntymistila on toki ahdas, mutta myöskään ajoa palvelukeskusrakennuksen ovien tai Lidlin ja Jyskin ovien editse ei voida pitää turvallisena ratkaisuna. Istutusaltaan kokoa ja muotoa voidaan tarkastella vielä tarkemman suunnittelun yhteydessä, mutta se on tärkeä katuympäristöelementti, jota ei haluta kokonaan poistaa.
Palvelukeskuksen huoltoliikenteen sisäänajon paikka Hyryläntien ja Koskenmäenpolun kulmauksessa on ratkaistu palvelukeskushankkeen yhteydessä ja katusuunnittelu on yhteensovitettu sen mukaan.
Koskenmäenpolun liikehuoneistojen sisäänkäynneille tai niiden edustalle ei ole tulossa korkomuutoksia nykytilanteeseen nähden.
Tasaussuunnitelman (tasauksen yleispiirustus 2512-32) kadun tasaus kallistaa Lidilin ja Jyskin ovien edessä katualueen reunalla ovista ja seinälinjasta poispäin ei oville päin kuten muistuttaja kirjoittaa.
Koskenmäenpolulle ei ole osoitettu varsinaista lumien varastointipaikkaa vaan lumet joudutaan kuljettamaan tarpeen mukaan pois.
Muistutus 2, Keski-Uudenmaan polkijat ry
Olemme tutustuneet Hyrylän uuteen palvelukeskukseen liittyviin katusuunnitelmaehdotuksiin, ja verranneet käytettyjä ratkaisuja Tuusulan pyöräilyn edistämissuunnitelmaan sekä Väyläviraston ohjeeseen 18/2020: Pyöräliikenteen suunnittelu. Tuusulan kunnanvaltuusto on 12.11.2018 hyväksynyt pyöräilyn edistämissuunnitelman, ja toimenpideohjelmaa toteutetaan erillisten päätösten kautta. Nyt päätettävänä olevan suunnitelman tulisikin olla myös pyöräilyn edistämissuunnitelmaan toteuttava toimi, eikä sisältää ristiriitaisia ja vääränlaisia liikenteellisiä ratkaisuja.
Yleisesti ottaen katusuunnitelmaehdotukset ovat pyöräliikenteen näkökulmasta heikkotasoisia ja perustuvat vanhentuneeseen ajatteluun, jossa jalkakäytävä-tasoiset väylät merkitään liikennemerkillä yhdistetyiksi pyöräteiksi keskeisellä rakennetulla alueella. Tästä kärsivät sekä polkupyörällä liikkuvat sujuvuuden puuttuessa että kävelijät, jotka tarvitsevat tällaisessa ympäristössä vapaata oleskelutilaa yhdistettyjen pyöräteiden sijaan.
Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen “liikennejärjestelyissä tulee näkyä, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on pyöräliikenteen väylä” (kpl 4.5.9, s. 79), joilla ei käytetä reunakiviä. Myös Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelmassa on mainittu parannuskeinona reunakivien poistaminen risteyksistä. Pyöräteiden risteyksiin on suunnitelmassa merkitty toistuvasti joko luiskattu tai madallettu reunakivi. Reunakiven poistamisesta hyötyvät polkupyörällä liikkuvien lisäksi mm. lastenvaunuja työntävät vanhemmat kuin pyörätuolia tarvitsevat kuntalaiset. Reunakivetön ratkaisu on paitsi parempi myös edullisempi ja sen talvikunnossapito toimii paremmin.
Koskenmäentien kiertoliittymässä pyörätie tulee linjata ympyrän muotoisena ajoradan geometriaa mukaillen kuten pyöräliikenteen suunnitteluohje kpl 5.7.3 opastaa. Katusuunnitelmaehdotuksen teräviä mutkia sisältävät pyörätiet kiertoliittymissä heikentävät tienkäyttäjien ennakoitavuutta ja aiheuttavat vaaratilanteita. Luiskatut reunakivet tulee poistaa pyörätien jatkeiden yhteyksistä.
Koskenmäentiellä on kiinteistön pysäköintialueelle tehty risteys, jossa pyörätie ja jalkakäytävä katkeavat. Oikea ratkaisu tällaisessa paikassa on ylijatkettu jalkakäytävä ja pyörätie, joka ei näyttäydy lainkaan risteyksenä pyörätien käyttäjälle.
Autoasemankatu mainitaan kokoojakatuna, joka palvelee kuitenkin käytännössä vain pysäköintihalleihin ajoa. Selostuksessa ei mainita ennustettua tai suunniteltua liikennemäärää. Katu hyötyisi liikenteen rauhoittamisen keinoista, joilla ajokaistoja olisi koko ajan vain yksi suuntaansa. Tällaisella keinolla parannetaan liikenneturvallisuutta, vähennetään ylinopeuksia ja säästetään katutilaa kestäville kulkutavoille.
Vastine 2
Katusuunnitelma sijoittuu ympäristöön, jossa on jo olemassa nykyistä infraa ja rakennuksia. Lisäksi suunnitelma-alueella on rakenteilla uusi palvelukeskusrakennus. Katusuunnitelma on jouduttu sovittamaan käytettävissä olevan tilan ja ympäröivien rakenteiden korkomaailman kanssa mahdollisimman toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tuusulassa katuympäristöä suunnitellaan pyöräilyn lisäksi myös jalankulkijoille ja monen muun näkökulman, kuten esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden, näkökulmasta.
Suunnittelualueella suojateiden reunakivilinjat on suunniteltu esteettömyysohjeita soveltaen samalla periaatteella kuin uusissa kohteissa muullakin keskusta-alueella. Luiskattu reunakivi suojateiden reunassa pyöräilijöiden osuudella myös hidastaa ajonopeuksia, joka parantaa liikenneturvallisuutta keskusta-alueella.
Tuusulanväylän ja Autoasemankadun liittymän suojatiessä on tästä poiketen käytetty pyöräilijöiden osuudella 0-tasoon upotettua reunakiveä vastaavasti kuin uuden linja-autoaseman alueelle Tuusulanväylän ja Rykmentin puistotien liittymässä.
Kiertoliittymien ajojärjestelyt on suunniteltu kaikki käyttäjät, olemassa oleva katutila, katukalusteet, näkemät ja liikenneturvallisuus huomioon ottaen. Liittymän geometrian muutosten avulla kevyen liikenteen käyttäjien havaittavuus paranee ajonopeuksien laskiessa.
Koskenmäentiellä olevassa kiinteistön pysäköintipaikan ajoliittymässä on vanhastaan suojatie ja suunnittelun aikana katsottiin hyväksi se siinä säilyttää liikenneturvallisuuden vuoksi.
Autoasemankadun ajokaistajärjestelyt on suunniteltu käytettävissä oleva katutila ja kadun varrella olevat toiminnot huomioon ottaen mahdollisimman toimiviksi oletettavissa olevilla kulkumuodoilla. Autoasemankadun nopeusrajoitus tulee olemaan 30 km/h.
Muistutus 3: Helsingin osuuskauppa Elanto
Näkemyksemme mukaan esitetyn katusuunnitelman muutosehdotuksen mukainen Autoasemankadun toteutus ei ole välityskyvyltään paras mahdollinen ja se voi olennaisesti heikentää koko Autoasemankadun toimivuutta. Huolenamme on, että suunnitelman mukainen risteysjärjestely Palvelukeskuksen liittymässä voi osoittautua ajoneuvoliikenteelle vaikeasti hahmotettavaksi, kun Tuusulanväylän suunnasta saavuttaessa, Palvelukeskuksen pysäköintikellariin ja pintapysäköintiin vievä kaista ei suuntaudu suoraan Palvelukeskuksen liittymään, vaan ajoura Autoasemankadulla muodostuu mutkittelevaksi. Poikkeukselliset ajourat ovat ongelmallisia erityisesti talviaikana, kun ajoratamerkinnät eivät näy ja lumi- tai jääpintaiseen tiehen piirtyvät virheelliset ajoreitit sotkevat liikennöintiä risteyksessä.
Olemme pyytäneet liikennesuunnittelijaa (Harri Haantio / WSP Finland Oy) tarkastelemaan suunnitelmaa ja tekemään sitä koskevat mahdolliset parannusehdotukset. Liikennesuunnittelija Haantio on tehnyt jäljempänä käsivaraisessa piirroksessa (liite 1 ) esitetyt kehitysehdotuksensa, jossa olennaisin muutosesitys on Tuusulanväylältä erkanevien Autoasemankadun kaistojen siirtäminen noin yhden kaistanleveyden verran koilliseen. Ko. muutoksella Autoasemankadun vasen kaista - joka vie Palvelukeskuksen pysäköintikellariin ja pintapysäköintiin - olisi kohtisuorassa linjassa Palvelukeskuksen liittymään. Kaistajärjestelyyn ei muilta osin esitetä tehtäväksi muutoksia, vaan TuusuIanväylän suunnasta tuleva oikeanpuoleinen kaista olisi tuolloinkin varattu pelkästään Autoasemankatua koilliseen, Hyrrän kortteliin suuntaan jatkavalle ajoneuvoliikenteelle.
Jos Palvelukeskuksen risteys ja liittymä aiheuttavat ruuhkaa, niin se heijastuu kumpaankin ajosuuntaan Autoasemankadulle. Puutteellisesti toimiva Palvelukeskuksen risteysalue olisi siis haitallinen myös esim. Hyrrän kortteliin suuntaavalle liikenteelle sekä edelleen kaikelle Tuusulanväylän ja Koskenmäentien väliselle läpiajoliikenteelle. Pyydämme, että Palvelukeskuksen risteysalueen parantamista koskeva kaistajärjestely huomioitaisiin vielä katusuunnitelman muutosehdotuksen käsittelyssä. Koko alueen liikenneverkon välityskykyyn vaikuttava parannus olisi otollista tehdä nyt, kun se voitaisiin samanaikaisesti huomioida myös Hyrrän korttelin vireillä olevassa asemakaavan muutosprosessissa nro 3660.
Edellä todetun kaistajärjestelyä koskevan esityksen lisäksi kiinnitämme vielä huomiota samaisen risteysalueen opastukseen. Liikennesuunnittelija Haantion laatimissa kommenteissa (liite 2) on esitys mm. portaaliopasteiden lisäämisestä ko. risteykseen. Portaaliopasteet selkeyttäisivät edelleen ajoa risteyksessä, erityisesti talviaikaan. Pyydämme myös liitteessä 2. olevien parannusehdotusten huomioimista katusuunnitelman muutosehdotuksen käsittelyssä.
Vastine 3
Autoasemankadun ajolinjauksien suunnittelun haasteena on ollut saada sovitettua kaksi tonttiajoliittymää kadun mutkaiseen kohtaan. Olemassa oleva asemakaavan mukainen katutila huomioon ottaen katusuunnitelmaehdotuksessa esitetty ratkaisu on käsityksemme mukaan toimivin.
Muistutuksen liitteenä 1 olevassa vaihtoehtoisessa Autoasemankadun linjausesityksessä ei ole otettu huomioon asemakaavan mukaista katutilaa vaan esitetyt katurakenteet ulottuvat useita metrejä Kesko Oyj:n omistaman kiinteistön 858-1-8027-1 puolelle. Katusuunnitelmaehdotus on laadittu noudattaen voimassa olevan asemakaavan, Hyrylän palvelukeskus, asemakaavan muutos (no 3615), mukaista katualuetta.
Katusuunnitelmaehdotuksen liikenteenohjaussuunnitelmassa (piir.no 2151-48) on esitetty opasteportaalit Autoasemankadulle sekä Tuusulanväylän että Koskenmäentien suunnasta palvelukeskusta lähestyttäessä. Palvelukeskushanke voi halutessaan lisätä omia merkkejään (esim. tilaa/täynnä -merkintä) pysäköintihallin ajorampin yhteyteen. Ajoramppi rakenteineen kuuluu palvelukeskushankkeen toteutukseen.