Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 12.6.2024

§ 71 Lausunto Keravan kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta 2025

TUUDno-2024-890

Valmistelija

  • Minna Karhunen, Ympäristötarkastaja, minna.karhunen@tuusula.fi
  • Liisa Garcia, ympäristösuunnittelija, liisa.garcia@tuusula.fi
  • Hanna Keinänen, ympäristösuunnittelija, hanna.keinanen@tuusula.fi
  • Saara Vainio, terveystarkastaja, saara.vainio@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö 

Keravan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto pyytää Keravan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Keravan kaupungin rakennusjärjestyksen luonnoksesta. Voimassa olevaan rakennusjärjestykseen on muun muassa lisätty sitovia ympäristön laatua ja säilyttämistä sekä uuden lain edellyttämiä kiertotaloutta koskevia määräyksiä, lisätty puiden määrää tontilla ja viherkerroin, hulevesien käsittelyä ja johtamista tontilla koskevat määräykset on uudistettu, lumitilojen määrää on täsmennetty, rakentamisen ohjaamiseen asemakaava-alueella on lisätty muun muassa lintuturvallinen rakentaminen ja määräyksiin rakentamisesta alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja rakentamisen rajoituksia on lisätty lentoliikenteen esterajoitukset sekä tarkennettu melumääräyksiä. Rakennusjärjestykseen esitettävät muutokset perustuvat uuteen rakentamislakiin, käyttöön otettuihin TopTen -suosituksiin sekä Keravan kaupunginvaltuuston hyväksymän maankäyttö- ja asuntopoliittisen ohjelman tavoitteisiin. 

 

Rakennusjärjestysluonnos on ollut nähtävillä 22.4.-21.5.2024 ja siitä on pyydetty lausuntoja 21.5.2024 mennessä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunnolle on pyydetty lisäaikaa 17.6.2024 asti. 

 

Rakennusjärjestyksen luonnos sekä keskeiset muutoksen voimassa olevaan rakennusjärjestykseen ovat liitteenä. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Keravan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle Keravan kaupungin rakennusjärjestyksen luonnoksesta seuraavan lausunnon: 

 

 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
 

·    Pykälän 2.2 kohdan 15 mukaan kylpytynnyreistä poistettavat vedet tulee ohjata jätevesiverkostoon. Koskeeko tämä myös ulkoporealtaita?

·    Pykälän 3.6 kolmannessa kappaleessa puhutaan ongelmajätteistä. Tämä termi tulisi korvata termillä vaarallinen jäte, jotta terminologia olisi yhtenäinen jätelainsäädännön kanssa.

·    Pykälässä 4.4 on kielletty energiakaivojen rakentaminen mm. vedenottamoiden suoja-alueilla. Tämä on ihan hyvä määräys, mutta esimerkiksi Marjamäen vedenottamolla ei ainakaan tällä hetkellä ole suoja-aluepäätöstä 

·    Pykälässä 4.6 (Hulevesien käsittely ja perustusten kuivatusvesien johtaminen) todetaan, että “Kiinteistön liittäminen jäte- ja/tai hulevesiviemäriverkostoon tai sekaviemäröinnin eriyttäminen edellyttää luvan hakemisen.” Miten jätevesiverkostoon liittämisen luvanvaraisuus sopii tämän otsikon alle? 

·    Pykälässä 4.6 on hulevesien imeyttämisestä/tutkimusvaatimuksesta maininta kahdessa eri kappaleessa (kappaleessa 2 ”Hulevesien imeytysmahdollisuus on rakennuspaikalla tutkittava ja hulevedet imeytettävä, jos se on tutkimuksen mukaan mahdollista” ja kappaleessa 7 ”Imeyttäminen kiinteistöllä edellyttää pohjatutkimusta ja sen perusteella tehtyä pohjarakennesuunnitelmaa.”). Näitä voisi selkeyttää laittamalla nämä samaan kappaleeseen ja tarpeen mukaan tiivistämällä. 

·    Pykälään 4.6 olisi hulevesien viivytyksen osalta tärkeä lisätä, että viivytys on toteutettava ensisijaisesti painanteina, viivytysaltaina tai vastaavina maanpäällisinä ratkaisuina, ja vasta toissijaisesti maanalaisella johtamisratkaisulla. 

·    Pykälässä 4.8. tulisi huomioida seuraavaa: Mikäli alueellinen jätteiden keräyspiste sisältää myös biojätteen keräyksen, tulisi sen etäisyysvaatimukset naapurikiinteistön rajasta vastata kompostoreita koskevia määräyksiä, koska haitat ovat vastaavat. Alueelliset jätteiden keräilypisteet on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa lähiympäristön asukkaille ja naapurustolle. Keräyspisteen tyhjennyksestä ja ympäristön siisteydestä on pidettävä huolta.  

·    Pykälät 5.3 ja 11.9. Onko ”Luonnonsuojelullisesti tärkeät alueet” tarkoituksellisesti kahdessa paikassa?  

·    Pykälään 7.3 tulisi lisätä viittaukset ympäristönsuojelumääräyksiin, koska eläinten pitoa, lannan käsittelyä ja varastointia sekä vähimmäisetäisyyksiä koskevia määräyksiä on myös Keravan ympäristönsuojelumääräyksissä.  

·    Pykälä 8. Miksei ranta-alueella rakentamisen määrää ole rajoitettu, kuten edellisessä kohdassa 7 (Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella, muut kuin ranta-alueet)? Rakentamisen sijoittumiselle suhteessa rantaviivaan ei ole myöskään esitetty mitään metrimääriä (esim. "Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää luonnontilassa ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyys rantaviivasta ja sijainti rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 60 m, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu eikä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ole muuta määrätty."). 

·    Pykälässä 11.5 on asetettu ehtoja rakentamiselle tärkeillä pohjavesialueilla. Toisaalta kunnan yleiskaavassa pohjavesialue sijaitsee alueilla MT-1 ja MU-1, joilla kummallakaan ei sallita rakentamista. Miten rakennusjärjestys ja yleiskaava suhtautuvat toisiinsa, kun rakennusjärjestykseen on nyt kirjattu erilaisia reunaehtoja rakentamiselle pohjavesialueella ja toisaalta yleiskaavassa rakentaminen on ylipäätään kielletty? Kohdassa 11.5 luetellaan myös 1-, 2- ja E-luokan pohjavesialueet, vaikka Keravalla on vain yksi 1-luokan pohjavesialue (Marjamäki). Eläinsuojien rakentamista pohjavesialueille tulisi myös rajoittaa.

·    Pykälään 12.1 tulisi lisätä määräykset maalämpökaivojen porauksessa syntyvän karkean kiviaineksen sekä veden ja kiintoaineen muodostaman lietteen käsittelystä, jotta siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle, naapureille tai viemäriverkolle. Maalämpökaivotyömaiden vesien käsittely, vesien hallinta ja poisjohtaminen tulee suunnitella etukäteen ennen maalämpökaivojen porauksien aloittamista. 

·    Pykälässä 12.1 on kohta ”Hulevedet on viivytettävä rakennuspaikalla ja kiintoaineksen kulkeutuminen hulevesiverkostoon on estettävä.” Tähän voisi lisätä myös maininnan muista haitallisista aineista, eli ”kiintoaineksen ja muiden haitallisten aineiden.” 

·    Myös uusittaville kiinteistökohtaisille jätevesijärjestelmille, joita ei käsitellä rakennusluvan yhteydessä, olisi hyvä olla ennakkovalvontamenettely, jotta jätevesijärjestelmien lainmukaisuus voitaisiin rakentamisvaiheessa varmistaa. 

·    Kaupungistuvassa ympäristössä erittäin tärkeää viherpinta-alaa voisi lisätä vaatimuksella viherkatosta kaikkiin mataliin talousrakennuksiin, mukaan lukien omakotitalot ym. (Kts. esim. Helsingin rakennusjärjestys).  

·    Erittäin merkittävä luonnon monimuotoisuutta lisäävä määräys rakennusjärjestykseen olisi vaatimus monipuolisesta ja pölyttäjille tärkeästä kukkivasta luonnonnurmikosta esim. viheralueille ja myös yleisemmin tonteille. (Esim. ”Viheralueiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee suosia luonnon monimuotoisuutta edistäviä kukkivia luonnonnurmikoita.” tai vastaava) 

Päätös

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päätti

  •  antaa Keravan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaostolle Keravan kaupungin rakennusjärjestyksen luonnoksesta seuraavan lausunnon: 

 

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
 

·    Pykälän 2.2 kohdan 15 mukaan kylpytynnyreistä poistettavat vedet tulee ohjata jätevesiverkostoon. Koskeeko tämä myös ulkoporealtaita?

·    Pykälän 3.6 kolmannessa kappaleessa puhutaan ongelmajätteistä. Tämä termi tulisi korvata termillä vaarallinen jäte, jotta terminologia olisi yhtenäinen jätelainsäädännön kanssa.

·    Pykälässä 4.4 on kielletty energiakaivojen rakentaminen mm. vedenottamoiden suoja-alueilla. Tämä on ihan hyvä määräys, mutta esimerkiksi Marjamäen vedenottamolla ei ainakaan tällä hetkellä ole suoja-aluepäätöstä 

·    Pykälässä 4.6 (Hulevesien käsittely ja perustusten kuivatusvesien johtaminen) todetaan, että “Kiinteistön liittäminen jäte- ja/tai hulevesiviemäriverkostoon tai sekaviemäröinnin eriyttäminen edellyttää luvan hakemisen.” Miten jätevesiverkostoon liittämisen luvanvaraisuus sopii tämän otsikon alle? 

·    Pykälässä 4.6 on hulevesien imeyttämisestä/tutkimusvaatimuksesta maininta kahdessa eri kappaleessa (kappaleessa 2 ”Hulevesien imeytysmahdollisuus on rakennuspaikalla tutkittava ja hulevedet imeytettävä, jos se on tutkimuksen mukaan mahdollista” ja kappaleessa 7 ”Imeyttäminen kiinteistöllä edellyttää pohjatutkimusta ja sen perusteella tehtyä pohjarakennesuunnitelmaa.”). Näitä voisi selkeyttää laittamalla nämä samaan kappaleeseen ja tarpeen mukaan tiivistämällä. 

·    Pykälään 4.6 olisi hulevesien viivytyksen osalta tärkeä lisätä, että viivytys on toteutettava ensisijaisesti painanteina, viivytysaltaina tai vastaavina maanpäällisinä ratkaisuina, ja vasta toissijaisesti maanalaisella johtamisratkaisulla. 

·    Pykälässä 4.8. tulisi huomioida seuraavaa: Mikäli alueellinen jätteiden keräyspiste sisältää myös biojätteen keräyksen, tulisi sen etäisyysvaatimukset naapurikiinteistön rajasta vastata kompostoreita koskevia määräyksiä, koska haitat ovat vastaavat. Alueelliset jätteiden keräilypisteet on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa lähiympäristön asukkaille ja naapurustolle. Keräyspisteen tyhjennyksestä ja ympäristön siisteydestä on pidettävä huolta.  

·    Pykälät 5.3 ja 11.9. Onko ”Luonnonsuojelullisesti tärkeät alueet” tarkoituksellisesti kahdessa paikassa?  

·    Pykälään 7.3 tulisi lisätä viittaukset ympäristönsuojelumääräyksiin, koska eläinten pitoa, lannan käsittelyä ja varastointia sekä vähimmäisetäisyyksiä koskevia määräyksiä on myös Keravan ympäristönsuojelumääräyksissä.  

·    Pykälä 8. Miksei ranta-alueella rakentamisen määrää ole rajoitettu, kuten edellisessä kohdassa 7 (Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella, muut kuin ranta-alueet)? Rakentamisen sijoittumiselle suhteessa rantaviivaan ei ole myöskään esitetty mitään metrimääriä (esim. "Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää luonnontilassa ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyys rantaviivasta ja sijainti rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 60 m, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu eikä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ole muuta määrätty."). 

·    Pykälässä 11.5 on asetettu ehtoja rakentamiselle tärkeillä pohjavesialueilla. Eläinsuojien rakentamista pohjavesialueille tulisi myös rajoittaa.

·    Pykälään 12.1 tulisi lisätä määräykset maalämpökaivojen porauksessa syntyvän karkean kiviaineksen sekä veden ja kiintoaineen muodostaman lietteen käsittelystä, jotta siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle, naapureille tai viemäriverkolle. Maalämpökaivotyömaiden vesien käsittely, vesien hallinta ja poisjohtaminen tulee suunnitella etukäteen ennen maalämpökaivojen porauksien aloittamista. 

·    Pykälässä 12.1 on kohta ”Hulevedet on viivytettävä rakennuspaikalla ja kiintoaineksen kulkeutuminen hulevesiverkostoon on estettävä.” Tähän voisi lisätä myös maininnan muista haitallisista aineista, eli ”kiintoaineksen ja muiden haitallisten aineiden.” 

·    Myös uusittaville kiinteistökohtaisille jätevesijärjestelmille, joita ei käsitellä rakennusluvan yhteydessä, olisi hyvä olla ennakkovalvontamenettely, jotta jätevesijärjestelmien lainmukaisuus voitaisiin rakentamisvaiheessa varmistaa.   

·    Erittäin merkittävä luonnon monimuotoisuutta lisäävä määräys rakennusjärjestykseen olisi vaatimus monipuolisesta ja pölyttäjille tärkeästä kukkivasta luonnonnurmikosta esim. viheralueille ja myös yleisemmin tonteille. (Esim. ”Viheralueiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee suosia luonnon monimuotoisuutta edistäviä kukkivia luonnonnurmikoita.” tai vastaava) 

Kokouskäsittely

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun jäsen Esa Lahtela teki seuraavan muutosehdotuksen jäsen Eero Linnamäen kannattamana:

Lausunnosta poistetaan seuraava lause: "Kaupungistuvassa ympäristössä erittäin tärkeää viherpinta-alaa voisi lisätä vaatimuksella viherkatosta kaikkiin mataliin talousrakennuksiin, mukaan lukien omakotitalot ym. (Kts. esim. Helsingin rakennusjärjestys)." 


Keskustelun aikana myös jäsen Merja Vikman-Kanerva teki seuraavan muutosehdotuksen jäsen Esa Lahtelan kannattamana:

Lausunnosta poistetaan seuraavat kolme lausetta: "Toisaalta kunnan yleiskaavassa pohjavesialue sijaitsee alueilla MT-1 ja MU-1, joilla kummallakaan ei sallita rakentamista. Miten rakennusjärjestys ja yleiskaava suhtautuvat toisiinsa, kun rakennusjärjestykseen on nyt kirjattu erilaisia reunaehtoja rakentamiselle pohjavesialueella ja toisaalta yleiskaavassa rakentaminen on ylipäätään kielletty? Kohdassa 11.5 luetellaan myös 1-, 2- ja E-luokan pohjavesialueet, vaikka Keravalla on vain yksi 1-luokan pohjavesialue (Marjamäki)." 

Koska kukaan ei vastustanut kumpaakaan muutosehdotusta, se tuli lautakunnan päätökseksi.

 

Merkittiin tiedoksi, että jäsen Teemu Ovaska poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19:10.

Tiedoksi

Keravan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto (rakennusvalvonta@kerava.fi)

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.