Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on pyytänyt Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Senkkeri oy:n maa-aineslupa-ja ympäristölupahakemuksesta, joka koskee vallin rakentamista Senkkerin luoteisosaan. Lisäksi haetaan toiminnan aloittamista valmistelevien toimenpiteiden osalta muutoksenhausta huolimatta. Lausunnon määräaika on 23.5.2024. Lausunnon jättämiseen on annettu lisäaikaa pyydetysti 17. 6.2024. Lausuntopyynnön diaari on ESAVI/49835/2023. Lupahakemukseen liittyvä vireilläolokuulutus ja hakemusasiakirjat ovat nähtävissä Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivuilta osoitteessa https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2659406
Toiminnan sijoittuminen
Lupahakemuksessa esitetty toiminta sijoittuu Tuusulan kunnan Metsäkylään, Senkkerin kiviainesalueen luoteisosaan kiinteistöille 858-411-2-342 (valli), 858-411-1-17 (ottoalue, käsittelyalue ja valli), 858-411-2-233 (valli), 858-411-2-354 (ottoalue ja valli), 858-411-1-185 (valli) ja 858-411-14-68 (valli). Ottamisalue/louhinta-alue rajautuu kiviainesalueeseen. Toimintojen kartta on lautakunnan esityksen liitteenä.
Lupahakemukset
Senkkeri Oy hakee ympäristö- ja maa-aineslupaa yhteiskäsittelyssä maavallin rakentamiseksi. Maa-aineslupaa haetaan vallissa käytettävän kiviaineksen ottamiseen vallialueen eteläpuoliselta alueelta. Ympäristölupaa haetaan ottamistoimintaan liittyvälle kivenlouhinnalle sekä jätteen ammattimaiselle käsittelylle. Valli haetaan rakennettavaksi pilaantumattomasta maa- ja kiviaineksesta. Rakentamisessa käytettävää kiviainesta louhittaisiin vallin eteläpuolelle sijoittuvalta alueelta ja tuotaisiin muualta. Maa-ainekset tuodaan pääosin muualta. Lupa-ajaksi haetaan 20 vuotta. Toiminta-alueella ei ole aikaisempia ympäristö- tai maa-aineslupaa.
Toiminnan vaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaisessa arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä on liitetty hakemusasikirjoihin. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa louhintasyvyyttä lukuun ottamatta pääosiltaan arviointiselostuksessa kuvattua vaihtoehtoa VE3.
Alueen maankäyttö ja lähin asutus
Maankäyttösuunnitelmissa alueelle ohjataan mm. maa-ainesotto-, maavallin rakentamista ja jätteenkäsittelytoimintaa. Uusimaakaavassa 2050 alueella on mm. maa-aineshuollon kehittämisaluetta koskeva merkintä. Maavalli rakennetaan Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavan mukaiselle maavallialueelle. Maavalli on Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaavan maa- ja metsätalousalueella. Tuusulan yleiskaavassa 2040 maavallin alueella on merkittynä yhdyskuntateknisen huollon alue (ylijäämämaa-ainesten sijoitusalue).
Lähimmillään yksityishenkilöiden asuinrakennukset ovat noin 300 metrin etäisyydellä pohjoisessa ja idässä. Etäisyyden 500 m sisäpuolella on yhteensä viisi ulkopuolisen yksityishenkilön asuinrakennusta. Vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita.
Louhinta ja murskaus
Hakemuksen mukaisen ottamisalueen/louhinta-alueen pinta-ala on 17,3 ha ja otettavan kiviaineksen kokonaismäärä on 2 170 000 m³ktr. Louhinta on esitetty aloitettavan louhinta-alueen eteläreunasta ja louhinta on tarkoitus ulottaa maanpinnan tasolta (noin +53… +65 m (N2000)) tasolle +42 m (N2000).
Kiviaines irrotetaan räjäyttämällä. Kallioon porataan panostusreikiä, reiät panostetaan ja kallio räjäytetään. Irrotettu kiviaines kuljetetaan käytettäväksi maavallin tukiranteissa.
Maavalli
Suunnitellun maavallin pinta-ala on kokonaisuudessaan 44,7 ha. Maavalli on tarkoitus rakentaa kerroksittain. Kunkin kerroksen rakentaminen aloitetaan tukirakenteista, jonka jälkeen tukirakenteiden väliin jäävät osat täytetään maa-aineksilla. Vallin lopullinen korkeus on suunnitelmien mukaan +90 m (N2000), jolloin nykyisestä maanpinnasta laskien valli kohoaa keskimäärin noin 30 - 45 metriä. Valliin
sijoitettavan maa- ja kiviaineksen määrä on kokonaisuudessaan n. 14 400 000 m³ (josta maa-ainesta n. 10 100 000 m³ ja kiviainesta n. 4 300 000 m³). Alueelle vastaanotettavan maa- ja kiviaineksen määrä on vuosittain enintään 4,43 milj. t/a. Hakemuksen mukaan maavallissa voidaan käyttää myös maa-aineksia, joissa on mukana vieraslajeja.
Maa-aineksien käsittely
Toiminta-alueelle on tarkoitus perustaa ns. käsittelyasema, jossa maa- ja kiviaineksia voidaan tarvittaessa varastoida ja käsitellä esimerkiksi seulomalla tai sekoittamalla. Vastaanotettavia massoja voidaan käyttää suoraan maavalliin tai ohjata uudelleen käyttöön. Käsittelyaseman yhteyteen on tarkoitus perustaa tukitoiminta-alue, jossa säilytettäisiin koneita ja polttoainetta. Maavallin rakentamisen loppuvaiheessa vallin rakentaminen ulotettaisiin käsittelyaseman alueelle.
Kuljetukset
Toiminta-alueelle liikennöidään kiviainesalueen pääportin kautta. Kiviainesalueelle kuljetaan Senkkerin metsätietä. Liikenne suuntautuu pääosin länteen Hanskalliontielle ja Katriinantielle. Pienempi osa kuljetuksista voi suuntautua itään Myllykyläntielle. Toimintaan liittyvän liikennemäärän on arvioitu olevan noin 177 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennöinti siirtynee kehä IV:lle sen toteutuessa toiminta-alueen länsipuolelle.
Jälkihoito ja maisemointi
Maavallin rinteet istutetaan puustolla tai muulla monimuotoisella tavalla, joka toteuttaa kasvillisuusrinteen. Ottoa suunnitellaan jatkettavan tai ottoalueelle toteutetaan teollisuusalue. Vallin lakitason ja ottoalueen jälkikäyttö tai -hoito ratkaistaan ennen luvan voimassaolon päättymistä.
Toiminta-ajat
Toiminnassa on esitetty noudatettavan seuraavia toiminta-aikoja: Poraus ja rikotus tehdään ma–pe klo 7–18 ja räjäytyksiä ma–pe klo 10–17. Maa- ja kiviainesten vastaanottoa, kuormaamista ja kuljetuksia tehdään ma–pe klo 6–22 ja la klo 7–18. Maa-aineksen seulontaa tehtäisiin ma–pe klo 6–22 ja la klo 7–18.
Maavallin rakentamista esitetään tehtäväksi seuraavasti: Täyttömaa-aineksia tuotaisiin ma–pe klo 6–22. Maavallin tukirankaa rakennetaan ma–pe klo 7–18, kun asutus on alle 500 metrin etäisyydellä. asutuksesta. Maavallin tukirankaa rakennetaan ma–pe klo 7–22, kun asutukseen on yli 500 metriä. Meluavat kunnossapito- ja huoltotyöt, valmistelutyöt ja pintamaiden poistaminen tehdään ma–pe klo 6–22. Meluavia kunnossapito- ja huoltotöitä ja valmistelutöitä tehdään ma-pe klo 7–18, kun asutukseen on alle 500 metriä. Meluamattomia kunnossapito- ja huoltotöitä sekä valmistelutöitä haetaan tehtäväksi jokaisena viikonpäivänä ma-su ympäri vuorokauden klo 00–24.
Päästöt ja ympäristövaikutukset
Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja tärinää. Melu- ja pölypäästöjen vähentämiseksi louhinnassa on esitetty käytettävän koteloituja poravaunuja. Pölypäästöjä on suunniteltu ehkäistävän lisäksi kastelemalla ja käyttämällä suolaa pölynsidonnassa. Melusta ja pölystä aiheutuvaa rasitusta pyritään ehkäisemään myös huomioimalla lähimmät asuinrakennukset maavallin rakentamisen vaiheistamisessa. Tärinää aiheutuu erityisesti louhintaan liittyvistä räjäytyksistä. Louhinnat on esitelty suunniteltavan tärinävaikutukset huomioiden. Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu mallintamalla.
Louhinta-alueelle kertyvät vedet on esitetty johdettavan irtilouhitussa louhepohjassa pohjakaatojen avulla pumppukaivolle ja pumpattavan tarpeen mukaan Koivistonojaan. Hakemuksen mukaan irtilouhittu louhepohja toimii laskeutus- ja viivytysaltaana. Maavallin alueella hulevedet on esitetty ohjattavan louheojitusten ja tukirakenteen kautta vallin ympärille rakennettavaan ympärysojaan. Ympärysojasta vedet johdettaisiin laskeutusaltaiden kautta Raatinniitunojaan (länsiosa) ja Koivistonojaan (itäosa).
Käsittelyaseman alueella syntyvät hulevedet on esitetty ohjattavan laskeutusaltaiden kautta Koivistonojaan. Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia pintavesiin. Hakemuksen mukaan toiminnalla normaalitilanteessa ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen.
Tarkkailu ja raportointi
Käyttötarkkailua ovat mm. laitteiden ja koneiden kunnon seuranta. Käyttötarkkailua ovat myös alueen ilmanlaadun visuaalinen seuraaminen ja arviointi sekä äänitasojen kuulonvarainen havainnointi ja arviointi. Alueen siisteyttä tarkkaillaan visuaalisesti ja havaitut epäkohdat korjataan nopeasti. Toiminnan jätetarkkailua suoritetaan jatkuvasti omavalvonnalla. Maa-aineksia vastaanotettaessa seurataan erien laatua ja käsiteltyjen materiaalien laatua. Pohjavesien ja pintavesien tarkkailu on esitetty erillisessä vesien tarkkailusuunnitelmassa. Alueen eri toimintojen tarkkailuohjelmia voidaan yhdistää mahdollisuuksien mukaisesti, päällekkäisen tarkkailun yhdenmukaistamiseksi.
Aloituslupahakemus
Senkkeri Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 §:n ja maa-aineslain 21 §:n mukaista toiminnan aloituslupaa. Aloituslupaa haetaan valmisteleville toimenpiteille, joita hakemuksen mukaan olisivat mm. pintamaiden poistaminen maa-ainesten ottamisalueelta sekä maavallin alueen tasaaminen ja pintamaiden poistaminen alueelta tarvittavilta osin.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa Senkkeri oy:n yhteiskäsittelyssä olevista maa-ainesten ottolupa-ja ympäristölupahakemuksista sekä aloittamisluvasta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon.
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukainen ympäristölupaharkinta edellyttää lupahakemuksessa esitetyn toiminnan päästötietojen esittämistä yksin ja yhdessä muiden alueen toimintojen kanssa. Suunnitellun Senkkerin yhteiskäsittelylupa-alueen vieressä on voimassa olevia (Seepsula oy; yhteislupa, Keski-Uudenmaan ymp.ltk 8.6.2021 § 60), valituksenalaisia (Seepsula oy, Massaholmin yhteislupa, ESAVI, ESAVI/9794/2022) ja käsittelyssä olevia maa-ainesten otto- ja jalostustoimintaan sekä jätteiden käsittelytoimintoihin liittyviä lupia ja lupahakemuksia (yksityishlö, KUYK, käsittely kesken). Alueen toimintojen ympäristövaikutuksia on arvioitu yksittäisten hankkeiden yhteydessä, mutta eri toimintojen yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu selkeästi vireillä olevassa hakemuksessa. Alueen eri luvissa ja lupahakemuksissa eri toimintojen ympäristövaikutuksia koskeva tieto on pirstaloitunutta ja eri lähteistä tullutta tietoa on haastavaa arvioida. Ympäristönsuojelulain 39 §:ssä on todettu vaatimuksista, joita lupahakemuksessa on esitettävä lupaharkinnan kannalta. Ympäristölupia myönnettäessä joudutaan aina harkitsemaan ympäristönsuojelulain mukaisia sijoitus- ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi lupahakemusta koskevan toiminnan päästöt ja niiden vaikutus alueella jo oleviin päästöihin tulisi esittää selkeästi ja perustellusti. Hakemuksesta on hyvä käydä ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.
Vireillä olevien yhteislupahakemuksien alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaava (vahvistettu 12.2.2014), missä lupahakemuksien kiviainesten kaivualue on pääosin esitetty maa-ainesten ottoalueeksi (EO) merkitylle alueelle. Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan myös ottamistoiminnan aikainen maa-ainesten ottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvä oheistoiminta. Lisäksi kalliokiven ottoalue sijoittuu oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaiselle rasterialueelle, joka tarkoittaa ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta. Rasterialuetta voidaan käyttää puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn varastointiin ja loppusijoitukseen.
Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavassa hakemuksien mukaiselle hankealueelle on osoitettu myös suoja-alue (sv), joka kulkee maa-ainesten ottoalueen ympärillä kaivualueesta pohjoiseen. Suoja-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan suoja-alueella tarkoitetaan maa-ainesten ottoalueen ulkopuolelle, noin 400 metrin etäisyydelle ulottuvaa suoja-alueen rajaa, jonka sisäpuolella rakentamista rajoittaa maa-ainesten ottotoiminta, joka tulee tarkistaa suunnittelutarve- ja rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. Suoja-alueen sisällä sallitaan kuitenkin melun leviämistä estävien rakennelmien kuten maavallien rakentaminen. Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavaselostuksen mukaan asutuksen sijoittumisessa on otettu huomioon kiviaineshuollon-, ylijäämämaiden loppusijoituksen- ja jätehuollon alueiden aluevaraukset sekä lentomelu. Lentomeluun on kiinnitetty huomiota myös jo rakentuneilla alueilla (Kiilinmäen pientaajama). Elinympäristön laatu on pyritty turvaamaan jättämällä kiviaineshuollon toimintojen ja asutuksen väliin riittävästi suoja-aluetta ja sijoittamalla ympäristövaikutuksia aiheuttavat erityistoiminnot (jätteenkäsittelyalue) riittävän etäälle asutuksesta. Ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue sijaitsee kokonaisuudessaan suoja-alueen (sv) sisäpuolella. Huomioitaessa maankaatopaikkatoiminnon sijainti, toiminnan volyymi ja kesto 20 vuotta, maankaatopaikkatoiminnan ei voida katsoa toteuttavan myöskään osayleiskaavan suoja-alueen käyttötarkoitusta kuten kaavaselostuksessa on esitetty.
Vireillä olevan yhteislupahakemuksen mukaan hakemus koskee kalliokiviaineksen ottamisen lisäksi myös ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 § 1 momentin kohdan 13 mukaista maankaatopaikkatoimintaa. Maankaatopaikka sijoittuu pääosin edellä mainitulle suoja-alueelle (sv). Suoja-alueen pääasiallinen maankäyttö on Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-11). Maankaatopaikan länsiosa on myös Nahkela- Siippoo-Rusutjärven osayleiskaavan MT-3 alueella, jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä asuinrakentaminen tietyin ehdoin. Ruotsinkylä-Myllykylä II oikeusvaikutteisen osayleiskaavan suunnittelussa on otettu huomioon alueet, joilla erilaiset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnat ovat sallittuja. Lupahakemuksessa esitetty maankaatopaikkatoiminta sijoittuu kokonaisuudessaan osayleiskaavassa varatun ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatun alueen ulkopuolelle ja on siksi edellä mainituin syin oikeusvaikutteisen kaavan vastainen. Kun otetaan huomioon maankaatopaikan toiminta-aika, joka on 20 vuotta, ei maankaatopaikkatoiminnan voida katsoa toteuttavan myöskään osayleiskaavan suoja-alueen käyttötarkoitusta siten, kun kaavaselostuksessa on esitetty. Lupahanketta tarkasteltaessa lainvoimaisten osayleiskaavojen perusteella toiminnan ei voida tulkita olevan lainvoimaisten kaavojen mukaista tällä hetkellä. Lisäksi YVA-selostukseen liitetyssä Promethor oy:n meluselvityksessä on todettu, että ympäristöön tulevaan melutasoon ei vaikuta suojavallin laajuus tai korkeus, vaan valittu vaihtoehto (VE1-VE4) vaikuttaa melun keskiäänitason sijaan toiminnan kestoon. Siten meluvalli ei ole tarpeellinen rakentaa meluhaittojen vähentämiseksi.
Aluetta koskee myös Tuusulan kunnanvaltuuston 14.11.2022 § 133 hyväksymä Tuusulan yleiskaava 2040, joka ei ole vielä lainvoimainen. Tuusulan yleiskaavassa 2040 hankealueelle on osoitettu vaaleanpunainen ympyrä -merkintä. Kaavaselostuksen mukaan kyse on Raatinpellon kohdemerkinnästä, jonka laajuus ratkaistaan tarkemmalla suunnittelulla. Sen tuloksena hanke voi myöhemmin olla yleiskaavan mukainen. Lupahakemuksien käsittelyssä otetaan huomioon lainvoimaiset kaavat, ei suunnitelmia tulevaisuuteen. Lupaa haettaessa toiminnan tulee olla voimassa olevan kaavan mukaista, joten yleiskaavaa 2040 ei voida käyttää lupien myöntämisperusteena tällä hetkellä. Voimassa olevaan Uusimaa -2050 maakuntakaavaan nähden haetulla toiminnolla ei vaikuta olevan ristiriitoja. Alueelle on kuitenkin merkitty Tallinnatunnelin yhteystarvemerkintä.
Muilta osin lupahakemuksien puutteita ei kommentoida. Ainoastaan lausuntopyynnössä esiin nostetuista asioista todetaan, että haettavana olevalla Senkkerin yhteisluvalla on toteutuessaan merkittävä vaikutus viheryhteyteen, eikä hakemuksessa ole riittävästi esitetty, miten yhteys voidaan turvata. Vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan uusi ja paremmin laadittu selvitys ekologisista verkostoista. Lisäksi on syytä mainita pirstaleisuus, jota metsien hävittäminen aiheuttaa.
Viheryhteys
Useassa YVA-ohjelmasta annetussa lausunnossa on peräänkuulutettu ekologisen verkoston tarkempaa tarkastelua ja arviointia niin, että hankealueella ja sen läheisyydessä kulkevilla yhteyksillä on edellytykset toimia osana laajempaa ekologista verkostoa. Arviointiselostuksessa viitataan Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy :n tekemään selvitykseen hankkeen vaikutuksista viheryhteyssuunnitteluun. Selvityksen näkökulmana on lähinnä arvioida viheryhteyttä koskevien kaavamerkintöjen oikeusvaikutuksia. Selvitystä tulisi tarkentaa siitä näkökulmasta, miten alueen ekologisten yhteyksien säilyminen todellisuudessa turvataan riittävän leveinä huomioiden se, että laajemmassa kuvassa hankealueen ympäristössä on nykyisellään jo paljon yhteyksiä heikentäviä tekijöitä. Alueella kulkevat ekologiset yhteydet on tunnistettu mm. maakuntakaavassa, Vantaan yleiskaavassa ja Tuusulan yleiskaavan 2040 kaavaselostuksessa (s. 64).
Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy tekemässä selvityksessä nostetaan esiin, ettei Tuusulan yleiskaava 2040:ssä ole viheryhteyteen liittyviä merkintöjä hankealueella. Tuusulan yleiskaavan 2040 selostuksessa todetaan, että Tuusulan ekologisia yhteystarpeita ei ole otettu voimaan tulevaksi teemaksi koko kunnan alueelle. Yleiskaava ei kumoa hankealueen osayleiskaavoja (Nahkela – Siippoo – Rusutjärvi – osayleiskaava ja Ruotsinkylä – Myllykylä II -osayleiskaava). Näin ollen viheryhteystarvemerkintöjä ei ole yleiskaavassa lainkaan esitetty hankealueella. Tavoitteellinen koko kunnan ekologinen verkosto on osoitettu yleiskaavan selostuksen sivulla 64 ja siinä hankealueen länsi- ja pohjoispuolelle on osoitettu viheryhteys ja myös Uusimaakaavan viheryhteydet on esitetty.
Päätös
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päätti
- antaa Senkkeri oy:n yhteiskäsittelyssä olevista maa-ainesten ottolupa-ja ympäristölupahakemuksista sekä aloittamisluvasta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon.
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukainen ympäristölupaharkinta edellyttää lupahakemuksessa esitetyn toiminnan päästötietojen esittämistä yksin ja yhdessä muiden alueen toimintojen kanssa. Suunnitellun Senkkerin yhteiskäsittelylupa-alueen vieressä on voimassa olevia (Seepsula oy; yhteislupa, Keski-Uudenmaan ymp.ltk 8.6.2021 § 60), valituksenalaisia (Seepsula oy, Massaholmin yhteislupa, ESAVI, ESAVI/9794/2022) ja käsittelyssä olevia maa-ainesten otto- ja jalostustoimintaan sekä jätteiden käsittelytoimintoihin liittyviä lupia ja lupahakemuksia (yksityishlö, KUYK, käsittely kesken). Alueen toimintojen ympäristövaikutuksia on arvioitu yksittäisten hankkeiden yhteydessä, mutta eri toimintojen yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu selkeästi vireillä olevassa hakemuksessa. Alueen eri luvissa ja lupahakemuksissa eri toimintojen ympäristövaikutuksia koskeva tieto on pirstaloitunutta ja eri lähteistä tullutta tietoa on haastavaa arvioida. Ympäristönsuojelulain 39 §:ssä on todettu vaatimuksista, joita lupahakemuksessa on esitettävä lupaharkinnan kannalta. Ympäristölupia myönnettäessä joudutaan aina harkitsemaan ympäristönsuojelulain mukaisia sijoitus- ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi lupahakemusta koskevan toiminnan päästöt ja niiden vaikutus alueella jo oleviin päästöihin tulisi esittää selkeästi ja perustellusti. Hakemuksesta on hyvä käydä ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.
Vireillä olevien yhteislupahakemuksien alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaava (vahvistettu 12.2.2014), missä lupahakemuksien kiviainesten kaivualue on pääosin esitetty maa-ainesten ottoalueeksi (EO) merkitylle alueelle. Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan myös ottamistoiminnan aikainen maa-ainesten ottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvä oheistoiminta. Lisäksi kalliokiven ottoalue sijoittuu oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaiselle rasterialueelle, joka tarkoittaa ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta. Rasterialuetta voidaan käyttää puhtaiden ylijäämämaiden käsittelyyn varastointiin ja loppusijoitukseen.
Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavassa hakemuksien mukaiselle hankealueelle on osoitettu myös suoja-alue (sv), joka kulkee maa-ainesten ottoalueen ympärillä kaivualueesta pohjoiseen. Suoja-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan suoja-alueella tarkoitetaan maa-ainesten ottoalueen ulkopuolelle, noin 400 metrin etäisyydelle ulottuvaa suoja-alueen rajaa, jonka sisäpuolella rakentamista rajoittaa maa-ainesten ottotoiminta, joka tulee tarkistaa suunnittelutarve- ja rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. Suoja-alueen sisällä sallitaan kuitenkin melun leviämistä estävien rakennelmien kuten maavallien rakentaminen. Ruotsinkylä-Myllykylä II -osayleiskaavaselostuksen mukaan asutuksen sijoittumisessa on otettu huomioon kiviaineshuollon-, ylijäämämaiden loppusijoituksen- ja jätehuollon alueiden aluevaraukset sekä lentomelu. Lentomeluun on kiinnitetty huomiota myös jo rakentuneilla alueilla (Kiilinmäen pientaajama). Elinympäristön laatu on pyritty turvaamaan jättämällä kiviaineshuollon toimintojen ja asutuksen väliin riittävästi suoja-aluetta ja sijoittamalla ympäristövaikutuksia aiheuttavat erityistoiminnot (jätteenkäsittelyalue) riittävän etäälle asutuksesta. Ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue sijaitsee kokonaisuudessaan suoja-alueen (sv) sisäpuolella. Huomioitaessa maankaatopaikkatoiminnon sijainti, toiminnan volyymi ja kesto 20 vuotta, maankaatopaikkatoiminnan ei voida katsoa toteuttavan myöskään osayleiskaavan suoja-alueen käyttötarkoitusta kuten kaavaselostuksessa on esitetty.
Vireillä olevan yhteislupahakemuksen mukaan hakemus koskee kalliokiviaineksen ottamisen lisäksi myös ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 § 1 momentin kohdan 13 mukaista maankaatopaikkatoimintaa. Maankaatopaikka sijoittuu pääosin edellä mainitulle suoja-alueelle (sv). Suoja-alueen pääasiallinen maankäyttö on Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-11). Maankaatopaikan länsiosa on myös Nahkela- Siippoo-Rusutjärven osayleiskaavan MT-3 alueella, jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä asuinrakentaminen tietyin ehdoin. Ruotsinkylä-Myllykylä II oikeusvaikutteisen osayleiskaavan suunnittelussa on otettu huomioon alueet, joilla erilaiset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnat ovat sallittuja. Lupahakemuksessa esitetty maankaatopaikkatoiminta sijoittuu kokonaisuudessaan osayleiskaavassa varatun ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatun alueen ulkopuolelle ja on siksi edellä mainituin syin oikeusvaikutteisen kaavan vastainen. Kun otetaan huomioon maankaatopaikan toiminta-aika, joka on 20 vuotta, ei maankaatopaikkatoiminnan voida katsoa toteuttavan myöskään osayleiskaavan suoja-alueen käyttötarkoitusta siten, kun kaavaselostuksessa on esitetty. Lupahanketta tarkasteltaessa lainvoimaisten osayleiskaavojen perusteella toiminnan ei voida tulkita olevan lainvoimaisten kaavojen mukaista tällä hetkellä. Lisäksi YVA-selostukseen liitetyssä Promethor oy:n meluselvityksessä on todettu, että ympäristöön tulevaan melutasoon ei vaikuta suojavallin laajuus tai korkeus, vaan valittu vaihtoehto (VE1-VE4) vaikuttaa melun keskiäänitason sijaan toiminnan kestoon. Siten meluvalli ei ole tarpeellinen rakentaa meluhaittojen vähentämiseksi.
Aluetta koskee myös Tuusulan kunnanvaltuuston 14.11.2022 § 133 hyväksymä Tuusulan yleiskaava 2040, joka ei ole vielä lainvoimainen. Tuusulan yleiskaavassa 2040 hankealueelle on osoitettu vaaleanpunainen ympyrä -merkintä. Kaavaselostuksen mukaan kyse on Raatinpellon kohdemerkinnästä, jonka laajuus ratkaistaan tarkemmalla suunnittelulla. Sen tuloksena hanke voi myöhemmin olla yleiskaavan mukainen. Lupahakemuksien käsittelyssä otetaan huomioon lainvoimaiset kaavat, ei suunnitelmia tulevaisuuteen. Lupaa haettaessa toiminnan tulee olla voimassa olevan kaavan mukaista, joten yleiskaavaa 2040 ei voida käyttää lupien myöntämisperusteena tällä hetkellä.
Muilta osin lupahakemuksien puutteita ei kommentoida. Ainoastaan lausuntopyynnössä esiin nostetuista asioista todetaan, että haettavana olevalla Senkkerin yhteisluvalla on toteutuessaan merkittävä vaikutus viheryhteyteen, eikä hakemuksessa ole riittävästi esitetty, miten yhteys voidaan turvata. Vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan uusi ja paremmin laadittu selvitys ekologisista verkostoista. Lisäksi on syytä mainita pirstaleisuus, jota metsien hävittäminen aiheuttaa.
Viheryhteys
Useassa YVA-ohjelmasta annetussa lausunnossa on peräänkuulutettu ekologisen verkoston tarkempaa tarkastelua ja arviointia niin, että hankealueella ja sen läheisyydessä kulkevilla yhteyksillä on edellytykset toimia osana laajempaa ekologista verkostoa. Arviointiselostuksessa viitataan Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy :n tekemään selvitykseen hankkeen vaikutuksista viheryhteyssuunnitteluun. Selvityksen näkökulmana on lähinnä arvioida viheryhteyttä koskevien kaavamerkintöjen oikeusvaikutuksia. Selvitystä tulisi tarkentaa siitä näkökulmasta, miten alueen ekologisten yhteyksien säilyminen todellisuudessa turvataan riittävän leveinä huomioiden se, että laajemmassa kuvassa hankealueen ympäristössä on nykyisellään jo paljon yhteyksiä heikentäviä tekijöitä. Alueella kulkevat ekologiset yhteydet on tunnistettu mm. maakuntakaavassa, Vantaan yleiskaavassa ja Tuusulan yleiskaavan 2040 kaavaselostuksessa (s. 64).
Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy tekemässä selvityksessä nostetaan esiin, ettei Tuusulan yleiskaava 2040:ssä ole viheryhteyteen liittyviä merkintöjä hankealueella. Tuusulan yleiskaavan 2040 selostuksessa todetaan, että Tuusulan ekologisia yhteystarpeita ei ole otettu voimaan tulevaksi teemaksi koko kunnan alueelle. Yleiskaava ei kumoa hankealueen osayleiskaavoja (Nahkela – Siippoo – Rusutjärvi – osayleiskaava ja Ruotsinkylä – Myllykylä II -osayleiskaava). Näin ollen viheryhteystarvemerkintöjä ei ole yleiskaavassa lainkaan esitetty hankealueella. Tavoitteellinen koko kunnan ekologinen verkosto on osoitettu yleiskaavan selostuksen sivulla 64 ja siinä hankealueen länsi- ja pohjoispuolelle on osoitettu viheryhteys ja myös Uusimaakaavan viheryhteydet on esitetty.