Perustelut
Vastine Helsingin hallinto-oikeudelle
Helsingin hallinto-oikeus pyytää 6.5.2024 päivätyllä lähetteellä lausuntoa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksestä §5, 16.1.2024 tehtyihin valituksiin. Päätös koskee Aino Tapahtumat Oy:lle ja Kiinteistö Aino Oy:lle annettua terveydensuojelulain 51 §:n mukaista määräystä terveyshaitan poistamiseksi.
Kuvaus
Järvenpään Lepolan asuinalueen keskellä sijaitsee kaavassa maneesiksi merkitty rakennus, joka toimi aikaisemmin ratsastuskeskuksena ja muutettiin lokakuussa 2021 Aino Areena nimiseksi monitoimiareenaksi. Aino Areenalla (kiinteistötunnus 186-22-2228-3) alettiin järjestää tällöin myös musiikkitapahtumia. Pian tämän jälkeen Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen alkoi tulla Aino Areenan naapurustossa sijaitsevien asuntojen asukkailta yhteydenottoja yleisötapahtumien aiheuttamista häiriöistä. Useassa yhteydenotossa mainittiin asuntoihin kantautuva matalataajuinen bassomelu. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnan terveystarkastaja kävi aluksi Aino Areenan toimijan kanssa keskusteluja meluhaitasta ja ohjasi tätä ratkaisemaan meluhaitan asiantuntijakonsulttien avulla. Toiminnanharjoittaja toteutti joitain muutoksia / korjauksia meluhaitan poistamiseksi, mutta toimenpiteistä huolimatta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen tuli vuoden 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana muutamia ilmoituksia asuntojen meluhaitasta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen tehtiin 9.10.2023 Aino Areenan aiheuttamia haittoja koskeva kirjallinen vireillepano. Vireillepanoasiakirjan tietojen mukaan useisiin alueen asuntoihin kantautui toistuvasti häiritsevää musiikkimelua Aino Areenan tapahtumista. Ilta- ja yöaikaan makuuhuoneisiin kantautuva musiikkimelu hankaloitti alueella asuvien nukahtamista ja häiritsi unta.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnan terveystarkastaja teki 9.11.2023 terveydensuojelulain mukaisen asunnontarkastuksen, sekä 11.-12.11.2023 pitkäkestoisen miehittämättömän melumittauksen noin 70 metrin etäisyydellä Aino Areenasta sijaitsevassa omakotitalossa. Terveysvalvonta mittasi äänitasoja asunnossa neljän eri artistin konsertin aikana. Aistinvaraisen arvion perusteella Aino Areenalla soitettavan musiikin matalat taajuudet kuuluivat selkeästi asunnon makuuhuoneeseen ja melua voitiin pitää häiritsevän voimakkaana. Terveysvalvonnan mittausten perusteella makuuhuoneeseen kantautuvan pienitaajuisen musiikkimelun äänitaso ylitti asumisterveysasetuksen toimenpiderajan konsertti-iltana klo 22:00 jälkeen. Viranomaistutkimusten aikana esiintyneiden useiden eri artistien soittaman musiikin asuntoon aiheuttamat bassotaajuuksien äänitasot olivat hyvin saman kaltaisia, joten klo 22:00 jälkeen soittaneen artistin aiheuttamaa äänitasoa ei voitu pitää selkeästi muista poikkeavana. Viranomaistutkimuksen kohteena ollut asunto ei ollut Ainoa Areenaa lähimpänä sijaitseva asunto, jonka asukkaat olivat melusta valittaneet. Koska Aino Areenalla järjestettiin toistuvasti tunteja kerrallaan kestäviä tapahtumia, joissa soitettiin musiikkia ilta- ja yöaikaan, ei asuntoon aiheutuvaa meluhaittaa voitu pitää vähäisenä tai satunnaisena. Kokonaisarvion meluhaitasta tehtyään terveydensuojeluviranomainen katsoi Aino Areenan toistuvista musiikkitapahtumista asunnon makuuhuoneeseen klo 22:00 jälkeen kantautuvan musiikkimelun olevan terveydensuojelulain tarkoittama terveyshaitta, joka tulee poistaa.
Toiminnanharjoittaja oli ennen viranomaistutkimuksia (14.9.2023) teettänyt Aino Areenalla ja sen ympäristössä melu- ja akustiikka-alan asiantuntijalla omia melumittauksia, joiden tarkoituksena oli ollut selvittää musiikkimelun ensisijaiset siirtymäreitit. Tutkimuksesta laaditun raportin (Akukon Oy / 220135-05, 29.9.2023) mukaan terveysvalvonnan tarkastaman asunnon naapurissa sijaitsevassa omakotitalossa mitatut musiikin melutasot olivat ylittäneet asumisterveysasetuksen toimenpiderajan bassotaajuuksilla. Kyseisen konsulttitutkimuksen tulokset tukivat terveysvalvonnan omia havaintoja bassotaajuuksien kantautumisesta asuntoon.
Valitukset
Helsingin hallinto-oikeudelle toimitetussa valituksessa Aino Tapahtumat Oy ja Kiinteistö Aino Oy (myöh. toimija) vaativat, että hallinto-oikeus kieltää heti Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 16.1.2024 tekemän päätöksen täytäntöönpanon tai määrää sen keskeytettäväksi, sekä kumoaa päätöksen, jolla terveydensuojeluviranomainen on antanut Aino Tapahtumat Oy:lle ja Kiinteistö Aino Oy:lle terveydensuojelulain 51 §:n mukaisen määräyksen. Lisäksi valittajat pyytävät, että Helsingin hallinto-oikeus velvoittaa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti.
Helsingin hallinto-oikeudelle toimitetussa valituksessa haitankärsijät vaativat Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 16.1.2024 tekemän päätöksen päävelvoitteen 1 muuttamista myös päiväaikaista musiikkitoimintaa koskevaksi, uhkasakon muuttamista juoksevaksi, sekä toiminnanharjoittajan velvoittamista korvaamaan haitankärsijöiden oikeudenkäyntikulut.
Valitusten perustelut
Toimija esittää valituskirjelmässään, että viranomaisen tekemän tarkastuskertomuksen mittaustulosten perusteella ei ole ollut varmuudella todennettavissa yhtäkään asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylitystä. Toimija kritisoi tulosten esittämistapana käytetyn kuvaajan karkeutta ja viivapaksuutta. Toimija katsoo, että terveyshaittaa ei ole osoitettu, eikä viranomaisella ole tämän vuoksi ollut perustetta antaa terveyshaitan poistamista koskevaa määräystä. Toimijan mukaan viranomaisen menettely ei täytä terveydensuojelulain terveyshaitan toteamiselle asettamia vaatimuksia. Valittaja pitää ilmeisenä, että viranomaisen päätös ei ole perustunut lain edellyttämällä tavoin riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin.
Toimijan arvion mukaan viranomaisen tutkimusten mittaustuloksissa ei ole esiintynyt 2 dB:n mittausepätarkkuutta ylittäviä toimenpiderajan ylityksiä. Toimijan mukaan asiassa on huomioitava viranomaisen mittausten luotettavuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä, kuten mittarin kalibrointi, mittauspisteen valinta alle 0,5 metrin etäisyydellä huonepinnoista, ikkunoiden ja ovien suljettuna pitäminen mittauksen aikana ja tarvittavien mittauspisteiden määrä mahdollisen alueellisesti vaihtelevan melun tapauksissa.
Toimija esittää, että viranomaistutkimusten jälkeen teetetyissä Akukonin konsulttimittauksissa olisi luotettavasti osoitettu, että musiikkimelun poisjohtavuus Aino Areenalta on vähentynyt meluntorjuntatöiden seurauksena siten, että musiikkimelu ei ylitä toimenpiderajoja lähialueen asunnoissa. Toimijan mukaan viranomainen ei ole huomioinut arvioinnissa ja päätöksenteossa riidattomasti suoritettuja ja dokumentoidusti musiikkimelun poisjohtavuutta olennaisesti pienentäneitä meluntorjuntatöitä, eikä myöskään Akukonin raporttia. Toimijan mukaan viranomaispäätös olisi tullut perustaa meluntorjuntatöiden jälkeen laaditun Akukonin raportin tietoihin.
Toimija kritisoi viranomaistarkastuksen (9.11.2023, Lauri Tähkän keikka) aikana tehdyn mittauksen lyhyyttä ja toteaa, että 2:18 minuutin kestävää keskiäänitason mittausta ei voi käyttää asumisterveysasetuksen toimenpiderajojen ylittymisen arviointiin.
Toimija esittää valituksessaan, että 11.11.2023 ennen klo 22:00 soitettujen keikkojen (Käärijä ja Isac Elliot) mittausten tuloksissa ei esiinny toimenpiderajoja ylittävää melua 2 dB:n mittausepävarmuus huomioiden. Toimija väittää myös, että 11.11.2023 klo 22:00 jälkeen soitetun keikan (Sexmane) mittauksen tuloksissa ei esiinny toimenpiderajoja ylittävää melua 2 dB:n mittausepävarmuus huomioiden. Toimijan mukaan on ilmeistä, että yöaikaisen toimenpiderajan ylitys on ollut ainoastaan noin 2 dB, eli jäävän kokonaisuudessaan mittausepävarmuuden sisään.
Toimija väittää terveysvalvonnan todenneen ratkaisuehdotuksessaan, että Akukonin raportin perusteella parannustoimenpiteiden vaikutus on riittävä vaimentamaan musiikkimelun ylitykset.
Toimijan mukaan viranomaisen mittaus ei anna luotettavaa kuvaa meluhaitasta, koska se oli suoritettu ainoastaan yhdessä asunnossa.
Toimija pitää viranomaismääräystä suhteettomana ja kohtuuttomana, sekä määräyksen täyttämistä mahdottomana, koska päätöksen päävelvoitteessa 2 on mm. velvoitettu ratkaisemaan ympäristön asuntoihin kantautuva meluhaitta pysyvällä ratkaisulla, jonka toimivuus ei ole riippuvainen esimerkiksi inhimillisistä virheistä. Esimerkkinä toimija esittää ääniohjaajan vahingossa aiheuttaman tai teknisestä viasta aiheutuva muutaman sekunnin kovan äänitapahtuman, jonka vuoksi äänitaso nousisi lyhyeksi ajaksi lähistön asunnossa ja johtaisi toimijan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Toimijan mukaan päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuu lisäksi merkittävää taloudellista vahinkoa.
Haitankärsijät perustelevat vaatimuksiaan mm. sillä, että Aino Areena aiheuttaa meluhaittaa ympäristöönsä myös päiväaikaan erilaisten tapahtumien sekä harjoitusten vuoksi ja meluhaittaa on kestänyt kohtuuttoman pitkään toimijan lupauksista ja toimenpiteistä huolimatta. Haitankärsijöiden mukaan ainoastaan klo 22:00 jälkeisen musiikkitoiminnan lopettaminen ei ole riittävää terveyshaitan poistamiseksi. Erilaisten ennakoimattomien melutapahtumien on koettu myös lisäävän meluvaikutuksen stressaavuutta. Haitankärsijöiden mukaan asetettu uhkasakko on liian pieni haitan laatuun, laajuuteen ja Aino Areenan liiketoimintaan nähden, eikä uhkasakko kannusta riittävästi toimijaa noudattamaan asetettua viranomaismääräystä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa valitusten (Dnro 749/03.04.04.04.19/2024 ja Dnro 936/03.04.04.04.19/2024) johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksessä todettiin, että saman viikon aikana viranomaisen kahtena eri tutkimuspäivänä Aino Areenalla esiintyneiden neljän eri artistin konserttien todettiin aiheuttavan vireillepanijan asuntoon matalataajuista musiikkimelua. Kokonaisarvion perusteella asunnon makuuhuoneeseen klo 22:00 jälkeen kantautuvaa musiikkimelua voitiin pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana ja tästä syystä toimijalle annettiin terveydensuojelulain 51 §:n nojalla määräys rajoittaa meluhaittaa. Toimijan väite, että viranomaisen tekemän mittauksen tulosten perusteella ei ole ollut varmuudella todennettavissa yhtäkään asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylitystä ei pidä paikkansa. Toimenpideraja ylittyi viranomaistutkimuksissa 11.11.2023 tehdyssä pitkäaikaismittauksessa klo 22:00 jälkeen soitetun Sexmanen konsertin aikana, kun asunnon makuuhuoneessa mitattu tunnin keskiäänitaso ylitti asumisterveysasetuksen toimenpiderajan 40 Hz:n terssikaistalla +-2 dB:n mittausepävarmuus huomioituna. Mittaustuloksessa oli ylitystä yöajan toimenpiderajaan nähden 2 dB, kun mittarin antamasta mittaustuloksesta oli vähennetty mittausepävarmuuden mukainen 2 dB. Päätöksen perustana olevassa kokonaisarviossa otettiin mittaustuloksen lisäksi oleellisena osana huomioon myös se miltä makuuhuoneeseen kantautuva musiikkimelu kuulosti aistinvaraisesti Lauri Tähkän keikan aikana ja arvioitiin melun nukkumiselle aiheuttamaa haittaa. Tämän aistinvaraisen arvioinnin perusteella nukkumisen häiriintymistä ja siten terveyshaittaa voitiin pitää ilmeisen todennäköisenä. Toisin kun toimija antaa valituksessaan ymmärtää, Lauri Tähkän keikan aikana tehdyn lyhyen 2:18 minuutin mittausjakson tulosta ei viranomaispäätöksessä käytetty terveyshaitan perusteluun. Lyhyen mittauksen tuloksen tarkastuspöytäkirjassa esittämisen tarkoituksena oli havainnollistaa matalien taajuuksien kantautumista makuuhuoneeseen suhteessa samaan aikaan tehtyihin kuulohavaintoihin, sekä täydentää kokonaiskuvaa äänen kantautumisesta asuntoon eri konserttipäivinä. Lauri Tähkän keikan aikana terveystarkastaja oli kuunnellut melun kantautumista asunnossa noin tunnin ajan klo 21:00 alkaen ja tarkoituksena oli aloittaa pidempi yöaikainen mittaus klo 22:00. Mittaus jäi suunniteltua lyhyemmäksi, koska arki-illan keikka loppuikin pian klo 22:00 jälkeen. Kuulohavaintojen ja lyhyen mittauksen tuloksen perusteella terveystarkastaja katsoi tarpeelliseksi tehdä pitkäaikaisen mittauksen seuraavan viikonlopun konserttien aikana lisätietojen hankkimiseksi. Päätöksen perustana olevassa kokonaisarviossa konserttien toistuvuuden ja pitkäkestoisuuden vuoksi meluhaittaa ei voitu myöskään pitää tilapäisenä tai vähäisenä. Asukkailla ei katsottu olevan tosiasiallista mahdollisuutta välttyä altistumasta Aino Areenan konserttien aiheuttamalle yöaikaiselle meluhaitalle. Koska terveydensuojeluviranomaisen tekemän kokonaisarvion mukaan terveyshaitan kriteerit täyttyivät sekä mittaustuloksen, että melun häiritsevyyden arvioinnin osalta, viranomaisella oli meluhaitan ominaispiirteet huomioiden riittävät perusteet antaa asunnon meluhaitan aiheuttajalle terveyshaitan poistamista koskeva määräys. Terveydensuojeluviranomaisen arvion mukaan yhdessä asunnossa tehdyt mittaukset antoivat riittävän kuvan meluhaitasta tutkimuksen kohteena olleessa asunnossa ja yhdessä asunnossa todettu terveyshaitta antoi riittävät perusteet määräykselle terveyshaitan poistamiseksi.
Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira) mukaan asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat:
”Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.”
”Asetuksessa säädetyn toimenpiderajan ylittymistä pidetään pääsääntöisesti terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen esiintymisenä, mutta ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa, jos haitan kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitan syntyminen on ilmeisen epätodennäköistä.” ”Terveyshaitan arviointiin liittyy siten viranomaisen tapauskohtaista harkintaa siitä, milloin olosuhde aiheuttaa terveyshaittaa ja minkälaiset toimenpiteet ovat terveyshaitan poistamiseksi riittäviä.” ”Vastaavasti viranomainen voi katsoa asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvän terveyshaittaa, vaikka mikään toimenpideraja ei ylittyisi, jos kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitta on ilmeinen. Perustelut toimenpiderajasta poikkeamisesta on tehtävä esiintyvien olosuhteiden perusteella, ei esimerkiksi taloudellisten syiden perusteella.”
Toimijan valituksessaan esittämät asiat viranomaisen mittausten luotettavuuteen liittyvistä epävarmuustekijöistä on otettu normaalisti huomioon mittauksia tehtäessä, mittaustuloksia analysoitaessa ja johtopäätösten tekemisessä. Tämä kuvataan mittaustuloksissa aina esitettävällä mittausepävarmuudella, jonka sisään katsotaan kuuluvan mittarista, mittaajasta, olosuhteista yms. aiheutuvat epävarmuustekijät. Viranomaisen äänitasomittari oli tutkimuksissa asianmukaisesti kalibroitu ja lisäksi tarkistettu mittaustilanteissa. Kalibroinnista on olemassa todistus. Mittauspisteen valinta makuuhuoneessa sängyn tyynyn kohdalta alle 0,5 metrin etäisyydellä huonepinnoista oli tässä tapauksessa perusteltua, koska makuuhuoneessa sängyssä nukkuvan henkilön pää sijaitsee mittauspisteeksi valitussa kohdassa ja tästä syystä mittauspiste oli edustava kuvaamaan nukkuvan ihmisen altistumista melulle makuuhuoneessa. Parisängylle ei ole kyseisessä makuuhuoneessa muuta luontevaa sijoitusvaihtoehtoa ovista ja ikkunoista johtuen. Asunnon sisämelumittauksia tehtäessä on itsestään selvää, että asunnon ikkunat ja ovet ovat suljettuna, eikä tätä ole tapana erikseen mainita raportissa. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valvira) mittauspisteen valinnasta ohjeistetaan seuraavasti: ”Melumittaus tehdään oleskeluvyöhykkeellä. Mittauslaite sijoitetaan melun kokemisen ja haittavaikutusten kannalta tarkoituksenmukaiselle korkeudelle ja paikkaan, tavallisimmin pään korkeudelle. Mittauspiste voi olla myös vuode ja vuoteessa olevan henkilön pään alue. Mittauspiste ei saa kuitenkaan ilman perusteltua syytä sijaita alle 0,5 metrin etäisyydellä mistään huonepinnasta. Kun melutaso mitataan, ikkunoiden, ulko-ovien ja tuuletusluukkujen tulee olla kiinni.” ”Jos haittana on unihäiriö, niin arviointiin käytetään mittaustulosta, joka kuvaa nukkuvaa altistavan melun voimakkuutta ja ominaisuuksia. Mittauspisteen tulee sijaita lähellä kohtaa, jossa nukkuvan pää olisi nukuttaessa.”
Viranomaistutkimusten jälkeen ennen viranomaispäätöstä toimijan teettämissä Akukonin konsulttimittauksissa ei viranomaisen arvion mukaan luotettavasti osoitettu, että musiikkimelu ei ylittäisi toimenpiderajoja lähialueen asuntojen sisätiloissa. Kyseiset toimijan teettämät mittaukset oli tehty ulkona asuinalueen rajalla, eikä niiden katsottu siksi olevan riittäviä osoittamaan asunnon ääniolosuhteiden säädöstenmukaisuutta. Kyseisiä mittauksia ei oltu myöskään tehty todellisissa konserttiolosuhteissa, vaan demonstraatioperiaatteella musiikkitallennetta soittamalla ilman areenarakennuksen akustisia olosuhteita muuttavan yleisömassan läsnäoloa. Toimijan Aino Areenan katon päälle kokeilutarkoituksessa laskemia räjäytysmattoja ei voitu pitää sellaisena pysyvänä ratkaisuna, jollaista velvoitetta terveydensuojeluviranomainen asiassa oli esittämässä. Terveysvalvonta viesti toimijalle konsultilla teetetyn melumittauksen riittämättömyydestä ja kokeellisen korjausratkaisun puutteista heti niistä tiedon saatuaan. Toimijalle kerrottiin, että viranomainen ei voi perustaa viranomaispäätöstä em. syistä mainitun Akukonin raportin tietoihin. Toimijan väite, että terveysvalvonta olisi todennut ratkaisuehdotuksessaan, että Akukonin raportin perusteella parannustoimenpiteiden vaikutus on riittävä vaimentamaan musiikkimelun ylitykset asunnoissa ei pidä paikkansa. Tämä harhaan johdatteleva ja asiayhteydestä irrotettu väite liittyy päätöstekstissä olevaa kohtaan, jossa kuvataan em. Akukonin raportin sisältöä ja toimijan kuulemisessa antamaa vastinetta. Kokonaisuudessa päätösesityksen kuvaus kuuluu seuraavasti: ”Raportin mukaan koejärjestelyssä tehdyllä katon massan lisäämisellä oli ollut rakennuksesta vuotavia matalia taajuuksia vähentävä vaikutus. Koska sääolosuhteet eivät olleet identtisiä mittauspäivinä, tulee tuloksia tarkastella ensisijaisesti suuntaa-antavina. Lisäksi Akukon toteaa raportissaan, että Aino Areenan parannustoimenpiteiden vaikutus on riittävä vaimentamaan musiikkimelun ylitykset ja spekuloi terveysviranomaisten mittareiden kalibrointia.”
Terveydensuojeluviranomaisen päätöksen vaatimus mahdollisen korjausratkaisun pysyvyydestä perustui tarpeeseen välttää tilanne, jossa jollain keinotekoisella tilapäisratkaisulla saataisiin aikaan asumisterveysasetuksen vaatimukset täyttävä melumittaustulos, siitä seuraava toiminta-aikarajoituksen purku ja myöhemmin mahdollisesti tilapäisratkaisun purkamisesta/muuttamisesta aiheutuva meluhaitan jatkuminen. Terveysvalvonnan tietojen mukaan Aino Areenan katolle kertyvällä lumella oli räjäytysmattokokeiluun liittyvän selvityksen perusteella myös vaikutusta katon ääneneristävyyteen, mutta toisaalta lumen massa aiheutti räjäytysmatoilla tehdyn massanlisäyksen kanssa jatkuvan tarpeen tarkkailla katolla olevaa kokonaismassaa kantavuuden ja turvallisuuden vuoksi. Terveyshaitan poistamisen pysyvään ratkaisuun pyrittiin myös sillä, että viranomaisen päävelvoitteessa 2 korjausratkaisun edellytetään olevan kaikissa olosuhteissa toimiva sekä riippumaton esimerkiksi inhimillisistä virheistä. Viranomainen pyrki määräyksen kirjauksella ohjaamaan lopputulokseen, jossa melun karkaamista rajoitettaisiin mieluummin rakennuksen äänieristystä parantamalla, kuin vaihtuvien artistien ääniohjaajien vallassa olevilla ääniasetuksilla. Terveydensuojeluviranomainen ei kuitenkaan ottanut päätöksessä kantaa korjausratkaisun varsinaiseen tekniseen toteutukseen tai materiaaleihin. Toimijan valituksessaan esittämä esimerkki ääniohjaajan vahingosta tai teknisestä viasta syntyvän muutaman sekunnin äänitapahtuman aiheuttama toimenpiderajan ylitys ei ole realistinen riski, koska muutaman sekunnin kestävä kovakaan ääni ei vaikuta merkittävällä tavalla toimenpiderajana käytettävään ja mitattavaan tunnin keskiäänitasoon. Inhimillisellä virheellä päätöstekstissä viitattiin siihen, kun toimija kuulemisen vastineessaan selitti viranomaistutkimuksessa asuntoon kuulunutta musiikkimelua inhimillisellä virheellä, vaikka tämän ei olisi pitänyt olla toimijan asettamien sähköteknisten rajoittimien vuoksi mahdollista. Viranomaistutkimuksen aikaisissa konserteissa toimijan inhimilliseksi virheeksi nimeämä tilanne oli jatkuvakestoista.
Haitankärsijöiden valituksessaan esittämiin vaatimuksiin Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta toteaa, että viranomaistutkimusten ja kokonaisarvioinnin perusteella asunnossa ei todettu päiväaikaan (klo 07-22) terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa, eikä terveydensuojeluviranomaisella näin ollut perusteita Aino Areenan päiväaikaisen musiikkitoiminnan kieltämiselle. 11.11.2023 klo 19:00-20:00 soitetun Käärijän konsertin aikana mittarin antamassa tunnin keskiäänitason mittaustuloksessa oli päiväajan toimenpiderajan ylitys, mutta mittausepävarmuuden mukaisen 2 dB:n vähentämisen jälkeen tulos oli tasan toimenpiderajassa. Päiväaikaan tapahtuvaa melualtistusta ei kokonaisarviossa pidetty yhtä haitallisena, kuin yöaikasta melualtistusta ja rajalla ollut päiväajan mittaustulos katsottiin tästä syystä toimijan hyväksi. Terveydensuojeluviranomainen päätyi tehostamaan antamaansa määräystä esitettyä huomattavasti pienemmällä kiinteällä uhkasakolla, eikä valmiutta suuremman tai juoksevan uhkasakon asettamiselle ollut. Terveysvalvonta tulee valvomaan terveydensuojeluviranomaisen asettaman määräyksen noudattamista. Mikäli määräystä ei noudateta, käynnistetään tarvittaessa hallintopakkotoimenpiteet uhkasakon tuomitsemiseksi. Mikäli asetetun uhkasakon tuomitseminenkaan ei johda terveyshaitan poistumiseen, voidaan terveyshaitan poistamisen tehosteeksi asettaa uusi entistä suurempi uhkasakko.
Yhteenvetona Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta toteaa, että asunnon viranomaistutkimuksessa todettiin mittausepävarmuus huomioiden asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylittävää melua klo 22:00 jälkeen. Viranomaisen mittauslaitteisto oli asianmukaisesti kalibroitu ja tarkistettu, sekä käytetyt tutkimusmenetelmät olivat säädösten ja ohjeiden mukaiset. Asunnontarkastuksessa tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella melun aiheuttamaa unen häiriintymistä voitiin pitää ilmeisenä. Terveydensuojeluviranomaisen arvion mukaan nukahtamisen ja unen häiriintyminen oli merkittävä peruste terveyshaitan toteamiselle. Asunnon terveyshaitta arvioitiin kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajoja sovellettaessa otettiin huomioon musiikkimelulle altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta. Asunnossa todetun terveyshaitan ollessa ilmeinen, ei terveyshaitan poistamiseksi annettua määräystä voida pitää vääränä tai kohtuuttomana, vaikka siitä aiheutusi toimijalle taloudellista vahinkoa. Kohtuullista on myös edellyttää, että terveyshaitan poistava ratkaisu on pysyvä, eikä asiaa tarvitsisi arvioida toistuvasti uudelleen erilaisista muuttuvista tekijöistä johtuen. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo lisäksi edellä mainittuun perustuen, että vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on aiheeton.