Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 27.2.2024 päivätyllä kirjeellä lausuntoa vireillä olevasta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Nurmijärven Mäntymäen asfalttiaseman toiminnan muuttamista ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupaa haetaan asfalttiaseman toimintaan sekä eräiden jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn, varastointiin ja hyödyntämiseen asfaltin raaka-aineena. Hakemuksen mukaan asfaltin tuotantomäärän on suunniteltu olevan enintään 350 000 t/a. Lupaa haetaan vastaanottaa ja käsitellä asfalttijätettä enintään 300 000 t/a. Lisäksi haetaan lupaa vastaanottaa, käsitellä ja varastoida muita siihen soveltuvia raaka-aineita ja uusiomateriaaleja/jätteitä.
Lausuntoa on pyydetty 4.4.2024 mennessä. Lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 22.4.2024 asti, jotta lausunto voidaan käsitellä 16.4.2024 lautakunnassa. Lausunto on pyydetty toimittamaan aluehallintovirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta (avi.fi/sahkoiset-lomakkeet). Lausunnossa on ilmoitettava asian diaarinumero ESAVI/41557/2023.
Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat nähtävillä sähköisesti osoitteessa https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/2601604.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa GRK Suomi Oy:n Mäntymäen asfalttiaseman ympäristölupahakemuksesta sekä toiminnan aloittamislupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Asian tausta ja ympäristöluvan hakemisen perusteet
GRK Suomi Oy:n siirrettävän asfalttiaseman toiminta on alkanut Nurmijärven Mäntymäellä vuonna 2021. Aseman uusin rekisteröinti on tehty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 6.5.2022. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on valvonut Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena asfalttiaseman toimintaa. Nyt vireillä oleva ympäristölupahakemus koskee asfalttiaseman toiminnan kasvattamista nykyisestä.
Asfalttiaseman toiminnan alusta asti ongelmana ovat olleet laitoksen aiheuttamat hajuhaitat lähiympäristön asukkaille. Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle on tullut asukkailta hajua koskevia haittailmoituksia 162 kpl 24 kiinteistöltä vuonna 2021, 261 kpl 42 kiinteistöltä vuonna 2022 ja 131 kpl 32 kiinteistöltä vuonna 2023. Kokonaisuudessaan laitoksen ympäristössä 2 km säteellä sijaitsee n. 300 kiinteistöä. Laitoksella on toteutettu toimenpiteitä hajuhaittojen vähentämiseksi, mutta tähän asti toteutetut toimet eivät ole riittäneet hajujen vähentämiseksi haitankärsijöiden kannalta kohtuulliselle tasolle. Hajuista on tehty Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle neljä kirjallista vireillepanoa, joita on käsitelty Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa 19.4.2022 sekä 13.6.2023. 13.6.2023 § 82 lautakunta päätti, että laitoksen toiminnalle on haettava ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 27 § 3 kohdan perusteella. Päätös määrättiin noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölautakunnan päätökseen on haettu muutosta, ja asia on käsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa.
Vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa lupaa on haettu ainoastaan asfalttijätteen vastaanoton ja käsittelyn perusteella (YSL liite 1, taulukko 2, kohta 13 f: ammattimainen jätteiden vastaanotto ja käsittely). Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että ympäristöluvan hakemisen perusteisiin tulee lisätä ympäristölautakunnan 13.6.2023 päätöksen mukaisesti ympäristönsuojelulain 27 § 3 kohta (”ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta”). Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan asfalttiaseman tähänastisesta toiminnasta on aiheutunut hajuhaittojen osalta kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille, eivätkä mahdolliset tekniset muutokset laitoksen rakenteissa ja toiminnassa poista kohtuuttoman rasituksen esiintymisen mahdollisuutta laitoksen toimiessa kyseisellä paikalla.
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17.2 § mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Aseman ympäristö on maaseutumaista haja-asutusaluetta, jossa asfalttiaseman aiheuttamaa hajuhaittaa ei voida pitää tavanomaisena. Lisäksi asema on sijoitettu alueelle vasta asutuksen jälkeen. Asfalttiaseman toiminnasta, erityisesti jäteasfaltin kuumentamisesta, aiheutuva haju on ominaisuuksiltaan sellainen, että se koetaan hyvin epämiellyttäväksi lievänäkin. Vaikka hajua on alueella esiintynyt vuodesta 2021 ja lähialueen asukkaiden voi sen perusteella ajatella olevan joltain osin tottunut hajuun, on asukkaiden tähän asti kohtuuttomaksi kokeman haitan vuoksi osan sietokyky hajulle selvästi alentunut, ja lieväkin haju koetaan hyvin häiritsevänä. Lisäksi aseman tuotanto ja siten myös sen aiheuttamat hajuhaitat keskittyvät kesäaikaan, jolloin ihmiset viettävät paljon aikaa ulkona. Koska ympäristönsuojelulain mukaiseen rekisteröintimenettelyyn ei liity kuulemista, ei alueen asukkailla ole ollut ennakollisesti mahdollisuutta vaikuttaa aseman sijoittumiseen alueelle.
Hajupäästöt ja niiden hallinta
Toiminnanharjoittaja on ympäristölupahakemuksessaan esittänyt, että asfalttiaseman piippua korotetaan nykyisestä 24 metristä 50 metriin. Hakemuksessa ei esitetä käyttöön otettavaksi muita keinoja toiminnasta aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Hakemuksen liitteenä olevan hajumallinnuksen perusteella piipun korotus muuttaa hajun leviämistä alueella ja siten vähentää alueen kiinteistöille aiheutuvia hajuhaittoja laimentaen hajua sekä vähentäen hajun kestoa. Piipun korotus ilman muita muutoksia aseman teknisissä rakenteissa ei kuitenkaan vähennä aiheutuvia hajupäästöjä. Samaan aikaan on lisäksi tarkoitus lisätä tuotantoa ja pidentää toiminta-aikoja. Piippua on korotettu aiemmin talvikaudella 2021-2022 hajuhaittojen vähentämiseksi alkuperäisestä 13 metristä 24 metriin. Tämä ei vähentänyt ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtyjen hajuhaittailmoitusten määrää aseman ympäristöstä. Piipun korotus siirsi hajuhaittaa osittain etäämmäksi asemasta ja hajuhaittoja on koettu laajemmalla etäisyydellä. Asema sijaitsee yli 20 metristen kallioseinämien ympäröimässä montussa, minkä vuoksi korkeakaan piippu ei nouse kovin paljon ympäröivää maastoa korkeammalle.
Hakemuksen liitteenä olevassa mallinnuksessa hajun esiintymistä on mallinnettu aseman ympäristössä eri piipun pituuksilla (24 ja 50 m) ja vuosituotantoajoilla (1430 ja 2060 h/v). Mallinnuksen lähtöarvoina on käytetty 16.5.2023 suoritetun päästömittauksen tuloksia. Mittaustilanteessa laitos oli normaalissa tuotannossa ja valmistettavan massan raaka-aineena käytettiin 50 % jäteasfalttia. Lähtötietona käytetty 16.5.2023 päästömittaukseen perustuva hajupitoisuus on 25 707 HY/m3. Mallinnuksen tulosten mukaan hajun esiintyvyys lähiympäristössä ei missään mallinnetussa tilanteessa ylitä 3 %:a vuoden kokonaistunneista. 50 metrin piipulla selkeästi tunnistettavaa pitkäkestoista hajupitoisuutta ei ole lainkaan leviämiskartoissa, ja hajukynnyksen ylittävää hajupitoisuutta esiintyy noin 1,5 km säteellä asemasta. Voimakasta lyhytkestoista hajupitoisuutta esiintyy noin 200-400 metrin säteellä asfalttiasemasta ja selkeästi tunnistettavaa lyhytkestoista hajua esiintyy noin 400-1000 m säteellä asemasta. Hajukynnyksen ylittävää lyhytkestoista hajua esiintyy lähes koko mallinnettavalla alueella.
Mallinnuksen tulokset kuvaavat hajun leviämistä kyseessä olevassa mallintamistilanteessa. Tähänastisten hajupäästömittausten perusteella voidaan todeta, että aseman hajupäästöt vaihtelevat normaalin tuotannonkin aikana voimakkaasti. Vuonna 2022 tehtyjen mittausten tulokset ovat vaihdelleet välillä 6 100 - 81 000 HY/m3. Mallinnus ei kerro ympäristön hajupitoisuutta tilanteessa, jossa laitoksen normaaliajossa aiheutuva hajupäästö onkin 81 000 HY/m3 tai sitä suurempi (yksittäisissä mittauksissa ollut tätä huomattavasti suurempiakin arvoja). Asfalttiasemasta aiheutuvat haittakokemukset perustuvat todennäköisesti useimmiten tilanteisiin, joissa piipun hajupäästö on korkea ja sääolot hajun leviämiselle suotuisat. Ympäristönsuojeluviranomaiselle tulleiden haittailmoitusten ajoituksen perusteella voidaan myös päätellä, että voimakkain hajuhaitta ei aiheudu normaalista tuotannosta vaan aseman käynnistämisestä, mitä tapahtuu useita kertoja toimintapäivän aikana. Hajua aiheutuu myös erityisesti silloin, jos jäteasfaltti pääsee kuumenemaan liikaa - pystytäänkö nykyisellä aseman tekniikalla estämään jäteasfaltin ylikuumeneminen? Tulee myös huomioida, että hajua ei esiinny ympäri vuoden, vaan hajutunnit keskittyvät erityisesti kesäajalle. Koska talvikaudella aseman toiminta on hyvin vähäistä jos sitä on lainkaan, ei hajun esiintyvyys vuoden kokonaistunneista kuvaa tilannetta vilkkaimman asfaltointikauden aikaan. Toimintatuntien laskutapa ei myöskään välttämättä kuvaa todellista tilannetta, ja todellinen toiminta-aika voi olla yli 2060 h/v.
Vuonna 2022 on tehty hakemuksen liitteenä ollutta vastaava hajumallinnus silloisella tuotannolla ja toiminta-ajoilla piipun pituuksilla 24 ja 50 m. Hajupäästön lähtöarvona käytettiin 35 000 HY/m3, mikä oli lähellä kaikkien siihen asti tehtyjen hajupäästömittausten keskiarvoa 33 100 HY/m3 (Ramboll Finland Oy, 23.6.2022). Tällä lähtöarvolla haju levisi mallinnuksen mukaan laajemmalle alueelle ja sitä esiintyi useammin kuin lähtöarvolla 25 707 HY/m3.
Ottaen huomioon hajupäästöjen suuren vaihtelun sekä hajupäästöjen muodostumiseen vaikuttavat lukuisat tekijät (raaka-aineet, prosessin toiminta, savukaasun ja muiden poistokaasujen käsittely), ei välttämättä yhteen mittaustulokseen perustuva mallinnus kuvaa riittävällä tavalla toiminnan aiheuttamaa hajuhaittaa ympäristössä.
Hakemuksessa on esitetty aseman toiminta-aikojen pidentämistä niin, että yöaikaset työvuorot lisääntyisivät nykyisestä enintään 40 yöstä 100 yöhön vuodessa. Lisäksi työvuoroja olisi jatkossa myös viikonloppuisin (la-su) vuosittain enintään 30. Toiminnan painottuessa kesäaikaan tarkoittaisivat nämä toiminta-ajat käytännössä, että asfalttiasema olisi mahdollisesti toiminnassa koko kesän lähes ympäri vuorokauden.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että jos ympäristölupa asfalttiaseman toiminnalle myönnetään, on toiminnan aiheuttamille hajupäästöille asetettava tavoite- tai raja-arvot, toiminta-aikaa rajattava sekä toiminnan edellytykseksi asetettava aseman teknisten ratkaisujen muuttaminen siten, että toiminnan aiheuttamat hajupäästöt saadaan pienenemään nykyisestä. Käytännössä joko asfaltin valmistusprosessia tai päästöjen puhdistustekniikkaa tulee kehittää siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lisäksi toiminnanharjoittajaa tulee velvoittaa tarkkailemaan toiminnan aiheuttamia hajupäästöjä sekä hajuvaikutuksia aseman sijaintipaikan ympäristössä. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan toiminnanharjoittajan tulee esittää piipun korotuksen lisäksi toimenpiteitä hajupäästöjen vähentämiseksi, arvio siitä, mitkä ovat toiminnan hajupäästöt esitetyillä toimenpiteillä sekä esitys hajupäästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta. Myös hajapäästöjen hallintaan tulisi esittää toimenpiteitä. Vaikka hajapäästöjen (esim. bitumin purun ja asfaltin lastauksen aiheuttama haju) osuus on kokonaispäästöissä pieni, ne vaikuttavat silti hajun esiintymiseen aseman lähiympäristössä.
Melu ja pöly
Vaikka hajupäästöt ovat asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvista päästöistä merkittävimpiä, aiheutuu laitoksen toiminnasta myös melua ja pölyä. Alueelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA) koskien asfalttiaseman kanssa samalla alueella harjoitettavaa kiviainesten ottoa, kierrätyskiviaineksen käsittelyä ja maan vastaanottotoimintaa. Asfalttiaseman toiminta ei sisältynyt YVA-menettelyyn. Vaikka asfalttiaseman toiminnoista aiheutuvat pöly- ja melupäästöt eivät yksinään olisi merkittäviä, saattavat asfalttiaseman tuotannon kasvaessa yhteisvaikutukset alueen muiden pölyä ja melua aiheuttavien toimintojen kanssa sitä olla.
Hakemuksen liitteenä on melumittausraportti Ruduksen louhosalueen toiminnoista, ja myös asfalttiasema on ollut toiminnassa mittausten aikaan. Raportilla todetaan, että asfalttiaseman melua ei mittaajan mukaan pystynyt havaitsemaan louhinta- ja murskaustoimintojen alta. Nyt haetaan lupaa suuremmalle kapasiteetille ja käyttötunneille, mikä vaikuttaa myös aseman aiheuttamaan meluun. Lisäksi voi olla tilanteita, joissa vain asfalttiasema on toiminnassa. Asfalttiaseman melua ei ole koskaan mitattu erikseen. Jos asfalttiaseman toimintaa laajennetaan, tulee varmistua siitä, että toiminta ei lisää lähialueen asukkaille aiheutuvaa meluhaittaa, koska jo nykyisellään liikenteen ja alueen muiden toimintojen aiheuttama melu ylittää Valtioneuvoston asetuksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot osalla asuinkiinteistöistä. Melun toimenpiderajat eivät saa ylittyä asuinrakennusten pihoilla. Keskiäänitaso asuntojen sisätiloissa ei saa ylittää asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015). Myöskään pölystä ei saa aiheutua terveyshaittaa alueen asukkaille.
Asfalttijätteen varastointi
Asfalttiasemalle on vuosina 2021-2023 otettu vastaan 50 000 - 100 000 tonnia asfalttijätettä vuosittain. Nyt haettava vastaanottomäärä olisi kolminkertainen eli enimmillään 300 000 tonnia vuodessa. Jo nykyisillä vastaanottomäärillä jäteasfaltin varastointikapasiteetin kanssa on ollut haasteita tilan riittävyyden suhteen, koska asfalttiaseman toimintaan käytettävissä oleva pinta-ala on varsin pieni. Varastokasat ovat olleet ajoittain ympäristövalvonnan havaintojen mukaan liian lähellä Ruduksen laskeutusaltaita. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan tiedossa ei ole, että toiminta-aluetta olisi mahdollista laajentaa, eikä sitä ole hakemuksessakaan esitetty. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan toiminnanharjoittajan olisi esitettävä tarkempi selvitys siitä, miten aseman käytössä oleva pinta-ala riittää suunnitelluille jäteasfaltin vastaanotto- ja varastointimäärille.
Hulevesien johtaminen ja tarkkailu
Asfalttiaseman alueen hulevedet johdetaan samaan laskeutusaltaaseen, johon johdetaan myös Ruduksen kiviainesalueen hulevesiä. Asfalttiaseman alueen hulevedet johdetaan altaaseen 1-luokan öljynerottimen kautta (vaikka siirrettäväksi rekisteröidyltä asemalta ei sitä edellytetäkään asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksia koskevassa valtioneuvoston asetuksessa 846/2012). Laskeutusallas on mitoitettu kiviainestoiminnan mukaan, eikä asfalttiaseman hulevesissä mahdollisesti esiintyviä yhdisteitä ole huomioitu mitoituksessa. Vaikka asfalttiaseman hulevedet johdetaan 1-luokan öljynerottimen kautta, on laskeutusaltaassa havaittu pieniä määriä öljyhiilivetyjä, sekä lisäksi mahdollisesti asfalttiaseman toiminnasta peräisin olevia PAH-yhdisteitä. Laskeutusaltaan vettä käytetään Ruduksen kiviainesalueella kasteluvetenä, jolloin vedessä esiintyvät yhdisteet voivat vaikuttaa kiviainestuotteiden laatuun. Mikäli kiviainesalueella joudutaan louhinnan yhteydessä pumppaamaan kalliopohjavettä louhoksesta, on lisäksi riski, että muiden pintavesien ohella kasteluun käytetyt vedet pääsevät sekoittumaan pohjaveteen. Ne laskeutusaltaan vedet, joita ei käytetä kasteluun, pumpataan rinteen yläpuolella olevaan ojaan ja sitä kautta vesistöihin.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että asfalttiaseman hulevesien laatu tulee edellyttää tarkkailtavaksi ennen öljynerotusta sekä sen jälkeen ennen kuin vedet johdetaan laskeutusaltaaseen.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Mikäli asfalttiaseman toimintaan myönnetään ympäristölupa, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta puoltaa hakemuksessa esitettyä ympäristönsuojelulain 199 § mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, joka Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan vaatii ympäristöluvan. Nykyisellään asema toimii edelleen rekisteröinti-ilmoituksella.